Jousi

[Smirkelimies]

http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/14055

Onko noissa Eskimojousissa pystytty ottamaan jotenkin pakkasessa ampuminen erityisesti huomioon?

[Smirkelimies]

Kuva

[Rakonczay]

Pystyy ampumaan rukkaset kädessä

[Smirkelimies]

Pöö, väärä vastaus, meni rosvosektorille. Ei eskimoilla ole ampuessa rukkasia.

[Smirkelimies]

Tuossa näkyy rukkasetkin!

[Simo Hankaniemi]

Pakkasessahan eskimot enimmäkseen ampuivat. Jännekaapelit on sidottu, ei liimattu, joten kyllähän ne pakkasta kestävät.

Kuvasarjan toiseksi ylin jousi on muuten väärin päin, maha ylöspäin, kun muut jouset ovat selkä ylöspäin. Monasti museoiden asetelmissa on tällaisia epäloogisuuksia, jotka saattavat johtaa jotakuta harhaan.

[Santtu Risku]

huh huh mitkä tykit on eskimoilla ollu. mutta niinhän se arktisilla alueilla yleensä menee. tuo ylin jousi on ihan hillitön mörssi
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Smirkelimies]

Jep, jytäköitä kamppeita. Oheisessa kuvassa ollaan jahtaamassa varmaankin myskihärkää tai karibua koska isäntä on ottanut matkaan ison pyssyn. Emäntä siinä tarkkailee onko tillerit kohillaan. Kaikissa ammuntakuvissa nuolessa jää rutkasti vetovaraa. Ehkä poseerauksissa ei ole viitsitty rasittaa kamppeita turhaan täysvedolla, vai liekö tuolla nuolen eksrapituudella joku käytännön merkitys.

[Smirkelimies]

Siinä on saatu karhu nujerrettua. Jääkarhu on nopea peto, tulituksen aikana ei ole varmaan joutanut paljon haaveilemaan, aika monta nuolta on pitänyt ampua. Yksi on karhun takalistossa, liekö ensimmäinen vai viimenen. Jos oli eka, on karhu ollut varmaan suhteellisen vihanen. Hurjaa hommaa.

[Santtu Risku]

tätä kuvaa onkin spekuloitu tuolla jossain muussa säikeessä. Siinä oli vielä muistaakseni laiva, joka on tästä rajattu pois. Kalkkunasulkaiset sulitukset ja suora pitkähkö jousi eivät viittaa arktisille alueille, mutta vaikka välineet on erit olen silti sitä mieltä että kuvan mies on kaatanut karhun noilla vermeillä. Oma spekulaatio tilanteen kulusta: jääkarhu on spotattu tarpeeksi läheltä, joskin se on ollut perse ampujaan. ensimmäinen nuoli lähti matkaan, osu persiiseen, karhu suuttui ja kääntyi ympäri joko hyökkäykseen tai takajaloilleen, jolloin 2 nuolta ammuttiin rintaan. Nuolten kulmasta päätellen karhu on ollu 2 jalalla laukausten tapahtuessa. Henkilöllä on varmastikin ollut tuliasevarmistus laivan joltain jäseneltä, kun on kuvakin otettu.
Liekö koiria käytetty, kuten joissain jääkarhunmetsästysvideoissa joita olen nähnyt
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Nanook - pakkasen poika]

Tuossa mörssäriammuntaa kuvassa silmiin pistää erityisesti varanuolten pitopaikka. Ne ovat jännettä vetävässä kädessä! Enpä ole nähnyt moista aikaisemmin.

[Smirkelimies]

Kovasti aina epäilyttää näiden poseerauskuvien totuudenmukaisuus. Voihan olla että varanuolet on otettu käteen vaan malliksi ja kuvaajaporukan mieliksi. Tai sitten varanuolet pidetään aina tuollai.
Tuo karhukuvakin voi olla lavastettu. Laivan miehistön jäsen on jossain välisatamassa ostanut jousen, jonka avulla on sitten lavastettu erikoisen näköinen hyvällä hinnalla myytävissä oleva metästyskuva. Tai sitten kuvan ukko on oikeasti ampunut karhun pohjosessa, lavastuskuvaa varten tuskin olisi tökätty nuolta karhun persuksiin, joten minäkin uskoisin että karhu on ammuttu jousella oikeasti.

Minä jäin erityisesti miettimään tuon ylipitkän nuolen merkitystä. Liittyyköhän se nuolen kärjellä tähtäämiseen, nuolen massan lisäykseen, nuolen kärjen rakenteeseen tai johonkin muuhun seikkaan?

[Smirkelimies]

Just kun ehdin lähettää edellisen viestin, keksin omasta mielestäni hyvän selityksen karhukuvalle. Kuvan mies on välisatamasta mukaan värvätty opas/tulkki, joka on halunnut kaataa matkamuistoksi valkoisen karhun.

[Simo Hankaniemi]

Ylipitkä nuoli parantaa jossain määrin osumatarkkuutta, metsästysetäisyyksillä. Spine paranee ja jousi ei vimpauta nuolta niin rajusti kuin "määrämittaista". Myös ylipitkän massa on suurempi ja lävistyskyky siten parempi. Itse en kylläkään välitä ylipitkistä.

Eskimon tapa pitää varanuolta/nuolia vetokädessä ei ole poseerausta, vaan ihan tunnettu käytäntö. Japanilaiset tekevät sitä enemmänkin.

[Ari Rantala]

Tykkään, että vaara veistää jännettä leikkurin kärjellä on melko suuri ja pitäisin varanuolet ennemmin pokakädessä...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Smirkelimies]

Kiitos taas tiedoista. Toistuvasti on saanut hämmästellä miten kovan luokan asiantuntemusta Suomesta löytyy perinnejousialalla. Ja ystävällistä opastusta.

[Simo Hankaniemi]

[Pasi]

Tuon karhukuvan olen nähnyt jossain ennenkin. Eniten siinä epäilyttää että miten kaikki kolme nuolta ovat säilyneet ehjinä karhun kuolemaan saakka. Luulisi että jotenkin olisi teutaroinut tai riuhtonut niitä poikki. Vähintään tuota takapuoleen tullutta...

Voivathan nuo rinnassa olevat nuolet olla varmistuslaukauksiakin, ja eläimen kaataneet osumat ovat jossain kuvassa näkymättömässä paikassa. Itse moisessa tilanteessa saattaisin ampua muutamiakin varmistuksia ennen poseerausta ...

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllä varanuolet kulkee jännekädessä muuallakin kuin Arktikassa. Alla sudanilainen mallinäyte.

Sudanilaiset äärikärkitoimiset jouset on mielenkiintoinen ilmiö. Jousissa on toista metriä lähes jäykkää keskiosaa ja vain jalan verran päistä on vuoltu taipuisaksi. Äkkiseltään voisi luulla todella paskaksi jouseksi, mutta eiköhän se ole ihan vetopituudesta kiinni. Baker kehitteli samanlaisen jousimallin 1990-luvun lopulla hakiessaan nopeinta mahdollista yksipuista jousta. Timpan jouset oli vaan kaksimetrisiä kun vetokin on pidempi kuin aboilla. Tuommoisella 55 - 60 sentin vedolla puolitoistametrinen burunikeppi on varmaankin pehmeävetoinen ja kovaheittoinen peli lyhyen vedon selffariksi.

[Smirkelimies]

Papualla myös pitkät sulattomat nuolet, mutta varanuolet jousikädessä ja jousi "kokotoiminen" (vai mikä lie oikea termi). Kumma juttu tuo nuolen pituus ja sulattomuus Sudanissa ja esim. Papua Uudessa Guineassa. Mitenkähän nuolet saadaan lentämään kelvollisesti, onkohan kärki raskaasti painotettu, vai lentääkä ylipitkä nuoli ilman sulitusta semmoisenaan.

[Ari Rantala]

[Juri]

Ylipitkän nuolen suuresta painosta ei ole haittaa jos ampumamatkat ovat lyhyitä. Katsokaapa Papua-kuvan taustaa, se on tiheää viidakkoa.
Tälläisillä alueilla käytetään usein myös hyvin pitkiä jousia. Osaksi varmaankin korkean ilmankosteuden vuoksi, saalista lähestyttäessä ei myöskään tarvitse kyykistellä tai ryömiä.

[Tuukka Kumpulainen]

Amazonasin intiaanien mukaan pitkä nuoli läpäisee lehvästöä paremmin kuin lyhyt, simple as that. Oma kokemus täsmää, vaikka en olekaan pyytänyt trooppisissa viidakoissa. Pitkä nuoli on myös paljon helpompi löytää ohilaukauksen jälkeen kuin määrämittainen. Olen monesti paikallistanut 32 - tuumaisen nuolen hangesta tai sammalikosta esiin pistävän viiden sentin peräpätkän perusteella. Ja kun pitkä nuoli katkeaa kärjen takaa, saa siitä vielä käypäisen lyhyen nuolen. What's not to love?Vetoon nähden ylipitkä nuoli onkin metsästäjäkansojen globaali standardi jota muutama anomalia esim. Pohjois-Amerikassa ei paljoa hetkauta. Nykyisin mennään perse edellä puuhun, kun länsimaisen kilpajousiammunnan lanseeraama nuolimalli kulkee lyhyiden matkojen pienriistametsällä mukana.

[Smirkelimies]

Pitääpä viimeistään ensi suvena tehdä muutama pitkä nuoli ja kokeilla. Luulisin että tähtäily hieman helpottuu kun pitkä nuolen kärki tulee näkökenttään, vai miten lie, jää nähtäväksi.

Onkohan hevosten käyttö muokannut preeriaintiaanien nuolipituutta? Luulisi että biisoniin olisi tehonnut parhaiten eskimomallin pitkä nuoli. Eikös biisonia ammuttu aika lyhyeltä matkalta? Ehkä hevosen selästä on hankalampi ampua pitkällä nuolella ja kaivaa nuolta kotelosta?

[Simo Hankaniemi]

[pyssymies]

Tietääkö kukaan, mitä puuta nuo eskimojouset ovat? Ja mistä he ovat sitä saaneet? Ajopuuta kenties?

[Tuukka Kumpulainen]

Useimmat eskimojouset ovat ajopuuta. "Eteläisiä" havupuita pääasiassa. Tiukkasyistä douglaskuusta ym. Kuka tietää mitä kaikkea ajelehti eskimoiden käyttöön. Joukossa saattaa ehkä olla lehtipuitakin.

[Simo Hankaniemi]

Eskimot saivat puuta myös haaksirikkoutuneista laivoista, joten heillä saattoi olla miltei mitä puuta vain. Tammea kai käytettiin aika yleisesti laivanrakennuksessa.