Jousi

[Rakonczay]

Otetaanpas välillä taas "insinööri näkökulma" jousien vertailuun. En tiedä onko joku jo asiaa tutkinut, sillä tutkimus tuntuisi todella helpolle suorittaa.

Jousta rakentaessa tarkoitus on että jousen vetämiseen käytetty voima saataisiin mahdollisimman hyvin muutettua nuolen lähtönopeudeksi. Näin ollen jousia voidaan verrata yksinkertaisesti laskemalla lähtönopeus/paunat.

Esim Simon "50-paunainen hikkori-jännejousi heittää parhailla laukauksilla hiukan yli 170 jalkaa sekunnissa" Saadaan luvuksi 3.4

Tutkimusta tästä eteenpäin vietynä pitäisi saada helposti selville, kun mitataan lisäksi jousen pituus ja paksuus, mainitaan malli ja materiaalit, jokaiselle rakenteelle jonkinlainen keskiarvoluku.

Tästä sitten päästään siihen että voidaan tuomita jonkun sopivan raja-arvon alle jäävät jouset lähinnä jumppakepeiksi, jotka ei heitä nuolta, mutta on pirun raskaita.

Se mitä haen takaa on se että kun taulukko on tarpeeksi kattava, niin jousentekijä tietäisi jo etukäteen että tietyillä materiaaleilla ja rakenteella on saatavissa tietty hyötysuhde. Olisi todella mielenkiintoista nähdä esimerkiksi 190 cm yksipuisen marjakuusilonkkarin hyötysuhde verrattuna esimerkiksi johonkin osage laminaattiin, jota kuvittelen aika kovaksi tälläisessä vertailussa.

[Ari Rantala]

Haa! Mieliaiheeni

Tästähän on ollut juttua jo ennenkin ja silloin väiteltiin siitä, että onko 8gr/pauna ainoa oikea tapa valita nuoli millä ampua nopeustulos. Nuolen painollahan ON oleellinen merkitys nuolen lähtönopeuteen.

Itse liputin viimeksi ihan fysiikan lakien puolesta ja esitin, että vertailtaisiin jousen paunoja nuolen painoon/lähtönopeuteen. Nuoli punnitaan ja ammutaan kronon läpi ja saadut tulokset siirretään kaavaan:

E=1/2 x m x v2

m = nuolen massa, v = lähtönopeus, E = energia Jouleina

Sitten vain verrataan kuinka paljon jouseen varatusta energiasta saadaan siirretyksi nuoleen. Jousen paunat toki pitää ensin muuttaa SI-järjestelmän arvoksi jotta vertailu olisi järkevä.

Tämä vapauttaisi siitä, että pitäisi tehdä kullekin paunamäärälle rimmaava nuoli mutta jättäisi vielä sen kysymyksen, että kun nopeus menee kaavassa toiseen potenssiin ja massan vaikutus nopeuteen on merkittävä, niin massalla kikkailu olisi lopputuloksen kannalta kannattavaa. Pitäisi lisäksi mitata myös se, että paljonko nuolella on esim. iskuenergiaa jonkin matkan päässä ja tehdä vertailu myös siitä.

Joku standardipainoinen testinuoli voisi olla hyvä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[jtahola]

Ja mukaan mitat jousesta ja muut olennaiset tiedot (yksipuinen, laminaatti, jänneselkä, komposiitti).
_________________
-JTAhola-

[Rakonczay]

Tarviiko tossa edes standardi nuolta?
Jousi ja nuoli on kuitenkin viritettävä niin että ne toimii yhteen ja niillä osuu maaliin. Jos käyttää standardi nuolta niin sen virityshän voi olla ihan hanurista.

[Ari Rantala]

Ei se mitään standardinuolta tarvitse, tuloksista on laskettavissa energia oli paino mikä hyvänsä. En tiedä mistä ajatus tuli mieleeni. Ehkä siitä, että teen itse 25-35g nuolia. Se iskuvoima esim. 10m matkan päästä mitattuna kyllä kertoo totuuden. 80#:n pistoolijouseni nakkaa 6g pikkunuolta ihan kiitettävää nopeutta mutta iskuvoimaa siinä ei ole juuri mitään.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[elvis]

Jousen hyotysuhde lasketaan seuraavasti:

n = E_k/E_j,

missa
E_k = Liike-energia Arin postaaman kaavan mukaisesti,
E_j = Jouseen varastoitu energia, lasketaan voimakayran ja x-akselin
valiin jaavasta pinta-alasta.

Tassa on heikkona puolena se, etta Liike-energia on riippuvainen
kaytetysta nuolesta.

"Paras tapa" verrata nuolia, on ns. kaasusylinterimalli, josta on ollut
puhetta: http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1586&highlight=kaasusylinteri

Malli vaati sen, etta jousella ammuskellaan eri painoisia nuolia ja sitten tuloksista maaritetaan kaksi arvoa: gamma ja virtuaali massa. Nama arvot maarittavat jousen hyvyyden lahtonopeuden suhteen.
Jousessa pyritaan minimoimaan molemmat.

[Juri]

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Tuskinpa on mahdollista käyttää mitään vakionuolta, sillä miten valitaan vakionuoli, joka toimii sekä japanilaisessa pitkäjousessa että Iturin sademetsän pygmi-jousessa. Joissakin jousissa olennaista on suuri paunamäärä ja kyky ampua raskas pitkä nuoli etäälle. Toisissa jousissa on tarkoitus ampua kevyt ja lyhyt nuoli lähelle. Ja kolmansien on pystyttävä ampumaan suurella paunamäärällä lyhyt raskas nuoli lähelle jne.

Jousi voi olla matemaattisessa mielessä kuinka tehokas hyvänsä, mutta se voi myös olla täysin sopimaton tiettyihin olosuhteisiin tai tehtäviin. Vastaavasti matemaattisesti "surkea" jousi voi olla täysin onnistunut ratkaisu omassa ympäristössään.

[T. Manner]

[Ari Rantala]

[elvis]

[Ari Rantala]

[elvis]

[jtahola]

Paljonko nuolen vaikutus vertailulaskentaan voi mennä pieleen jos käytetään esim 8 greiniä/pauna ja veto täyteen vetopituuteen?
Tostahan vois silti saada jotain vertailukelpoista...
_________________
-JTAhola-

[jkekoni]

Muuten:
Helpoin tapa integroida on piirtää käyrä millimetripaperille ja laskea ruudut. Osittaiset ruudut lasketaan puolikkaiksi.

Ei tarvitse laskea mitään ja laskintakaan ei tarvitse.

Eli paunat (mielummin newttonit) pystyakselille ja vaaka akselille vedon pituus. Kärtä alkaa 0 paunasta jännekorkeudella ja päätyy. Sitten mittaa paunat esim 5cm välein, viimeisenä täysi veto.

[elvis]

[elvis]

Oho tulipas siitä taas mahtavan kokoinen, pahoittelen... pitäisi oppia
kattelemaan tota esikatselua. Kekoni, etsäviitsisitsä muokata?