Jousi

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Sain tänään suurin piirtein valmiiksi self-jalavaisen refleksijousen, pituus 133 cm päästä päähän. Refleksiä oli alunperin noin 5 cm. Oli yllättävän vaikea tilleröitävä, käyttäytyi hiukan B-jännejousen tapaan, eli kaari haki tehokkaasti heikointa kohtaa itsestään. Aivan erilaista kuin suoran yksipuisen jousen tilleröinti.

Olin vähän kiireessä ja kävi vanhanaikaisesti, ensin yksi puoli oli toista vahvempi, sitten kohta toisinpäin. Yritin ottaa kaapimisen varovasti ja ammuin aina välillä kymmeniä koelaukauksia hiukan vajaalla vedolla. Lopulta sain lavat tasapainoon, tein loppukiillotuksen ja vedin ekaa kertaa täyteen vetoon. Ja tilleri meni pieleen. Vahvempi lapa muuttui taas heikommaksi. Paunojakin oli ärsyttävästi vain 39, kun olin toivonut tästä metsästysjousta, eli vähintään 41 paunaa. Keljulta tuntui.

Täytynee yrittää vatsan kuumentamista, paunat varmaan nousevat sen verran, että aseesta saadaan laillinen. Ja jos kuumennan heikkoa lapaa hiukan enemmän, niin hyvällä tuurilla saan tillerin vielä lähes kohdalleen. Sinänsä tällä jousella oli erittäin mukava ampua, käytin hiukan alamittaisia, 55 cm nuolia, eli jousen pituuden ja nuolien suhde oli 2,4. Normaalisti pyrin suhdelukuun 2,3.

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Refleksijouset ovat kinkkisiä. Pyörähtävät herkästi jänteelle vedossa ja kärjetkin tuppaavat venkoilemaan herkästi.

En ole kokeillut, mutta mietin voisiko paahdon tehdä monessa eri vaiheessa...välillä tzekkaisi joko on tasapainossa...ihan vain ajatuksena tämä, ei ehdotuksena Wink

_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Vika voi piillä refleksin ohella puulajissa. Mulla pienistä jalavanrungoista tehdyt jouset on venkoilleet ihan älyttömästi joka suuntaan. Näyttää siltä, että 130 sentin matkalla vuorijalavan rungossa ominaisuudet vaihtuu moneen kertaan, tyyliin silminnähden paksumpi kaari on paljon heikompi kuin ohut naapurinsa eikä imbalanssi halua korjaantua, nuolisuora steivi vetää itsensä monelle mutkalle tilleröinnin puolivälissä jne. Refleksipihlajat, -vaahterat, -syreenit, -saarnet, -tuomipihlajat jne. ovat pala kakkua jalavaan verrattuna.

Veikkaan tässä olevan syyn siihen, että kivikauden skandinaavit teki jalavajousensa äärimmäisen hitaasti kasvaneista, kevätpuupitoisista rungoista. Helppotekoinen ja kutinsa pitävä jousi, vaikka puu sitten olisikin heikompaa ja väsyvämpää kuin paksulustoinen tavara. Vähäinen setti ei paljon lämmitä jos jousella ei pysty ampumaan.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tilleröin aina siten, että teen jousen ensin tasapainoiseksi lyhyellä vedolla, koeammun melko paljon ja tarkistelen tilleriä, jotta se ei pääse nytkähtämään äkillisesti tasapainottomaksi. Jatkan koeampumista hiukan pidemmällä vedolla ja taas mittailen tilleriä, jotta muutoksia ei ole tapahtunut. Jos tilanne on muuttunut, kaavin vahvemman lavan mahaa, taas koeampumista hieman pidemmällä vedolla jne. Yleensä tämä prosessi vie monta päivää (jännejousen kanssa pari kolme viikkoa), mutta nyt yritin olla hiukan nopeampi. Lopetin tilleröinnin ehkä pari senttiä vajaaseen vetoon ja kuvittelin homman olevan jo hallinnassa, mutta ne viimeiset sentit tuottivat siis yllätyksen. Eli tilleröinti on syytä ottaa kaikessa rauhassa, varsinkin jos jousi ei ole suora yksipuinen.