Jousi

[Ari Rantala]

Tuli sellainen juttu mieleeni, että onkohan mitään muuta keinoa todentaa lapojen symmetrinen toiminta kuin suurnopeuskamera?

Tarkoitan siis sitä, että toimivatko jousen lavat samanaikaisesti vai tuleeko jompi kumpi hieman perässä. Kysehän on millisekunneista eikä ainakaan minun silmäni ehdi siihen mukaan...Nuolen lähtöön se vaikuttaa varmasti.

Taisi olla jossakin vaiheessa juttuakin, että jousi asettuisi handyyn "automaattisesti" tasapainoisesti kun ranteessa ei riitä ryki vastustamaan jäykemmän lavan vääntöä.

Yhden mittauskikan keksin. Kiinnittää jousen esim. ruuvipenkkiin kahvastaan ja mittaa sitten kummallekin lavalle paunat jollakin tietyn mittaisella vedolla. Oletusarvoisesti samanjäykkyiset lavat toimisivat samanaikaisesti...ei taida olla kovinkaan luotettava tämä mittaus mutta antaa varmasti suuntaa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Tuomo]

Jousen lavat toimivat aina symmetrisesti. Lavat on kytketty toisiinsa jänteen välityksellä, jolloin ne vaikuttavat toisiinsa, eivätkä siis voi toimia itsenäisesti. Lavat ovat siis "perillä" täsmälleen yhtä aikaa, koska mahdollinen hidas lapa vaikuttaa nopeaan ja päinvastoin. Liioitellen, jos toinen lapa on äärimmäisen hidas ja toinen äärimmäisen nopea, niin miten nopea lapa voi olla hidasta ennen lepotilassa (eli alkutilanteessa ennen vetoa), ilman, että jousi itsessään liikkuu mitenkään (olettaen, että jousi on kiinnitetty paikoilleen)? Silloin jänteen pitäisi venyä huomattavasti. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, ja todellisessa tilanteessa, eli kädessä, jousta ei ole kytketty mihinkään, vaan, kuten Ari totesi, jousi asettuu kädessä lapojen suhteen tasapainoon, eli kiertyy sopivasti.

Toisin sanoen, vaikka hidas lapa pysyisi paikoillaan ja nopea lapa olisi palannut lepotilaan, on jousi silti toiminut symmetrisesti ja molemmat lavat ovat palautuneet lepotilaan samaan aikaan. Jousi vain on kiertynyt sopivasti. Jos jousi on tilleröitu symmetrisesti ja lapojen päät ovat yhtä kaukana jousen kädensijan kautta kulkevasti tangentista, niin tähän lähtötilanteeseen jousi palaa aina, riippumatta lapojen iskunopeudesta.

Epätasapainoinen tilleri vaikuttaa toki ammuntaan mutta jos nokinpaikkaa ja kädensijaa ei ole kiinnitetty, voi tasapainopisteen etsiä kokeilemalla. Näinhän ne japanilaiset Yumit toimivat ? kädensija on sopivassa paikassa suhteessa lapojen jäykkyyksiin, eikä automaattisesti jossain puolessa välissä lapoja. Samoin, yleisesti käytetään positiivista tilleriä (eli alalapa on hieman jäykempi kuin ylälapa), jolloin paras nokinpaikka on hieman jänteen normaalin yläpuolella. Jos jousessa on negatiivinen tilleri, paras nokinpaikka löytyy jänteen normaalin alapuolelta.

Hyvä tilleri jousessa ei mielestäni liity lapatasapainoon tai lapojen symmetriaan vaan pikemminkin siihen, että lavat on tehty siten, että täydessä vedossa mikään lavan kohta ei ylirasitu. Ja jousen hyvä tilleröinti viimeistellään oikealla kädensijan ja nokinpaikan kohdalla, jotka löytyvät käytännössä vain kokeilemalla. Toki kädensijan voi kiinnittää jo tilleröintivaiheessa ja sitten säätää lapoja toimimaan oikein.

Jos lapatasapainoa halutaan tutkia lapojen liikenopeuden ja toiminnan kannalta, lavat pitäisi erottaa toisistaan, niin, että ne pääsevät toimimaan itsenäisesti. Tämä onnistunee siten, että jousi ruuvipenkkiin, jännitys ja jänteen katkaisu nokinpaikan kohdalta täydessä vedossa. Sitten vaan kuvaamaan lapojen toimintaa! Tällaista mutuilua tällä kertaa. Toivottavasti ymmärsitte. T.Manner osannee kommentoida tätä asiaa sopivasti mekaniikan näkökulmasta!

[Ari Rantala]

Hmmm...hyviä perusteluita mutta väitän silti, että jos ylälapa on nopeampi ja nokinpaikan "luumu" on nuolen alla, nopeampi lapa nostaa nuolen perää laukaisussa vetämällä jännettä nopeammin ylälavan suuntaan. Tämän olen ihan käytännössäkin havainnut. Lapojen liike, lukuunottamatta loppuvärähtelyjä, loppuu tasan siihen kun jänteestä loppuu "löysät" ja jänne on suorana, ei se mitenkään poissulje sitä, etteikö toinen lapa voisi oieta toista nopeammin.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

Asiaa voisi havainnollistaa "yksilapaisella jousella". Eli niin että kakkoskakkosesta lankusta toinen pää ohennetaan taipuvaksi jousen lavaksi, toiselle päälle ei tehdä mitään vaan jätetään jäykäksi.
Tämä kuvaa mielesstäni selkeästi tilannetta missä: jäykempi/vahvempi/lyhyempi/nopeampi lapa on jo ikään kuin "suoristunut", ja kevyempi/heikompi/pidempi/hitaampi lapa on vielä matkalla.
Huomaamme että taipuvampi lapa tosiaankin nostaa ja laskee nuolen nokkipäätä omaan suuntaansa.

Mutta kuten Tuomo sanoi, "Lavat on kytketty toisiinsa jänteen välityksellä, jolloin ne vaikuttavat toisiinsa, eivätkä siis voi toimia itsenäisesti."
Tällöin vahvempi lapa pakottaa heikomman taipumaan vedossa enemmän. Lavat lyövät kotiin yhtä aikaa, mutta notkeampi lavoista tekee suuremman liikkeen.

Eli siis: Jos ylälapa taipuu enemmän kuin alalapa, se saa nuolen nokin liikkumaan vedossa hieman alaviistoon. Laukaisussa taas yläviistoon.
Jos alalapa taas on taipuisampi, niin nuolen nokki lähtee laukaisussa alaviistoon.

Alaviistoon lähtevän nuolen perä lyö Ampujan käteen/nuolihyllyyn ja lähtee matkaansa heitellen peräänsä ylös ja alas.
Suoraan lähtevä nuoli on myös ongelmallinen, sellainenhan hankaa kättä/nuolihyllyä vasten koko matkaltaan aina sulkiin asti.

Nuolen perän olisi siis parempi nousta laukaisussa hieman yläviistoon. Nuoli lähtee silloin häiriöttä, perä ei osu käteen, ainoastaan sulat vain hieman sipaisevat. Nokin paikkaa säätämällä löydetään vielä paras tasapaino.

Edellisten perusteella väitän että nimenomaan alalavan on paras olla se "nopeampi", eli jäykempi/vahvempi/lyhyempi.

[Ari Rantala]

[Juri]

[Ari Rantala]

Empiirinen koe tuli tehtyä ja siitä seuraava havainto:

Jousi oli kiinnitetty ruuvipenkkiin ja vetopituus oli 4" (n.10mm). Ylälavalle kellottui paunoja 17# ja käännön jälkeen alalavalle 17,5-18#. Suhde on siis oikein päin mutta suuruudesta ei ole hajuakaan. Onko tuo riittävä vai ihan liikaa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

[Juri]

Tuli vielä mieleen ottaa esille sekin mistä koko häslinki alunperin johtuu.
Eli se että käsijousella ampuminen on alunperinkin aivan epäsymmetristä touhua.

Nuoli ammutaan pokakäden yläpuolelta. Käden painepiste jousen kahvaa vasten on noin 1,5 tuumaa nuolen alapuolella (moderneissa pistoolikahvoissa vähemmän).
Jousen vetäminen ei siis tapahdu suoraan nuolen suuntaisesti, vaan loivasti yläviistoon.

Täydellinen symmetria olisi mahdollista vain jos nuoli voitaisiin ampua jousen kahvaan ja käteen poratun reiän läpi, nipistysotteella.

[Ari Rantala]

Muistaakseni nykyaikaisen pistoolikahvaisen jousen painopiste on heti hyllyn alla peukalohangan syvennyksessä.

Pistoolikahvaista puujousta en olekaan vielä tehnyt...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-