Jousi

[toni]

Tässä perinnejousi foorumille mielenkiintoista koulutus mahdollisuutta tiedoksi:

PÄIVÖLÄN KANSANOPISTO
Kansanperinteen linja 15.8.2010 ? 26.6.2011


Kansanperinteen linja punoo yhteen vanhat käsityötavat, maailmankuvan, kansanlääkinnän ja ?taiteen, kisailun, historian, kielen ja kirjallisuuden. Juhlat kekristä juhannukseen rytmittävät vuoden kulkua sekä antavat tarmoa uuden oppimiseen ja vanhan vaalimiseen. Kokonaisuus olkoon väkevä ja kestävä peilaus suomalaiseen sielunmaisemaan. Opinnoista voi ammentaa viisautta, terveyttä, itsellisyyttä, heimohenkeä ja monituisia käsityötaitoja. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat vahvistaa omia juuriaan ja saada perinteestä rakkaan harrastuksen tai ammatin.

Linja alkaa juhlallisilla avajaisilla, jossa soitto soi ja laulu raikaa. Sen jälkeen laitetaan kirveet heilumaan ja käydään kaskenkaatoon. Ensimmäiset viikot tutustumme paikallishistoriaan. Oppaina ovat Kari Rydman, Leena Valkeapää ja muu kylänväki. Kunnostamme myös työkalut ja aloitamme syystyöt Päivölässä. Pihapiirin hoidossa ja perinnemaiseman vaalimisessa neuvovat Katja Myllymäki ja Heimo Tuomarla. Teemme lammasaidan, hankimme ja keritsemme lampaita. Kehruu on Minna Backmanin osaavissa käsissä. Evon erämaissa Reino Halinin kotikonnuilla olemme viikon savotalla, tervanpoltossa ja pärekorien teossa.

Kiertokoulu jatkuu linjurilla ITE-taiteilijoiden kotitanhuville ja takaisin. Päivölässä kisailemme, pelaamme kyykkää ja pilppua sekä teemme omaperäisiä soittimia ja muinaishenkiset asut. Talviverkoille vie Pentti Linkola, Vanajanselän kalastaja. Opimme myös kalannahan parkkauksen. Kirsti Kauhanen näyttää miten villa huopuu. Rautaista ammattitaitoa vaalii Seppä Tervarauta. Juha ?Korppi? Jaakola ja Virpi Raipala-Cormier vihkivät rohtotietoon ja kansanparannukseen. Jutta Wrangen tanssittaa ja leikittää.

Käsillä tekemisen lomassa Timo Heikkilä lumoaa tarinoillaan kulttuurimme alkuperästä ja kansanuskosta. Eero Peltonen haltioittaa runolaulullaan ja sukeltaa syntyihin syviin. Vuotuisjuhlissa tanssimme, leikimme ja teemme perinneruokia.

Latvian perinneviikolla Vita Bogana valottaa maansa käsityö-, tanssi- ja lauluperinnettä sekä kansanuskoa. Työstämme mm. meripihkaa, luuta ja olkea. Syksy huipentuu kekriin, ikivanhaan satokauden päättymisen, vuodenvaihteen ja esivanhempien muistelun juhlaan.

Talvipäivänseisauksen aikaan saatamme auringon pesäänsä ja juhlimme sen syntymää. Tammikuussa karhu kääntää kylkeään ja vietämme Otavan häitä. Käräjäpäivät ovat täydenkuun aikaan. Päivien pidetessä syvennymme symboliikkaan, arkeologiaan ja kansanviisauteen. Erkki Pekkarinen opettaa mitä kaikkea tuohesta voi loihtia. Hän on armoitettu tarinankertoja, kuten myös kansanperinteen edustaja Pertti ?Veltto? Virtanen.

Keväällä teemme perinnetutkimusta oman kiinnostuksemme mukaan. Käymme myös lähiseudun käsityöläisillä kisällinä ja maatiloilla talkoissa. Vapun jälkeen alamme rakentaa hirsipuista taloa Seppo Kalliokosken johdolla. Opintomatkan teemme Latviaan. Osallistumme Usinsin, hevosten suojelijan, vuotuisjuhlaan. Käymme tervehtimässä myös liiviläisiä.

Jäiden lähdön aikaan Juha Antila vie meidät kuoreiden kevätpyyntiin eli lippoamiseen. Helatorstaina sytytämme helavalkeat ja huudamme helaa. Kunnioitamme tulta ja aurinkoa leivän antajana. Juhlimme ja kisailemme. Järjestämme perinnepäivät, joissa näytämme kyntemme. Ossi Kakko villitsee villivihannesten käyttöön ja oikeaoppiseen hapatukseen. Kai Vaara houkuttelee mehiläisten metiseen maailmaan.

Helluntaina osallistumme Ritvalan helkajuhliin, maamme vanhimpaan kansanjuhlaan. Olli Larjon ja Pirkko Pajusen käsissä pronssi ja savi puhuvat muinaista kieltään. Helluntain jälkeen alkaa rinkipoltto, jossa muinaistulet palavat läpi yön pronssivalumuottien ja saviesineiden päällä. Juhannusaaton seremoniassa aurinko saatetaan päivän pesään ja aloitetaan kaskenpoltto. Juhannuspäivänä valmistetaan maaperä ja kylvetään kaskinauris, pellava ja ruis - tulevaa kansanperinteen linjaa varten.

Tervetuloa kansanperinteen linjalle ? tekemään historiaa!


LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMINEN
www.paivola.fi/kansanperinne (15.1.2010 alkaen)


Päivölän kansanopisto aloittaa Suomen ensimmäisen kansanperinteen linjan. Vuonna 1894 Solberg-nimiselle mäelle perustettu Päivölä on otollinen perinteen tulen vaalimispaikka. Mäellä palvottiin muinoin aurinkoa ja Sääksmäki oli Hämeen keskuspitäjä. Rapolan muinaislinna, haudat, kuppikivet ja maamme vanhin pelto kertovat tuota tarinaa. Seutu oli myös taiteen kehto. Sääksmäellä luomisen työtä tekivät myös mm. Emil Wikström, Eino Leino, Jean Sibelius ja Aaro Hellaakoski.

Kansanperinteen linjan vankkahirsinen opinahjo, Pakari, on rakennettu vuonna 1909. Pihapiirissä kasvavat vanhat omena- ja päärynäpuut. Uima-allas saunan yhteydessä houkuttelee aamu-uinnille. Laavu tulisieluille sijaitsee kivenheiton päässä. Hieman etäämpänä siintelee suojeltu lintuvesi, Saarioisjärvi.