Jousi

[Vaeltaja Ate]

Käsittelin äskettäiin kahdesta hirvensorkasta otetut jänteet kuten
"Vanhat hyvät erätaidot" kirjassa neuvotaan. Saadut säikeet ovat
n 40 cm pitkiä.

Tänään tein kaksi yritystä punoa jänne. Otin kaksi n 1,5 mm paksua
jänne "nippua". Punoin niistä em. kirjan ohjeen mukaan kaksi jännettä
jolle molemmilla paksuutta tuli sii n. 3mm.

Molemmat jänteet katkesivat melkein heti kättelyssä. Eka katkesi kun
en vielä edes ehtinyt jännittää jousta.

Toinen kesti jännittää täyteen vireeseen mutta se katkesi hetken kuluttua.

Kummallakaankertaa katkeaminen ei taopahtunut liitoksien eikä päiden lenkkien kohdalta vaan "ehjästä" kohtaa.

Nyt siis kaipaisin hyviä neuvoja.

Auvo

[Simo Hankaniemi]

Oliko jänne varmasti kuiva, kun asensit sen jouseen?

[Vaeltaja Ate]

Hirvi oli kaadettu vähän ennen joulua ja koivet
olivat olleet ulkona pakkasessa. Jänteet
irroittelin niistä kun ne olivat yön yli sulaneet
sisällä.

Koivet oli katkaistu polven yläpuolelta ja otin
jänteen talteen lähes katkaisukohtaan saakka
eli pituutta pisimmillä n 40 cm. Tietenkään en
ottanut jännetuppea mukaan vaan pelkän jänteen.

Irroittamisen tein varovasti joten varmasti niihin
ei tullut vaurioita.

Ensin kuivattelin jänteitä n 2vrk ennen
nuijimista. Sitten irroittelin säikeet erilleen.
Käytin koivuhalkoja jotka veistin suht sileiksi.

En irroittanut jokaista säiekuitua erilleen vaan
ne oli jonkinverran kiinni toisissaan mutta
irroiteltu niin että nippu oli pehmeä ja joustava.
Jos nipussa oli kovia kohtia niin pyrin
pehmittämään ne ja irrottamaan säikeet
toisistaan.

Tällätavalla käsitellyt jänteet olivat ilmavasti
huoneenlämmössä noin viikon.

Oheisessa kuvassa käsitelty jänne säie,
punottua narua ja katkennut jänne.

Katkeaminen tapahtui toisaan ehjästä kohtaa
eli ei liitoksen kohdalta.

AR

[Martti Auer]

Ehkä niitä on nuijittu liikaa?

Voivat haurastua.

Lampaanjänteistä olen huomannut sen verran, että nämä ovat aika rasvaisia ja pehmeitä, vaikka näitä ei ole nuijittukaan, niin näistä voi ilman nuijimista erotella helposti jännesäikeet toisistaan.

Hirven kohdalla se ei ole mahdollista.

Lampaanjänteet eivät varmaan käy jännejouseen, ym. koska ovat niin rasvaisia, mutta johonkin muuhun, kuten sulitukseen tms.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Ilkka Seikku]

Punottu aivan liian löysästi.

Jouseen kun tekee jänne-jänteen niin suosittelen punomaan kahdesta PUNOTUSTA säikeestä.

Kevyeen jouseen riittää kun kiertää nuo kaksi nippua piukkaan ja sitten punoo tiukasti jänteen niistä.

Jänteet pitää kostuttaa ennenkuin alkaa punomaan. Sen on jättänyt tekemättä kaikki joiden tiedän jänne-jännettä yrittäneen tehdä ilman opastusta.

Tuossa kun tekee kahdesta kierretystä säienipusta, voi "sidosaineena" käyttää tököttiä, tervaa tai jotain vastaavaa. Kierre pysyy paremmin ja punominenkin on helpompaa kun on kunnon kitka.

[Simo Hankaniemi]

Komppaan Seikkua. Löysään on kierretty ja mitä ilmeisemmin kiertäminen on tehty kuivana. Jännelankanippuja olisi hyvä liottaa vedessä, jossa on mukana hiukan eläinliimaa, ennen kuin kiertäminen eli punominen aloitetaan.

Kun jänne on punottu, sitä pitäisi venyttää samalla kun sitä kuivataan. Kuivauksen edetessä venytystä lisätään. Märkää jousenjännettä ei saa venyttää kovinkaan voimakkaasti. Venytyksen voi tehdä esim. lyömällä iso naula lautaan, jänteen toinen pää kiinnitetään tähän naulaan ja toiseen päähän jännettä laitetaan myös naula, ja lievän venytyksen jälkeen toinen naula vasaroidaan lautaan kiinni. Tunnin, parin kuluttua toinen naula irrotetaan, jännettä venytetään lisää ja naula isketään edellistä kohtaa kauemmaksi lautaan kiinni. Tätä toistetaan niin kauan, kunnes jänne on täysin kuiva. Siihen voi mennä pari päivää. Kannattaa kuivata varman päälle, eikä hötkyillä. Kuivauksen jälkeen mahdolliset hapsottavat jänteiden päät leikataan pois. Valmiin jänteen pitäisi olla kovan ja yhtenäisen näköinen.

[Vaeltaja Ate]

Kiitos neuvoista.

Kuivana tosiaan punoin sen. Näköjään edes "Vanhat hyvät erätaidot" -kirjakaan
ei tiedä kertoa kaikkea.

Ilmeisesti nyt siis eri säikeisiin kohdistui erilainen veto ja siitä syystä katkeaminen
lähti käyntiin. Kostutettuina, venytettyinä, kuivuneina ja tosiinsa liimautuneina rasitus
jakautuu tasaisesti kaikille säikeille !?


Mulla ei ole eläinliimaa käytettävissä. Käykö jokin muu liima ? Eikö jänteessä itsessään
oleva "liimamainen" ominaisuus riitä sitomaan säikeitä toisiinsa ?

Miten lenkkien kohdat ja nokin paikka kestävät rasituksen senjälkeen kun ne ovat
kuivuneet ja kovat ?

Miten nokinpaikka kestää kun jänne siinäkohtaa taipuu kulmalle jousta viritettäessä ?

Entä mitenkähän lenkit saa sidottua kun kuivunut jänne lanka on suht kovaa
ja jäykkää?


Etukäteen jo kiittäen
Auvo


PS
Jousi on yksipuinen saarnesta tehty ja n 50 paunainen.
Kuvia kotisivuillani retkeily osiossa [url] www.elisanet.fi/gliderpilot [/url]

[Smirkelimies]

Hieno jousi! Tiedän että nuolihylly ja ikkunaleikkaus närästää täällä foorumilla kirjoittelevia, mutta minäkin olen suunnitellut pientä päivitystä omiin jouskiin kunhan ne kuivuu ampumakuntoon. Ajattelin kokeilla toiseen primitiivitähtäintä, sulkaruoto tms. lankapunoksella kiinni. Mielestäni ei kannata liian orjallisesti mennä laumassa mukana.
Lopputuloksena voisi olla oma jousiluokka: Semi- HB. Itsetehty perinnejousi pienillä mausteilla: itsetehty tähtäin, nuolihylly, jopa primitiivinen laukaisulaite. Ko kokeilut voisi syventää harrastusta kokeneemmillakin. Paatuneimmatkin perinnediggarit käyttää surutta dacron-jännettä, nykyaikaisia liimoja, tehdastekosia nuolenkärkiä ja pyörökeppejä. Ne ei tietenkään vaikuta yhtä paljon ulkonäköön ja ammuntatekniikkaan kuin tähtäin ja nuolihylly, mutta tietyissä asioissa ollaan tehty nykyajalle myönnytyksiä aika paljo. Vaeltaja-Aten setti on mielenkiintoinen, kun nuolet ja jänne on primitiivisempia kuin valtaosa perinneporukoiden kalustosta ja silti jousessa on ikkunaleikkaus ja nuolihylly. Minun mielestä vallan kiehtova ja persoonallinen ratkasu.

[pyssymies]

Hyvännäköinen jousi, mutta ei tuota kyllä ole yhdelle lustolle kaivettu. Saattaa kestää silti. Nuolet ovat aika tyylikkäitä minun mielestäni.

[Simo Hankaniemi]

[Ilkka Seikku]

Minä kyllä käytän mieluummin esim tököttiä kuin vesiliukoista eläinliimaa.
Molempia olen käyttänyt ja tökötti tai terva on osoittautunut paremmiksi.
Pelkkä pihkakin käy.
Tarkoitus on saada säikeet pysymään suorina ja niput tiukalla kierteellä kun punotaan.
Terva suojaa kosteudeltakin. Eläinliima taas on vesiliukoista.
Valmiin jänteen pidän notkeana rasvaamalla sen peuran talilla.

Mä teen näin:
Kastelen hyvin nuijitut ja riivityt jännesäikeet
Vetäisen ylimääräiset vedet pois
Kampaan säikeet suoriksi(siis aivan samoin kuin jänneselkää tehdessä)
Sitten tungen sormet tökötti/tervapurkkiin ja vedän valmiiksi niputettuja jännenippuja sormien välistä, että tököttiä tarttuu jänteisiin. Tai yksinkertaisimmillaan, alan vaan punomaan pihkaisilla sormilla.


Jos punomisessa tuntuu kuluvan aikaa niin paljon että jänteet alkavat kuivua, niin ei muuta kuin pirskottelee hiukan vettä niiden päälle aina välillä.

Valmis jänne venytellään esim. tuolla tavoin kuin hankaniemi kuvaili.

[Vaeltaja Ate]

Kiitokset

Tämä on ensimmäinen jouseni ja jatkossa on tarkoitus parantaa.
Ei tosiaan ole yhdelle lustolle tehty, mutta hyvin on kestänyt ja muutama
sata laukausta varmaan on tullut.

Ikkunan tein koska eräs ammattilainen suositteli sitä jotta harjoittelu sujuisi
helpommin (aloittelijalle). (Tiedostan kyllä tyylirikon) Nuolihyllyllä
olevat ohjurit ovat hirven säärinahkaa.

Neljä nuolenkärkeä olen tehnyt hirvensarvesta, varsi 8mm mäntyä. Nyt kun
on luuta niin teen siitä jatkossa muutaman leikkurin. pituus / paksuus / paino
on harkinnnassa. Kuvassa yksi valmiina mutta kehittelen muotoa vielä vähän.

Jänne on tehty pellavalangasta, 14 säiettä, itse punottu.
Lähitulevaisuudessa kokeilen tuota jänne-jänteen tekemistä.

AR

[Simo Hankaniemi]

Hyvän näköisiä luukärkiä!

Langan kiertäminen sulituksen höytyjen väliin on tarpeetonta, jos käyttää modernia liimaa sulkien liimaamiseen. Tuota tyyliä käytettiin vuosisatoja sitten sateisilla Brittein saarilla, kun vedenpitäviä liimoja ei tunnettu. langan kiertäminen sulituksen etuosaan ja taakse jänneuraan saakka on sen sijaan ihan hyvä tapa edelleenkin.

Jännejänteen voi pihkakäsitellä myös siten, että valmista jännettä hangataan nuoren männyn rungon yli, johon on aikaisemmin veistelty kuoreton alue. Pihkaa puskeva männyn pinta siirtyy hankauksessa jänteelle.

[Ilkka Seikku]

[Ari Rantala]

Nätisti tulee puun kuviot esiin eikä jousi muutenkaan ole ollenkaan hassumman näköinen jousi. Sanomista on oikeastaan ikkunassa ja nuolihyllyssä sekä lyhyissä jyrkissä fleideissä. Minun kahvojani on arvosteltu usein samasta syystä, siis omituisen mallisista fleideistä ja parin konkresitoitumisen jälkeen on uskottava, että niiden pitäisi olla juoheammat.

[Smirkelimies]

Ate: >Ikkunan tein koska eräs ammattilainen suositteli sitä jotta harjoittelu sujuisi
>helpommin (aloittelijalle). (Tiedostan kyllä tyylirikon)

Minun mielestä "tyylirikko" on aika jyrkkä termi, koska nuo muutokset olisi ollut kivikaudellakin tehtävissä vaikka kivityökaluilla. On piristävää hakea harrastukseen uusia vivahteita. Kun pysytään "oikeissa" luonnonmateriaaleissa, on tuo mielestäni perinnejousi vaikka sillä ei saisikaan ampua HB-luokassa. Tässä on kyse ikäänkuin ajatusleikistä: näin primitiivijousi olisi tehty, jos kyseinen keksintö olisi ko. aikana hokattu. Ennemmin kyseenalaistaisin läpeensä epoksilla laminoidun dacron-jänteisen jousen "primitiivistatuksen", varsinkin jos sillä ammutaan modernisti värjättyillä sulilla ja tehdaskärjillä varustettuja "starkki" -nuolia. Minusta tosin nekin on ihan OK, pääasia että jousen omistaja on settiinsä tyytyväinen, eipä näitä sivullisia varten väkerretä, pääasia että on hauska ampuilla ja rakennella. Semi HB:tä sopivampi luokkanimi voisi olla Mod-HB.

[Simo Hankaniemi]

Eipä noita nuolihyllyjä kukaan kaivannut ennen 1930-lukua. Eivätkä vielä jäljellä olevat abotkaan niitä tee jousiinsa missään päin maailmaa. Jokaisella on tietysti vapaus tehdä omat jousensa niin kuin haluaa, mutta primitiivijousikisojen säännöt kieltävät suunnilleen kaikkialla, Ranskasta Suomeen, nuolihyllyt.

[Ari Rantala]

Tuossa edellä tuleekin hyvin selvitettyä se miksi käyttöön on hyväksytty myös nykyaikaisista materiaaleista tehdyt jänteet ja liimat. Perinteisten tekeminen on pirun vaikeata ja harrastajamäärä olisi melko pieni jos vain ne hyväksyttäisiin.

Se, että tähtäimiä etc. ei hyväksytä kun niitä ei ole yleisesti käytetty ei minustakaan poista sitä mahdollisuutta, etteikö niitä olisi kokeiltu. Yksi hyvä esimerkki oli tuo tekemäni Leonardon y-haara taljajousi. Värkki oli pirun työläs tehdä eikä se ollut ominaisuuksiltaan mitenkään ylivoimainen perinteiseen jalkajouseen nähden.

Ominaisuuksiltaan ylivoimainen tai ainakin nopea ja halpa tehdä, olisi varmasti jättänyt historiaan paremman "jalanjäljen" kuin vain piirroksen ja olisi siten hyväksyttävä perinnevärkki tänään. Satunnaiset kokeilut eivät sitä ole.

Harrastan itsekin ns. häppäsvärkkien rakentelua ja minustakin olisi helppo hyväksyä myös nämä empiiriset kokeilut. Pitää vain hyväksyä se, että vain tallennettu historia on tunnettua perinnettä.

Ehkä oikea nimitys näille nykyään tehdyille jousille olisi Look-HB ja todellisille primijousille Pro-HB...

Hah, diipadaipaa
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

[Smirkelimies]

>Pitää vain hyväksyä se, että vain tallennettu historia on tunnettua perinnettä.

Näin on! Siksi vaan viestittelin, ettei vastaavien tapausten rakentelijat liikaa häpeä ja piilottele teoksiaan. Ko. jouska on koditon väliinputoajamalli, jota kummastelee sekä taljaukot että perinneukot. Säälitti moinen orpana.

Pitää muistaa sekin, että kokoajan luodaan perinteitä. Kaikki nyt rakennetut jouset on perinnejousia ainakin joskus vuonna 2200...

[Juri]

Jotain sekin kertoo ettei nuolihyllyjä ole historiassa käytetty. Mistähän se oikein johtuu?

Itse aloitin juosiammunnan ensin olympia-vastakaarilla, joista siirryin pian lasikuitulonkkareihin. Kilpailin paljon, jopa SM-mitali sijoille asti. Tähtäimet, rautalankahyllyt ja stabilaattorit eivät minua miellyttäneet alunperinkään, mutta ikkunaleikattu nuolihylly vaikutti vielä tarpeelliselta asialta. Arvelin että paksun kahvan päältä ampuessa nuoli lentää tähtäyspisteestä aina sivulle.
Ensimmäisen puujousteni kanssa hämmästykseni oli suuri kun näin ei tapahtunutkaan, sopivasti spinetetty nuoli lensi juuri sinne minne se täydessä vedossa näytti. Itseasiassa nuolihyllyn puute ei vaikuttanut osumatarkkuuteen millään tavalla! On hyvin helppoa järjestää asiat siihen malliin että ottaa kahvasta kiinni aina samasta paikasta eikä heiluttele etusormeaan laukaisun aikana.
Puujousissa koen nuolihyllyttömyyden ennen kaikkea eduksi. Se mahdollistaa hyvinkin monenlaisten jousimallien käytön. Jousen lapojen rasituksia voidaan jakaa kahvan alueelle tai kahvasta voi tehdä myös taipuvan.

Tuollaisissa "semi-historiallisissa" jousissa on aina jotain noloa, ei mahda mitään. Sori vaan! Sekä perinteisen että modernin puolen etuja on vain menetetty, mitään ei ole saatu tilalle.

[Nanook - pakkasen poika]

[Smirkelimies]

OK! Enpä ala inttämään tästä teemasta enempää koska nämä on perinnejousisivut ja turpaan tulee väittelyssä yhen miehen vähemmistölle.
Jostain syystä johonkin harrastusteemaan hurahtaneelle suomalaiselle miehelle on tyypillistä harrastukseen liittyvien mielipiteiden mieletön ehdottomuus. Siitä seuraa tulenkivenkatkuisia väittelyitä monien harrastusten piirissä. Esim:

-Veteraanimoottoripyöräilijät: Jawa kuskit <-> Harrikkakuskit, joiden mielestä Jawaan saa liian helpolla osia ja Harrikoita kytätään.
-Venemiehet: Lasikuituvenemiehet <-> alumiinivenemiehet <-> puuvenemiehet. V...u ne jaksaa väitellä kymmenien viestien letkoja siitä mikä venhomateriaali on parahin venhosivuillaan jos erehyt kysymään lasikuituveneen paikkauksesta.
-Automiehet: Jenkkiautoilijoiden luulisi olevan yhtä laumaa, mutta Ford <-> Chevy on yhtä kaukana toisistaan kuin Japsi <-> Jenkki.
-Jalkapallofanit...
-Ja ne jouskarimiehet...

Perehtyneisyydestä ja syvällisestä harrastuneisuudesta seuraa aatteellisuutta, jopa uskonnollisuutta tiettyä teemaa kohtaan. Harva pitkäaikainen tosiharrastaja voi siltä välttyä. Olen itseasiassa kateellinenkin ko. tapauksille, minulta puuttuu harrastus, johon olisin ihan täpöllä uponnut. Olisihan se mukava hehkuttaa vaikka Kärppä-matsia 8 kuukautta jälkikäteen, Kärppä-lippis vinossa...

[Simo Hankaniemi]

Tuosta Nanookin mainitsemasta Texasin jousilöydöstä, niin kukaan ei tietääkseni ole osoittanut, että jousessa olevaa pientä koloa olisi käytetty nuolen "lähtöurana". Kyseessä on pelkkä Hammin oletus. Asian tutkimisen pitäisi olla periaatteessa helppoa. Riittävän hyvän mikroskoopin alla kolosta pitäisi näkyä, jos siitä on ammuttu nuolia. Nykyään arkeologia on molekyylitason tiede ja saattaisi jopa olla mahdollista sanoa, mistä puulajista tehtyjä nuolia jousella on ammuttu. Kun tätä tutkimusta ei ole tehty, niin kolon merkitys on pelkkää arpomista. En usko, että sillä on ollut Hammin olettamaa merkitystä. Kyseinen jousi on muutenkin "UFO-ilmiö", se on tietääkseni pisin Pohjois-Amerikasta löydetty jousi. Siis täydellinen anomalia ja omituisuus keskellä ei mitään.

[Martti Auer]

Nuolihylly tekee jousen hitaammaksi käyttää esim. metsästyksessä nuolenasetteluineen ja kaikkineen kuten kaikki nuolennokinpaikat jänteellä, ym.

Kyseessä ei ole mikään erikoinen keksintö, jonka voisi lisätä primitiivijouseen, kun hyötykään ei vaikuta olevan kummoinen.

Nuolihylly lisää myös tarpeetonta massaa kädensijan kohdalla ja kädensijasta voi tulla liiankin suuri tai pitkä, jotenkin rajoittava kaikin puolin. Turha yksityiskohta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Nanook - pakkasen poika]

[Juri]

Huomautukseni nuolihyllyjen noloudesta ei tarkoita sitä että olisin kieltämässä niiden tekemisen tai kuvien esittämisen. Ne vain mielestäni ovat perinnejousissa noloja ja turhia. Pyydän kuitenkin anteeksi aiheuttamaani mielipahaa.

Tähtäinjousessa nuolihylly on täysin perusteltu, kuten syvä ja pitkä ikkunaleikkauskin. Niitä tarvitaan tähtäintä varten.
Lasikuitulaminaattisiin vaistojousiin nuolihylly istuu myös hyvin. Rakenteellisista syistä johtuen näihin joutuu muutenkin laittamaan keskelle jämäkän kahvapalikan. Hylly yhdessä näyttävien puulajiyhdistelmien kanssa tekee laminaatin paksun kahvan paremman näköiseksi ja sitten voi ampua myös hieman jäykemmillä nuolilla.

Saa laittaa hyllyn jos haluaa. Ei siitä haittaakaan ole (jollei tee liian syvää tai jousi katkea), mutta kokeilkaa edes ilman.

[Smirkelimies]

Eilen taas ammuskelin vanhalla vaisto-vastakaarella. Jostain kumimaisesta muovista tehty pikkunen nuolihylly hajosi lopullisesti pakkasessa.
Jatkoin silti ammuskelua. Ihan yhtä huonosti osuin ilman hyllyäkin. Nuolihylly taitaa olla nykyjousissa olemassa paitsi tähtäintä, myös muovisia sulkia varten, ne tökkäisi ja hajoisi ilman joustavaa hyllyä. Mielessä käväsi että joku muinainen jousiampujien jumalolento anto minulle opetuksen kun kirjottelin nasevia.


Minusta tämä palsta on hyvä, kun täällä otetaan välillä hyvinkin nasakasti kantaa, ei siitä tartte kenenkään anteeksi pyydellä. Tavallaan tämä on oma tieteen alansa ja tieteen tekoonhan on perinteisesti liittynyt väittely. Ulkomaisissa yliopistoissa lienee tutkijoitakin joiden tutkimusala on nimenomaan muinaisjouset?

[T. Manner]

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

[Martti Auer]

Nanook-pakkasen pojan olisi kannattanut yrittää kyykyttää professoreita jo aika aikaisessa vaiheessa.

Itseasiassa ei sillä kädensijan leveydellä vaikuttaisi olevan niin vaikutusta jousiampujan paradoksiin, eikä ikkunanleikkauskaan sitä poista, nuoli taipuu kaikesta huolimatta aina lähtiessään jousesta. Kunhan ei tee kahvasta vain aivan liian leveätä - tähän paradoksiin voi kai kaikista parhaiten vaikuttaa jännevälillä jousessa, sekä nuolten oikealla spinetyksellä, ym.

Siihen vaikuttavat muutkin seikat, eräs henkilö väittää, että kun ammun hänen jousellaan ja nuolillaan, niin saan ne nuolet lentämään huomattavasti suorempaan, mitä hän, ilman tätä paradoksia tai niin suurta kalanpyrstöliikettä nuolissa. Vaikka en siihen erityisesti pyrkisikään.

Nuolihylly ei siis ratkaise kaikkea.

Voihan se pieni kolo siinä Texasin luolajousessa, hieman outo paikka löytää jousi jostakin luolasta niin voihan se olla jokin peukalokolo tai vastaavaa?

Kyse voi olla siinä em. kolossa siitäkin, että sulitusta ei oltu sidottu kunnolla kiinni tai ollenkaan. Sulkaruotojen päät olivat näkyvillä, kuten moderneissa nuolissa, niin ei niitä voi ampua ilman nuolihyllyä, muuten sulkaruotojen päät tökkäisivät pahasti käteen. Siksi ei kannata yrittää ampua moderneilla nuolilla ilman nuolihyllyä, siinä voi tulla paha yllätys.

Niin ehkä tämä Texasin luola-ampuja olikin jokin aloittelija, jousestakin päätellen, niin oli tehnyt sellaisen kolon, jotta sulkaruotojen päät eivät leikkaisi käteen, ehkä sekään ei toiminut ja katsoi sitten, että jousiammunta on vaarallista jolloin vei jousen jonnekin syvälle luolaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.