| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
 Posted: 24.05.2009 13:37 Post subject: Massaranduba |
 |
|
Hankin Kuralan keikalla 1600mm pitkän ja 25x110mm muilta mitoiltaan olevan massarandubalaudan. Sahailin sen kolmeksi 30mm leveäksi soiroksi ja tähteelle jäi vielä pienempi keppi nuorisojousen emmeiksi.
Puu on pirun tiivistä ja painavaa mutta vaikuttaisi lastuavan kohtuullisen hyvin. Terä kyllä tylstyy nopeasti.
Syykulku ei ole ihan A1 luokkaa, on poikkipintaan nähden hieman viisto, mutta sanovat, ettei se haittaisi. Mitähän noista voisi kohtuudella lähteä hakemaan? Kokemuksia kenelläkään?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
 |
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006
Posts: 1659
Location: Inari
|
| Posted: 24.05.2009 14:57 Post subject: |
|
|
klassinen bambua selkään ja tuota vatsaan. Massarandubasta saa kuulemma uskomattman kapean mutta silti tosi tämäkän jousen. Puun pöly on myrkyllistä, joten käytä hengityssuojainta.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 24.05.2009 20:47 Post subject: |
|
|
Juu, 25 mm riittää mainiosti tämäkämmänkin jousen leveydeksi. Bambulla olen minäkin selättänyt.
Puu on tosiaan kovaa ja painavaa, mutta yllättävän helposti työstettävää.
Samat sanat vielä hengitysuojasta, pöly on erittäin ilkeää sisään hengitettynä. Tunne on sama kuin niistäisi chilijauhetta sieraimeen, paitsi että on myrkyllisempää. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 24.05.2009 20:52 Post subject: |
|
|
Ai niin, runsaan öljypitoisuutensa johdosta vaatii pitkän ja huolellisen kuivauksen.
Suosittelen pannuhuonetta tai vastaavaa parin kuukauden ajan, muuten ottaa kohtuuttomasti settiä. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 25.05.2009 00:10 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Ai niin, runsaan öljypitoisuutensa johdosta vaatii pitkän ja huolellisen kuivauksen. |
En tiedä miten klapua on säilytetty ennen kun sen sain mutta kuivalta tuo vaikuttaa. Sahailin jo yhden palikan lähelle mittoja 
Tuosta myrkyllisyydestä en kyllä tiennyt. Kiitokset varoituksista. Toisaalta pidän kyllä hengityssuojainta hion sitten mitä hyvänsä puuta. Hienojakoinen pöly ei tee keuhkoille hyvää vaikkei suoraan myrkyllistä olisikaan.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
M.Reinikainen
Site Admin
Joined: 16 Feb 2008
Posts: 1591
Location: Reso
|
| Posted: 25.05.2009 01:05 Post subject: |
|
|
Vilppola ja Havereinen tekivät viime vuonna tietääksenin kaksi laminaattijousta, massaranduba vatsana ja selkään joku 4mm hikkorislaissi. Kumpikin pisti kepit päistään loivalle vastakaarelle ja Mikko ampui omallaan sen 274m SM-tuloksen. Mikon tais olla yli ysikympin ja Makella jotain 75.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 25.05.2009 08:42 Post subject: |
|
|
Tuolta viimevuotisista löytyi selostuskin:
| Quote: | Selostus kuitenkin tässä: Jousi on noin 90-95 paunainen hikkori-massaranduba-perry-pitkäjousi (kunnon sanahirviö). Jousen pituus on noin 180cm ja vetopituus 29 tuumaa. Jousi taipuu koko matkalta ja lavan poikkileikkaus on melko tavalla pyöristetyn suorakaiteen mallinen.
|
Kuvissa Haverisen jousessa on painavan näköiset sarvinokit...ne taidan jättää pois. Muuten mitat rimmaavat hyvin
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 25.05.2009 13:15 Post subject: |
|
|
Tuolta löytyy Sademetsän liimahirviön mitat:
http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1138&highlight=&sid=474e4bf77df6ce4e0036dbe775263953
Heitti pienisulkaista tasapaksua 19 gramman "pituusnuolta" 232 metriä, heti American Roundin jälkeen. Kyseisellä nuolella krono antoi lähtönopeudeksi 207 fps, ratanuolieni lähtöarvo oli 175 fps.
JJousi pelittää vieläkin hienosti. Se on ehdottomasti sekä nopein että vakain tähän asti tekemistäni jousista.
Kahvaliitos tarvitsisi messinkisen sukan sisäänsä. Nyt puu elää hieman liikaa ilmankosteuksien mukaan. Väljänä ollessaan jousi päästää pörisevän äänen joka laukauksella. Kosteimmassa vaiheessa kesää se on täysin äänetön, mutta osiin purkaminen ei enää onnistu. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 25.05.2009 22:01 Post subject: |
|
|
Kiitus.
Nythän on mittaa ja muutakin tietoa ihan vaivaksi asti. Vaivaksi siinä mielessä, että lähtönopeus/muut arvot ovat kovia enkä tietenkään voi tehdä huonompaa...
Bambu perkele on kortilla Treen seudulla. Ohuita 30mm halkaisijalla oleviä kyllä löytyy mutta ei isompia...kele!
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 25.05.2009 22:30 Post subject: |
|
|
Unohtui...
Millä liimasit bambun massarandubaan? En löydä mainintaa liimasta tuossa topicissa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 26.05.2009 00:26 Post subject: |
|
|
Liimasin Titebond III:llä ja autonsisäkumi-nauhalla.
Esitilleröin vatsapuolen ennen selän liimausta. Jäykkyys kasvoi noin kaksinkertaiseksi.
Ohessa kuva muottivirityksestä, nopea ja simppeli käyttää.
Sitten vielä yksi kuva ultrasimppelistä muumiomuotista.
Ensin kääritään osat kuminauhalla, sitten rutataan muottiin. Toimii myös oikein hyvin, mutta on työteliäämpi. |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 26.05.2009 11:37 Post subject: |
|
|
Tuolla ketjussa on jotain tietoa massarandubasta http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=843&highlight=massaranduba
Itse olen tehnyt muutaman 44 paunaisen, 165 cm pitkän ja 23-25 milliä leveä jousen ko. puusta. Selän syykulku on sellainen, että "tavallisesta" puusta ei jousta uskaltaisi oikein tehdä. Puu on niin tasa-aineista, että selän syykululla ei taida olla paljoa merkitystä, ellei sitten paunat ole jotain aivan muuta. Suosittelen vatsan paahtamista. Tein yhden 44 paunaisen, 23 milliä leveän jousen ja se otti settiä noin 3-4 cm. Ne jouset joiden vatsan paahdoin, eivät ota settiä yhtään. Massaranduba myös muotoutuu hyvin lämmön vaikutuksesta.
Tuuman paksuisesta puusta saa jo vaikka kuinka tämäkän jousen. Ja jos lisää paunoja kaipaa, sahaa massarandubasta selkälaminaatteja. Jos selystät, niin suosittelen vatsan lämpökäsittelyä, itse aion ainakin lämpökäsitellä tulevien jousien vatsan. Tai kokeile ainakin, kuinka paljon huonon syykulun massarandubajousi kestää! |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 26.05.2009 12:09 Post subject: |
|
|
Hmm...tuolla 30mm leveydellä kepistä taitaisi tulla liian jäykkä hennoille hartioilleni. Nyt se on keskeltä 400mm matkalta tasalevyinen ja kapenee siitä pyramidina 10x10mm kärkiin. Paksuus ohenee 120mm kahvaosan jälkeen tasaisesti. Eikä juuri taivu polven päällä väännettynä...
Tuo Jurin gummilenksujigi on pätevän näköinen. Vinkavirityksessä tuppaa aina joku vinkoista vetämään liimattavaa sivuun mutta tuossa taitaa tulla painetta suht tasaisesti.
Pitääkin kokeilla tuota lämpömuotoilua noilla sahatuilla paloilla.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 26.05.2009 12:46 Post subject: |
|
|
Äärimmilleen venytetty sisäkumi antaa Titebondille juuri sopivan puristuspaineen. Ruuvipuristimilla on vaarana vääntää ne liian tiukalle, jolloin liima puristuu pois.
Olen ehkäissyt puristuslipsumista naulaamalla bambuselän kiinni kahvan keskelle hammastikulla. Taas yksi tappikikka. 
Massaranduba / bulletwood on erittäin öljyistä. Ennen liimausta pintaa kannattaa pyyhkiä asetonilla kunnes ruskeaa väriä ei enää rättiin tartu. Tässä vaiheessa menee aina kauan.
Epäilen muuten syvästi että Tuomon lämpökäsittelykokemus liittyy ennemminkin puun kuivumiseen kuin kovenemiseen. Tämä puulaji tuntuu kaipaavan voimallisia kuivatusmenetelmiä.
Itse en ole lämpökäsitellyt, mutta olen pitänyt kuumassa pannuhuonessa kuukausitolkulla. Eipä ole pahemmin settiä näkynyt.
Huoneilmassa säilytetyt bulletwoodit ovat taas muilla jousentekijöillä myötäkäyristyneet huomattavissa määrin.
Bambun olen kyllä lämpökäsitellyt. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 27.05.2009 00:10 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Epäilen muuten syvästi että Tuomon lämpökäsittelykokemus liittyy ennemminkin puun kuivumiseen kuin kovenemiseen. |
Tarkoittanet tuota paahtoa? Itsekin kyllä epäilen, että voiko se tuosta vielä lisää kovettua ja onko oikeastaan mitään syytä kovettaakaan lisää.
Sain Aholan liimatilaukseen jalan väliin ja nyt olisi Titebondiakin. En kyllä ole paksia vielä avannut joten hyvinkin saattoi kusettaa ja panna purkkiin tiskivettä...pitää kuitenkin käydä henkinen taistelu siitä, että uskaltaako kokeilla uutta vai käyttääkö vanhaa ja hyväksi havaittua...24h epoksia
| Quote: | | Bambun olen kyllä lämpökäsitellyt. |
Siis kuten kalavapapiireissä sanotaan, karkaissut? Vaiko pelkästään tehnyt taivutukset lämmön avulla? Jos "oikeasti" karkaisit niin kerrohan noin piirinsuurtein lämpötila ja aika ja muita oleellisia. Tekisi mieli kokeilla tuotakin kun ainakin nuoliin sillä oli selkeä vaikutus vaikka tarkoituksena oli vain oikaista aihiot.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 27.05.2009 01:37 Post subject: |
|
|
Tein niin että tasoitin bambun pohjan ensin milliä vajaaksi paksuudeltaan, sitten lämpökäsittelin ja paahdoin alapinnan huolellisesti silitysraudalla. Sitten jatkoin hiomista ja ohentelua.
Eipä taida olla varsinainen karkaisu, mutta ajoi ainakin turhat kosteudet tiehensä. Ainakin ominaisuudet muuttuivat koepalassa niin ettei se enää ottanut myötäkäyryyttä väänneltäessä.
Bambua tulee muuten ohentaa enemmän kärjen kaventuessa. Se on pyöreäselkäistä, joten kärki jää suhteessa liian paksuksi jos mittaa vain tasapaksuksi korkeimman kohdan mukaan. Helposti voi käydä muuten niin että kärjistä loppuu vatsapuu kesken.
Paras tulee niin että pitää bambun reunoissa saman paksuuden koko matkalta. Itselläni on tosin ollut niin ohuita paloja että reunat olivat aivan veitsen terällä alun alkaenkin. Ohensin sitten kärjen kaventuvan osuuden nauhahiomakoneelle kolmesta millistä kahteen. Hyvä tuli.
Titebondi on epoksiin verrattuna mukava käsitellä, vesiliukoista, sen voi levittää sormin. Vaatii kyllä hyvin yhteensopivat pinnat, ei täytä.
Liimaa kummallekin pinnalle, puristukseen vähintään 12 tunniksi. Vuorokauden olen vielä antanut tottua ennen kuin alan väännellä. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 27.05.2009 09:27 Post subject: |
|
|
Massarandubassa on höyläpinta ja bambun saa nauhakoneella niin sileäksi/suoraksi kun haluaakin. Yhteensopivuudesta liitoksessa ei siis ole kiusaa.
Sileydestä tulikin mieleeni, epoksiliimauksissa jätän pinnan melko karheaksi. Voisi sanoa, että kynnen reuna "tippuu" hiomauriin kun vetää pinnan poikki. Epoksilla tämä parantaa liimauksen lujuutta kun liima ei pursua veks vaan sitä jää ainakin uriin. Ja lisäähän rosoinen pinta liimapinnan pinta-alaakin. Titebondilla taitaa olla sama juttu?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 27.05.2009 10:55 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | Epäilen muuten syvästi että Tuomon lämpökäsittelykokemus liittyy ennemminkin puun kuivumiseen kuin kovenemiseen. Tämä puulaji tuntuu kaipaavan voimallisia kuivatusmenetelmiä.
Itse en ole lämpökäsitellyt, mutta olen pitänyt kuumassa pannuhuonessa kuukausitolkulla. Eipä ole pahemmin settiä näkynyt.
Huoneilmassa säilytetyt bulletwoodit ovat taas muilla jousentekijöillä myötäkäyristyneet huomattavissa määrin.
Bambun olen kyllä lämpökäsitellyt. |
Kyllähän se puu lämpökäsittelyssä kovenee, kuivuminen on tilapäistä. Jos jousi huoneilmassa säilytettäessä (eli normaaleissa olosuhteissa) ottaa settiä, niin juuri tuohonhan lämpökäsittely auttaa. Massaranduban osalta en tiedä mutta tunnettuahan on, että useimmilla puulajeilla vetolujuus on parempi kuin puristuslujuus, mielestäni näin on myös massaranduban kanssa normaaleissa olosuhteissa.
Vain jousen kestävyyden kannalta bambuselystys on mielestäni turha, kunnes toisin osoitetaan. Toki jos haluaa laminoinnin tuomia marginaalisia etuja, niin sitten toki. Aion kyllä itse joskus tehdä laminaattijousen massarandubasta, sitten joskus kun kerkiää. Ja aion lämpökäsitellä tulevat massarandubajouset, niin niistä tulee mielestäni "parempia"!
Massaranduba on hiukan muovinen, sellainen modernin oloinen materiaali mutta siitä saa tehtyä helposti tavallisia käyttöjousia tavalliseen tauluammuntaan. Luonnosta itse kerätyillä aihioilla sitten herkutellaan! |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 27.05.2009 14:07 Post subject: |
|
|
Ari,
Titebondilla on eri juttu, se on ohkaista lirua, ei täytä rakoja.
60 - 80 grit hiontapinta on hyvä. Tuore hieraisu juuri ennen liiman levittämistä auttaa vielä imeytymään paremmin.
| Tuomo wrote: | | Vain jousen kestävyyden kannalta bambuselystys on mielestäni turha, kunnes toisin osoitetaan. |
Aivan totta. Bambuselätyksellä haetaankin lisää suorituskykyä - ja sitä myös saadaan, eikä mitenkään marginaalisesti.
Kuten mainitsit, niin massaranduba on todella hieman muovisen oloinen puu. Kestävä kuin mikä, mutta laiskan kiireetön. Bambun kaverina taas, sopivasti Perryrefleksille liimattuna, jousesta tulee ärhäkkä peli. Suloisen pehmeä veto, mutta vihainen potku!
Materiaaleista sadaan ikäänkuin parhaat puolet käyttöön. Mielestäni ei ollenkaan turhaa vaivaa.
Perryrefleksin jippo on siinä, että kun selkä on vatsaa lyhyempi niin puu joutuu tekemään töitä myös pituussuuntaisesti eikä vain pinnoiltaan. Samalla massalla enemmän materiaalia töissä. Ero yksipuiseen jouseen on selkeä.
Jotta saisi ilmiöstä täyden hyödyn irti niin materiaalien täytyy matsata lujuuksiltaan toisiinsa. Bambu vaatii kovaa kovaa vastaan. Esim, massarandubassa ja ipessä vastusta on riittävästi. Heikommat puulajit taas rutistuvat alle. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 29.05.2009 00:13 Post subject: |
|
|
| Quote: | Ari,
Titebondilla on eri juttu, se on ohkaista lirua, ei täytä rakoja. |
Hmmm...pistää edelleenkin miettimään epoksivaihtoehtoa. Toisaalta noita aihioita, staaveja on kolme (ja 1/2 päälle), että voisi tehdä vaikka empiirisen vertailevan kokeilun ja "uhrata" yhden jousiliimaustieteelle. Titebondia on niin vuolaasti kehuskeltu, että ei se voi ihan paskaakaan olla
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
jtahola
Joined: 17 Aug 2006
Posts: 320
Location: Lempäälä
|
| Posted: 29.05.2009 11:41 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | Bambu vaatii kovaa kovaa vastaan. Esim, massarandubassa ja ipessä vastusta on riittävästi. Heikommat puulajit taas rutistuvat alle. |
Onkos hikkori tarpeeks kovaa?
_________________
-JTAhola- |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 29.05.2009 11:50 Post subject: |
|
|
On. Sekä myös osage orange.
Bambu on joka tapauksessa lujempaa kuin mikään puu. Se kannattaa hioa ohueksi, noin kolmeen milliin. Vatsan sopii myös olla hieman selkää leveämpi. Knodet jätetään paksummiksi, koholleen. Ne ovat bambun heikommat lenkit. |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 02.06.2009 22:04 Post subject: |
|
|
Noista voi tehdä myös jännejousen.
Lisätietoja löytyy säikeestä bulletjännejousi. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 02.06.2009 22:19 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Perryrefleksin jippo on siinä, että kun selkä on vatsaa lyhyempi niin puu joutuu tekemään töitä myös pituussuuntaisesti eikä vain pinnoiltaan. |
Ei mene ihan noin, niin kauan kuin ollaan materiaalien lineaarisella alueella niin eri syistä johtuvat jännitykset vain lasketaan suoraan yhteen. Eli muodon esijännityksestä ja sitten taivutuksesta tulevat jännitykset summataan. Tällöin taivutus kyllä jyrää muut alleen, eli loppujännitys ei kovin paljon muutu.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 02.06.2009 22:56 Post subject: |
|
|
Perryssä on selkä puristuksella ja sauman selän puoli vedolla. sauman vatsan puoli on taas puristuksella ja vatsa on vedolla.
On mielestäni itsestään selvä että jos 10cm kappale on venytetty 10.1cm pituiseksi vedossa se kestää enemmän puristusta kuin 10.1cm pituinen samasta materiaalista tehty kappale joka ei ole vedossa eikä puristuksessa.
Tähän perustuu perry reflex. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 01:41 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: |
Ei mene ihan noin, niin kauan kuin ollaan materiaalien lineaarisella alueella niin eri syistä johtuvat jännitykset vain lasketaan suoraan yhteen. Eli muodon esijännityksestä ja sitten taivutuksesta tulevat jännitykset summataan. Tällöin taivutus kyllä jyrää muut alleen, eli loppujännitys ei kovin paljon muutu.TLM |
Se kyllä olikin aika rankasti yksinkertaistettu esitys, esijännityksenkin jätin kokonaan käsittelemättä.
Tosiasia kyllä kuitenkin on että vastakaarelle liimattuna lavasta tulee jäykempi kuin liimattavien kappaleiden erikseen yhteenlasketut jäykkyydet. Itseasiassa oikein roimasti jäykempi, tämä jaksaa ällistyttää minua alituiseen. Ihme juttu kun vain 35 paunaisesta vatsasta sekä noin 10 paunaisesta selästä yhteenliimattu käppyrä ei taivu yhtään vaikka kuinka yrittää vääntää.
Jänteen alkukireyden vuoksi jousen jännittämiseen tarvitaan myös enemmän työtä vaikka veto tuntuu pehmeältä. Jousi varastoi enemmän energiaa ja myös luovuttaa sitä potkiessaan nuolta laukaisun lopputuumille saakka.
Tekemissäni bambu/bulletwood jousissa paunat ovat lisääntyneet lineaarisen suorasti 3 paunaa per tuuma heti alkuvedosta loppuun saakka, voimakäyrä on siis tikkusuora viiva. Nuolen kaari on pitkilläkin matkoilla litteän laakea, tämä on ollut myös sivustakatsojien helppoa havaita.
Eikä tässä vielä kaikki!
Onpa vielä sellainenkin efekti, että Perryreflex vähentää rasitusta sekä selkä että vatsapinnoilta, se ilmeisesti siirtyy liimasauman kannettavaksi.
Vastakaarelle väännettyjä selkää ja vatsaa saa taivuttaa jo jonkun matkaa ennekuin ovat edes alkuperäisessä suorassa olomuodossaan, vasta tämän jälkeen niihin alkavat kohdistua samat rasitukset kuin suoriin yksipuisiin lapoihin. Tuloksena on vähemmän settiä sekä vähemmän menetettyä kimmoisuutta. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 10:46 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tosiasia kyllä kuitenkin on että vastakaarelle liimattuna lavasta tulee jäykempi kuin liimattavien kappaleiden erikseen yhteenlasketut jäykkyydet. Itseasiassa oikein roimasti jäykempi, tämä jaksaa ällistyttää minua alituiseen. |
Lujuusoppi 1a: kappaleen taivutusjäykkyys on verrannollinen sen paksuuden kuutioon, jännitys neliöön ja massa suoraan.
Eli jos yhden latan taivutusjäykkyys on 1 niin kahden yhteenliimaamattoman on 2 ja yhteenliimatun 8.
| Quote: | | Perryssä on selkä puristuksella ja sauman selän puoli vedolla. sauman vatsan puoli on taas puristuksella ja vatsa on vedolla. |
Kyllä, muuta kun kerran laskeskelin tuon esitaivutuksesta johtuvan jännityksen suuruutta vedosta johtuvaan niin ei sillä niin kovin paljon ollut vaikutusta. Sikäli kuin onnistuin asiaa setvimään niin tuon esitaivutuksen merkitys on lähinnä siinä, että "kuolleen" massan kannalta tärkeimmässä paikassa (kärjet) voidaan kevennys viedä äärimmilleen. Totta kyllä on, että esijännitykset ovat oikean suuntaiset ja joskus voi pienikin lisä olla merkityksellinen.
| Quote: | | On mielestäni itsestään selvä että jos 10cm kappale on venytetty 10.1cm pituiseksi vedossa se kestää enemmän puristusta kuin 10.1cm pituinen samasta materiaalista tehty kappale joka ei ole vedossa eikä puristuksessa. |
Selvä vastaus: kyllä ja ei.
Tämä johtuu siitä, että sellaiset tilanteet, joissa tuo em. voitaisiin suoraan toteuttaa ovat aika harvassa. Tuossa jousen kärjessä liimaamalla saatu esitaivutus johtaa myös esijännityksiin, tässä on kyse taivutuksesta, joka voidaan pääsääntöisesti jakaa vetoon puristukseen ja leikkaukseen. Puhtaassa vedossa ja puristuksessa ei oikein tahdo onnistua (koska esijännitys ei oikein tahdo toimia ja sitä ei saa aikaiseksi) muuta kuin tietyissä tilanteissa väsytystä vastaan.
Lujuusopista löytyy paljon tilanteita, joissa ihmisen intuitio ei oikein tahdo toimia, yleensä se tuntuu johtuvan riippuvuuksissa olevista korkeammista potensseista tai trigonometrisista funktioista tai pahimmillaan niiden yhdistelmistä.
Sitten kuitenkin olen matkan varrella tavannut ihmisiä, joilla tuntuu olevan puolihämmästyttävä kyky nähdä asioita oikein ilman kummoistakaan koulutusta, ehkäpä heillä on osa näistä funktioista jotenkin sisäänrakennettuna.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 13:07 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | Eli jos yhden latan taivutusjäykkyys on 1 niin kahden yhteenliimaamattoman on 2 ja yhteenliimatun 8.TLM |
Kiitos!
Jos ymmärsin oikein, niin päällekkäin ladottuna mutta ilman liimausta laminaattieni jäykkyys on yhteensä 45#. Yhteenliimattuna taas 180#, oli vastakaarta tai ei.
Tämä selvitti paljon, vastaa täysin kokemuksiana. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 13:23 Post subject: |
|
|
| Quote: | Kiitos!
Jos ymmärsin oikein, niin päällekkäin ladottuna mutta ilman liimausta laminaattieni jäykkyys on yhteensä 45#. Yhteenliimattuna taas 180#, oli vastakaarta tai ei.
Tämä selvitti paljon, vastaa täysin kokemuksiana. |
Näin se menee.
Teoriassa kaarevuus vaikuttaa jäykkyyteen, mutta normaaleissa jousissa esiintyvillä säteillä vaikutus on hyvin pieni.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 03.06.2009 14:15 Post subject: |
|
|
| Quote: | Eli jos yhden latan taivutusjäykkyys on 1 niin kahden yhteenliimaamattoman on 2 ja yhteenliimatun 8.
|
Juu. Noinhan se menee jos ovat samaa tavaraa. Harvemmin sitä kyllä tehdään laminaattijousta sillä rakenteella...
Sitten kun aletaan yhdistelemään eri materiaaleja menee tämäkin, ainakin minulta, sanonnan mukaan yli hilserajan
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 14:24 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Sitten kun aletaan yhdistelemään eri materiaaleja menee tämäkin, ainakin minulta, sanonnan mukaan yli hilserajan |
Hä, ensin lasketaan modulipainotettu neutraaliakseli ja sitten vaan ynnätään eri "EI":t, "Simple my dear Watson, even an IBM computer could do it".
Menee käytännössä joskus vähän työlääksi, mutta ei muuten ole erityisen vaikeaa.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 14:34 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | Sikäli kuin onnistuin asiaa setvimään niin tuon esitaivutuksen merkitys on lähinnä siinä, että "kuolleen" massan kannalta tärkeimmässä paikassa (kärjet) voidaan kevennys viedä äärimmilleen.TLM |
Tämäkin alkaa hitaasti upota paksuun kallooni, kuulostaa jo ihan järkeen käyvältä. Mainitsemissani jousissa kärjet tosiaan muodostuivat erittäin ohuiksi ja keveiksi, muotoilin vastakaaren jyrkentymään kärkiä kohti.
Ise asiassa lavat ohenevat kärkiä kohti koko matkaltaan huomattavasti voimakkaammin kuin missään yksipuisessa jousessani. Reflex-deflex muotoilullakin on varmasti osansa asiaan.
Miltäs tämä kuulostaisi?
-Kärkien keveys lisää lapojen nopeutta.
-Vastakaarisuus lisää pinkeyttä alkuvedossa.
-Esijännitys vähentää selän ja vatsan pintojen virumista. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 14:49 Post subject: |
|
|
[quote="Ari Rantala]Sitten kun aletaan yhdistelemään eri materiaaleja menee tämäkin, ainakin minulta, sanonnan mukaan yli hilserajan :shock [/quote]
Voisin ainakin olettaa että jos onnistuneilla materiaaliyhdistelmillä saadaan veto- ja puristuslujuuksien suhde toisiinsa parantumaan, niin saavutettu jäykkyys voi vain kasvaa. ...Tai sitten massa keventyä, tai kummatkin....
Tarvitseeko sitä enää tarkemmin tietää? Käytäntö kuitenkin kertoo miten homma onnistui. Jousessa kun on vielä paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 03.06.2009 15:05 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tarvitseeko sitä enää tarkemmin tietää? Käytäntö kuitenkin kertoo miten homma onnistui. Jousessa kun on vielä paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä. |
Aisvankin niin. Itse käytän lasten leikkipaikalta lainaamaani "taikaa". Hoen jousta tehdessäni, että älä tule paha jousi tule hyvä jousi 
Jousenteosta menee "mystisyys" ja osin innovatiivisyyskin jos kaikki lopputulokseen vaikuttavat tekijät olisivat jo etukäteen selvillä. Tietysti on hyvä tietää joitakin juttuja jo ennakolta mutta kyllä se tekemisen hienous on minusta siinä, että lopputulos voi olla odotusarvoja parempikin
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 03.06.2009 15:28 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Aisvankin niin. Itse käytän lasten leikkipaikalta lainaamaani "taikaa". Hoen jousta tehdessäni, että älä tule paha jousi tule hyvä jousi |
Tuo voi joskus tehotakin, mutta älä unohda kuun vaihetta.
Lujuuden voi laskea ja jäykkyyden voi laskea, mutta kyllä sieltä löytyy tekijöitä joiden laskentatapaa ainakaan minä en tiedä. Tuo jousen tuntuma ja ammuntamiellyttävyys on yksi tärkeimmistä, toinen tärkeä asia on kuinka vakaa tuo jousi on ("stability") eli miten pienet ampumavirheet hiejastuvat osumaan. Kumpikin on aivan riittävän tärkeä kokonaisuuden kannalta, jotta vaikka lujuus ja jäykkyys laskettaisiinkin niin kyllä siihen vielä kokeilulle ja vain puhtaalle osaamiselle ja kokemukselle jää sarkaa.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
