Jousi

[Pertsa]

Kuten viestistä näkyy olen aloittelemassa tätä hienoa harrastusta. Pienestä asti olen kiinnostunut keski-ajasta ja sen aseista, erityisesti jousesta. Kun luvan puukkoon sai niin sitä on tehtu kaikenmoisia lelujousia.(Sulitukset teipistä jne.) Nyt oisi tarkotus alkaa kunnon hommat ja rakentaa jousia ja varmaan pari varsijoustakin. Kävin tosta kaatamssa leppää ja se on nyt tuolla vanhalla saunalla kuivumassa. Joten kysynkin, nyt teiltä mistä aloittaa. Vastakaari? Paunamäärä? Keppi on liian lyhyt pitkäjouseen. Laitan kepin mitat myöhemmin foorumille

ps. Älkää sitten ihmetelkö jos kysyn jotain ihan peruskauraa tuolla foorumilla.

[Tuukka Kumpulainen]

Leppä on kevyt ja pehmeä puu joka vaatii runsaasti kaaripinta-alaa toimiakseen...jotenkuten. Jos mielit nelikymppistä "täyden vedon" perusjousta, on miehen mittainen, reilun kaksi tuumaa leveä, sekä selästä että vatsasta litteä suora jousi hyvä lähtökohta. Steivin ominaisuuksista riippuu riittääkö sekään. Pituussuhteen pitäisin 2.5:ssä, eli jousen pituus nokista nokkiin on vetopituus (mikä se sitten onkin) kertaa tuo. Melkein mistä tahansa lähimetsän puusta saa jousen pienemmillä spekseillä. Katselisinkin jo muita ehdokkaita sillä silmällä, vaikka lepälläkin työn oppii oikein hyvin.

[jkekoni]

Julistin tossa äskettäin että Tervaleppä on hyvä jousipuu kevyisiin jousiin ja että edellisen viestin malliset Tuukan mitat on reilusti ylimitoitettuja.

Perusteena Lövrainstututin tutkimustulokset ja kaksi samalla mitoituksella tehtyä toimivaa jousta.

Kolmas samalla mitoituksella tehty jousi sitten hajosi, joten olen edelleen samaa mieltä, mutta jyrkkästi ehkä. Vedin tosin jousen täyteen vetoon liian pienellä jumpalla. Puu oli myös suht vaaleaa(harmaaleppää??). Jos halut koe-eläimeksi, niin voin sullekin mitat taikoa.

Kavahöylä uppoaa tervaleppään ihan toisella tavalla kuin esim valkosaarneen, hikkorista nyt puhumattakaan.

Harmaaleppä on tervaleppää huompaa, kuinka paljon - en tiedä.

[Tuukka Kumpulainen]

Onko sinulla kekoni näyttää leppäjousta jonka pituussuhde on alle 2,5, jäykkyys 40 paunaa tai enemmän, kaarten leveys alle kaksi tuumaa ja settiä perusteellisen sisäänajon jälkeen alle 40 mm? Teepä se, niin kuuntelen huhuja ylimitoituksesta.

[jkekoni]

Ei ihan noihin parametreihin, mutta puun rasitus menee yli ton mainitun jousen. Puhun nyt siitä haaraholmegard jousesta:

http://www.perinnejousi.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1331

Jäykkys 40# @73cm
Leveys feidin kohdalla 55mm
Pituus 184cm
Veto 73cm
Vetosuhde 2.5
Vajaa taipuvan lavan pituus 45cm (molemmissa lavoissa)
Taipumattoman kahvan pittuus 20cm.

Setit lavoissa 3.5cm ja 4.5cm.

Lienee selvää, että jos 45cm jäykkää muuntaisi taipuvaksi saisi tolla aika paljon pidemmän vetosuhteen kuin ton jousen matala 2.5. myös sen jälkeen kuin poistaisi 5mm ylimääräistä leveyttä.

...

Mutta edelleen molemmat ton säikeen jouset on tehty samasta lankusta, joten ainoa todiste, että toi lankku ei ole erikoistapaus on Lövran mittaukset, joista ei ole lähdettä.

[Pertsa]

Mitä puulajia suosittelette?

[M.Reinikainen]

Jos ostat puuta puutavaraliikkeestä niin jalava ja saarni ovat todella hyviä valintoja ensi alkajalle. Jos taas otat puusi lounnosta (niin kuin tosi primitiivi) niin sietten !lähes! kaikki esim: pihlaja, ruotsin pihlaja, ora pihlaja(esiintyy vanhoissa puutarhoissa), vaahtera, tuomi, villisaarni, koivu, jalava, lehmus, kataja (isot puumaiset rauhoitettu), vanhan kuusen(60v) ala oksat ja muutamat isot pensas puut.
Kohtuu suorista steiveistä kannattaa aloitta ja ajan myötä sit voi siirtyä mutkaisempiin jos haluaa / tämä siksi ettei täkemisenilo kokonaan katoa kun mutkia joutuu kiroamaan.
sousittelen aloittamaan siitä kaupan saarnista. Se on helppo töystää ja anteeksi antavainen virheille. Lounnosta sitten taas pihlaja koska löytyy lähes kaikkialtaja on myös helposti työstettävaa. Siis kuivatuksen jälkeen. Märkänä kun voi mennä solmuun. Katso myös että puut on tapeeksi paksuja jotta on tarpeeksi työstö varaa.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[tkorte]

Kyllä se leppä kannattaa käyttää, tulee kokemusta tekemiseen. Eikä se ole ollenkaan vaarallista tehdä "ylimitoitettu" jousi, ei alussa eikä myhemminkään. Jokainen onnistunut jousi on hieno asia vaikkei siitä sais irti kaikkea potentiaalia. Olisko noissa Jkekonin ja Tuukan mitoissa tuloksena edes 1m/s nuolen lähtöön eroa Jkekonin eduksi. BigDeal..

[Simo Hankaniemi]

Reinikaisen listaan liittäisin vielä kaikki hedelmä- ja marjapuut: omena, luumu, kirsikka, kriikuna. Ja tulikohan tammi mainituksi.

[Pertsa]

Joo, se saarni kuullostaa kätsyltä. Oiskos mitä hinta luokkaa? K-raudasta?
Varmaan siitä lepästä työstän jotain siinä sivussa. Pitäis ostaa lisää työkalujakin. Kavahöylää sun muuta puukkoa ja miniviilaa löytyy. Mitkä ois ne perus työkalut jolla ton jousen sais aikaseks?

[Mazku]

K-raudasta en ole löytänyt mitään muuta kuin vähän työkaluja.

Puukeskuksessa on saarnea http://puukeskus.fi/fi/Tuotteet/Jalopuut/

Perustyökaluja ovat:

-Kirves
-Kavahöylä
-Puukko tai raspi
-Puukko tai sikli
-Hiomapaperia

[Ari Rantala]

[Pertsa]

No, onneksi tuo VS Rakentajan halli on ihan naapurissa- Ehkä jotain vajaa kilometri. Käyn sieltä sitten saarnia kattomassa, kun aika koittaa.

[Ari Rantala]

Kyllä minä tekisin ekan jousen pihlajasta. Sitä on helposti ja halvalla saatavilla (metsästä) ja se on hmmm...melko anteeksiantavainen pikkufiboille.

Omat ekani, no sitä ekaa ekaa lukuunottamatta, tein pihlajasta ja siinä oppi aina jotain uutta. Passeli aihio voisi olla esim. 5-10cm halkaisijaltaan ja siitä saisi jo kaksikin jousta. Kuori veks ja aihio halki ja sitten muotoon kuivumaan muutamaksi viikoksi. Karkeaveiston voi tietty tehdä ennen kuivatusta mutta ainakin snadimmat pihjajat kiertyvät kuivuessaan hitosti ja voi käydä niin, että puu loppuu ennen lapanokkia

Jälkikäteen oikaisut yleensä onnistuvat jollakin tasolla mutta minusta paras on jos aihiota ei tarvitse oikoa.

Ihka ekassani otin mallia nykyjousista ja se meni pahasti käteen. No tuli siitä jousi mutta tehot ovat nuorisotasoa ja joidenkin mukaan sieltäkin alakantista. Seuraavissa tavoittelin sellaista kapeata siroa muotoa ja käteenhän nekin meni. Nättejä kuin mitkä mutta ei juurikaan tehoja.

Nyt jos tekisin ekaani niin tekisin leveän flättärin "poikien" vinkkimittojen mukaan. Tuollainen leveä lapamuoto on hyvin pelittävä ja minun kokemusteni mukaan yksi helpoimmista tilleröidä. Siis jos ei halua konstailla mutkamuodoilla ja tekee perus D-jousen.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Mazku]

http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/6222

Tässä on erittäin hyvä malli ensimmäiseen jouseen.

[tkorte]

Stanleyn kaareva surformeri("raastin"), karkeaan tilleröintiin!

[Pertsa]

No, nyt on ainakin kaksi vaihtoehtoa, pihlaja ja saarni. Leppä voisi olla vaikka harjoituskeppi. Mistä otatte puunne? Mummolasta? Vai voiko valtion mailta ottaa? Maanomistajan lupa?

[Pertsa]

Ei ole tuon jousen sanavarsto ihan kohdallaan ja olen törmännyt usein sanaan tilleri tai tilleröinti. Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä on kyse.

[M.Reinikainen]

Seuraava teksti on lainattu ja jonka luulen muutamien täällä olevien kin tietävänsen http://personal.inet.fi/hima/risto-menninkainen/Suomi/Projektit/Jousi/Jousi.htm

Jousen teon tärkein osa-alue on tilleröinti. Tilleröinti tarkoittaa jousen lapojen vuolemista siten, että ne kaartuvat tasaisesti jousta jännitettäessä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei jousessa ole sellaisia kohtia, jotka eivät taivu juuri ollenkaan muihin kohtiin verrattuna ja sitä ettei ole sellaisia kohtia jotka taipuvat muita enemmän. Tästä voi poikkeuksena tietysti pitää niitä kohtia jotka ovat tarkoituksella jätetty jäykiksi, esimerkiksi joidenkin jousien kahva on taipumaton ja useimmiten jousessa lapojen päistä noin kahdeksan viimeistä senttiä taipuvat hyvin vähän.

Ennen tilleröintiä pitää puu veistää sopivaan muotoon selästä päin katsottuna. Periaate on mitä pidempi jousi on, sitä kapeampi se voi olla. Mitä lyhyempi, sitä leveämpi. Mitä voimakkaampi, sitä pidempi ja leveämpi. Mitä leveämpi, sitä ohuempi. Mitä huonompi puu, sitä heikompi jousi tai sitä leveämpi ja pidempi jousi. Paksuuden lisääminen vahvistaa jousta 8-kertaisesti verrattuna jousen leveyden lisäämiseen. Pitkäjousen teossa jousi on yleensä yhtä pitkä kuin kantajansa. Tällöin jousen pituus on yleensä hyvässä suhteessa vetopituuteen, eikä silloin jousen lavan ja jänteen välinen kulma pääse liian suureksi. Näin jousi on miellyttävä jännittää, eikä energiaa hukata.

Jousen silhuetti muotoillaan ensin sahalla, kirveellä ja höylällä. Jousen keskelle jätetään tilaa kädensijalle, joka jousen tyypistä riippuen on joko jousen lapojen levyinen tai niitä kapeampi. Lapojen kärjet ovat 1,5 - 2 cm leveät. Lapojen muodolle on olemassa yhtä monta vaihtoehtoa kuin on jousia. Yksi on sellainen, että kahvan jälkeen lavat alkavat leveinä ja vasta 1/2 lavan jälkeen kapenevat tasaisesti kärkiä kohti. Pyramidi mallinen lapa kapenee koko matkan tasaisesti kohti kärkiä. Toisaalta lavat voivat jatkua leveinä melkein kärkeen saakka. Lavan silhuetti määrittelee valmiin jousen lavan paksuuden.

Silhuetin veistämisen jälkeen jousen paksuus vähennetään noin 2 senttiin riippuen tietysti jousen mallista, materiaalista jne.

Tilleröinti

Tilleröinti aloitetaan lattia tilleröinnillä, jolloin jousta taivutetaan maata vasten. Jos jousi on noin 2 cm paksu, ei se todennäköisesti taivu vielä ollenkaan, jolloin jousen vatsasta poistetaan varovasti joko raspilla tai kavahöylällä puuta ja kokeillaan uudestaan. Puuta voi joutua todennäköisesti poistamaan kymmeniä kertoja. Tämä prosessi täytyy tehdä hitaasti, sillä paksuus ero 60 paunan ja 50 paunan jousen välillä on yllättävän pieni ja parin minuutin kärsimättömyys voi tehdä jousesta entisen. Jos tässä vaiheessa tuntuu kärsimättömältä ja haluaisi poistaa paljon puuta kerralla, kannattaa lopettaa hommat siltä päivältä ja jatkaa joku toinen kerta. Ymmärrys siitä kuinka paljon jousesta tulisi puuta poistaa tulee vain kokemuksen myötä. Itse en poista lapojen kärkien viimeiseltä 15 sentiltä enää tässä vaiheessa ollenkaan puuta, kun kärkien ei tarvitse taipua juuri ollenkaan. Kärkien keventämisen ja muotoilun teen sitten lopuksi.

Kun molemmat lavat tuntuvat taipuvan jonkin verran, (tässä vaiheessa olisi helppo jos olisi jo valmis jousi johon taipumista voisi verrata) tehdään jousen kärkiin nokit. Nokit voi tehdä vaikka moottorisahan teräviilalla. Nokkien teossa pitää kuitenkin varoa selän kasvurenkaiden katkaisemista. Sitten laitetaan jouseen ylipitkä ja mielellään normaalia vahvempi jänne. Nyt voidaan jousi laittaa tilleriin ja testata taipumisen ensimmäisiä senttejä. Tässä vaiheessa tärkeintä on se että jousen lavat taipuvat yhtä pitkälle. Tämän voi testata niin, että vetää tillerissä olevan jousen jänteen keskeltä ja vertaa päitä toisiinsa. Tässä vaiheessa jousta ei kuitenkaan tulisi jännittää voimallisemmin kuin puolet jousen halutusta loppu pauna määrästä. Tätä voi säädellä niin että laittaa tillerissä olevan jousen henkilövaa'alle, nollaa vaa'an ja venyttää jousta. Jos käyttää kuvan 5 mukaista systeemiä, voi käyttää narun päässä vaikka riittävän suuriasteikkoista kalavaakaa tai jousen paunamittaria. Jos toinen lapa taipuu vähemmän kuin toinen, poistetaan siitä koko pituudeltaan tavaraa. Näin jatketaan tavaran poistamista tasaisesti molemmista lavoista kunnes lavat taipuvat 25-30 cm paunojen kuitenkin ollessa korkeintaan puolessa.

Jos nyt siis molemmat lavat näyttävät taipuvan yhtä paljon, voidaan jänteen toista solmua siirtää niin, että jänne on n. 5cm lyhyempi kuin jousi. Jännittäminen tapahtuu esim. niin, että laitat jousen ala kärjen oikean jalkateräsi etupuolelle, kahvan vasemman reiden taakse ja jännität jousta eteenpäin toisella kädellä. Nyt voit vapaalla kädellä vetää vasemman jalkasi etupuolelta kulkevan jänteen paikoilleen. Kun jousi on jännityksessä on helppoa nähdä taipuvatko lavat todellakin yhtä paljon.

Seuraavaksi tulisi karkea raspi ja kavahöylä vaihtaa joko hienompaan viilaan tai karkeaan (~60 grit) hiomapaperiin. Varsinainen jousen tilleröinti alkaa nyt, kun jousta aletaan jännittää yhä lähemmäs lopullista paunamääräänsä. Tässä vaiheessa tulee siis pitää huoli siitä että kaikki jousen kohdat (tietysti lukuun ottamatta jousen kärkiä ja jousen tyypistä riippuen kahvaa) taipuvat yhtä paljon. Jos huomaat jossain jousen kohdassa paikan, joka taipuu enemmän kuin muut, ota jousi pois tilleristä ja jännityksestä, äläkä missään tapauksessa jännitä jousta pidemmälle. Poista puuta kaikkialta muualta kuin siitä kohdasta mistä jousi taipuu liikaa. Tilleröitäessä, joka kerran kun jousesta poistetaan puuta, tulisi ennen uudelleen tilleriin laittamista jousta jännittää kymmenisen kertaa kädessä, ei kuitenkaan yli sen hetkisen tilleröinti kohdan. Näin puu tottuu taipumiseen ja mahdolliset muutokset tilleröinnissä tulee esille. Tätä jatketaan noin 10 paunan jaksoissa, kunnes jousi taipuu tasaisesti haluttuun pauna määrään. Nyt jousi ei kuitenkaan todennäköisesti taivu vielä haluttuun vetopituuteen menemättä halutun paunamäärän yli, joten tilleröintiä jatketaan poistamalla tavaraa molemmista lavoista tasaisesti. Jousta taas jännitetään ja katsotaan kuinka pitkälle se taipuu menemättä paunojen yli. Näin lopulta päästään haluttuun vetopituuteen ja paunamäärään. Kuitenkin tässä vaiheessa kannattaa jouseen jättää n neljä paunaa "ekstraa", koska jousi todennäköisesti menettää muutaman paunan ennen kuin on valmis. Jousta tulee venyttää vielä nelisenkymmentä kertaa täyteen vetopituuteen ja tarkastaa vielä tilleri. Nokit kannattaa viimeistellä myös tässä vaiheessa. Sitten vielä ampumaan n 50 laukausta aina välillä tillerin tarkastaen, koska se voi vielä muuttua, ennen kuin päästään viimeistelemään.

että niin
Suosittelen tutustumaan kyseislle sivulle
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[M.Reinikainen]

Tuo jouseni on nyt tillerissä tilleröinninjälkeen
ymmärrätkö???
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[M.Reinikainen]

(hmm.. tilleri)
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Mazku]

Kokeile vaikka sekä saarnea että pihlajaa. Minä otan puuni mummolasta mutta toistaiseksi olen tehnyt enimmäkseen lankkujousia.

[Pertsa]

Kiitos Reinikanen tiedosta. Ajattelin tehdä nyt alkuun lankusta saarnijousen. Ne lepän mitat oli: pituus 147cm ja leveys n.5cm. Laitan sitten kuvia edistymisestä.

[Ilkka Seikku]

[Pertsa]

Nyt sitten kävin halkaisemassa lepän, mutta meni ihan päin tintin persettä. Piti höylätä puoleen väliin. Kertokaapas oikea halkaisu menetelmä ja millä välinein.

[M.Reinikainen]

Yksi heopoimmista tavoista halkaista puu on antaa se jonkun muun tehtäväksi
Itse olen vain jo valmiiksi kuivia puita halkonut mutta periaate on sama myös tuoreessa puussa. Seuraavat ohjeet tarvitsevat myös seuraavat työkalut: Kirves, vasara, kiila 3klp (rautaa tai kovaa puuta), avustaja(ei pakollinen)
Aloita työ hahmottamalla ensin mistä mihin haluat puun halkaista. Käännä tämä puoli poispäin halkaisu suunnasta. Kirveellä löydään ensin pari koloa kelon päähän puun reunalta keskustaa kohti ja yksi pitä noin 2cmsyvä kolo puun päästä päähän halkaisu suunnan antamiseksi . Kirveellä voi pikkasen korjata halkoisunsuuntaa mutta ei paljon loppu on kiinni kiilaamisesta.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[M.Reinikainen]

(HUOM!!) Tuo oli vain oma tapani toimia. Jos jollain on lisättävää tai kritisoitavaa niin ekkiä tulemaan niin ei tapahdu mitään peruuttamatonta.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Ari Rantala]

Vannesaha on oikein kätsä, vaan ei niin perinteinen tapa, saada puu kahteen osaan...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[jkekoni]

Vannesahan puuttuessa tukin voi sahata halki myös käsisahalla.

Se on ihan helppoa, joskin siinä kyllä menee jokunen tunti.

Halkaiseminen kanattaa aloittaa ohuemmasta päästä, koska siellä ohimeno on kriittisempää.

Sahaamalla saa enemmön staaveja ja paremmin oikean muotoisia.
(ja huonommin kuitujen mukaan.)
Halkaisemisessa on aina vaara, että rikkoo hyvää puuta. Minulla on sekä hyviä, että huonoja kokemuksia halkomisesta ja olen sitä välttänyt viimeaikoina.

Selkäsaha ei toimi halki sahaamiseen, kokemusta on ...
(tai toimii, joss terän asento on säädettävissä.)

[jkekoni]

Yksi tapa tehdä jousi on ottaa luokkaa 5cm paksu pihlaja ja vain muotoilla siitä. Ei tarvii halkoa, kun puuhun mahtuu vain yksi jousi.

Itse olen käyttänyt fiskarssin raivaiuskirvestä tai vesuria veistokirveen tilalta ja pidän metodista. (suurimman osan vesureista teräkulma ei sovellu tähän.)

Olen poistanut koukun omasta yksilöstäni, mutta se on vain bonusta.

[B3noit]

Noniin, olen tässä tehnyt muutaman jousen huonolla menestyksellä, ensin tervaleppä lankusta=poikki, sitten tammilankusta=poikki, sitten kuusen oksasta=ehyt, liian löysä ja heittää huonosti, sitten metsästä haettu koivu=vatsa murtui. eli mikä vikana?

Nyt mulla on pari tuomesta tehtyä aihiota, ovat siis karkeasti muodossaan(tuoreita vielä) joten nyt kuivatan sen intiaani tyyliin savussa, Mutta! pitääkö jousen olla kuiva kun sitä käytetään vai pitääkö olla tietty kosteus?
_________________
Voi vittu, varmasti luolamieskin laskenu jollain Derivaattayhtälöllä miten jousi ottaa settiä niinku kertun kyrtsä, sitte ne on muka niin primitiivistä sakkia ;D

[B3noit]

Niin ja miten luonnonaihion oksakohdat kierretään, jos jätän luonnonselälle niin oksia on kai mahdoton saada selkää tasaiseksi/"hienoksi"?
_________________
Voi vittu, varmasti luolamieskin laskenu jollain Derivaattayhtälöllä miten jousi ottaa settiä niinku kertun kyrtsä, sitte ne on muka niin primitiivistä sakkia ;D

[Tuukka Kumpulainen]

Tähänastiset kokemuksesi ovat ihan odotettuja: leppä hajoilee, lankut hajoilee, kuusenoksaan ei saa heittoa, koivu pettää vatsasta. Tuomi on näitä kaikkia parempi jousipuu 6-0, IMHO. Mutta hyvä on harjoitella b-luokan kepeillä ja tehdä sitten kerralla hyvä jousi hyvästä puusta.

Puun pitää olla kuivaa jotta se heittää hyvin ja säilyttää kykynsä tehdä se. Jousikuiva tarkoittaa 6-12 prosentin kosteuspitoisuutta (tämän sisällä pienempiin lukuihin meno parantaa jousen heittoa mutta lisää sen murtumisen riskiä jonkin verran). Jousipuun ollessa ympäristössä, jossa ilman suhteellinen kosteus on 50% tuntumassa, +/-10 yksikköä, kosteuspitoisuus asettuu sopivaksi itsestään riittävän ajan kanssa. Helppo tapa seurata puun asettumista tasapainokosteuteen on punnita aihio tarkalla vaa'alla muutaman päivän välein. Kun sen paino ei enää putoa, on puu niin kuivaa kuin se tulee olemaan ja valmista rasitettavaksi.

Oksaisia puita kannattaa vältellä jousihommissa. Silloin kun siihen ei pysty, on tärkeää jättää oksankohdat jousen selkäpuolella tyystin koskemattomiksi ja pyrkiä ottamaan jousi aihiosta niin, että ainakaan kaarten keskivaiheille - suurimman rasituksen alalle - ei oksia tulisi. Monen mielestä sopivan muhkurainen selkä sinänsä on paljon hienomman näköinen kuin kovin tasainen ja tylsä puupinta.

[B3noit]

Ahah! Kiitos tästä. Olenkin lohduttanut itseäni sillä että nämä jouset opettavat joka kerta uutta asiaa.

Mutta mites se kun aion kuivattaa sen sillä savukuivauksella, niin jos se menee liian kuivaksi, ottaako puu kosteuden takaisin huonekosteudessa?
_________________
Voi vittu, varmasti luolamieskin laskenu jollain Derivaattayhtälöllä miten jousi ottaa settiä niinku kertun kyrtsä, sitte ne on muka niin primitiivistä sakkia ;D

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllä. Puu on hygroskooppinen materiaali ja asettuu aina ympäröivän ilmankosteuden määräämään tasapainokosteuteen joko kuivumalla tai kostumalla. Tosi kuivaksi kerran vedetty puu ei tosin takaisinota vesihöyryä ihan samalla tavalla kuin ilmakuivattu tavara.

Kerro lisää tuosta savukuivaushommasta. Onko savu kylmää vai lämmintä ym.?

[B3noit]

No tuosta taisi olla juttua jossain täällä foorumillakin, mutta siis intiaanit nostivat jousensa tiipiin kattoon kuivaamaan. Siis jousi oli tehty lähes lopulliseen muotoonsa. Tiipiin katossa kuivaava jousi savustui myös samalla jolloin siihen tuli "kylläste" päälle joten käsittely on turhaa sen jälkeen. Minä taas ajattelin että tukin sen kepin saunan piippuun, joten savu on lämmintä muttei kuitenkaan kuumaa..
_________________
Voi vittu, varmasti luolamieskin laskenu jollain Derivaattayhtälöllä miten jousi ottaa settiä niinku kertun kyrtsä, sitte ne on muka niin primitiivistä sakkia ;D

[Tapio Miettinen]

Kannataa huomioida lämpötila koko paloprosessin aikana ettei puu paistu . Liika lämpöhän pilaa jousen selän . Pienellä vedolla poltettaessa voisi onnistua .
Lisäksi palotapahtumassa vapautuu aina myös vettä joka hidastaa kuivumista .
Tiipiin yläosassa maksimi lämpö on ehkä 50 c ja kuivaaminen kestää useita vuorokausia .
Minä olen suunnitellut samaa jousille ja myös lihalle tai kalalle esim leppähalolla ja kitupoltolla . Kitupoltto vaan nokeaa hormit.
Normaali poltolla lämpö piipun suussakin on liian korkea .

[B3noit]

Joo niin vähän arvelinkin, mutta tarkoitus olikin kokeilla millasta lämpöä se pukkaa eli parempi vain kun nakkaan sen huoneen perälle kuivaamaan?
_________________
Voi vittu, varmasti luolamieskin laskenu jollain Derivaattayhtälöllä miten jousi ottaa settiä niinku kertun kyrtsä, sitte ne on muka niin primitiivistä sakkia ;D

[B3noit]

Mutta eli siis jos mittaan lämmön ja se on esim 45c-50c niin ei varmasti tuota mitään ongelmia jos pidän tunnin kestävän lämmityksen ajan sitä jousta piipussa?
_________________
Voi vittu, varmasti luolamieskin laskenu jollain Derivaattayhtälöllä miten jousi ottaa settiä niinku kertun kyrtsä, sitte ne on muka niin primitiivistä sakkia ;D

[Ari Rantala]

Miten mulla on sellanen fiilis, että lämpötila saattaisi heitellä rajustikin piipussa ylöspäin mentäessä. Alapäässä kuumaa ja ylhäällä viileämpää.

Kannattaa varmistaa mittaamalla.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Pertsa]

Kävasin tänään viereisellä Puukeskuksella katsomassa saarnea, muttapa ei ollut. Voisi yhden laudan tilaaminen tulla hieman kalliiksi. No, pitääpi tyytyä tällä erää näihin "perus" lajeihin.

[Pertsa]

Sain naapurista kaksi kirsikkapuu aihiota. Saiskohan niistä jotain?

[M.Reinikainen]

[Pertsa]

Lähetän kuvat piakkoin.

[Pertsa]

Tässä nyt nää kirsikat. Pidempi on 158cm ja lyhyempi 126cm.

[Pertsa]

Ja toisesta kulmasta.

[Simo Hankaniemi]

Pahan näköisiä oksia. Nämä eivät ole niitä helpoimpia puita. Jos meinaat yrittää jousta, niin jätä oksankohdat korkeiksi.

[Pertsa]

Ajattelinkin, että oksat tuottavat vaikeuksia. Voisihan sitä kokeilla.

[M.Reinikainen]

Hmm... Olisikohan tossa pienemmässä jonkinlainen mahdollisuus jousee. Mikäli pituutta riittää meihen mitalle. Eikä tule mitään lasten jousta josta irtoaa vai vajaa 10 paunaa.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Pertsa]

Lyhyempi on 128cm.