View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 23.07.2009 19:19 Post subject: Aloittelijan kysymyksiä |
|
|
Eli olen etsinyt noin viikon verran tietoa siitä jousen rakennuksesta mutta pari asiaa jäi epäselväksi.
- Luin jostain että uusimman vuosirenkaan kannattaisi olla jousen selkä. Miten se flättärin teko sitten onnistuu, kun puuhan on tavallisesti pyöreää? Tein pari pihlajajousta, joita luulisin lonkkareiksi (pyöreä selkä ja suora, litteä vatsa).
- Mikä määrittää jousen heittonopeuden, eli miten saan jousesta nopeaheittoisen.
- Luin että pellavöljy + mehiläisvaha + terva, sekä Danish Oil on aika suosittuja. Miten niiden saatavuus/hinta/tuoksun laita on?
- Onko järkeä yrittää vastakaaria taivuttaa tässä vaiheessa, ja onko niistä mainittavaa hyötyä?
Tulee hölmö olo kun tälläisiä kysyy mutta viittiskö joku vastata? Yritän laittaa edellisestä jousesta kuvaa että tietäis mitä tehdä toisin seuraavassa. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 24.07.2009 00:50 Post subject: |
|
|
Tervetuloa jousikööriin
Ihan ekana neuvona sanoisin, että kannattaa selailla noita vanhempia keskusteluja. Kaikkiin esittämiisi kysymyksiin löytyy sieltä vastaus.
Vastakaaria en ihan ekoihin jousiin suosittele tekemään. Ovat sen verran vaikeat jo tehdäkin ja lisäksi vaikeuttavat tilleröintiä. Tee ensin muutama ihan tavallinen ja lähde vasta sitten kokeilemaan missä osaamisesi rajat ovat _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 24.07.2009 08:56 Post subject: |
|
|
Flatbow:lla tarkoitetaan jousta, jossa on jäykkä kavennettu kahva ja joka on tyypillisesti leveämpi ja lyhyempi kuin longbow.*)
Sekä longbow, että flatbow voidaan tehdä lankkutavarasta sahaamalla neliöprofiililla. Luonnonpuusta tehty pyöreä on parempi koska
se koostuu ehjästä lustosa ja koska kapeampi selkä siirtää rasitutta vatsaasta selkään ja useimmat puulajit kestävä enemmän vetoa kuin
puristusta. Lisäksi lankun voi pyöristää lustolle ja luonnonpuun selän tasoittaa.
*) longbow:lla ei ole yksiselitteistä määritelmää. ks aiemmat keskustelut
Terva ei toimi kosteussuojana. Se on lahosuoja. En suosittele jousiin.
Mehiläsvahaa saa sinooperista. Pellavaöljyä biltemasta. Lakkaa saa K-raudata.
Mielestäni helpoin tapa tehdä vastakaaria on sahata ura tai kaksi lapojen kärkiin vatsan ja selän väliin. Sitten lämpötaivutettaan kuumailmalla muottiin. Annetaan jäähtyä ja otetaan irti. Urat täytettään viilulla ja epoksilla ja väännetään muottiin ruuvipuristimilla ja annetaan kuivua.
Suosittelen aloittamista suorista jousista.
Jousen nopeutta voi esim lisätä tekemällä kärjistä kevyet ja kapeat. Liian monimutkainen aihe lyhyesti sanottavaksi. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 24.07.2009 14:28 Post subject: |
|
|
"Flatbow" tarkoittaa litteävatsaista jousta.
"Longbow" taas voi tarkoittaa vähän mitä vaan.
"Englantilaisessa pitkäjousessa" kuitenkin vatsapuoli on pyöreähkö ja selkä taas pyrkii olemaan mahdollisimman litteä. Tämä johtuu ennenkaikkea siitä että Enkkujen perinteinenä materiaali, marjakuusi, on vetolujuudeltaan heikompi kuin puristuslujuudeltaan.
Flättärit tehdään yleensä lehtipuista joissa ominaisuudet menevät päinvastoin.
Vastakaaret kannattaa tosiaan jättää myöhemmäksi. Ensimmäiseksi jouseksi suosittelisin miehen mittaista koko matkaltaan toimivaa pitkää flättäriä.
Täältä löytyy sellaiseen Tim Bakerin hyvä ohje:
http://tradgang.com/cgi-bin/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic;f=2;t=000043
Suomalaisille kuvitetuille jousiohjeille olisi kovasti kysyntää. Lupaan ottaa työn alle lähitulevaisuudessa. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 24.07.2009 16:32 Post subject: |
|
|
Ensinnäkin tattista vastauksista ja kärsivällisyydestä.
Tähtäimessä olisi seuraavaksi sitten tuo flättäri, joko koivusta tai pihlajasta.
Näyttää pahasti siltä ettei minun kannata lähteä ylimääräisiä sähläämään, joten ne vastakaaret taitaa jäädä pois.
Löytyyhän tältä foorumilta aika lailla kaikki mitä tarttee tietää, mutta niistä ei oo hyötyä jos on sen verran uusi ettei tiiä mitä etsiä.
Itselläni on ainakin niin, että selostuksesta on vaikea hahmottaa mitä pitäisi tehdä ja miltä työn pitää näyttää. Jonkinlaiselle kuvitetulle tiivistelmälle olisi kyllä käyttöä. |
|
Back to top |
|
|
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006 Posts: 1659 Location: Inari
|
Posted: 27.07.2009 04:24 Post subject: |
|
|
kyllä niitäkin löytyy, hae vaikka sanalla "buildalong". ja tuolta perinnejousi sivuston linkit osiosta löytyy hyvää settiä, jos englanti taipuu. _________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 27.07.2009 17:04 Post subject: |
|
|
Ensimmaiseen jouseen ei valttamatta tarvita mitaan ohjeita, vaan sen voi tehda pelkastaan kayttamalla omaa jarkea ja niita tietoja, mita sattuu olemaan. Tyøvalineeksi suosittelen pelkkaa puukkoa. Taman kokeilun jalkeen ymmarrat ohjeita huomattavasti paremmin, kun on jo jotain kokemusta. Ja pohjalta on hyva aloittaa. |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 28.07.2009 18:38 Post subject: |
|
|
suosittelisin informaation hakemista. Ohjaus olisi kiva jttu... Itseltäni hajosi 3 ekaa keppiä ja 4. Menetti melkein 15 refleksiä.
Vielä yksi neuvo: puu on märkää paljon kauemmin kuin siltä tuntuu ja märä jousi myötäkäyristyy. |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 28.07.2009 21:52 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Ensimmaiseen jouseen ei valttamatta tarvita mitaan ohjeita, vaan sen voi tehda pelkastaan kayttamalla omaa jarkea ja niita tietoja, mita sattuu olemaan. Tyøvalineeksi suosittelen pelkkaa puukkoa. Taman kokeilun jalkeen ymmarrat ohjeita huomattavasti paremmin, kun on jo jotain kokemusta. Ja pohjalta on hyva aloittaa. |
Totta, kun yrittää käytännössä ensin itse jotakin, niin sen jälkeen on helpompi lukea teoriaa, osaa ehkä kiinnittää huomiota oikeisiin kohtiin ja niin poispäin. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 29.07.2009 01:48 Post subject: |
|
|
Myös motivaatio kasvaa helpommin, kun on heti ylittänyt tekemisen ja asiaan tarttumisen kynnyksen. Jos vain lukee, eikä tee, niin kynnys toimeen tarttumiseen kasvaa päivä päivältä. Olen nähnyt paljon näitä tapauksia, jotka vuodesta toiseen ovat "kohta" tarttumassa hommaan, mutta heillä ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi tietoja. Ja mitä enemmän muodollista tietämystä karttuu ilman kokemusta, sitä vähemmän lopulta tuntee tietävänsä.
Joten neuvoni uusille tekijöille on aina nyt jatkossa, että ota puukko ja tee jousi ja pari nuolta ilman lukemista ja turhia spekulaatioita. Siitä tulee huono jousi ja surkeita nuolia, mutta niiden tekeminen on jo saavutus, joka vei aikoinaan ihmiskunnalta aikaa noin 140 000 vuotta (jos nykyihmislajin alku on noin 200 000 vuoden takana menneisyydessä).
Kuvailemallani tavalla useimmat täällä kirjoittelevat ovat jousiuransa aloittaneet. Puulaadulla ei ole väliä, eikä aikaa saisi mennä enempää kuin tunti jousen tekoon ja tunti pariin nuoleen. Mitään runsaita työkaluvalikoimiakaan ei pitäisi käyttää, pelkän puukon pitäisi riittää (no saksia saa käyttää sulkien leikkaamisessa).
Sama pätee ampumiseen. Aivan aluksi olisi hyvä ampua ilman ohjausta, täysin oman vaiston varassa. Tämän idean sain eräältä kaverilta, joka kesätyönään ammutti Kylämäessä koululaisia ja muita lapsia. Hän ei antanut mitään neuvoja ampumisen suhteen, vaan lapset saivat ampua "totaali-vaistolla" eli nipistysotteella. Sillä tavalla lähes jokainen on jousiammunnan aloittanut ja sama pätee abojen lapsiin nyt ja muinaisuudessa.
Joten motto on siis, TEE - ÄLÄ LUE. Lukemisessa on järkeä vasta vähän myöhemmin, ekojen kokemusten jälkeen. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 29.07.2009 22:03 Post subject: |
|
|
Sain viimein yhden steivin hankittua ja pääsen nyt hommiin . Se on 267cm pitkä koivu, jossa paksuutta on 8cm alhaalla ja 7 ylhäällä. Kannaattaako siitä yrittää saada kaksi aihiota? Oksia ei näyttäisi juuri olevan ja suoruuskin on kiitettävän luokkaa.
Toinen kysymys on, että saako jo kaadetun puun ottaa metsästä?
Ja kolmantena: oletteko saaneet luvan puunkaatoon kaupungilta? Näin tänään yhdessä metsikössä monta vaahteraa ihan kiinni toisissaan, mutta se taitaa olla kaupungin omistamaa aluetta. Tavallisesti en kyselisi tälläisia , mutta puun hankkiminen on tuottanut suuria vaikeuksia, kun ei edes saarnea lappeenrannan puukeskuksesta löytynyt, eikä ole tuttuja joilla olisi maata. |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 30.07.2009 00:56 Post subject: |
|
|
Puun kaatolupia en ole kaupungilta hakenut. Kysymällä se selviää. Käsitääkseni virallisen luvan saanti on muuttunut hankalaksi, kun joku sahasi moottorisahalla luvallisesta puusta halkoja ja sahasi jalkaansa. Tämän jälkeen hän tai hänen vakuutuksensa haki ja sai kaupungilta korvauksia.
Taloyhtiöt kaatavat pihapuita usein ja siellä on usein mielenkiintoisia lajeja. Valitettavasti ongelma on että usein ne menevät samalla atomeiksi.
Raksojen alta kaadetaan puuta ja noihin saa usein epävirallisen luvan viedä kaikki mitä jaksaa kantaa ja käsisahalla saa kaadettua tai paloiteltua.
Kun haistelee ympäriinsä ja pitää silmänsä auki, niin kohta ei ole puupulaa vaan tilapula. Tämä ei vain auta nyt...
Yksi lähde:
http://www.puuproffa.fi/keskustelu/index.php?board=13
Jos olet pk-seudulle tulossa, niin voinen jonkun kepin myydä tai vaihtaa. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 30.07.2009 09:44 Post subject: |
|
|
Kiitti tarjouksesta, mutten kiutenkan jaksa Lappeenrannasta asti lähteä hakemaan sieltä puuta |
|
Back to top |
|
|
BowHow
Joined: 13 Jul 2009 Posts: 16 Location: Hausjärvi
|
Posted: 31.07.2009 22:05 Post subject: |
|
|
Olen periaatetasolla hieman eri mieltä tuosta että pitää ensin tehdä ja sitten katsoa miten muut ovat tehneet... tuolla menetelmällähän olisimme edelleen siellä kivikaudella.
Totta on kuitenkin ettei missään asiassa kehity tarttumatta toimeen. Pieni luettu tietous voi jopa auttaa ettei ensimmäinen kokeilu jää viimeiseksi suuren pettymyksen takia.
Onnea yrityksille jousen rakentamisen parissa, toivottavasti jokaisen rakennetun jousen jälkeen syttyy uusi kipinä siitä että seuraavan kohdalla ollaan lähempänä täydellisyyttä! |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 31.07.2009 23:20 Post subject: |
|
|
BowHow wrote: | Olen periaatetasolla hieman eri mieltä tuosta että pitää ensin tehdä ja sitten katsoa miten muut ovat tehneet... tuolla menetelmällähän olisimme edelleen siellä kivikaudella.
Totta on kuitenkin ettei missään asiassa kehity tarttumatta toimeen. Pieni luettu tietous voi jopa auttaa ettei ensimmäinen kokeilu jää viimeiseksi suuren pettymyksen takia.
Onnea yrityksille jousen rakentamisen parissa, toivottavasti jokaisen rakennetun jousen jälkeen syttyy uusi kipinä siitä että seuraavan kohdalla ollaan lähempänä täydellisyyttä! |
""Myös motivaatio kasvaa helpommin, kun on heti ylittänyt tekemisen ja asiaan tarttumisen kynnyksen. Jos vain lukee, eikä tee, niin kynnys toimeen tarttumiseen kasvaa päivä päivältä. Olen nähnyt paljon näitä tapauksia, jotka vuodesta toiseen ovat "kohta" tarttumassa hommaan, mutta heillä ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi tietoja. Ja mitä enemmän muodollista tietämystä karttuu ilman kokemusta, sitä vähemmän lopulta tuntee tietävänsä.
Joten neuvoni uusille tekijöille on aina nyt jatkossa, että ota puukko ja tee jousi ja pari nuolta ilman lukemista ja turhia spekulaatioita. Siitä tulee huono jousi ja surkeita nuolia, mutta niiden tekeminen on jo saavutus, joka vei aikoinaan ihmiskunnalta aikaa noin 140 000 vuotta (jos nykyihmislajin alku on noin 200 000 vuoden takana menneisyydessä).
Kuvailemallani tavalla useimmat täällä kirjoittelevat ovat jousiuransa aloittaneet. Puulaadulla ei ole väliä, eikä aikaa saisi mennä enempää kuin tunti jousen tekoon ja tunti pariin nuoleen. Mitään runsaita työkaluvalikoimiakaan ei pitäisi käyttää, pelkän puukon pitäisi riittää (no saksia saa käyttää sulkien leikkaamisessa).
Sama pätee ampumiseen. Aivan aluksi olisi hyvä ampua ilman ohjausta, täysin oman vaiston varassa. Tämän idean sain eräältä kaverilta, joka kesätyönään ammutti Kylämäessä koululaisia ja muita lapsia. Hän ei antanut mitään neuvoja ampumisen suhteen, vaan lapset saivat ampua "totaali-vaistolla" eli nipistysotteella. Sillä tavalla lähes jokainen on jousiammunnan aloittanut ja sama pätee abojen lapsiin nyt ja muinaisuudessa.
Joten motto on siis, TEE - ÄLÄ LUE. Lukemisessa on järkeä vasta vähän myöhemmin, ekojen kokemusten jälkeen.""
Tuo on jo teoriaa, ihmettelen miksi "bowhow" on edelleen kivikautisella ajalla periaatteineen. Tämä on hiukan raakaa puuhaa.[/i] _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
BowHow
Joined: 13 Jul 2009 Posts: 16 Location: Hausjärvi
|
Posted: 01.08.2009 11:23 Post subject: |
|
|
Quote: |
Tuo on jo teoriaa, ihmettelen miksi "bowhow" on edelleen kivikautisella ajalla periaatteineen. Tämä on hiukan raakaa puuhaa.[/i] |
Tuohon provoon on pakko kysyä että miten periaate "perustietous on hyvä asia ennen kuin aloittaa ensimmäisen jousen rakentamisen" on kivikautinen?
Onko jokin raja tietoudessa jonka ylitettyään ei ole mielekästä aloittaa?
Toisaalta onko tämän foorumin neuvojen lukeminen tarkoitettu vain jo ensijousensa rakentaneille?
Ihmisiä on erilaisia toiset haluavat oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, toiset haluavat välttää ne karikot jotka on vältettävissä perimätiedon avulla.
jokainenhan on rakentanut sen katkenneen jousensa jo lapsena? |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 01.08.2009 13:42 Post subject: |
|
|
Jos aivan kaikki jouset lasketaan mukaan niitä olen tähän asti rakentanut laskujeni mukaan neljä. Ensimmäinen oli pajunoksa, johon sidoin ensimmäisen käteen sattuneen narun ja se olikin siinä, ei edes kuorimista saati sitten kuivattamista. Eli niitä "oman vaiston varassa" tehtyjä jousiakin olen tehnyt. Seuraava olikin jo kataja, jonka kuorin ja annoin kuivua. Veistämispuoli jäi siitäkin pois. Nuolina luonnollisesti oksia. |
|
Back to top |
|
|
jtahola
Joined: 17 Aug 2006 Posts: 320 Location: Lempäälä
|
Posted: 03.08.2009 13:52 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: | Terva ei toimi kosteussuojana. Se on lahosuoja. En suosittele jousiin.
|
Olen kyllä lukenut, että terva on nimenmaan kosteussuoja eikä suinkaan sisällä mitään suojaa lahoa vastaan???
En silti suosittele sitä jouseen. HongKong:ista ostin itse sateenkaarivärien tekemää mehiläisvahaa tai puuvahaa, joita olen itse käyttänyt ja kyllä niilläkin on pärjännyt.
Juu alota tekeminen, kysy kun ongelmia ja kun valmis tulee tuhat kysymystä lisää joita voi sitten pähkäillä seuraavaa tekiessä... ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ... _________________ -JTAhola- |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 03.08.2009 15:13 Post subject: |
|
|
Quote: | Olen kyllä lukenut, että terva on nimenmaan kosteussuoja eikä suinkaan sisällä mitään suojaa lahoa vastaan??? |
Katsoppa joskus tervaksen ja viereisen pihkaantumattoman puun ero lahoamisessa. Tervassa on pihkaa suurin osaa, tosin hieman lämpömodifioidussa muodossa.
Useissa puulajeissa saadaan vedenimevyyttä ja kosteuselämistä suuresti pienennettyä kun erilaiset hartsit poistetaan esim. asetonilla uuttamalla, valitettavasti samalla katoaa puusta iso osa sitkeyttä.
Norjan tervatut sauvakirkot ovat pysyneet tervalla kasassa useita satoja vuosia, yksikään tervaamaton rakennus ei pysty kilpailemaan.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 03.08.2009 19:58 Post subject: |
|
|
sain otettua jonkin verran puuta koivusta että kuivuis nopeammin. Ymmärsin, että siitä saa ottaa tulevasta vatsasta puuta pois, mutta jos sivuista ottaa pois, niin se kuivuessaan kiertyy.
Saako sivuttain käyrästä puusta tehdä suoraa jousta, vai pitääkö leikkauksen mennä syiden mukaan myös sivuttaissuunnassa? Kuvassa etu(/taka) profiili. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 03.08.2009 19:59 Post subject: |
|
|
Kuva oli nopeasti tehty, siihen ei tietenkään jää koloa niin kuin kuvassa näkyy. Laitan myös kuvia jousesta heti kun voin. |
|
Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula
|
Posted: 04.08.2009 00:02 Post subject: |
|
|
Jokainen henkilö joka aloittaa tekemään ensimmäistä joustaan, on "periaatteessa" kivikaudella, tai jokainen joka lähtee ampumaan ensimmäistä kertaa jousella, koska taito on kohtalaisen alkeellinen. Esimerkiksi simpanssit, jotka ovat aloittaneet pähkinöiden särkemisen tarpeeksi ajoissa, hallitsevat sen ja simpanssilla menee pähkinöden särkemisen harjoittelemiseen 2 vuotta. Simpanssi, joka aloittaa liian myöhään, ei saa pähkinää särki millään.
Orangutangi oppii kiipeilemään puissa vasta 12 vuoden jälkeen. Se ei ole niin itsestäänselvää, mutta orangutangi ei lue siitä ensin tieto-opusta. Tai simpanssi ei varmaan ala lueskelemaan pähkinänsärkemisen opusta. Vaikka simpanssi seuraa vierestä kuinka toinen simpanssi särkee pähkinöitä, niin tämä ei opi sitä.
BowHow wrote: | Quote: |
Tuo on jo teoriaa, ihmettelen miksi "bowhow" on edelleen kivikautisella ajalla periaatteineen. Tämä on hiukan raakaa puuhaa.[/i] |
Tuohon provoon on pakko kysyä että miten periaate "perustietous on hyvä asia ennen kuin aloittaa ensimmäisen jousen rakentamisen" on kivikautinen?
Onko jokin raja tietoudessa jonka ylitettyään ei ole mielekästä aloittaa?
Toisaalta onko tämän foorumin neuvojen lukeminen tarkoitettu vain jo ensijousensa rakentaneille?
Ihmisiä on erilaisia toiset haluavat oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, toiset haluavat välttää ne karikot jotka on vältettävissä perimätiedon avulla.
jokainenhan on rakentanut sen katkenneen jousensa jo lapsena? |
"Ensimmaiseen jouseen ei valttamatta tarvita mitaan ohjeita, vaan sen voi tehda pelkastaan kayttamalla omaa jarkea ja niita tietoja, mita sattuu olemaan. Tyøvalineeksi suosittelen pelkkaa puukkoa. Taman kokeilun jalkeen ymmarrat ohjeita huomattavasti paremmin, kun on jo jotain kokemusta. Ja pohjalta on hyva aloittaa."
Tuossa on jo käsittääkseni kaikki olennainen, eikä siihen kannata sanoa sen enempää.
Jotkut eivät tajua lukemaansa.
Tuosta vielä siitä tervasta.
Kalifornialainen pienpanimo loi oluen 45 miljoonan vuoden takaa
3.8.2009 20:00
A A Helsingin Sanomat
Kalifornialaiset voivat syksyllä juoda pubeissa fossiiliolutta. Sen oluthiivassa käytetty bakteerikanta on 45 miljoonaa vuotta vanhaa.
Pienpanimo Fossil Fuels kertoo, että bakteeri on napattu meripihkaan ammoin juuttuneesta mehiläisestä.
Bakteeria on sitten kasvatettu petrimaljassa. Bakteerikanta on samantyyppistä kuin tavallisessa leivinhiivassa (Saccharomyces cerevisiae), jota panimot käyttävät yhtä yleisesti kuin leipomot.
Fossiilioluen taustalla vaikuttaa kalifornialainen mikrobiologi Raul Cano.
Cano kohautti tiedemaailmaa 1995, kun hän eristi ensi kertaa meripihkan sisältä miljoonia vuosia vanhan hyönteisen dna:ta ja sen bakteereja. Ne olivat kuin syväjäässä pihkan sisällä. Pihka eristää hyönteisen täysin ulkomaailmalta.
Canoa epäili aluksi moni. Avattu pihkanäyte voi näet saastua helposti tutkijan tai laboratorion omista mikrobeista. Canon kokeet on kuitenkin toistettu muissa laboratorioissa.
Meripihkan dna ja bakteerit olivat myös menestyselokuvan Jurassic Park (1993) juonen perusta. Tuolloin tutkijat tiesivät, että pihkan sisältämästä eliöstä voi toki saada dna:ta. Silti koko eliön eli vaikkapa dinosauruksen kloonaus olisi mahdotonta.
Bakteeriviljelmä kuitenkin onnistuu. Hiiva käy Wired-lehden mukaan panimossa aggressiivisesti. Lopputulos on ale-tyypin olut. Alan harrastajien mukaan maku eroaa muista aleista.
Olutta valmistetaan jo Guernevillessa San Franciscosta pohjoiseen. Fossiilioluen valmistus on jo patentoitu ja ikivanha bakteerin perimä jaksotettu. Käry siis käy, jos muut panimot yrittävät kopioida maun.
Pihka vaikuttaisi eristävän.
Tervattu puu imee itseensä käsittääkseni vettä - sillä sen takia sitä juuri käytettiinkin aikoinaan purjeveneissä; jotta laudat tai puu olisi pysyneet jatkuvasti turvonneina, jotta laiva pysyisi tiiviinä. Mikäli terva pelkästään hylkisi vettä, puut olisivat kutistuneet liikaa ja laiva olisi alkanut vuotamaan. Puiden, lautojen oli pysyttävä jatkuvasti hyvin turvonneina ja laivanrakennus suunniteltiinkin osittain niin, että puu turpoaa. Puu turpoaa aina vedessä.
Kun tekee itse ensin sen ensimmäisen jousensa, ilman mitään monimutkaisia "tietoja", niin sehän on osa sitä oppimista, mutta siitähän ei voinutkaan oppia...
Aivan nämä sivustot ovat näille jotka ovat tehneet tai yrittäneet tehdä vähintään 4 jousta ensin itse. Eivät nämä sivustot ole käsittääkseni niin aloittelijoille. Kehitys menee eteenpäin, ym. _________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 04.08.2009 01:08 Post subject: |
|
|
Quote: | Saako sivuttain käyrästä puusta tehdä suoraa jousta, vai pitääkö leikkauksen mennä syiden mukaan myös sivuttaissuunnassa? |
Ihannetapaus olisi, että syyt olisivat ehjiä joka suunnassa. Käytännössä tuo ei kyllä useinkaan ole mahdollista. Itse sahaan tylysti syiden poikki sivusuunnassa jos aihiota ei ole mahdollista oikaista. Tuore puu oikenee kohtuullisen pienellä vaivalla kuivuessaan jos se pakotetaan suoraksi ja kiinnitetään kunnolla kuivumisen ajaksi. Selkäpuolella on syytä varoa puristamasta painaumia selkään. Sivusuunnassa voi jättää reilummin puuta ja veistellä sitten painaumat veks.
Koivu on kyllä jousipuuna hieman viheliäinen mutta kyllä siitä jousen saa kunhan ei tavoittele taivaita. Maltilliset paunat ja maltillinen vetopituus on koivun kanssa rock. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 04.08.2009 01:31 Post subject: |
|
|
Pidä pitkittäiset syyt ehjinä ja leikkaa niiden mukaan, oikotietä onneen ei ole.
Jos sat linjattua jänteen kahvan keskelle niin hyvin menee. Ei haittaa vaikka onkin hieman kiemurainen.
Kärkien kavennuksissa voi kyllä vähän "huijata" ottamalla toiselta puolelta enemmän kuin toiselta.
Mutta silloin ei hyvä heilu jos pitkittäiset syyt kulkevat viistosti taipuvan lavan poikki.
Sivukiemuroita voi myös oikoa kuivatuksen aikana pakottamalla aihion muottiin. Kuivaa puuta taas voi höyryttää tai kuumentaa muulla tavoin.
Suoristettava mutka pitää vääntää jonkun verran yli, koska osa taivutuksesta palautuu aina takaisin. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 04.08.2009 10:45 Post subject: |
|
|
Miten tollaisen 8cm leveän puun oikein voi vääntää suoraksi?
sen verran paksukin etten usko sen taipuvan oikein mitenkään... |
|
Back to top |
|
|
BowHow
Joined: 13 Jul 2009 Posts: 16 Location: Hausjärvi
|
Posted: 04.08.2009 12:06 Post subject: |
|
|
Martti Auer wrote: | Jokainen henkilö joka aloittaa tekemään ensimmäistä joustaan, on "periaatteessa" kivikaudella, tai jokainen joka lähtee ampumaan ensimmäistä kertaa jousella, koska taito on kohtalaisen alkeellinen. Esimerkiksi simpanssit, jotka ovat aloittaneet pähkinöiden särkemisen tarpeeksi ajoissa, hallitsevat sen ja simpanssilla menee pähkinöden särkemisen harjoittelemiseen 2 vuotta. Simpanssi, joka aloittaa liian myöhään, ei saa pähkinää särki millään.
Orangutangi oppii kiipeilemään puissa vasta 12 vuoden jälkeen. Se ei ole niin itsestäänselvää, mutta orangutangi ei lue siitä ensin tieto-opusta. Tai simpanssi ei varmaan ala lueskelemaan pähkinänsärkemisen opusta. Vaikka simpanssi seuraa vierestä kuinka toinen simpanssi särkee pähkinöitä, niin tämä ei opi sitä.
"Ensimmaiseen jouseen ei valttamatta tarvita mitaan ohjeita, vaan sen voi tehda pelkastaan kayttamalla omaa jarkea ja niita tietoja, mita sattuu olemaan. Tyøvalineeksi suosittelen pelkkaa puukkoa. Taman kokeilun jalkeen ymmarrat ohjeita huomattavasti paremmin, kun on jo jotain kokemusta. Ja pohjalta on hyva aloittaa."
Tuossa on jo käsittääkseni kaikki olennainen, eikä siihen kannata sanoa sen enempää.
Jotkut eivät tajua lukemaansa.
Kun tekee itse ensin sen ensimmäisen jousensa, ilman mitään monimutkaisia "tietoja", niin sehän on osa sitä oppimista, mutta siitähän ei voinutkaan oppia...
Aivan nämä sivustot ovat näille jotka ovat tehneet tai yrittäneet tehdä vähintään 4 jousta ensin itse. Eivät nämä sivustot ole käsittääkseni niin aloittelijoille. Kehitys menee eteenpäin, ym. |
Mielenkiintoista oppimisbiologiaa esittelet.
Esimerkistä oppiminen on kuitenkin juuri se tapa millä edellä mainitsemasi eläimet oppivat.
Petoeläimet oppivat saalistamisen kulkemalla venhempansa mukana saalistamassa (vrt. petolinnut, gepardit)
Ihmisen poikaset (=lapset) oppivat hämmästyttävästi kuin sormia näpsäyttämällä asioita joita heitä hieman vanhemmat lapset (tai aikuiset) heille näyttävät. Ihmisen oppimisesta ei tarvitse mainita kuin puhuminen ja lukeminen joka olisi jäänyt sinulta ja minulta oppimatta jos ei olisi mallia otettu (Tarzan oppi lukemaan ilman opetusta... Edgar Rice Burrough´s kirjassa!)
Mutta mielipiteeni idea ei ollut siinä että pitää lukea tietoa, on aivan sama missä formaatissa se saadaan, oleellista on se että saavuttaaksemme jotain uutta tunnemme historia (tässä tapauksessa muiden tekemät virheet JA kokeiluperäisesti opitut asiat).
Lisäksi tunnustan sen seikan että mikäli jousen rakentajalla ei ole minkäänlaista tuntemusta puun työstämisestä, voi olla hyvä tutustua puun ominaisuuksiin ihan "puukko käteen ja metsään" - mentaliteetillä. Lisäksi on totta että oppimismotivaatio voi joillakin ihmisillä kasvaa em. metodilla.
Mutta painotan että jos motivaatio on korkea ei tiedon janoa kannata tyrehdyttää kulkemalla "puukkokäteen" -tietä ja hokemalla mantraa "tämä on ainoa oikea tapa"
Ihmisiä on monenlaisia, toisilla on niin paksu kallo että he voivat hakata päätään seinään niin kauan että seinä antaa periksi. Muiden on viisaampaa kulke sovinnolla ovesta. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 04.08.2009 12:13 Post subject: |
|
|
Quote: | Miten tollaisen 8cm leveän puun oikein voi vääntää suoraksi?
sen verran paksukin etten usko sen taipuvan oikein mitenkään |
Tuskin olet tekemässä siitä 8cm leveätä jousta...eli halkaise se syitä myöden ja oikaise kaksi 4cm kapulaa _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 04.08.2009 13:44 Post subject: |
|
|
Just niinkuin Ari sanoi.
Veistä ensin lähemmäs mittojaan, mutta jätä kutistumis- ja työstövaraa.
50 mm leveästä tuoreesta aihiosta voi olettaa saavansa enintään noin 40-45 mm leveän jousen. Kolme sormen leveyttä (meikäläisellä n. 6 cm) on flättäriä varten varsin toimiva mitta, siitä voi sitten myöhemmin muokata mitä haluaa.
Paksuutta kannattaa jättää myös riittävästi, tuuman verran (etusormen ensimmäinen nivel) taipuviin lapoihin ja kahvaan enemmän. Kärkiä ei kannata kavennella tässä vaiheessa.
Tuoretta pehmeää puuta on helppo työstää vaikka kirveellä. Suosittelen kuitenkin että piirrät ensin tarkat linjat minkä alle et halua veistää. Sitä lähtee innostuessa muuten helposti liikaa, ja vääristä paikoista. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 04.08.2009 14:29 Post subject: |
|
|
Totta, muttaluin täältä jostain että koivu kiertyy propellille jos sivuista ottaa puuta pois, tai ainakin niin sen ymmärsin.
Lainaus Tuukalta:
"Steivit täytyy pitää täysleveinä kunnes ne ovat täysin kuivia vaikka niitä ohentelisi tuoreena. Näin siksi, että steivin kärjet eivät kieroile kuivuessaan piloille kuten kapeiksi vuoltuina saattaisivat tehdä. "
http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1384 |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 04.08.2009 14:30 Post subject: |
|
|
Jos on yhtä tumpelo kirveiden ja puukkojen kanssa kuin meikeläinen, on konepeli eri hyvä apuri: pikkunen kulmahiomakone tai smirkeli työstää puuta siinä missä nauhahiomakoneet. Porakoneeseen kiinnitetty hiomalaikka myös. Jopa moottorisahalla/sähkösahalla saa yllättävän tarkasti työstettyä, mutta rouhaisun vaara on suuri. Te konkarit lipsuttelette tietysti milliä ohempia lastuja hallitusti kirurginterävillä kirveillä ja puukoilla. Minulla oli kädet ihan rakoilla kun veisteli tylsällä puukolla kuusen oksista jouskia. Konevehkeellä oli eri kivvaa hurruttaa, mutta ei kai niin kovin rimitiivistä. Muuten kyllä elettiin maalla melkein omavaraistaloudessa kun oltiin köyhiä ja syrjässä , että se varmaan kompensoi sitä rimitiivisyyttä (omavaraisesti: sianliha, potut, porkkanat, salaatit, lähdevedet, ruisjauhot yms ). |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 05.08.2009 07:52 Post subject: |
|
|
Mielestäni puukko ei ole hyvä jousentekotyökalu. Hitaaseen työstöön nopea ja nopeaan hidas. Tietenkin kahvan ja nokkien teossa ehdoton.
Hitaaseen työstöön kavahöylä, sikli, suroform, 60 hiekkapaperi, nauhahiomakone.
Nopeaan työstöön: vesuri, veistokirves, halkokiilat, käsisaha, vannesaha. |
|
Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 08:52 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: |
Nopeaan työstöön: vesuri, veistokirves, halkokiilat, käsisaha, vannesaha. |
Ja moottorisaha! Sillä oli näppärää halkaista sekä pihlajatukki että tuomirungot, jotka nyt ovat kuivumassa. Mutta sitä ei saa päästää lipsahtamaan |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 05.08.2009 12:09 Post subject: |
|
|
Moottorisaha on krouvimmasta päästä työkaluja. Terä vie mökkiminilläkin 5mm teräleveydeltä tavaraa eikä ihan riukupuusta enää jää tarpeeksi tähteelle. Vannesaha on paljon parempi ja lisäksi helpompi hanskatakin. Myös jälki on tasaisempaa. Moottorisahan jäljiltä joutuu vielä hinkaamaan monta milliä veks, että saa pinnasta tasaisen. Parhaita välineitä halkaisuun mitä olen käyttänyt oli vesuri. Kirveenhamaralla kun naputteli niin nätisti halkesi ja halkeamisen suuntaa pystyi jopa jollakin tavalla hallitsemaan. Froe olisi vielä parempi mutta niitä ei tahdo saada mistään ja jos saa, niin hinta on melko suolainen...näppärähän tekee äkkiä vesuristaan froen kääntämällä varren 90ast. pystyyn. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
jtahola
Joined: 17 Aug 2006 Posts: 320 Location: Lempäälä
|
Posted: 05.08.2009 13:57 Post subject: |
|
|
T. Manner wrote: | Quote: | Olen kyllä lukenut, että terva on nimenmaan kosteussuoja eikä suinkaan sisällä mitään suojaa lahoa vastaan??? | Norjan tervatut sauvakirkot ovat pysyneet tervalla kasassa useita satoja vuosia, yksikään tervaamaton rakennus ei pysty kilpailemaan.
TLM |
Saatoin muistaa väärin jostain lukemaani, että ns tuoreeseen pintaan käytettynä terva parasta mitä rahalla saa mutta teho perustuu enemmän kosteudelta suojaamiseen kuin lahon/homeen pysäyttämiseen jälkeenpäin (saatan olla tapani mukaan väärässä).
Itsekkin puollan tervan ja muiden luontaisten tuotteiden käyttöä, oikeissa paikoissa.
Tosin aina ei pitäis uskoa kaikkeen (netistä) lukemansa ... _________________ -JTAhola- |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 14:18 Post subject: |
|
|
Meripihkan ja copalin käyttö lakan raaka-aineena tunnetaan hyvin ja toimii.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 14:21 Post subject: |
|
|
Tervattu pinta on vettä hylkivä ainakin jossain määrin, on tullut tuota seurattua tervatuissa venelaudoissa. Siltikin tervattu puu imee itseensä jonkin verran kosteutta, joka ilmeisesti sitoutuu mm. tervan osasiin ja ainakin selluloosarakenteesta löytyviin glysidyyliryhmiin.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 05.08.2009 14:38 Post subject: |
|
|
Quote: | Tervattu puu imee itseensä käsittääkseni vettä - sillä sen takia sitä juuri käytettiinkin aikoinaan purjeveneissä; jotta laudat tai puu olisi pysyneet jatkuvasti turvonneina, jotta laiva pysyisi tiiviinä. |
Osui aika lähelle mutta ei uponnut. Sopii hyvin kun puhe on laivoista
Terva estää puuta kuivumasta liikaa ja halkeilemasta sekä tiivistää pintaa. Halkeamiin ja pinnan pikkuröpöihin pesii herkästi lahottajia ja tasaisella pinnalla on pienempi vastuskin jonka ansiosta botski liikkuu vikkelämmin. Epäsuorasti sen siis voidaan sanoa toimivan myös lahonestona. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 15:02 Post subject: |
|
|
Quote: | Epäsuorasti sen siis voidaan sanoa toimivan myös lahonestona.
|
Ei edes epäsuorasti, melkoinen prosentti tervasta on erilaisia terpeenejä, joita käytetään suoraan homemyrkkyinä ja osa on varsin antibakteerisiakin (vrt. Teepuuöljy).
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 05.08.2009 15:13 Post subject: |
|
|
Se toimii siis sekä epäsuorasti että suorasti lahonestona _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 16:57 Post subject: |
|
|
Täytyy myöntää, että aluksi vähän pelotti, mutta kyllä niihin "arvokkaampiin" aihioihin jäi vielä pari tuumaa paksuutta Dolmarin jäljiltäkin. Kokeilin halkaista myös pari ohuempaa kakkoslaatuista pihlajaa, kun kiilahalkaisulla ne menivät niin mahdottomasti kierteelle. Katsotaan jahka kuivuuvat, että tuleeko niistä lopulta mitään. Jos ei tule, niin tappio ei kuitenkaan ollut suuri.
Vannesaha olisi kyllä kiva. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 19:19 Post subject: |
|
|
mps989 wrote: | Totta, muttaluin täältä jostain että koivu kiertyy propellille jos sivuista ottaa puuta pois, tai ainakin niin sen ymmärsin.
Lainaus Tuukalta:
"Steivit täytyy pitää täysleveinä kunnes ne ovat täysin kuivia vaikka niitä ohentelisi tuoreena. Näin siksi, että steivin kärjet eivät kieroile kuivuessaan piloille kuten kapeiksi vuoltuina saattaisivat tehdä. " |
Tätä juuri tarkoitin kun sanoin ettei kärkiä kannata kavennella ennen kuin puu on kuiva.
Quote: | Kokeilin halkaista myös pari ohuempaa kakkoslaatuista pihlajaa, kun kiilahalkaisulla ne menivät niin mahdottomasti kierteelle. |
Kierrettä joko on tai ei, enemmän tai vähemmän. Ominaisuus on puussa eikä halkaisumenetelmässä.
Vanne- tai moottorisahalla saa kierteisen aihion kyllä näyttämään suoralta, mutta oikeasti syyt menevät viistoon lavan poikki. Tälläinen jousi on pian poikki. Kierteisyyttä tai mutkaisuutta ei voi sahatempuilla korjata.
Kannattaa tarkkailla kaarnan uurteita jo ennen kaatoa. Tiheiltä, varjoisilta ja vähätuulisilta paikoilta löytyy vähäkierteistä puuta.
Pientä propellia ei kuitenkaan pidä suotta pelätä. Yli 40 astetta kärkien välissä alkaa tosin olla jo liikaa.[/quote] |
|
Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 05.08.2009 21:40 Post subject: |
|
|
Juri wrote: |
Quote: | Kokeilin halkaista myös pari ohuempaa kakkoslaatuista pihlajaa, kun kiilahalkaisulla ne menivät niin mahdottomasti kierteelle. |
Kierrettä joko on tai ei, enemmän tai vähemmän. Ominaisuus on puussa eikä halkaisumenetelmässä.
Vanne- tai moottorisahalla saa kierteisen aihion kyllä näyttämään suoralta, mutta oikeasti syyt menevät viistoon lavan poikki. Tälläinen jousi on pian poikki. Kierteisyyttä tai mutkaisuutta ei voi sahatempuilla korjata.
Kannattaa tarkkailla kaarnan uurteita jo ennen kaatoa. Tiheiltä, varjoisilta ja vähätuulisilta paikoilta löytyy vähäkierteistä puuta.
Pientä propellia ei kuitenkaan pidä suotta pelätä. Yli 40 astetta kärkien välissä alkaa tosin olla jo liikaa. |
Ymmärrän toki tämän näkökulman ja kierteisyyden perimmäisen luonteen. Toisaalta täälläkin on muutamat kokeneet jousentekijät sanoneet, että sahaavat aihion vannesahalla suoraan puolikkaasta oli rungossa jengaa tai ei ja hyvä tulee (mm. täällä: http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=461). Ajattelin kokeilla, niin sitten on omakin näkökulma asiaan
Paraikaa työstän yhtä pihlajaa, jossa halaksessa oli propellia ainakin 90 astetta. Osan siitä veistin raakasti pois, mutta on sitä vieläkin ainakin 40 astetta. Viheliäinen tilleröitävä! |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 05.08.2009 22:07 Post subject: |
|
|
Juri wrote: | mps989 wrote: | Totta, muttaluin täältä jostain että koivu kiertyy propellille jos sivuista ottaa puuta pois, tai ainakin niin sen ymmärsin.
Lainaus Tuukalta:
"Steivit täytyy pitää täysleveinä kunnes ne ovat täysin kuivia vaikka niitä ohentelisi tuoreena. Näin siksi, että steivin kärjet eivät kieroile kuivuessaan piloille kuten kapeiksi vuoltuina saattaisivat tehdä. " |
Tätä juuri tarkoitin kun sanoin ettei kärkiä kannata kavennella ennen kuin puu on kuiva.
|
Sen pitää siis olla tasapaksu (tai oikeastaan tasaleveä)? |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 06.08.2009 00:45 Post subject: |
|
|
Jepu jep!
Ja muuten, tylsällä puukolla ei kannata veistellä yhtään mitään. Kaiken muun kurjuuden ja epätarkkuuden lisäksi se on myös vaarallista. Sen mitä tylsä terä ei tee, joutuu korvaamaan ylenmääräisellä voimakäytöllä. Eli sitten kun luiskahtaa, niin luiskahtaa kovaa. Ei oikeasti ole kovin iso vaiva välillä teroittaa välineensä.
Itse en ole puukkoa jousenteossa paljoa käyttänyt, mutta terävä veistokirves on kyllä erinomainen kapine. On myös hyvä korvike vannesahalle. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 06.08.2009 01:15 Post subject: |
|
|
Quote: | mitä tylsä terä ei tee, joutuu korvaamaan ylenmääräisellä voimakäytöllä. Eli sitten kun luiskahtaa, niin luiskahtaa kovaa. |
Ja yleensä pysähtyy vasta kun on vaurioittanut jousen selän tai jotakin muuta...reisivaltimon. Rystyset siinä ainakin on kovilla.
Kovasinta voi mallintaa puupalikalla ja esim. 600:lla vesihiomapaperilla. Hiomapaperi palikan päälle ja sitten teroittamaan aivan kuin kovasimellakin. Ostin joskus timanttikovasimenkin mutta kyllä se on se perinteinen mitä käytän jos jotakin teroittaa pitää. Timangi on siitä kätsä, että se on snadi ja kulkee hienosti vaikka taskussa metsällä. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 08.08.2009 22:21 Post subject: |
|
|
Eli sanoin laittavani kuvia ekasta jousestani (pihlaja), joten:
kuvassa nro. 1 näkyy syyllinen jousen "ei-niin-hyvään" heittoon. Ymmärsin että se saa olla kevyempi, mutta miten paljon?
Toisena näkyy että jousi on aika pahasti käyrä sivusuunnassa. Jänne kulkee kahvan sivusta (jos jousta pitää kädessä jänne kulkee peukalon kynnen puolelta, eli nuoli joutuu kiertämään paljon).
Kolmantena näkyy mitä käy jos ei malta odottaa puun kuivumista ja ampuu sateella ilman minkäänlaista kosteussuojaa. En tiedä miten myötäkäyristyminen ilmoitetaan, mutta jos kahva on seinää vasten, molemmat kärjet ovat 3-4" päässä seinästä. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 08.08.2009 22:25 Post subject: |
|
|
Vielä kuva nokista, tällä kertaa sivusta otettuna (pahoittelen kuvan laatua, pääosassa kuvassa on nokin paksuus).
Eli nyt olisi hyvä aika neuvoa aloittelijaa ja kertoa mitä kannattaisi korjata/välttää seuraavassa jousessa. Oon miettinyt sitä vatsan paahtamista Jurin tapaan, jos sillä saisi myötäkäyryyttä pois. Alussa paunoja oli 35 28" vedolla, nyt varmaan 25#. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 08.08.2009 22:28 Post subject: |
|
|
Ai niin, kuva jänteessä ja vedolla vois vielä laittaa huomenna. |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 10.08.2009 17:43 Post subject: |
|
|
Elikkä vetokuva ja kuva jänteellä. Kaikki apu on toivottua (etenkin kärkien ja suoristamisen suhteen) |
|
Back to top |
|
|
mps989
Joined: 09 Jul 2009 Posts: 78 Location: Lappeenranta
|
Posted: 11.08.2009 18:53 Post subject: |
|
|
Kannattaako toi höyryttää ja yrittää ottaa sitä myötäkäyryyttä pois? Se ei varmaankaan ole enää kostea... SItten viimeistelisin tillerin ja ottaisin puuta kärjistä niin paljon kuin uskaltaa. Kommentteja pliis? Vai onko tuo niin pahasti epäonistunut ettei kukaan uskalla enää näyttäytyä? |
|
Back to top |
|
|
|