Jousi

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Bulletwood-bulletwood-perryjousi. Kertokaahan, mistä kannattaisi vielä raapia. Omasta mielestäni oikean lavan keskikohdasta hieman kahvaan päin on jäykähkö alue. Samaa vikaa, mutta vähemmän, on mielestäni havaittavissa myös vasemmassa lavassa (teippi merkkinä). Jousi on 165 cm pitkä, 27 mm leveä, tasaisesti kaartuvaa refleksiä 30 mm, settiä ei yllätyksekseni juuri lainkaan. Paunoja reilu 40. Jousi on (vielä) täysin symmetrinen, eikä ylä-/alalavasta ole varmuutta. Saatan lyhentää hiukan toista lapaa vielä. Kuvassa vetopituus on noin 60 cm, lopullinen vetopituus noin 65 cm, vatsasta mitattuna. Kuvaa on käsitelty, koska taustalla oli tiiliseinä ja muita häiritseviä linjauksia.

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Hieno!

Mutta kun kerran kysyit, niin minusta näyttää, kun oikein tihrustan, että oikea lapa taipuu kahvan läheltä hivenen enemmän kuin vasen, joten oikea lapa olisi tarjolla ylälavaksi jos vielä voi valita. En tekisi oikealle lavalle enää mitään.

Vasemmassa on teipin ympäristössä jäykkää, mutta se kai ei haittaa. Lisäksi siinä on myös aavistuksen verran enemmän taipuva kohta teipistä vähän matkaa ylöspäin - tämä korjaantuu varmaan, jos notkistat siitä teipin seutuvilta.

Kuinka pitkä tuo kahvan alue on?

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Näyttää tosi hyvältä, hienoa työtä!
En pysty erottamaan kuvasta jäykempiä alueita. Mitä kauemmin tihrustaa niin sitä vähemmän vaan huomaa ymmärtävänsä. Livenä ja liikkeessä saattaa nähdä paremmin.

Ota sopivan kokoinen kynänpätkä tai joku muu puupalikka ja kuljeta sitä vatsapintaa vasten. Tarkkaile kynän ja jousen välistä rakoa. Raon suureneminen tarkoittaa notkeampaa kohtaa ja pieneneminen jäykempää.
Jos tämäkään ei paljasta mitään, niin mitään korjattavaa ei ole.

Eihän se nyt niin pilkun tarkkaa tarvitse olla, mutta pienilläkin epätasaisuuksilla on kyllä taipumusta kasvaa kun jousella aletaan tosissaan ampumaan. Huolellisella tilleröinnillä voidaan saada jousi jonka ominaisuudet eivät iän myötä muutu.

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Mulla on liian tylsää töissä...

Mutta joo, oikea olisi tarjolla ylälavaksi.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Kiitos kommenteista! Olen samaa mieltä Heikin kanssa huomioista. Ellipsikuvan perusteella oikea lapa ei kuitenkaan ihan tasaisesti taivu. Täytynee vain ammuskella sillä ja katsoa, että mihin se asettuu. Vielä pitäisi päättää, että pidänkö tuon symmetrisenä vai lyhennänkö toista lapaa. Pientä säätöä tuo kyllä vielä vaatii - ensimmäistä kertaa jouseeni on tullut la**k***ujousista tuttu ilmiö: (kova) ääni laukaisussa. Toivottavasti jännekorkeuden hienosäätö auttaa. Tästä tulisi toivoakseni ensi kesän kisajousi. Laitan sitten joskus lisää (väri)kuvia, kunhan tuo edistyy.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Huomasitko Heikki että kahva ei ole tilleripuulla aivan vaaterissa?

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Huomasin. Ellipsikin yrittää olla sitä aavistuksen verran, mutta saisi olla enemmän. Silti väitän, että oikea lapa taipuu hiukan enemmän, mutta en väitä että sillä olisi mitään merkitystä. Hieno mikä hieno.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Juu, samaa mieltä, kyllä taipuu. Ylälapa mikä ylälapa. Smile

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Jaha. Jousi on hieno kun mikä. Kyllä tuolla kelpaa pistää kisakumppaneita päihin keväällä Wink

Kannattanee kuitenkin pitää tuntuma siihen vanhaankin jos tuo vaikka alkaisi oireilemaan jotenkin. Muistelisin bullettilaminaateissa olleen ongelmia liimausten kanssa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Juu, aivan kuten Ari arvelikin. Jousi oli hyvässä mallissa, täydellä vedolla jo kymmeniä laukauksia, todella nopea jousi (verrattuna aiempiin omiin tekeleisiin). Paunoja 37. Olin erittäin tyytyväinen. Kunnes sitten täydessä vedossa liimaus antoi periksi! Vain kädensijan punos piti laminaatit ydessä! Ei mitään muuta vahinkoa, vain liimaus antoi periksi.

Epäilen, että yksi syy on liian paksu selkälaminaatti - 5 mm (vatsa 7,5 mm). Vatsa oli ottanut settiä noin 80 mm, vaikka se oli lämpökäsitelty. Mutta nyt olisi (hyvät) neuvot tarpeen, liimaus ei vain jostain syystä pidä. Liimasauma aukesi taas aivan siististi, aivan kuin liima olisi saumasta kadonnut jonnekin. Ja tuota selkää pitäisi ehkä ohentaa, tuo vatsalaminaatin setin perusteella se olisi antanut vielä joskus periksi. Itse jousi otti alle 10 mm settiä, huomattavasti vähemmän kuin oletin.

Kokeilen vielä kerran uutta liimausta, ihan harjoituksen vuoksi, mutta näyttää kyllä siltä, että vatsa on entinen, settiä on liikaa. Hyvältä tuo yhdistelmä kuitenkin tuntuu, että sellainen pitää ehdottomasti tehdä, eri mitoituksella - selkä 3 mm, vatsa 9-10 mm?

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

No voihan kettu! Ei olisi pitänyt manata liimasauman kestävyyttä...

Kuumennettua epoksia voisi koittaa ujuttaa väliin. Lämmittää ensin hieman runkoakin niin ui saumaan paremmin. Varmistukseksi vielä tiukka narupunos pitämään pakettia kasassa. Kuuman epoksin höyryt eivät ole mitenkään keuhkoystävällistä tavaraa joten maski päähän ja hyvä tuuletus.

Itse olen karhentanut bulletpinnat erittäin karkealla hiomapaperilla selkeille urille ennen liimausta. Liuotinputsausta en ole käyttänyt, puhaltanut vain paineilmalla pinnat pölypuhtaiksi. Liimana useinmiten 24h epoksi mutta myös titebond on pelittänyt. Titebond vaatii vain tarkemman sovituksen ja tasaisen puristuksen kuivumisen ajaksi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Selkä- ja vatsapalan välinen sauma aukesi aivan täysin ja laminaatit irtosivat toisistaan kokonaan, kärjestä kahvaan, ja aivan siististi. Pinnat oli karhennettu rautasahan terällä, pyyhitty asetonilla hyvin, polyuretaaniliimaa, kuminauhapuristus. En ymmärrä...

Jousen leveys oli siis lopulta 25 mm, kärjistä 6 mm. Täytyy kokeilla taas vaihteeksi Titebond III:sta, joskaan ei tuosta enää kelvollista jousta saane. Voisiko syynä olla jopa se, ettei liimapintaa ole riittävästi vaadituille rasituksille? Vatsan setin (80 mm) perusteella vatsa oli todella kovilla, koska selkälaminaatti oli liian paksu. Vai oliko PU-liima liian kovaa ja haurasta? Tai sitten pitää käyttää vain kunnon puuruuveja.

Hyviä vinkkejä 5 millin laminaatin ohentamiseksi 3 milliin? Hiomakonetta en käytä, tasohöylää ei ole. Käsihöylällä?

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Noi puuliimat perustuu imeytymiseen ja bullet imee erittäin huonosti ja on lisäks rasvainen puu.

Itse olising laittanut casco professional strong 24h epoksia ja kuivannut lämpimässä.

lämpökäsittely ei käsitääkseni toimi oikein troppisiin puihin kunnolla(??).

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Vaikea arvailla miksi sauma petti, ehkä siellä välissä oli ilmakupla ja murtuma sai alkunsa siitä. Kuminauhapuristus on ihan ok mutta ei mielestäni purista pintoja niin hyvin yhteen, että ilmat poistuisivat varmasti. Itse teen kiinnityksen vinkoilla joissa on pieni huopapala puun ja vinkan välissä vaimentimena.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Korjausehdotus:
1. kuinka kauan bullet on kuivunut sisällä?

2. irroita selkä.

3. tarkista että vatsa on kunnossa eikä siihen ole tullut settikeskittymiä tms
rikkopaikkoja.

4. Aja selkä 3-4mm paksuksi tasohiomakoneella. karhenna se. voit myös kokeilla rasvan poistoa jos jaksat.

5. tee sirkkelillä tai tasohiomakoneella 5-6mm paksu keskilaminatti. suht suorasyitä mäntyä, tai hapaa tms kevyttä puuta. raskaampikin käy muittei ole yhtä optimaalinen.

6. aja vatsakappalesta nauhahiomakoneella tasaisesti pois liimat, älä poista paljoa puuta. karhea nauha riittänee krhennukseski, voit myös kokeilla rasvan poistoa.

7. laita 2 tuubia "casco professional strong 24h epoksia" (K-rauta) hetkeksi kiehuvaan veteen. ota tuubit pois.

8. sekoita 40-50g epoksia kirjevaakaa käyttäen.
levitä se vatsakappaleeseen tai molempiin vatsa ja keskilaminaatti kappaleeseen. Voit suojata keskilaminaatin toisen puolen maalarin teipillä. jos teet näin sinut pitää poistaa liima asetonilla tms liimauksen jälkeen.

9. Purista kappaleet yhteen. vie helahoito noin 50 asteiseen paikkaan,kuten kylmään saunaan(suojaa lauteet) tai kuivauskaapiin 6 tunniksi. (24h, jos sinulla ei ole
lämmitysmahdollisuutta. älä liimaa kylmässä.)

10 pois valumat tai suojateippi liimoineen. sahaa ja hio keskilaminaatti vatsalaminaatin koikoiseksi.

11. poista pari milliä vatsakappaleen vatsasta pari milliä, jos että pystyt väntämään perrylle.

12 perruliimaus. (sama liimausmenetelmä.)

13. uudelleen tilleröinti.

Kysymys:
voisiko jäykkää aluetta lyhentää tai paunoista tinkiä hieman?

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Eli ideana on että kun lisäät puuta sauman kohdalle saat kovimman setin ottaneen vatsapuun pois. vähentämällä paunoja tai lyhentämällä jäykkää osaa saat rasitusta pienemmäksi. Ohentamalla selkäpalaa siirtyy osa vatsan rasituksesta selkään.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Tosi kummaa tuon liimauksen kanssa!
5 mm on minunkin mielestäni aivan liian paksu selkälaminaatiksi. Mutta aiheuttaako se tuollaisia vaivoja?
Voisiko olla niin että liimasauma on sattunut täsmälleen ns. neutraaliakselille jossa kenties neutraalisti vedetään, puristetaan, kiskotaan ja revitään joka suuntaan yhtä aikaa? Vai onko neutraaliakselissa aina tyyntä ja rauhaisaa? Kuinka paksu neutraaliakseli on?

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Neutraaliakseli on taivutuksessa se kuvitteellinen taso, jossa ei ole pitkittäisiä venymiä, vain leikkausta. Periaatteessa oikea paikka liimasaumalle. Eri materiaaleista koostuvalle poikkileikaukselle neutraaliakselin määrääminen on hieman hankalampaa kuin yhden materiaalin, kimmomodulit täytyy ottaa huomioon.

Uretaaniliimat eivät ole niin hirveän arkoja sekoitussuhteelle, mutta yleisesti epoksit ovat. Täytyy myös muistaa kovettumisaika, se luvattu aika ei yleensä riitä täyteen kovettumiseen vain ns. käsittelylujuuteen, poikkeuksena pikaliimat.

Lämmitys 30-40 asteeseen nopeuttaa kovettumista kummasti ja se on suositeltavaa epokseille joka tapauksessa.

Jos liima petti sauman keskeltä niinkuin nyt ymmärsin niin syitä voi olla: liiman vaahtoontuminen (uretaanit), väärä sekoitussuhde, vajaa kovettuminen. Epokseilla väärä sekoitussuhde on ylivoimaisesti yleisin epäonnistumisen syy.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Eli siis kuvitteellisella neutraaliakselilla vaikuttaa vain poikittainen veto eli leikkaus. Toisella puolella on pitkittäistä kiskomista, toisella pitkittäistä rutistusta.
Uusin kysymykseni, kuinka paksu on neutraaliakseli? 0.001 mm, 0,5 mm 1,0 mm? Kuinkahan paksuja liimasaumat ovat?

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Liimasta vielä... Käytin siis Cascon polyuretaaniliimaa. Sellaista kirkasta ainetta. Liima, joka pursusi saumasta ulos, muuttui kuivuessaan valkoiseksi vaahdoksi. Kuivunut vaahto oli haurasta ja ihan sormin murennettavissa. Jousen liimapinnoilla ei juurikaan näy liimajämiä - sauman reunoilla jäämät ovat kirkaspintaisia, keskellä mattapintaisia. Jos siklillä vetäisee pintoja pari kertaa, saa puun aivan puhtaaksi. Jotenkin voisi ajatella, että keskellä ei edes ollut liimaa. Liimasin tuolla myös muutakin (mäntyä), ja sekin liimaus oli pieni pettymys. Ei täyttänyt rakoja ja jos täytti, niin täytti ne valkoisella hauraalla vaahdolla -> piti laittaa vielä ruuveja. Luullaksi ihan tavallisella uretaanisaumavaahdolla olisi päässyt parempaan lopputulokseen kuin tuolla PU-liimalla.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Tuosta polyuretaaniliimasta vielä. Liima on ainakin omien kokemuksieni mukaan erittäin vahvaa. Olen sillä tehnyt reenjalaksia laminoimalla 6mm venevanerista. Kovin suuria rakoja se ei pysty täyttämään, jos verrataan vaikka huonosti juoksevaan epoksiliimaan. Vaahto on, niinkuin sanottua, haurasta. Jos saumassa ei ole rakoja halkeaa puu ennemmin kuin liimasauma repeää, tästä on kokemuksia.
Liima on herkkää rasvalle ja hartseille, niinkuin kaikki. Itse puhdistan saumat aina asetonilla, ellei sauma ole juuri työstetty ja puu hartsitonta/öljytöntä, esim. koivua. Pihkaisen männyn kanssa saa olla erityisen huolellinen.
Jos liimasauma on hyvä ja tasainen on vaarana, että puristimilla liian kovaa puristaessa tulee liima-ainetta saumasta pois liikaa ja pito heikkenee. Liimasauman karhentaminen rouhimalla esim. raspilla lisää liimapinta-alaa ja uurteisiin jää liima-ainetta riittävästi lujan sidoksen muodostumiseen. Tällöin liimasauma on tasainen ja siinä ei ole rakoja mutta liima-ainetta on sidoksen mudostukseen riittävästi. Myöskään paksuja rakoja ei jää, jolloin ei pääse muodostumaan uretaaniliimalla tyypillistä vaahtosaumaa. Uretaaniliiman vaahtoaminen on siitä hyvä, että voi olla varma liiman leviämisestä tasaisesti saumaan. Tässä tapauksessa liika liima vaahtoaa ulos. Jos liimapinnat on tehty hyvin, muodostuu saumasta lähes näkymätön. Kun pintoja työstetään ja kaikki ulospursunnut vaahto saatu pinnalta pois, ei saumassa pitäisi näkyä vaahtoa vaan aivan ohut kellertävä (riippuu liiman väristä, wurthin ja bostikin liimoilla ainakin) sauma.
Onnistunut liimaus kestää säätä, mekaanista rasitusta ja puun elämistä. Myöskään tervaaminen ei näy irroittavan liimausta (kokeiltu sekä varovaisella paahdolla kuumalla tervalla sekä ohennetulla tervalla sivellen).
Jousiin en ole itse käyttänyt, melkein kaikkeen muuhun reestä kirveenvarsien kiiloihin olen.
Ainoa negatiivinen asia liimassa mielestäni omassa käytössä on liian lyhyt avoin aika jalasten laminoinnissa. Muuten oikein käytettynä käytännössä epoksin lujuinen mutta huomattavasti halvempi liima.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Niin, lisäisin vielä, kiteyttäen, että Uretaaniliima on ehkä käyttämistäni liimoista herkin sauman mitoitukselle. Liian väljä aiheuttaa vaahtosauman ja liian tiukka riittämättömän liima-ainemäärän. Uretaaniliima on ertiitäin juoksevaa, joten sen kyllä saa juoksemaan saumasta ulos.
Joskus muuten kannattaa sauma puhdistaa useimmilla liuottimilla peräkkäin, ensin hitaimmin haituvalla ja lopuksi asetonilla. Pihkaista mäntyä olen puhdistanut pintojen karhennuksen jälkeen järjestyksessä tärpätti, tinneri/lakkabensiin, asetoni. En ole koskaan nyt puheena ollutta puuta käyttänyt, mutta on kuulemma öljyinen.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Jaaha, aloitetaan. Leikkaus ei ole poikittaista vetoa vaan se pyrkii liu'uttamaan kerroksia toisiinsa nähden.

Nuo yksikomponenntiiset kosteuskovettuvat (uretaani)liimat eivät ole oikein hyviä rajuihin liimauksiin, koska niissä kovetusreaktio yleensä aiheuttaa vaahtoontumista, joka taasen pienentää liiman kantavaa pinta-alaa.

Tiksitropoimalla liimasta kuin liimasta voidaan tehdä lähes kuinka valumatonta tahansa, joten ei voida sanoa, että jotkut liimatyypit ovat notkeita ja toiset jäykkiä. Olen nähnyt aivan vesimäisiä epokseja ja vastaavasti lastakamaa. Sama uretaaneissa.

"Normaalissa" jousessa olevat leikkausvoimat ovat sen verran pieniä, että mikä tahansa rakenneliima riittää lujuudeltaan. Itse suosisin hieman joustavia mielummin kuin kivikovia. Luulen, että Sikafleksilläkin saisi aikaan aivan koossapysyvän kaaren.

Voi muuten olla, että noiden kaksikomponenttisten uretaaniliimojen saanti voi olla nykyään vaikeampaa kun nuo isosyanaattikovetteet ovat hieman ilkeitä aineita.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

En ole tehnyt puulla kokeita, mutta muiden materiaalien pohjalta arvaisin, että 0.3-0.5 mm epoksilla ja uretaanilla hivenen enemmän olisi OK. Sauman paksuus ei luultavasti ole niin tärkeä kuin puhtaat pinnat ja kattava liimakerros.

Neutraalitasossa vaikuttaa jousessa poikittainen puristus, joka itse asiassa auttaa liimasaumaa.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Jos liima kostuttaa pinnan kunnolla niin ei siinä kovin kummoista puristusta tarvita, sen verran, että kappaleet pysyvät yhdessä. Uretaani ja epoksi yleensä kostuttavat puupinnat hyvin, poikkeus on nuo pihkaiset kohdat, joita kyllä mikään ei kostuta kunnolla.

Vesipohjaisissa emulsioliimoissa puu joskus imaisee veden itseensä aika nopeasti ja liima muuttuu tahnaksi, joka ei enää liiku.

Fenoliliimat ovat huonosti puuta kostuttavia ja monesti luonnostaan jäykkiä ja niillä täytyy olla kova paine, jotta liima tunkeutuu puun pintaan ja tarttuu kiinni.

Epoksiryhmä on polaarinen, joten jos vesi kostuttaa pinnan niin melkein aina myös epoksi.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."