Jousi

[jkekoni]

Kinkun rasvaa ei saa laittaa viemäriin, joten päätin kokeilla sille vaihtoehtoista käyttöä.

otin jäähtyneen liemen päältä ylimärääisen laardin lusikalla ja laitoin sen pieneen lasipurkkiin. Laardi muotoitui vielä huoneen lämmössä, joten astiaton kynttilä ei tullut kynymykseen.

Sydämeksi laitoin pehmeää nypläyspellavaa, kun sellaista tuli vastaan.

Laardi oli sen verran pehmeää, että laitoin komeuden pariksi tunniksi pakastimeen ja ulos otettaessa laardi oli hyytynyt jo komeus näytti hieman kynttilältä.

(Parempi metodi olisi ollut keittää rasva erikseen vielä vedessä jolloin siitä olisi saanut liemen jämät erilleen ja käyttää tiukasti letitettyä puuvillaa sydämenä. )

Improvisoituja kynttilöitä ei kannata polttaa sisällä, sillä tuppaavat savuamaan.

[jkekoni]

...

[Juri]

[jkekoni]

paloi puoleenväliin ennenkuin sydämet kaatuivat rasvaan.

[jkekoni]

Kynttilät kai tehtiin ennen naudan talista, eikä sian ihrasta. tali on ilmeisesti huoneen lämmössä kiinteämpää?

kookosrasvaakin voisi kokeilla, jos viitsin jatkaa.

[pyssymies]

Joo, tali on sellaista, ettei sula kunnolla suuhunkaan. Sitä sai ainakin takavuosina munkinpaistorasva-nimelllä, kannattaa lukea paketin kyljessä. Sopii varmasti kynttilöihin, sillä toisin kuin sianrasva, se on niin karmeasti kitalakeen tarttuvaa, ettei mielestäni ihmisravinnoksi kelpaakaan.

[heikki]

"Jalorasva" oli se naudantalin kauppanimi aikoinaan. Sellaisia pahvisia puolen kilon paketteja meilläkin oli aina jääkaapissa. Sama tali käytettiin moneen kertaan.

Silloin kun vielä kerkesin hirvijahtiin, meillä oli tapana ruhoja pilkkoessa paistaa sisäfileitä pannulla ja popsia ne saman tien. Aina ei ollut voita käsillä, vaan paistamiseen käytettiin hirven talia. Se vasta jöötiä oli. Kitalaki tuntui ihraiselta vielä seuraavana aamunakin, mikä tosin voi johtua myös siitä, että en silloinkaan nauttinut mitään liuottimia palan painikkeeksi. Voilla tuli kyllä parempaa, mutta tuo tali toimisi varmaan hyvin kynttilänä.