Jousi

[Tuomo]

Meillä on pihan keskellä iso lampi, jonka rannoilla elää elinvoimainen vesimyyräyhdyskunta. Nurmikko lammen ympärillä on aika reikäistä, puutarhassa perunat yms. eivät oikein kasva, kun vesimyyrät ne syövät. Samoin hedelmäpuut ovat kovilla, kun juuria syödään. Varsinainen riesa, sanoisin. Myrkytys ei ole mahdollista koiran vuoksi, loukutuskaan ei ole mahdollista, koska pihalla elää myös kontiaisia. Välillä nuo vesimyyrät istuskelevat lammen rannalla ja niitä pääsee noin 5-7 metrin päähän. Siitä niitä olisi mukava ampua jousella. Metsästyskokemusta ei ole, eikä metsästys oikein muutenkaan kiinnosta mutta tässä voisi olla yksi mahdollinen kohde. Eli miten ja milloin noita sopisi metsästää, ts. onko jotain yleistä ohjetta/kirjoittamatonta sääntöä yleisten haittaeläinten, kuten vesimyyrän metsästyksestä? Vesimyyrä http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesimyyr%C3%A4

[Simo Hankaniemi]

Tjaa, ei vesimyyrä ainakaan varsinainen riistaeläin ole. Veikkaisin, että siihen soveltuu sama käytäntö kuin hiireen ja rottaan, eli nirri pois tavattaessa. Ehkä asiaa kannattaisi varmuuden vuoksi kysyä poliisilta ennen jahdin aloittamista. Eli voisi kysyä, että onko vesimyyrien poistamiselle mitään juridista estettä.

[Kiul]

Metsästyslaki sanoo:
'Rauhoittamattomia eläimiä ovat:

1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä

2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas'

Asetus toteaa:
'Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset
Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen'

Näillä eväillä. Metsästyskorttia et tarvitse, mutta muista varoalue:
'Asutuksesta, viljelyksistä ja liikenneväylistä johtuvat rajoitukset
Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan'
Tämä koskee muös jousella ampumista.

Antoisia jahtihetkiä.

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Käytännössä naapurin lupaa tuskin tarvitsee kysyä vesimyyrän ampumiseen jousella. Ampumisen ei voi kuvitella aiheuttavan mitään vaaraa, kun ampumasuunta on käsittääkseni alas päin ja etäisyyttä muutama metri.

[Juri]

Olisi varmaan judokärjelle aivan omiaan, muidenkin blunttien luulisi pelittävän.
Siinä kyllä saattaa kyllä metsästysvietti kaivautua kummasti esiin, vaikkei sellaista luulisi itsellään olevankaan.

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

[Kiul]

[Tuomo]

Kiitos kommenteista! Tässä se sitten on, ensimmäinen saalis jousella! Tilaisuus tuli jo samana päivänä, itse asiassa kolme kertaa, kolmannella kerralla tuli sitten osuma. Kaksi ensimmäistä kertaa ammuin ohi vaivaiset pari senttiä. Etäisyyttä oli noin 7 metriä. Kolmannella kerralla etäisyyttä oli 6 metriä. Juu, ja naapureihin on etäisyyttä yli 200 metriä...

Jousena oli 37 paunainen bulletwood-jousi (sama jolla ammuin AR:n), nuolena painavahko saarninuoli field point-kärjellä. Muuta ei ollut, leikkurit ja bluntit ovat kyllä tilauksessa. Tuo kärki oli ihan hyvä, kun nuoli meni läpi ja upposi rantapenkkaan, jäi myyrä siihen sitten kiinni.

Kyllä tuossa syke nousi ja kädet hikoilivat ja adrenaliini virtasi! Ei varmasti jäänyt kesän viimeiseksi saaliiksi, tästä se vesimyyrän metsästys sitten alkaa, niitä kyllä riittää!

[Ari Rantala]

Miten laitoit saaliin? Grillasitko?

Eivaisoikeesti mulla ei ole hajuakaan miltä tuo maistuisi mutta uskoisin olevan ihan syötävää...joskin melko vähän.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[M.Reinikainen]

Jos parisen kymmentä saat vielä kiinni niin kyllähän noista ihan kiitettävän muhennoksen tai liha keiton saapi aikaiseksi

Onneksi olkoon! Näin meijän (myyrä)metsätäjien kesken!
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Simo Hankaniemi]

Onneksi olkoon, Tuomo! Jokaisen on aloitettava metsästys jostakin ja vesimyyrä on hyvä aloitus. Varsinkin itse tehdyllä primitiivivälineistöllä ammuttaessa "pientä riistaa" ei oikein olekaan. Kaikki tuntuvat suurilta, kun onnistuu. Tosin vesimyyrän päätä ei ehkä ole tarpeen laittaa seinälle. Tai olisihan siinä hyvä vitsi ja sopisi pienempäänkin asuntoon.

[Ekkorre]

Hitto vie, taas kadettaa. Voisikohan hauskempaa tekemistä kesäksi keksiäkään.

[toni]

Onnea!
Meillä Tuusulassa taasen alkaa kohtapuoleen parin irtipäässeen tuotantokanin jousijahti:)
Toinen niistä muuten kisaili tuolla alapellolla viimeyönä rusakon kanssa:)
Kakkoseks jäi,muttei se näemmä menoa haitannu.

Kyllähän moni nyky primi/survivalisti, ainakin tuolla jenkkilän mailla, syö hyvillä mielin jopa erilaisilla ansoilla pyytämänsä hiiretkin.
Hantavirukset on niissä varmaan suurin onklema, mutta ne hoituu pois pelistä kunnon kypsennyksellä.

Ja talvikarvaisten vesimyyrien selkänahka on ollut muinoin arvostettu ja mukavia sivututuloja antava rahanlähde.

Veikkaan että naapurit ovat hommasta sitämyöten iloissaan,että vesimyyrät saattavat asustella myös kuivalla maalla, kaukanakin vesistöistä ja syksyisin tulevat viimeistään kasvi ja kotitarve puutarhoille tekemään tuhojaansa.
Siinä meneekin sitten helposti kymmeniä kiloja pottua ja juurikkaita.
Se kerää ne taitavasti vakojen mukaisesti maan alta, ilman että päälle päin näkyy juuri mitään.
Satoa korjatessa saa sitten nyhdellä tyhjiä varsia...
Myös erilaiset hedelmäpuut on sen mielilistoilla.
Ne kalutaan myös maanrajan alapuolelta.
Keväällä on sitten hissukseen pois riutuva omppupuu odottamassa vaikka tulevaa jousenrakentelijaa.. :)

Muut myyrät vain nakertelevat, ilman keräilyä maan alla juureksia ja puihin kohdistuneet talvituhot ovat maanpäällisiä kuorien jyrsimisiä tai silmujen naposteluita.

[Martti Auer]

Ei tuota voi varsinaisesti metsästykseksi luokitella, turkiksista voisi tietysti saada hienon viitan, mikäli niitä kerää enemmänkin - siinä voisi olla myös tyyliä. Sanoisin tuota ennemminkin vesimyyrien keräilyksi, ehkä Tuomo onkin enemmän kiinnostunut keräilystä, mitä niinkään metsästyksestä. Onhan niitä kaikenlaisia postimerkkikeräilijöitäkin. Vesimyyrien keräilyä: on sitten Tuomo ainakin oikealla alalla jos on enemmän taipumusta siihen, eihän täällä ketään tietenkään pakoteta mihinkään mikä voi olla vastoin henkilön omaa luontoa ja tuskinpa täällä nyt ketään mollataankaan, mikäli haluaa tyytyä vaatimattomampaan, mitä saattaisi löytyä kotitalon takapelloilta lymyämästä, mutta tietysti, pikkuriistaan ampuminen on kehittävää sinällään, eikä sitä pidemmälle tarvitse kehittyäkään. Tuomon kannattaa pitää nyt sitten tyylinsä loppuun asti ja pysyä vesimyyrien keräilijänä, mikäli niitä riittääkin.

Pyrimme täällä ennemminkin estelemään kaikin keinoin riistan pyyntiä, sekä etenkin lyhyiden primitiivijousten tekemistä, koska homman toimivuus on muualla, mitä siinä, että kaikki on saatava ensin mukaan ja mahdollisimman paljon, ennekuin se voisi olla vasta jotakin tai sitä voisi toteuttaa, jonka voisi todistaa ainoastaan silloin. Lyhyellä primitiivijousella on kuitenkin varaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Juri]

Pyrkiikö Auer ihan tosissaan rinnastamaan myyrät marjoihin tai sieniin?
Entäs muut pienikokoiset eläimet kuten oravat ja linnut?
Miksei Auer itse ole pysynyt alkuperäisessä tyylissään, heinäsirkkojen ja sisiliskojen metsästäjänä?

Onnittelut Tuomolle, ei ole kooltaan mikään helppo kohde osua!

[Martti Auer]

[Martti Auer]

[Simo Hankaniemi]

[Ekkorre]

Metsästysasetuksen 20. pykälä:

[Santtu Risku]

myyrä on myyrä, siitä voi jos huvittaa niin siirtyä suurempaan riistaan, kuten eräillä tasankojen intiaaneilla oli tapanaan aloittaa metsästys pikkulinnuista ja lopulta siirtyä puhveleihin.

Koska vesimyyrä ei ole riistaeläin lain mukaan, sen saa tappaa vaikka kaljatölkillä, joten metsästysasrikkomuksesta ei ole kyse. Miten voisikaan olla, jos Auer juuri teilasi kyseisen toiminnan keräilyksi? onhan siinä vesimyyrän kerilyssäkin itua. Mielestäni keräily tulisi sittenkin suorittaa paljain käsin.
Auerin pääskysten pyyntiä voisi jo rinnastaa keräilyksi, mutta asia on moniselkoinen.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ekkorre]

[Tuomo]

Erittäin hyvää keskustelua ja paljon tietoa! Täsmennettäköön sen verran, että vetopituuteni on 26 tuumaa. 37# ja 26", joten eiköhän tuo ole yli 40# 28 tuuman vetopituudella, jonka jousi siis toki kestää hyvin ja jota voi tarvittaessa käyttää!

Bluntit ja leikkurit tulivat, ensimmäinen leikkurinuoli on tehty - ACE-kärki, 80 sentin saarnivarsi ja painoa 50 grammaa. Luulisi tuolla isommankin vesimyyrän pysähtyvän.

Ainoa ongelma vain on, ettei ko. myyriä ole enää näkynyt, kuulunut vain. Lammen rantaa kun olen kiertänyt, niin usein kuuluu vain mulahdus kun myyrä sukeltaa. Kasvillisuutta alkaa olla jo sen verran, että se haittaa pahasti näkyvyyttä. Mutta kyllä niitä vesimyyriä siellä on ja lähes päivittäin rannat kierrän, joten kaipa leikkuriakin pääsen vielä käyttämään tositoimissa...

[Ari Rantala]

[Juri]

Ainakaan rotat eivät havaitse paikoillaan pysyvää metsästäjää. Mukava istuin vaan tuulen alapuolelle ja odottelemaan.
Jousi kannattaa vetää vireeseen hitaasti ja rauhallisesti, niin että liike tapahtuu suoraan kohti kohdetta eikä yhtään sivuille.
Vaihtele paikkoja mahdollisimman usein etteivät ehdi oppia.

[Martti Auer]

Ne vesimyyrät ovat jo todennäköisesti oppineet Tuomon aikeet, Tuomo on vesimyyrien mustalla listalla, ne ovat veikeitä otuksia sellaiset. Sama oli aikoinaan irralleen päässeet villikanit, kun metsästelin niitä aika paljon teini-iässä. Niistä kaniineistakin vaikutti tulevan älykkäämpiä. Kannattaa varmaan vaihtaa taktiikkaa, ym. Peseytyy hajuttomaksi ja pesee myös vaatteensa hajuttomaksi. Tuollaisessa pikkuriistassa suosittelisin judo-pointtia tai hylsykärkisiä nuolia, bluntteja, ym. Oravaakaan ei kannata ampua leikkurikärjellä, vaan bluntilla. Rynkyn hylsy tai vastaava .32 kaliiperinen pistoolin hylsy sopii mukavasti 8 millin mäntyrimaan, jne. Käy paikallisesta pistooliklubista kysymässä.

Oravaa isompaa kannattaa sitten ampuakin jo leikkureilla, mutta kyllä leikkurikin varmaan toimii ja leikkureista voi saada hyvää kokemusta, niitä leikkureita on vähän erilaista ampua.

Voi joutua ehkä ampumaan nopeita heittolaukauksia, tilanteet voivat vaihdella nopeasti, onglema vain vaikeutuu. Siitä se yleensä alkaa. Vaikka vesimyyrä aika vaatimattomalta vaikuttaisikin, niin se voi vetää yhtäkkiä pidemmän korren. Mielenkiintoista sitten seurata Tuomon edistystä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Villikanien jahtaamiseen oli saatu poliisilta lupa, ne nakersivat naapurimökkien perustuksia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.