 |
Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
perauta
Joined: 02 Jul 2007
Posts: 29
Location: Hämeenlinna
|
|
| Back to top |
|
 |
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
 Posted: 22.07.2011 16:56 Post subject: |
 |
|
Viikkosanomien 1/1939 numerossa julkaistiin todella hyödyllinen opas oikeanlaisen lapikkaan valitsemiseen ja huoltamiseen. Pajuparkittu, keskeltä jonkin verran "raaka", nahka on parasta kenkien tekoon. Tälläistä nahkaa kutsutaan myös lapikasnahaksi. Nahkan lihapuoli tulee olla ulospäin ja pinta sisäänpäin. Ommellaan kaksikertaisella ompeleella päällepäin. Yksipohjainen "metsälapikas" on parempi pohjoisen pehmeässä maastossa, mutta etelään tarvitaan kaksipohjainen. Paulakenkä on myös hyvä, mutta vaatiin rinnalleen lapikkaan.
Lapikkaan saumat tulee voidella sulan maan aikaan "voiteella" ennen käyttöä. Tämän jälkeen niillä kävellään muutaman päivän ajan ja kuivataan hyvin, ei kuitenkaan liian nopeasti. Näiden toimenpiteiden jälkeen lapikas tulee tervata (myös pikiöljy käy) ja käsitellä talilla. Käsittely tulee tehdä kesällä varjossa tai talvella vastaavan lämpöisessä tilassa. Jälleen kengillä kävellään muutaman päivän ajan kunnes ne rasvataan uudestaan. Paras rasva on suolaamaton tali tai traani. Käsittely tehdään aikaisempaa lämpimämmässä ja kosteammassa tilassa, esimerkiksi sauna käy tarkoitukseen erinomaisesti. Kengät ovat nyt valmiita kovaan käyttöön, mutta ne tulee pitää voiteessa aina. Voide sisältää puolet tervaa ja puolet talia. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 01.08.2011 22:05 Post subject: |
|
|
Puolustusvoimilla oli taas tälläinen resepti ruskeiden pieksusaappaiden rasvaukseen:
KA. Järj.tsto/PE. Talvikokeilut 1928. Hh 43.
| Quote: | [...] Pohjien saattamiseksi kestäviksi ja niiden sekä pohjaompeleiden ja pohjasaumojen tekemiseksi vedenpitäviksi on kokeilujen tuloksena huomattu tavallisen maalivernissan olevan parasta. Sekoittamalla vernissaa ja saman verran tervaa saadaan aine, joka pohjien hoidossa on ehdottomasti ensiluokkaista. Tervalla on se etu, että se estää naulauksen kuivalla ilmalla ratkeamasta ja sen, etteivät naulat "juokse" nahkan läpi, vaan pysyvät naulat ilmavaihteluista huolimatta paikoillaan ja eivät mätäne. Tämä seos kovettaa myös pohjan niin, että se tulee kovaksi ja kestäväksi. Varottava on, ettei tämä aine pääse päällisiin, sillä päällisnahka alkaa tästä murtua. [...] Pataljoonassa on ottaen huomioon eri lämpövaihtelut valmistettu kokeilujen nojalla kolmea lajia pieksusaapasrasvaa käytettäväksi sen jälkeen, kun uusi pieksusaapas on ensin kyllästytetty ja tämän kautta pehmitetty S.O.K:n jalkinerasvalla.
Pieksusaapasvoide No. 1 leutoja ja sateisia ilmoja varten sisältää: 20 % puutervaa ja 37 % suolaamatonta talia, ynnä 43 % hylkeenrasvaa. Voiteessa oleva suuri hylkeenrasvamäärä tekee jalkineen notkeaksi. Terva ja tali yleensä huolehtivat siitä, että vedenpitäväisyys säilyy veden pysymättä nahkalla, joten jalkine ei myöskään pääse vettymään.
Pieksusaapasvoide No. 2 kesäkäyttöön ja märillä ilmoilla, sisältää: 37 % puutervaa, 38 % talia ja 25 % hylkeenrasvaa. Sekoitus on kovan jäätyväisyytensä takia edullisin käyttää kesällä ja kevätkäytössä ja suojelee jalkineen hyvästi voideltuna ehdottomasti vettymästä.
Pieksusaapasvoide No. 3 pakkaskäyttöön sisältää: 50 % talia, 25 % tervaa ja 25 % hylkeenravaa. Se on kokoonpanonsa perusteella tehty mahdollisimman vähän jäätyväksi ja niinollen sopivaksi käyttöön talvella. Koska pataljoonassa on eniten kokeiltu voiteella No. 3 ja havaittu se edulliseksi talvivoiteeksi, mutta voiteet No. 1 ja 2 ovat, johtuen ilmoista jääneet vähemmälle kokeilulle, kuin myös siitä, että k.o. määrärahat eivät ole riittäneet, haluaisi pataljoona jatkaa k.o. voiteilla kokeilua. |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 06.08.2011 16:19 Post subject: |
|
|
Suomen metsänhoidon ystävien seuran aikakauskirjan Tapion numerossa 3/1930 sekä 6/1930 on kattavat ohjeet itäsuomalaisen pakkasjalkineen valmistukseen. Kummatkin kirjoitukset julkaistiin nimimerkillä, joten tekijänoikeus on onneksemme jo vanhentunut. Toivottavasti nämä tekstit kiinnostavat ja innostavat muitakin kuin minua! 
| Quote: |
Eräs pakkasjalkine
Seuraavassa pyydän lyhyesti esitellä Tapion lukijoille erään erinomaisen talvijalkineen, joka on muodissa ainakin Pielisjärven ja Ilomantsin saloilla, mutta luultavasti paljon laajemmallakin alalla Itä-Suomessa.
Minkälainenko se nyt sitten oikein on? [...] Se on paksusta huovasta valmistettu kippurakärkinen hiihtopieksu, jossa on 15-20 sm pitkä, pehmeästä nahasta valmistettu varsi. Sen terä on aivan saman mallinen saumoineen päivineen kuin lapikkaan terä. Mutta se on kokonaan huopaa kantalappuja myöden. Päälissaumoja ommellessa voi väliin panna kapean nahkaliuskan, kuten lapikkaissakin käytetään. Varsi, kuten sanottua, on pehmeää nahkaa ja pannaan se housunpuntin sisään, joka sitten kietaistaan kiinni kauniinkirjavalla paulalla, jossa on vielä sievä tupsu tytöille silmänruuaksi.
Sellainen se on, ja kyllä se on lämmin. Vaikka pakkanen pyörii 40 asteen molemmin puolin, ei tuollaisesta kylmyydestä tämän puolen tallukkaassa jalka tiedä mitään. Joku ehkä sanoo, että kyllähän huopatossu eli ?savipiippu? on yhtä lämmin. Niin onkin, mutta se on kropelo. Se on jäykkä, se painaa, pohetta ja ei sovi sukseen. Se on hevosmiehen jalkine. Ylläkuvattu on hiihtävän metsämiehen jalkine No. 1. Jako- ja rantamiehille se on erinomainen. Sillä on ihana juosta puun rungolla ja pölkyllä ja kun hyppäät suksille, on sen huopainen pohja kuin imeytynyt suksen tallaan ja sen kippura kärki tarpeeksi hyvä mäystimen kiinnittäjä.
Kokeilkaapa arv. metsämiehet. Huopaa saa kaikkialta. Sitä kuuluu olevan levyinäkin.
[...]
Ilo Mantsi.
|
| Quote: |
Vieläkin pakkasjalkineesta
[...] Arvoisa virkaveljeni Ilo Mantsi naapuripitäjästä esitteli Tapion No. 3:ssa ansiokkaasti meidän huopatallukkaamme. Haluaisin vielä täydentää esitystä. Kuten sanottu, saadaan yhdestä polvenkorkuisesta kirvulaisesta pari tallukkaita. Ainoastaan kantalaput on saatava muualta. Kuva 1 esittää, miten huopa leikataan. [KUVA 1]
Ensi aluksi se halkaistaan kahdeksi kappaleeksi ja nämä leikataan osapuilleen osoitetulla tavalla. Osasta a tulee pohja, ääret muovataan osista b ja c ja osasta d saadaan kauto. Ohuesta pohjanahasta leikataan rantinahka. Kuva 2 on esittävinään valmista tallukasta. [KUVA 2]
Parasta on jo tehdessä ommella kärkeen nahka, muuten suksen mäystin aikaa myöten syö kengän puhki. Sisälle on pantava ohuesta nahasta kantakuppi, jos tahtoo välttää alituista sukan parsimista. Varsinahkana on parasta käyttää ohutta vasikannahkaa. Varret voi tehdä joko paulavarsiksi tai hakasilla varustettuina nauhoitettaviksi tai sitten ommella pitkät varret kaksinkertaisesta sarasta. Saumoihin on viisainta panna terä pohjanahasta. Kauto on tapana koristella nahkaleikkauksin kunkin mauan tai mauttomuuden vaatimalla tavalla. Tilavuus kahta sukkaa varten.
Ihannepakkasjalkineena olen tähän asti pitänyt tammelalaista ?koipea? (esitetty Tapiossa v. 1920 No. 11 ja sellainen se onkin). Kaikki eivät kuitenkaan oikein pidä sen ulkomuodosta, joten minäkin ihastuin ikihyväksi kun keksin tämän pohjois-karjalaisen huopakengän, joa on reten aistikas ja hyvä. [...]
P. I. Elis Järvi |
|
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 06.08.2011 17:46 Post subject: |
|
|
Kiitos Martti!
Tuosta kun saisi vielä nuo toisessa lainauksessa mainitut kuvat mukaan, niin ymmärtäisi enemmän. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 06.08.2011 18:03 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | Kiitos Martti!
Tuosta kun saisi vielä nuo toisessa lainauksessa mainitut kuvat mukaan, niin ymmärtäisi enemmän. |
Eipä niissä ole paljon katsomista; ensimmäinen esittää miten valmiista huopasaappaasta voidaan leikata osat kenkää varten ja toinen taas valmista tallukasta joka on itseasiassa täysin samannäköinen kuin aikaisemmin linkitetty Töysän paulakenkä. Mikä tahansa lapikkaan kaava kelpaa siis sellaisenaan tämän valmistamiseen. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 06.08.2011 19:35 Post subject: |
|
|
Vertailun vuoksi tässä on vielä lausunto Puolustusvoimien 1920-luvulla teettämistä hiihtotallukoista. Jos joku on halukas kokeilemaan näiden tekoja kanssani Helsingin ympäristössä niin ottakoon ihmeessä yhteyttä! KA. Järj.tsto/PE. Talvikokeilut 1928. Hh 43.
| Quote: |
Pioneeripataljoona. Esikunta. Koria, 12.4.-28. Koskee: Talvikokeiluja. [...]
Kokeilut kankaasta valmistetuilla hiihtojalkineilla. Koska armeijamme talviharjoituksissa on usein sattunut jalkojen paleltumisia, on Pataljoonassa kiinnitetty huomiota tämän puutteen poistamiseen. Sotilaan taistelukunto talvella lisääntyy moninkertaisesti, jos hänen jalkansa ja siten myös koko ruumiinsa on lämpimät ja jos hän voi vapautus pakkasen aiheuttamasta epämieluisuuden tunteesta. Olen aikaisemmin ja viimeksi tänä talvena nähnyt etenkin metsätyömiesten käyttävän kankaasta valmistettuja tallukkaita. Olen antanut valmistaa tänä talvena muutamia pareja kankaasta valmistettuja, nahkalla vahvistettuja kärjellä varustettuja hiihtojalkineita ehdottamaani mallia. (Kuva No. 12). Huom: varsien pituus ei ole ajateltu niin pitkäksi, kuin mitä se on kuvassa. Nyt valmistettujen jalkineiden varsien pituus, johtuu siitä, että nykyisten käytännössä olevien housujen kanssa ei lyhyttä vartta voida käyttää. Jalkine on valmistettu seuraavasti:
Vanhasta päällystakista leikataan yhteen kappaleeseen varsi ja terä kolmekertaiseksi (kolme kappalettaa). Eri kangasleikkaukset neulotaan kiinni toinen toisiinsa kuten valokuvasta näkyy. Pohja tehdään samasta kankaasta, mutta 6- kertaiseksi ja neulotaan piki- tai vahvalla pellavalangalla kiinni teriin siten, että ulkosyrjä, kulumisen ja hankaamisen (hiihtäessä) tähden taivutetaan ylöspäin. Katso kuvaa! Suuremman tukevaisuuden ja hiihtokengän muodon aikaansaamiseksi neulotaan kannan ympärille ja kärkeen nahkavahvistus. Tämän lisäksi asetetaan jalkineen kärkeen eteenpäin vinoon asentoon noin 3 sm levyinen ja 5 sm. pituinen jäykkä pohjanahkapalanen, samoin pannaan pohjanahkaliuska kannan ympärille päällysnahkan alle. Saumat jalan rinnan ja jalkaselän kohdalla tehdään korkeiksi ja koviksi, mäystimen painamisen estämiseksi. Varren etuosaan on sijoitettu yksinkertaisesta kankaasta, laskoksille painuva palje. Kiinnitys tehdään soljilla varustetuilla nahkaremmeillä. Pohjat impragnoidaan tervalla, jolloin ne käytettäessä tulevat pikimäisen kiiltäviksi ja ehdottomasti kosteutta läpäisemättömiksi.
Olen pyytänyt lausuntoja niiltä joukko-osastoilta, joille k.o. jalkineita lähetetään kokeiltaviksi. Johtuen se ehkä siitä, että ne kappaleet, jotka
kokeilutarkoituksessa lähetettiin eivät vielä olleet, viimeistä mallia, pohjat eivät olleet myöskään tervatut ja eivät ehkä olleet a.o. kokeilijan jalkaan sopivia, olivat lausunnot eräissä suhteissa toisistaan eriäviä. Kukaan ei ole kieltänyt tälläisen hiihtojalkineen tarpeellisuutta. Sen etuina on mainittu m.m.:
1) Erittäin keveät ja nopeasti jalkaan pantavat ja poistettavat.
2) Kovalla pakkasella ehdottomasti lämpimät jalkineet.
3) Käynti kevyt ja äänetön.
4) Halvat.
5) Hyvin valmistettuina erinomaiset hiihtojalkineet (PPP 1:n lausunto)
Varjopuolina on taasen mainittu,
1) Nykyinen kärkimalli on hiihtämiseen huono, koska nokka on liian korkea ja liian takana, s.t.s. mäystin painaa jalan rintaa.
2) Kastuvat märällä ilmalla.
3) Ei saada kuivaksi yhdessä yössä.
4) Nahkavahviketta liian vähän, joten menettää mallinsa.
5) Ei anna tarpeeksi tukea jalalle.
Tampereen Rykmentin lausunto, joka annettiin etupäässä Rykmentin suorittaman 300 km. hiihtomarssin, Lahti - Tampere - Lahti, perusteella, on mitä kiittävin. Pioneeripataljoonassa on kokeilijoita varten teetetty tälläiset hiihtojalkineet mitan mukaan ja ei kukaan ole antanut esim. sellaista lausuntoa, että mäystin painaisi jalkaa tai varpaita. Päinvastoin on sanottu pieksusaappaan enemmän painavan. Itse olen myös juuri tätä näkökohtaa silmälläpitäen kokeillut jalkinetta, mutta en ole minkäänlaista painamista huomannut. Koska kukaan muu, paitsi PPP 1 ei ole viimeksi mainitusta epäkohdasta valittanut, on syytä epäillä, että painaminen on johtunut k.o. eksemplaarin virheellisestä ja jalkaansopimattomasta tekotavasta.
Mitä tulee kohdassa 2) esitettyyn epäkohtaan, on se todella olemassa, mutta jalkinetta ei ole tarkoitettukaan käytettäväksi leudolla säällä, ei yleensä -10 C° leudommalla ilmalla. Koko talvileirikautena, siis 6 vuorokauden aikana, jolloin loppuviikosta useiden päivien lämpötila oli alle -10 C°, en käyttänyt muita jalkineita, kuin tässä esitettyjä, mutta en koko aikana tuntenut jalkojani kosteiksi. Ehkä tervatut pohjat estivät kosteuden imeytymisen. Tärkein epäkohta on se, ettei jalkine ole niin jäykkä, että sillä vo ohjata susta. Tämän epäkohdan on ilmoittanut Jääkäriprikaati. Koska kukaan muu ei tätä haittaa ole ilmoittanut ja omat Pion.P:ssa saamamme kokemukset eivät myöskään puhu esitetyn epäkohdan puolesta on luultavaa, että tässäkin tapauksessa on vika löydettävissä virheellisestä, tai oikeammin kehityksen alaisesta koekappaleesta. Parannuksia k.o. jalkineihin tehtiin näet useamman kerran talven aikana. Jos tämä seikka antaa toivomisen varaa, on tilaisuus epäkohdan poistamiseen, sillä on otettava huomioon, että ehdottamani jalkinemalli ei mitenkään vielä tahdo olla lopullinen, vaan on tarkoitus tästä ideasta kokemuksien perusteella kehittää kunnollinen ja arvostelua kestävä hiihtojalkine armeijallamme.
Yhdestä vanhasta päällystakista voidaan valmistaa pari näitä jalkineita. Nahkaosat saadaan ainakin suurimmaksi osaksi jätetilkuista. Massavalmistuksessa luulisi jalkineiden tulevan hyvin halvoiksi. Nyt saatujen kokemusten perusteella jo voidaan väittää, että jalkineen ikä on vähintäin 2 hiihtokautta. Mies tarvitsisi talven aikana yhdet pieksusaappaat suoja- ja leutoja ilmoja varten ja kangasjalkineet pakkassäällä ja illalla majoituspaikassa (nahkajalkineiden kuivuessa). Tällä tavalla kevennettäisiin sotilaan kantamusta n. 1 kilolla ja saataisiin aikaan huomattava rahallinen säästö.
Kuten sanottua tahtoo ehdotettu hiihtojalkine olla ainoastaan ajatuksen herättäjänä. Kokemus ja kehitys määrätköön, onko ehdotus toteuttamisen arvoinen. |
|
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 06.08.2011 22:27 Post subject: |
|
|
Aika päheet!
Jotain tuollaista olisi kyllä mukava kokeilla. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 06.08.2011 23:34 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: |
Jotain tuollaista olisi kyllä mukava kokeilla. |
Laskin pikaisesti, että ostamaani SA-INT:in harmaata sarkakangasta kuluisi yhteen 20 cm korkeaan paulakenkäpariin yhteensä noin 1.05 m². Laskin myös, että kankaan neliöpaino on noin 550 g eli pari ilman vahvikkeita painaisi näin yhteensä n. 580 g. Raaka-ainekulut olisivat naurettavat kaksi euroa kenkäparilta (ilman tervaa ja nahkaa). Halpaa tosiaan! |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 03.09.2011 16:14 Post subject: |
|
|
Tallukoiden tekoon löysin vielä lisää neuvoja Pellervo-lehdestä.
2/1923:
| Quote: |
Kotitalouskeksintöjä. [...] 684. Tallukat wedenpitäviksi. [...] Kun meidän miehet tekewät tallukoita, siwelevät he pohjat heti uutena wernissalla ja jonkun aikaa niitä pidettyään taasen uudistavat "maalauksen". Näin meneteltynä tallukat eivät ollenkaan kostu pohjista ja kestävät enemmän aikaa kuin muuten. S-a. M.
|
3/1924:
| Quote: |
Kotitalouskeksintöjä. [...] 936. Miten voi saada kuiwat ja lämpimät tallukat?
Warmaankin on monelle "Pellerwon" lukijalle näin pakkasilla juolahtanut mieleen kysymys: mitenköhän woisi saada itselleen oikein lämpimät tallukat? Senwuoksi esitän tässä erittäin halwan ja hywäksikoetellun keinon "Pellerwon" suurelle lukijakunnalle. Leikataan tuohesta muotilla tallukan pohjan mallinen pala ja pannaan se pohjan ja alimmaisen kankaan wäliin sillä tawoin, että sen pintapuoli tulee alaspäin eikä suinkaan missään tapauksessa ylöspäin. Tuohella on nimittäin se hywä ominaisuus, että aina kun tallukka laitetaan kuiwumaan, se ponnahtaa kangaspohjasta irti ja tallukka kuiwuu aiwan lyhyessä ajassa. Sekin merkitys tuohella tässä on, että pohjan kautta tuleva kosteus ei pääse imeytymään jalkoihin. Sopii koettaa tätäkin keinoa silloin kun haluaa itselleen talweksi oikein lämpimät tallukat. R-i L-ä.
|
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
HenryJ
Joined: 06 Jul 2011
Posts: 15
Location: Karigasniemi
|
| Posted: 05.09.2011 00:10 Post subject: |
|
|
| Kokemusta kyseisistä maihareista löytyy kolmen vuoden ajalta. Ovat kyllä kevyet ja erityisen notkeat etenkin varsien osalta. Pohja tosin voisi olla hieman taipuisampi. Oikeanlaisilla pohjallisilla ja sukilla oikeinkin mukavat jalassa, vedenpoistoaukot tuovat kivan lisän hengittävyyteen. Ainoa "miinuspuoli" on etteivät pidä vähääkään vettä (ei sisä eikä ulkopuolella) mutta se lienee tarkoituskin. Lopuksi voin todeta että, kun nykyiset kuluvat puhki, niin varmasti hankin uudet samanlaiset tilalle. Ai niin, kengäthän itsessään kuivuu melko nopeasti, mutta mikäli mielii sadesään jälkeen jatkaa kuivin jaloin, niin kannattaa ottaa parit vaihtopohjalliset ja sukat matkaan.... |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 06.09.2011 22:13 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | Kiitos Martti!
Tuosta kun saisi vielä nuo toisessa lainauksessa mainitut kuvat mukaan, niin ymmärtäisi enemmän. |
E. Saurion kirjasessa "Tohveleita ja puukenkiä" on julkaistu hyvin samanlaisten kenkien kaava ohjeineen. Vain nahkavarsi puuttuu.
| Quote: |
Lapikastohveli, kaava I, josta numero 37, on myöskin hauskin kahdesta erivärisestä eikä liian ohuesta kankaasta. Ensi yhdistetään kärkikappale (I2) ääriin, sitten toisiinsa yhdistetyt kautokappaleet (I1), muuhun osaan ommellen sen verran yli kaavain ääriviivojen, että saumat voidaan ommella uudelleen oikealta puolen ylöspäin matalasti kohoaviksi. Jos kauto-osa halutaan kirjailla, suoritetaan se tässä vaiheessa. Lopuksi ommellaan kiinni takasauma. Samassa järjestyksessä kootaan myös vuorikappaleet, jotka tietenkin yhdistetään vain yksinkertaisella saumalla. Tämän jälkeen päällinen ja vuori ommellaan yhteen yläreunasta. Kun välivuori ja vahvikkeet on pantu paikoilleen, tikataan yläreuna. Alareunaan ommellaan vinokaitale. Pohja (I4) tehdään tasakärkiseksi, jotta se sopii tasakärkisiin päällisiin. Malli vaatii ehdottomasti kiilakoron (Kuva 9.)
|
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 14.09.2011 21:30 Post subject: |
|
|
| Kyselin muutamalta lappilaiselta nutukkaiden tekijältä hintatietoja. Vain yksi viitsi vastata takaisin ja häneltäkin ei herunut yhtään lisätietoja kengien käytöstä ynnä muista seikoista. Lieneekö asiakkaita liikaa jo nyt? Häneltä tilattuna kengät olisivat maksaneet ilman pauloja 230 euroa ja paulat erikseen 220 euroa. Kurekengät olisi saanut omaksi 280 eurolla. Pitäisiköhän seuraavaksi kysellä Norjan puolelta? |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 20.09.2011 18:17 Post subject: |
|
|
| Mites Ruotsi ja Jokkmokin vuosittaiset käsityömarkkinat? |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 24.09.2011 22:11 Post subject: |
|
|
| toni wrote: | | Mites Ruotsi ja Jokkmokin vuosittaiset käsityömarkkinat? |
Johonkin porokisaan olisi tarkoitus mennä talvella, mutta Jokimukaan on hieman pitkä matka täältä Etelä-Suomesta. Tietääkö kukaan ruotsalaisen tai norjalaisen nutukkatekijän verkkosivuja? |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 29.09.2011 17:13 Post subject: |
|
|
Palladiumin alunperin Ranskan muukalaislegioonalle vuodesta 1947 valmistamia kangaskenkiä (nykyään myös nahkaisina) saa nyt myös Helsingin Toveri Hki:stä. Koon 42.5 Hi LITE painaa noin 260 grammaa, kyse on siis melko kevyestä kengästä ottaen huomioon, että niin sanottujen kevytjalkineiden paino on n. 160-200 grammaa. Palladiumin kenkiä käytti ilmeisesti myös Vietkong myöhemmin?
http://www.palladiumboots.com/
 |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 29.09.2011 18:17 Post subject: |
|
|
| Pirskatti, minullahan on tuollaiset kankaiset. Ostettu Berliinistä vuosia sitten vuorikiipeilykaupasta. Maastossa mukavat, mutta asfaltilla ja kovilla lattioilla tulee jalkapohjat kipeäksi kun ovat niin pehmeät. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 29.09.2011 21:01 Post subject: |
|
|
@ Juri:
Miten hyvin noiden pohjat antaa pitoa esm. jäällä?
Kiinnostaisi tietää noiden semi urbaani-maasto ominaisuuksia...
Mulla on on ollut joskus jotkin hyvin samannäköiset kirppiskengät, mutta niiden pohjat menivät jäykiksi pakkas keleillä. Pitokin katosi sen siliän tien.
Ehkä pohjattomien kenkien käyttöön siirtyminen vaatii totuttelua jalalta ja samalla askeltamis tapakin tekee pienen muutoksen?
Itse en enään muista tuota siirtymävaihetta ja saan jalkapohjani ja osan ylemmistäkin lihaksista kipeäksi vastaavasti jäykkäpohjaisten ja pienelläkin kannalla varustetuissa kengissä(; |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 01.10.2011 12:43 Post subject: |
|
|
Toni,
Ne ovat vain ohkaiset kesäkengät, en ole kokeillut talvella. http://www.palladiumboots.co.uk/shop/men/men-footwear/pampa-hi-black-black-02352-060.html
Vietän työpäivät seisaallani kovilla ja tasaisilla pinnoilla. Pemeäpohjaisilla kengillä saan vain paikat kipeiksi, lalkojen lisäksi myös selkä väsyy nopeasti. Hyvät tukevat kengät ovat minulle aivan välttämättömät.
Uskoisin että ihmisen jalat ovatkin alunperin tarkoitettu maastoon, eikä kaupunki-olosuhteisiin.
Metsäkäyttöön ottaisin kyllä mielelläni jotkut paljasvarvas-kengät, ainakin kesäksi. |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 02.10.2011 14:35 Post subject: |
|
|
Noita Palladiumin kenkiä näkyy olevan montaakin mallia myynnissä tuolla:
http://www.brandos.fi/palladium-miesten-kengat/c884
Siis jos haluaa kohtuu hinnalla vedenpitävät nahkakengät ilman hiostavaa kalvoa. Ohutpohjakenkiin nuokaan ei kyllä millään lukeudu, vaikka näkyy niissä vähän inhimillisempi pohja olevan perusvaelluskenkiin verrattuna. Sen verran paksu on kantapääkorko kuitenkin, että vääristää jalan asentoa, ei anna "paljasjalkatuntumaa" ja hankalassa maastossa nilkan nyrjähtäminen on mahollista toisin kuin kunnon ohutpohjakengillä. Sopii lähinnä citykäyttöön.
Tuossa olis jo kokeilemisen arvonen ohutpohjakenkä Härkila Lynx:
Näkyy olevan eräkontissa tarjouksessa hintaan 179?, eli jonkin verran kalliimpi mitä Feelmax Kuuva, jonka markkinoille tuloa saa näköjään ootella maailman tappiin saakka..
Last edited by Andes on 04.10.2011 21:37; edited 1 time in total |
|
| Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008
Posts: 862
Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
| Posted: 02.10.2011 23:27 Post subject: |
|
|
Mites jotkut kalvolliset sukat? Ovatko samankaltaisia kuin pohjattomat tai ohutpohjaiset kengät.. Josko haluaa tuntumaa sellaisilla kävelemiseen. Toinen asia mikä arveluttaa on pistonkesto, jos mättäikössä astuu terävään kiveen tai kannonsirpaleeseen tai jopa lasinsirpaleeseen, niin miten ohutpohjainen suojaa silloin? Joku Kevlar kestänee, mutta onko taas tarpeeksi notkeaa materiaalia tuntuman säilyttämiseen.
Mokkasiinit ovat varmaan hyvät kesäkäytössä kunhan voi olla varma, ettei reitillä ole teräviä esineitä, esim. vanhaa piikkilankaa.
_________________
tzoinnngggg... |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 03.10.2011 07:13 Post subject: |
|
|
Kenkäasioita vielä pähkäileville löytyy lisää asiaa perinteisistä kenkävalinnoista Metsätalouden numerosta 1/1938. Lainaan tekstin tähän kokonaisuudessaan, koska tekijänoikeus on vanhentunut.
| Quote: |
Metsämiesten jalkineet
Jalat ovat metsämiehelle kaikki kaikessa. Voipa sanoa, että henkilö, joka on antautunut kokonaan metsäalalle, miltei yhtä mielellään antaa kaapata päänsä pois kuin menettää jalkansa, joita myös passereiksi kutsutaan. Ei silti, että hän ei päätänsä tarvitsisi »juoksevissa» tehtävissään yhtä paljon kuin jalkojaan, mutta jos pään ja jalkojen elimellinen yhteys syystä tai toisesta katkeaa, hän on melko avuton, sillä nykyisen tiukan olemassaolon kamppailun aikana ei ammattialan muutos ole lainkaan yksinkertainen asia. Hyvä koneisto vaatii hyvän hoidon. Niinpä, vaikka metsämies pärjäileekin melko huonoissa vaatteissa, etenkin mitä kuosiin ja leikkaukseen tulee, hän tarvitsee hyvät ja vuodenaikaan sekä työn laatuun sopivat jalkineet. Jalkineet niin sanoaksemme kruunaavat hänen varusteensa vaikkakin alapäästä.
Lähtekäämme vuodenajasta, joka on tätä ajankohtaa lähinnä: tarkastelkaamme talvijalkineita! - Pakkasjalkineina ovat tietenkin huopasaappaat l. huopikkaat l. huovikkaat etevimmät. Niissä tarkenee vaikka miten kiljuvassa pakkasessa, ne eivät hierrä jalkaa eivätkä lipsahtele. Haittana vain on, että ne eivät oikein tahdo soveltua hiihtojalkineiksi. Eräänlaisen hiihtonokan niissä tosin silloin tällöin näkee, ja on se tehty käyristetystä hevosenkenkänaulasta, joka on pujotettu huovan läpi kuin nuppineula. - Pitkä- l. riukuvartiset huopikkaat ovat erittäin sopivat kaato- ja ajomiehille, jotka joutuvat kaalomaan paksussa hangessa. Ne ovat ryhdikkäät ja samalla sekä pehmeät että keveät.
Kymmenkunta vuotta sitten hoksattiin ruveta valmistamaan huopasaappaita ja -varsikenkiä, joita myös tallukoiksi nimitetään, vaikka tallukat alkuaan ovat hieman muunlaisia jalka-astioita, lapikas- l. pieksusaumoin, jolloin muodostuu hiihtonokka. Näillä tahtoo yleisenä vikana olla se, että niiden pohjat lyhyen käytön jälkeen leviävät. Tämä vika ei esiinny, jos tallukat tehdään vanhojen huopikkaiden varsista, jotka ovat jo venymisensä venyneet. - Sanotaan kuitenkin, että jalka tottuu pian huopajalkineisiin ja on sitten erittäin arka paleltumaan muunlaisiin jalkineisiin siirryttäessä. Lämmin on myös poronnahkainen nutukas, varsinkin kun siinä on taiten kietaistu pehmeä kenkäheinä.
Milloin talvikenkänä pidetään nahkasaapasta, sen tulisi olla paksupohjainen, ei rasvanahasta eikä ainakaan paljon voideltu, sillä rasvanahka johtaa hyvin lämpöä, kylmenee sisäpinnaltaankin ja vetäytyy huurteeseen jalasta haihtuvan lämpimänkostean ilman vaikutuksesta ja kastelee sukat. Talvisaapas ei saa mistään kohti puristaa, sillä se ehkäisee verenkiertoa, mistä taas voi olla seurauksena paleltuminen. - Paljon näkee pakkasella käytettävän saappaan päälle vedettyä sukkaa. Kumisaapasta tai kumiteräistä nahkasaapasta näkee yhä enemmän talvisilla työmailla. Se on tosin pehmeämpi kuin nahkasaapas, mutta kumi on vielä parempaa lämmön poijes johtajaa kuin rasvanahka.
Kumikenkä on sitävastoin keväisillä sohjokeleillä yliveto. Tällöin se ei jalkahikisiäkään »vedä», kuten ilmojen lämmittyä. Samoin se suomiehelle alkaa olla korvaamaton. Se on jalkaan sopiva, helppohoitoinen, ei kutistu ja on ainoa todella veden (ulkopuolella) pitävä jalkine. On vain huomattava, että kumikenkään on saatava mahtumaan 2-3 sukkaa, jotta se pysyy ilmavana. Eräät kumitehtaat ovat kokeilleet leveävartisilla, mustalaissaappaan mallisilla kumisaappailla, mutta ilman sanottavaa menestystä. - Uittomiehille ja ojureille on valmistettu riukuvartisia kumisaappaita, mutta tavallisesti käy niin, että ennen kuin niiden ohuemmalla kumilla jatkettua varren suuta todella joutuu tarvitsemaan, sen jo on »sipsu» kuluttanut vettä pitämättömäksi ja melko pian se putoaa pois ellei sitä ole leikattu jo hyvissä ajoin. Lohenonkijoille se on mainio jalkine, samoin merikalastajille verkonnostossa. Liikkuvan miehen housunpolvet niissä kastuvat hiestä ellei vedestä.
Paras metsämiehen yleiskenkä on luonnollisesti pieksusaapas l. lapikas. Jos sen »emät» ovat kotikarvarin parkitsemaa »kesän juosseen» nahkaa, jonka sisin kerros on jo jäänyt jonkin verran raa'aksi, se lyhyessä käytössä kestää vesikenkänäkin, mutta vaatii silloin hyvää hoitoa. Mielummin se ei saisi välillä kuivaa täydelleen tai olisi saumat katettava mänttihihnalla, sillä ravistuneen saappaan saumoihin tunkeutuu hiekkaa, eivätkä ne sen jälkeen enää pääse turpoamaan täysin umpeen. - Suomiehen saappaassa tulisi nahan pinnan olla jalkineen sisällä päin ja pohjien ulottua huomattavasti päällisiä ulommaksi, sillä turve ja sammal on koko petoa kuluttamaan emäsnahkaa varpaiden seuduilla. Kun pitävin pintakerros kerran on kulunut pois, ei kenkää saa pitäväksi rasvan voimallakaan. - Mutta miksi herran nimessä kesälapikkaassa pitää olla kippuranokka. Se heittää kävelijän risukossa yhtenään kärsälleen ja kuluu ensimmäisenä puhki. Ehkä se kuitenkin on tarpeen suutarin taidonnäytteenä, jotta erotettaisiin helpommin hyvät lapikassuutarit huonoista ja kohotettaisiin kunniaan ja maineeseen.
Mitä sitten tulee rasvakysymykseen, niin ainakaan tämän kirjoittaja ei jaksa käsittää, miksei isolla rahallakaan saa ostaa kunnollista saapasrasvaa. Kaupoista saatavat rasvat ovat joko hyvän hajuisia ja hempeän näköisiä pumaadoja tahi kolitervatököttejä. Kuitenkin kai kaikki tietävät, että hautatervasta, talista, traanista ja liuotetusta kumista saa hyvää voidetta, joskin parempiakin voiteita on kehitetty, mutta ne ovat jääneet keksijäinsä salaisuudeksi. - Päivän kestää pieksu pitävänä laardillakin ja kumiliima kuuluu olevan ylivetoa, mutta liian kallista.
Eräs sukulaismies kerskaili kerran vesisaappaillaan, joissa oli terät kaksinkertaisesta »mustan kengän nahasta» ja ehjä sianrakko nahkojen välissä. Niillä kuului tulleen reikä veteen.
»Puumerkki».
|
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 04.10.2011 10:02 Post subject: |
|
|
| Soitin Laitilan Jalkinevalmistamon suutari Mikkoselle ja kyselin paulapieksujen sekä lapikkaiden hintoja. Pieksut lähtisivät halvimmillaan 170-180 eurolla ja saappaista joutuisi pulittamaan jo 450 euroa tai enemmän. Hintaa tulee lisää jos haluaa kestävämmän rakenteen. Kaikissa kengissä kuulema on 1,5 - 2 cm kumipohja. Nahkana hän käyttää joko Kemin Nahkatarvikkeesta tai Lapuan Nahasta tilattua parkkinahkaa. Jalkineiden kestävyydestä hän ei osannut antaa mitään arviota, mutta kuulema korkolaput kuluvat jopa kesässä jos oikein ahkerasti kävelee. Toimitusaika lähtee noin kolmesta viikosta eteenpäin. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 09.10.2011 21:22 Post subject: |
|
|
Osaako kukaan sanoa mikä on tuo sauma jollaista käytettiin suomalaisissa "mokkasiineissa"? Se muistuttaa napinläpipistoa, mutta näyttää siltä, että toista reunaa on täydennetty siten, että muodostuu kokonainen neliö.
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 11.10.2011 16:24 Post subject: |
|
|
Suomalaisista paulakengistä ei ole paljoa kirjoitettu, mutta sen perusteella mitä olen lukenut ja valokuvista nähnyt luulen, että ne ovat olleet lähes identtisiä Brittiläisessä Kolumbiassa asuvien tahltanien mokkasiineihin. Heitä 1900-luvun alussa tutkineen G. T. Emmonsin mukaan mokkasiinin malli on taas lainattu pohjoisempana asuneilta kaskilta. Tämän kengän kaava on onneksemme julkaistu monessa eri julkaisussa. Siitä on hyvä lähteä muokkaamaan paulakengän kaavaa.
Pohjien paksuudesta en löytänyt mitään tietoa, mutta onko esimerkiksi Kemin Nahkatarvikkeen myymä 2.0-2.4mm tuppinahka sopivaa siihen? Sehän on "raakaa" keskeltä, joten vettäkin sen tulisi pitää pohjasta? Minkälainen ja -paksuinen nahka on parasta päällisiksi? |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.10.2011 17:08 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | | Tämän kengän kaava on onneksemme julkaistu monessa eri julkaisussa. Siitä on hyvä lähteä muokkaamaan paulakengän kaavaa. |
Haa, hyvä Martti!
Onnistuisitko vielä kaivamaan niitä kaavoja esiin? |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 11.10.2011 18:14 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: |
Onnistuisitko vielä kaivamaan niitä kaavoja esiin? |
Piirros on peräisin Gudmund Hattin artikkelista Moccasins and Their Relation to Arctic Footwear. Mokkasiinista poiketen paulakengän varsiosa ei ole täysin suorakulmainen vaan reunoistaan viistetty, pohjapala ei ole yhtä korkea ja iltti on pidempi. Sakari Pälsin artikkelista Jalkineitten jäännöksiä rautakauden ruumishaudoissa taas käy ilmi, että ikaalilaisen paulakengän kannan leikkauksen muoto on ehdottomasti suorakulmainen eikä kolmiomainen tai pyöreä kuten upokkaissa, lapikkaissa ja saamelaisten kengissä. Museokappaleen perusteella paulakengän pituuden suhde sen korkeuteen on osapuilleen 0.6 eli 30 cm jalalle kenkä tulisi tehdä n. 18 cm korkeaksi.
Ompeleiden tarkoista malleista ei minulla ole tietoja, mutta tässä voidaan ottaa mallia saamelaisten kengistä. Ompelulankana on jo rautakaudelta lähtien ollut pietty pellavalanka. Ehkä meidän pääkaupunkiseutulaisten tulisi muodostaa jonkinlainen ompelupiiri ja tilata nahat yhdessä?
 |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 12.10.2011 17:30 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | | Ehkä meidän pääkaupunkiseutulaisten tulisi muodostaa jonkinlainen ompelupiiri ja tilata nahat yhdessä? |
Ompeluseura, kannatetaan!  Taidan tietää sopivan tilankin jossa työskennellä.
Pahin ongelma itselläni on kaavojen sovittaminen juuri jalkaan sopiviksi. Pitäisi vielä pystyä ottamaan huomioon nahan luonnollinen venyminen käytössä. Esi-isien hyvät systeemit pitäisi kai keksiä uudestaan, jollei kukaan niitä enää tiedä. Nahka on vaan niin perhanan kallista tavaraa useisiin kokeiluihin käytettäväksi. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 13.10.2011 12:28 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: |
Pahin ongelma itselläni on kaavojen sovittaminen juuri jalkaan sopiviksi. Pitäisi vielä pystyä ottamaan huomioon nahan luonnollinen venyminen käytössä. |
Kaavojen sovitteluun käy mielestäni jokin tukeva kangas tahi tehonahka jota saa melko edullisesti paloina Eurokankaasta.
| Juri wrote: |
Esi-isien hyvät systeemit pitäisi kai keksiä uudestaan, jollei kukaan niitä enää tiedä. |
En usko, että mikään tärkeä yksityiskohta on edellä mainituilta kirjoittajilta unohtunut, vaan lähinnä näiden artikkeleiden pohjalta tehty jalkine on kohtuullisen hyvä jäljennös alkuperäiseen nähden pieniä muotoseikkoja lukuunottamatta. Paulakenkä on niin läheistä sukua saamelaisten kengille, että uskoakseni kaikki valokuvista pois jäävät yksityiskohdat voidaan ratkaista niiden perusteella. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 13.10.2011 20:25 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | | Kaavojen sovitteluun käy mielestäni jokin tukeva kangas tahi tehonahka jota saa melko edullisesti paloina Eurokankaasta. |
Ne eivät vaan veny ja muotoudu kuten kasviparkittu vuota. Mutta kyllähän niillä varmaan varmaan hieman lähemmäksi pääsisi sitä oikeaa kokoa. Viikinkimalliset kääntökengät ainakin joutuu tekemään hieman jalkaa pienemmiksi, muuten venähtävät pian liian väljiksi. Luulisi että näissäkin on ollut joku hyvä nyrkkisääntö kuinka jalasta otetut mitat siirretään paloihin
.
"Lapin käsitöitä" -kirjassa on kyllä kaavoja, mutta vain yhdelle koolle. Tungetaanko niihin kaikkiin aina heiniä jalan koon mukaan, jopa kesäkenkiin? Vai onko kaikilla saamelaisilla samankokoiset jalat? |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 17.10.2011 20:53 Post subject: |
|
|
Kiinnostaisiko ketään Puolustusvoimienkin käyttämän lapikasmallisen huopahiihtojalkineen teko-ohjeet sekä kaava? Kärki on 5mm huopaa, muualla on käytetty hieman ohuempaa tavaraa. Huopaa käytettäessä pohjan paksuudeksi tulee noin kaksi senttimetriä. Tavalliseen tapaan näitä saa pyydellä yksityisviestin kautta.
 |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 08.11.2011 21:06 Post subject: |
|
|
| Tässä kun illat pimenee ja pitenee, niin joutais ompelemaan tuollaset edellä kuvatut mokkasiinit. Kesällä tuli nylettyä yks nahkasohva, niin harjoitusmateriaalia piisaa, kattoo sitten jos tilaa kunnon nahkaa myöhemmin. Mietityttää vaan minkälaista ompeletta käyttäisi, onko kellään laittaa kuvaa tai linkkiä. En oikein usko että aiemmin käyttämäni ompelutekniikka nuoliviinien ym teossa olis kovinkaan hyvä jalkineissa. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 10.11.2011 11:32 Post subject: |
|
|
| Andes wrote: | | Mietityttää vaan minkälaista ompeletta käyttäisi, onko kellään laittaa kuvaa tai linkkiä. En oikein usko että aiemmin käyttämäni ompelutekniikka nuoliviinien ym teossa olis kovinkaan hyvä jalkineissa. |
Jomppasen kirjan Lapin käsitöitä mukaan saamelaisissa jalkineissa käytettiin vain etu- sekä luotospistoa. Etupisto oli näistä yleisempi. Itkosen Suomen lappalaiset vuoteen 1945 taas kerrotaan sivulla 511, että "[hampusta] tehtiin myös 2-säikeistä, sukkalangan vahvuista, jolla ommeltiin sarkavaatteita". Tälläistä lankaa käytettiin myös Suomessa kintaiden ompeluun. Nypläyslankoja saa vahvuudella 35/2 tai 30/2, joiden luulisi vastaavan edellä mainittua hamppulankaa. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 15.11.2011 19:54 Post subject: |
|
|
Mielenkiintoista tekstiä taas(:
Muuten, mikäli on tarvis; niin viikon sisään olisi tarkoitus teurastaa lapinlehmä mullikka ja ottaa nahka talteen.
Tämän nimenomaisen rodun nahkaa on käsittääkseni käytetty pohjoisemmassa kenkien pohjanahkana.
Jos homma nappaa, niin laittakaa yyveetä niin mietitään jatkoa ja mahdollista toimitusta. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 16.11.2011 10:24 Post subject: |
|
|
Niilo Wirtasen vuonna 1943 julkaiseman Jalkinetyöntekijän käsikirjan lsivulta 199 löytyy kätevä taulukko eri työaineille sopivista neuloista sekä langoista. Suutarinpiestä kirja toteaa vain sen verran, että se tehdään tervasta sekoittamalla siihen talia.
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 26.11.2011 17:42 Post subject: |
|
|
Osmo Vuoriston käsikirjoituksesta "Kurpponen" löytyy lisää perinnekenkien kaavoja.
 |
|
| Back to top |
|
|
Andes
Joined: 09 Jan 2011
Posts: 228
Location: Rovaniemi
|
| Posted: 26.11.2011 19:16 Post subject: |
|
|
On se tuo Kujansuu melkonen arkistoautomaatti  ansaihtis jonkin Nobelin primipalkinnon..
Tuosta Tonin nahkavinkistä tuli mieleen kysyä, että mitenhän mahtanee raakanahka soveltua vuota-/paulakenkien tekoon? Eilen tuli tehtyä iltapuhteina terva-taliseosta. Vieläki on mukava tuoksu pirtissä.. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 27.11.2011 21:15 Post subject: |
|
|
Museoviraston käsikirjoitusarkistosta löytyy myös Esko Keinäsen käsikirjoitus "Karvakenkien valmistuksesta Ylitornion Tengeliössä". Tämä on seikkaperäisin suomeksi lukemani kirjoitettu ohje miten valmistaa siepakoita, nutukoita, kallokoita sekä säpikkäitä. Neulana käytettiin "hyvin teräväkärkistä" äimää ja lankana piettyä sekä vahattua pellavaa. Kaikki ompeleet olivat joko etu- tai aivi- l. luotospistoja:
| Quote: | | Koko pohja täytyy neuloa etupistoin, jotta sauma olisi kestävä. Muualla sen sijaan voidaan, eräitä kohtia lukuun ottamatta, käyttää aivipistoja, jolla saadaan ohut sauma. |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 04.12.2011 16:58 Post subject: |
|
|
| Katselin kuvia saamelaisten vuotakengistä ja sain yhdestä kuvasta mitattua pohjan paksuudeksi noin 2-3 mm eli esimerkiksi Kemin Nahkatarvikkeen 2,4mm vuotaparkin luulisi olen sopivaa ainesta pohjiksi. Heidän ympäristöluvaan vuodelta 2004 käy ilmi, että he käyttävät kasviparkitukseen quebrachon sekä mimosan kuoria, jotka sisältävät samoja katekoliyhdisteitä kuin pajut. Luulisi siis, että niillä parkittu nahka vastaisi käytännössä täysin kotiparkittua nahkaa. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 05.12.2011 22:23 Post subject: |
|
|
Onko kellään kokemusta turkissukista? Vilhjalmur Stefansson tosin toteaa kirjassaan Arctic Manual, että huopasyylinki on turkista parempi jalassa.
Härkönen, I. (toim.). 1932. Karjalan kirja. WSOY, Porvoo.
| Quote: |
[s. 403] Kun pohjoiskarjalaiset kävivät Oulusta hakemassa suolaa, oli heillä kenkiensä sisällä koirannahkaiset sukat (koirarohvit), joiden yläreuna käännettiin kengän varren reunustaksi.
|
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 12.12.2011 13:48 Post subject: |
|
|
| Osmo Vuoriston 151-sivuinen lisensiaattityö Pehmeäpohjaisten nahkajalkineiden valmistus ja käyttö Suomessa vuodelta 1954 on oikea aarreaitta kotisuutareille. Siitä löyty muun muassa luonnollisessa koossa kuortanelaisten paula- sekä haapavesiläisten ruojupieksujen kaavat. |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 12.12.2011 17:01 Post subject: |
|
|
| Jösses sentään! Kuinkahan kyseistä teosta pääsisi kurkkimaan? |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 12.12.2011 18:06 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | Kuinkahan kyseistä teosta pääsisi kurkkimaan? |
Ainoa tuntemani kappale on Helsingin Yliopiston kansatieteen kansliassa. Kävin kopioimassa sen kaavoineen. Tutkielma kaavoineen perustuu lähinnä Sanakirjasäätiön keräämään aineistoon, jota nykyään säilytetään käsittääkseni Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Täytyy käydä siellä joskus käymässä sama aineisto läpi. Voin lähettää kaavat halukkaille, kunhan vain piirrän ne ensin puhtaaksi. |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 12.12.2011 20:04 Post subject: |
|
|
Täytyy todeta, että tämä on todellinen sosiaalinen tietopankki tämä foorumi. Kun on tolkkua porukkaa, niin ei tarvitse käyttää liikaa aikaa lähdekritiikkiin. Tämä aihe on hyvä esimerkki siitä, että ainakin oma tietämys on lisääntynyt huimasti. Minulla ei ole mahdollisuutta kaivella arkistoja eikä kirjastoja livenä. Toisaalta pystyn antamaan tänne sellaista tietoa ja kokemusta, minkä saaminen jollekin toiselle saattaa olla hankalaa.
Nytkin voin kertoa, että esimerkiksi pääasiallinen nutukkaiden käyttö talvikauden kenkinä saa lapsen jalan kasvamaan niin, että se huomataan lääkärintarkatuksessa kouluterveydenhuollossa. Kysymys kuuluukin, minkähän näköinen mahtaa olla ihmisen "luomujalka". Oma veikkaus on se, että jäykkä kenkä pakottaa jalan kasvamaan väärin, ei pehmeäpohjainen jalkine.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 12.12.2011 21:11 Post subject: |
|
|
| Martti Kujansuu wrote: | | Voin lähettää kaavat halukkaille, kunhan vain piirrän ne ensin puhtaaksi. |
Pliis kiitos! |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 12.12.2011 22:01 Post subject: |
|
|
Luetaan sillä välin, mitä Vuoristo kertoo paulapieksuista.
| Quote: |
P a u l a k e n g ä t. Länsisuomalaisessa paulakengässä näemme taas pieksu jalkineiden tavanmukaiset osat. Ne muodostuvat pohjakappaleesta, iltistä, joka usein on jatkettu niin, että se samalla muodostaa myös ruojun halkeaman kohdalle tulevan kielen, ja pitkästä ruojukappaleesta. Iltin ja ruojun väliin on kiinnitetty nahkalenkki ja toiselle puolelle vastaavaan kohtaan kahden korttelin pituinen nahkaremmi, joka on kierretty jalan takaa ja sitten toisella puolella olevan korvan lävitse ja jälleen takaisin taakse. Remmin päässä on reikä, johon paula kiinnitettiin. Samoin kuin upokkaissakin käytettiin näissä villa- tai pumpulilangasta monivärisiä ja koristeelliseksi kudottuja pauloja. Nahkaisia ei yleensä käytetty, vain pikkupojille ne saivat riittää. Koristeellisuuteen kuului, että paulojen päässä piti olla tupsut. "Tupsu tullap pitää, vaikka koko kerä menis", sanotaan Isossakyrössä. Lestijärvellä oltiin sitä mieltä, että nahkaremmit tai nuora saivat arkipäivänä kelvata, mutta pyhinä ja muulloinkin, kun nuorten miesten piti esiintyä edukseen naisten silmissä, sidottiin koreat paulat säären ympärille. Joissakin Pohjanmaan pitäjissä saattoi paulapieksussa olla kaksi paulaa, mutta ei lainkaan korvaa. Toinen paula oli tällöin kiinnitetty korvan eli raksin paikalle.
Paulakenkiä voitiin valmistaa mustatusta nahasta, mutta useimmiten kai värjäämättömästä. Yksipohjaisia paulapieksuja paikattiin luonnollisesti samalla tavalla kuin lipposia tai ruojukenki ja niihin neulottiin pohjia, kunnes paikoitellen ruvettiin näitäkin valmistamaan kovapohjaisina. Edellä kuvattuja korvapieksuja on käytetty tai käytetään edelleenkin Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa. V. 1787 ne mainitaan Suomussalmelta ja loppupuolella vuosisataa Iitistä ja Porvoosta. Myös Hämeessä ne ovat olleet tuttuja.
[...]
Sirelius mainitsee Kannaksen upokkaiden olleen muinoin ennen kaikkea talvi- ja pyhäkenkiä ja niitä viimeksi pidetyn kyntäessä. Hämeestä mainitaan lyhytvarsiset paulakengät pyhäpäivinä käytetyiksi jalkineiksi. 1850-luvulla ne tunnetaan Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta arkikenkinä. Vihannissa miehet käyttivät niitä metsätöissä pakkasjalkineina ja hiihtokenkinä. Lestijärvellä korostetaan niin ikään niiden olleen hiihtopieksuja ja Karstulassa ovat ne tulleet hiihtojalkineina tunnetuiksi. Tosiasia on, että paulapieksu erittäin hyvin sopii juuri lumessa liikkumiseen. Kuten aikaisemmin on mainittu, sidottiin ko. jalkine jalkaan siten, että suora housunlahje jäi ruojun sisälle ja itse ruojun suu kiedottiin paulalla tiivisti säären ympärille. Näin saatiin lumen pääsy jalkineeseen täydellisesti estettyä ja niillä saattoi vapaasti liikkua tukkimetsän syvässä lumihangessa.
Hiihtojalkineena paulapieksu on myös käytännöllinen. Usein esiintyvä kippura nokka pitää jalan mainiosti mäystimessä ja säären pauloitus turvaa lumelta. On kuitenkin huomattava, että paulapieksu on usein teräosastaan melkoisen tilava, sinnehän mahtuu jalan lämmikeeksi tarkoitettuja olkia kohtalainen määrä, ja kenkä kiinnitetään tukevasti jalkaan vain säären osalta. Tällöin joutuu ajattelemaan, että suksilla liikuttaessa ei juuri voi mistään nopeista liikkeistä puoleen tai toiseen olla kysymys, sillä edellyttäisivät käsittääkseni myös kengän teräosan melkoista tukevuutta. Jos kuitenkin katsoo viime vuosisadan suksimalleja, jotka ovat leveitä ja kömpelöitä, voi todeta, etteivät ne liian nopeasti kuitenkaan kääntyisi, vaikka olisi kyseessä kuinka tiukat jalkineet tahansa. Vasta vuosisadan vaihteen sirot suksimallit ja alkava kilpahiihto vaativat tukevampaa jalkinetta ja se löydettiin kai parhaiten pohjatusta paulapieksusta.
Vilkuna on huomauttanut tässä luvussa käsiteltyjen jalkineiden olevan mahdollisesti ajomiehelle - rahdinajajalle - ominaisia jalkineita. Pitkillä matkoilla, joilla sisämaan asukkaat toivat rantakaupunkeihin erilaista tavaraa, vaadittiin kevyitä ja lämpimiä jalkineita, sillä kuorman ollessa päällä, joutui mies hevosensa rinnalla kulkemaan monasti useankin päivämatkan pituisen taipaleen jalan. [...] Mutta muilla seuduilla juuri paulapieksu oli ainoa käyttökelpoinen jalkine lumisessa työssä ja sitä paitsi erittäin lämmin kävellä, koska kenkäolkien tai -heinien kuivattavan ja lämmittävän vaikutuksen ohella jalka kaiken aikaa joutui pehmeän pohjan takia olemaan liikkeessä.
|
Kenkäheinien ja -olkien levinneisyys käy ilmi eräästä kartasta, jonka mukaan heiniä käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Muualla käytetiin taas olkia. Osien leikkuusta kerrotaan sen verran, että pohjat l. kengäkset l. emäkset leikattiin
| Quote: | | vuodan selkärangan kummaltakin puolelta. Hännän puolelta, joka on tukevaa lautasnahkaa, saadaan mieskengäksiä, kun taas pään puoli varataan naisväelle tai lapsille tai tehdään pieniä kevyitä kesäjalkineita eli lipposia. |
Varret l. ruojut taas leikattiin
| Quote: | | kengästen alapuolelta suupuoli alaspäin ja ne saavat oman nimensä paikan mukaan. Ahti Rytkönen luettelee niitä koko joukon kirjassaan "Savupirttien kansaa" (Porvoo 1931), ja mainitsee mm. perä- eli takavarret, jotka on leikattu takareiden seuruvilta ja edelleen lautasvarret, masmalovarret, mahavarret, lapavarret, kaulavarret ja niskavarret. Vuodan takaosasta otettuja varsia ovat myös miesvarret, kun taas etuosasta leikattuja sanotaan akkavarsiksi. |
|
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 14.12.2011 12:08 Post subject: |
|
|
Vasemmalle on kuortanelaisten paulakenkien kaava Vuoriston mukaan, oikealla taas oma näkemykseni ikaalilaisen paulakengän kaavasta. Tämä perustuu muutamaan valokuvaan sekä piirrokseen itse kengistä. Ruoju l. varsi on kummassakin sama.
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 15.12.2011 21:47 Post subject: |
|
|
Tammelaisesta "koivesta" kerrotaan lisää Tapion numerossa 1/1920.
| Quote: | Tammelalaisen "koipi".
Varsinkin talvisaikaan tarvitsee metsässä liikkuja, niin "souvari" kuin "pomokin", hyvät jalkineet. Parhaat talvijalkineet ovat tammelalaisten väitteen mukaat "koivet" ("koipeet", "koipit"), jollaisia kuva on esittävinään. Kuosi vaihtelee miehen ja mielen mukaan sievistä lappalaismallisista aina jokamiehen läyskään asti, mutta tekotapa on sama isiltä peritty. Koipinahaksi nyljetään nahka lehmän n. k. takapolvesta alaspäin. Polvitaive tulee jalkineeseen kantapääksi ja naulataan nahka siitä syystä nurinpäin laudan kulman ympäri kuivumaan siten, että se muodostaa ikäänkuin taskun kulman. Kun nahka on yön ajan kuivunut lämpimässä paikassa, liuotetaan se vedessä ja neulotaan nurinpäin yhdellä langalla kuvan osoittamaan tapaan sen muotoiseksi kuin neulojan taito ja kätevyys myöten antaa. Päälliskappale saa olla vaikka etukoipea. Neulottaessa pitää muistaa tehdä kenkä aika tilavaksi, sillä se kutistuu kovasti, kun se nyt valmiina käännetään ympäri ja pannaan tervasveteen likoamaan. Sen kummempaa parkitusta ei "koipi" kaipaa, vaan nostetaan se, oltuaan vuorokauden väkevässä tervavedessä, vettä valuvana ja pistetään muitta mutkitta jalkaan, sekä lähdetään metsään. Lukija sylkäsee nyt pitkän syljen ja sanoo, että viiden minuutin kuluttua sen miehen jalat ovat jääkönttinä, mutta erehtyy suuresti. Tammelalainen ei kuivattele "koipiaan" milloinkaan. Sisään tullessaan illalla hän jättää jalkineensa eteiseen ja aamulla tuo ne vähän ennen ulos lähtöään sisään sulamaan sen verran, että saa ne jalkaansa. Täytteenä käytetään olkia. Tälläisillä jalkineilla kävelee Tammelan mies koko talven siksi, kun karva kuluu pois, jolloin hän pistää ne pesään, ja tekee uudet. Kovimmassakaan pakkasessa ei varpaita palella, ja, mikä on erittäin huomattavaa, suojailmoilla on "koipi" ehdottomasti vedenpitävä, missä suhteessa se loistavasti voittaa tallukat ja pehmitetystä nahasta tehdyt karvatossut. - I.K. |
 |
|
| Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
