Jousi

[Mangrove]

Kokemuksia? Vaahtera tuntuisi olevan suosikki, kuusi perinteinen j.n.e. Mitä tulee ottaa huomioon? Kannattaako valita käyrempää yksilöä suoran sijaan?

[Nanook - pakkasen poika]

Etsi halkaisijaltaan niin iso oksa kuin löytyy. Pienissä oksissa selästä tulee helposti pyöreä. Isompi oksa litteämpi selkä. Tuuma tai pari vastakäyryyttä ei liene pahitteeksi. Jos on enemmän, niin kannatta harkita selän vahvistamista jollakin. Riippuu tietenkin hieman jousen pituudesta.

Poksautin tuossa juuri kuuden tuuman luonnollisen vastakäyrän omaavan jousiaihion, joka oli tehty osage orangen oksasta. Pituutta kepillä oli 56 tuumaa ja leveyttä tuuma keskeltä kaveten päihin puoleen tuumaan. Jousta ei ollut selystetty. Pyöreä selkä selkä petti hieman kädensijan yläpuolelta yrittäessäni virittää aihiota jännekorkeuteen. Alkuperäinen oksan paksuus oli noin 2-2,5 tuumaa. Jousen selkäpuoli oli vaaleaa pintapuuta ja vatsa tummempaa sydänpuuta. Sydänpuun osuus oksassa ei ollut riittävä jousen tekemiseen vain siitä, kuten yleensä suositellaan.

[toni]

Ite en ole varma kuusen perinteisyydestä.
Se saattaisi olla liian kosteuselävä metsäläisten mielestä?
Tuukka osaa varmasti valoittaa kuusenoksa teemaa;)

Ite suosin tuomipihlajaa enkä muihin sorru, jollei ole pakko.
Vaahteran oksista olen tosin kuullut vain hyvää, mutta silti...

Muodot on katsojan,sekä tilleröijän kokeneissa silmissä:riippuen halutusta "kokeilu asteesta". vastakaarta, sivumutkaa, tms..?

Aihio on kimmoisuutensa että kierouman mitätöimieksi hyvä ottaa yläpuolelta jonne vetopuu muodostuu. Kaikki eivät tuosta välitä...
Vaan ottavat jousen oksasta irti pelkän muodon muodostuksen mukaan.
Tiheästi ylöspäin kasvavissa lajeissa/muodoissa tämä ei tietenkään ole niin tärkeä seikka.

Sama pätee tähän: Suurikokoisemman oksan kannatin profiilia on hyvä tuumailla jousta valitessa;)

[Tuukka Kumpulainen]

Vaahtera ei ole hyvä oksajousipuu. Poksahtaa pyöreäselkäisenä ja ohutlustoisena. "Perinteisistä" kuusenoksajousista en ole löytänyt yhtään todistetta Carl von Linnén saamelaisväitettä, funktioltaan epävarmoja venäläissoiroja ja nykyajan lelujousia lukuun ottamatta.* Mielenkiintoista sinänsä, kun miettii suunnattoman laajaa havumetsävyöhykettä ja kaikkia sen jousikansoja. Veikkaan syyksi kuusenoksan kosteuselämisen määrää ja laatua.

Kuusenoksien kosteuseläminen on niissä epätasaisesti esiintyvän lylysolukon seurauksena luokkaa tajuton. Mulla on nuolisuorista oksista otettuja aihioita, jotka on tasapainokosteuteen päästyään liian käyriä bumerangiksi. Kuusenoksia käytettiin ilmankosteusmittareina, hyvästä syystä. Puu sinänsä on suunnilleen perä-Pohjolan tiukinta: kuiva-tuoretiheys <540 kg / m3, lylyisellä alapinnalla vielä paljon suurempi.

*Pohjoisen Pohjois-Amerikan etnografiat läpi koluamalla jotain saattaisi löytyäkin.

Jalava on maailman vanhin keppijousimatsku. Lähes kaikki esihistorialliset jalavajouset on tehty pienistä risuista. Näin myös marjakuusijouset viikinkiajalle saakka. Nämä kaksi muodostavat noin 90 % löydetyistä eurooppalaisjousista aikavälillä jääkauden päättyminen - 1500-luku.

Lähes kaikki pensasmaiset puulajit pajuja lukuun ottamatta toimii erittäin hyvin keppijousissa. Tuomipihlaja on huippu, pihasyreeni vielä parempi. Näiden päälle kultasade, mustaselja, sorvarinpensas, kuusamat, koiranheisi, kanukat jne. Hedelmäpuiden oksista saa myös hyviä pienen dimension jousia.

[Juri]

[Ilkka Seikku]

Kumpulainen tuossa listasi hyviä puita. Tuomipihlaja on meikäläisen ehdoton suosikki.

Paljon parjattuja pajuja en kuitenkaan mollaisi niin pahasti kuin yleensä on tapana.
Pointti on se, että kuivuttuaan paju on aivan paska jousipuu. Tuoreehkona se taas on vallan mainio. Jos pitäisi tehdä hätätilassa hetivalmis jousi, tekisin pajusta lyhytjousen.
Tuoreeltaan tehtynä ja vielä tuoreena käytettynä pidän sitä ehkäpä parhaana mahdollisena hätätilajousena. Toimii aikansa kunnes kuivuu ja on sitten sitä myöten selvä. Vähän samoin kuin pajupillikin.

[heikki]

Entäs tuomi? Ainakin pari hyvää jousta olen saanut aikaan tuomen latvaoksista, joiden läpimittä oli parin tuuman luokkaa. Karaktääriä niistä löytyy, mutta sehän on vain positiivinen haaste...

Tuomipihlajasta puheen ollen - luulen sitä kasvavan omassa pihassani runsaasti. Talvella kuitenkin aloin työstää yhtä edelliskeväänä talteen korjaamaani kepukkaa. Puuaines oli punertavaa ja todella miellyttävää työstää, vähän kuin tervaleppää. Jousi vaan pamahti poikki erittäin näyttävästi jo lattiatilleröintiä aloitellessa: ei minkäänlaista vetolujuutta. Ehkä se ei sitten olekaan tuomipihlajaa, joten kysymys kuuluu, mikä pensas olisi hyvin paljon samannäköinen? Voisinkin laittaa kuvia tunnistamisen avuksi jahka silmut avautuvat.

[pyssymies]

Jos minun pitäisi tehdä tarpeeseen pikajousi, tekisin kuusenoksasta tai katajasta. Kuivuttuaan käyttöarvo sitten olisikin jo eri...

[Tuukka Kumpulainen]

Heikki,

Ei tosiaan kuulosta yhtään tuomipihlajalta. Tuomipihlaja on luunkovaa, lähes valkoista (hyvässä valossa voi joskus erottaa hienoisen punervan vivahteen) ja vaikeatyöstöistä. Joka lastu on tiukassa ja syitä repii, jos työstösuuntaa ei vaihda kierteen mukaan. Tuntuu kädessäkin erittäin painavalta puulta. Jotain Ihan Muuta kuin tervaleppä.

Olisiko sulla pihassa korpipaatsamaa? Piiskamainen olemus, tumma kuori, pienehköt, soikeat lehdet kuten tuomipihlajalla. Puuaines tasa-aineista, helppotyöstöistä ja pinkkiin taittuvaa.

Olisi mielenkiintoista tyypätä vesituoreesta pajusta tehty lyhytjousi. Survival-jousen kynnyskysymys on, heittääkö se nuolta niin, että sillä saa mitään hengiltä. Penskana tein pikapajujousia pari, kolme viikossa kun en paremmasta tiennyt ja heitto oli järjestään aika anahiton. En olisi pudottanut niillä edes variksenpoikaa. Mitä sanoo Seikku?

[jkekoni]

Sellainen semanttinen kysymys:
Mikä on oksa?

Onko kaikki mikä haarautuu rungosta oksa? Esim 8cm-12cm paksut katkaistusta rungosta haarautuvat pähkinäpensasvesatkin ovat oksia? (Oikein hyviä jouspuita BTW...)

Mutta määrittelemme varmaakin, että oksa on yli 60 asteen kulmassa rungosta haarautuva. enemmän vaaka kuin pystysuora haara on oksa?

[Mangrove]

[Simo Hankaniemi]

Tein 10-14 -vuotiaana aika monta jousta kuusen oksasta ja kyllä ne toimivat ihan hyvin sen aikaisten kriteerieni mukaan. Muistan ampuneeni sellaisella pituutta 139 askelta nuolella, missä oli rautalangalla sidottu 4" naulakärki ja normaali sulitus. Vastaa hyvinkin leikkurinuolta lento-ominaisuuksiltaan. Joskus 1990 tai 1991 opetin sudenpentuleirillä jousentekoa ja materiaalina käytimme sitä, mitä oli helpoiten saatavissa eli kuusen oksia. Hyvin nekin toimivat.

Vuoden 1973 jälkeen en muista tehneeni kuusenoksajousta omaan käyttöön. Pitäisi varmaan ottaa työn alle pitkästä aikaa. Kuusenoksan kohdalla mistään vastakäyryydestä ei kannata haaveilla, vaan jousi on syytä tehdä siihen suuntaan kuin se luontaisesti taipuu. Heti aluksi on siis myötäkäyryyttä luvassa, mutta en aikoinaan nähnyt sitä miksikään ongelmaksi.

Kuusenoksan kohdalla puutyön osuus oli minimaalinen, mikä oli saatavuuden ohella toinen tärkeä kriteeri, miksi se sopi pikkupoikien materiaaliksi. Puukko oli ainoa käytetty työkalu. Toinen puoli jousesta oli valmis kuoren poistamisen jälkeen. Paksumpaa päätä piti hiukan kaventaa ja ohentaa, jotta se taipui suunnilleen kuten "valmis" lapa. Teimme muutamien kavereiden kanssa joskus tällaisia jousia metsässä ihan hetken mielijohteestakin. Nuolet tehtiin vesoista ja sulitukseksi sidottiin ruohoa pajun aluskuorella.

Kuusenoksaa ei kannata suositella vakavan jousen materiaaliksi, mutta se on yksi vaihtoehto varsinkin nuorille kavereille. Pohjalta kannattaa yleensä aloittaa.

[heikki]

[Nanook - pakkasen poika]

[heikki]

Juu kyllä se kuusen oksa oli yleisimmin käytetty jousipuu. kataja oli kyllä haluttua, mutta sitä oli meidän nurkilta vaikeampi löytää.

Toi Nanookin mainitsema hallitreenimeiniki on ihan samaa kuin vaikka nappuloiden futiksen peluu nykyään: homma alkaa varusteiden ostolla ja seuraan liittymisellä ja etenee määrätietoisesti kohti tulosurheilun kunnian kenttiä Kuka on viimeksi nähnyt tenavien pelailevan koulun pihalla omia aikojaan ilman valmentajaa tai vanhempia? Ei ainakaan täällä meillä päin. Ennen vanhaan polkaistiin fillarilla kolmen kilsan päähän kyläkoululle pelaamaan ja loppuverryttelyksi sitten takaisin. ("Tulis vanahaks että sais itteään kehua!" - pohojalaanen sanonta)

[Nanook - pakkasen poika]

[toni]

Mä en nää mitään syytä pyrkiä tulkitsemaan oksan määritelmää sen kasvukulman perusteella. Omituista.

Ja tässä yhteydessä pitäisi ilmeisesti todeta edustamamme perinnejousen olevan kuusen oksa? Vai onko foorumi tekeleissämme kyse perinteen elävöittämisestä?
No jokatapauksessa yhdistän sanan perinne, kauemmaksi, mahdollisesti jo katkenneeseenkin. Ei mökki innovaatioksi.

Kohta olemme taas murto/jäykkyys/kimmoisuus akslilla:)

[Nanook - pakkasen poika]

[Simo Hankaniemi]

Joo, ei kuusenoksajousi ole mikään mökki-innovaatio. Suunnilleen kaikki vanhan polven miehet ovat niitä poikina tehneet, tai isä tai isoisä on tehnyt. Tapa on ollut yleinen kautta maan vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Myös vanhoissa poikien askartelukirjoissa ja seikkailukirjoissa mainitaan kuusenoksajouset. Kuusenoksajousi ja pikkupoika kuuluvat suomalaisessa perinteessä yhteen kuin paita ja pylly. Itse olen luultavasti viimeistä polvea omassa sukulinjassani, joka tätä perinnettä edustaa. Oma poika ei tapaa jatka, ellen sitten teetä hänellä "tahdosta riippumatonta kuusenoksajousta".

Kuusenoksajousia on Suomessa tehty luultavasti niin kauan kuin kuusi on maassa ollut. Sehän on tullut tänne vasta hieman myöhemmin, jolloin maa oli jo asutettu.

[toni]

Itse lähdin ajatuksen kanssa liikenteeseen tilanteessta jossa kyse ei ole leikkikalusta (mitenkään väheksymättä),vaan ruan hankinta välineestä olosuhteissa joita ei voi verrata sisäasumis tiloihin.

[pyssymies]

Olen varma, että ampumataitoinen saisi tuoreella kuusenoksajousellakin riistaa, jos vain nuolet ovat kunnollisia.

[toni]

Varmasti, mutta itseäni arveluttaa kuusen oksan kova kosteuden elämis tapa (muiden neutraalimmin käyttäytyvien puu lajien rinnalla). Mutta mitenköhän tuore kuusenoksa toimii hätäjousena? Onko kosteuselo yhtä voimakas?

[Tuukka Kumpulainen]

No, ei tästä muuten ota selvää kuin testaamalla. Simo voisi tehdä vanhalla reseptillä jousen tuoreesta kuusenoksasta ja eiku krono pystyyn ja ampumaan. Veikkaan, että 100 fipsin ylitys tuntuu saavutukselta. Tosi on, että vimosen päälle terävällä leikkurinuolella puhkoo elukkaa, vaikka jousi olisi männäviikon märkä tuhnu, mutta onko tilapäisvälineisiin turvautumaan joutuvalla sellaista plakkarissa kun göntsä osuu ropelliin? Tuoreesta pajunvesasta tehty ruohosulkainen bluntti lienee lähempänä totuutta. Paljonko on ökyä tällaisessa kombossa? Oma kokemukseni on, että kotimaisen pienriistan pyyntiin blunttinuolilla tarvitaan ihan oikeasti tehokas jousi. Muuten tulee haavakkoa.

Se, että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on nykyaikana tehty lasten jousia kuusenoksista ei mielestäni ole todiste muinaisista kuusenoksajousista. Louis Leakey postuloi jo 20-luvulla, että jonkun alueen kadonneen jousiperinteen jäljille voi päästä katsomalla, millaisia leikkijousia ja -nuolia tenavat tekee, mutta ei tarvitse kuin katsoa, miten homma menee esim. Amazonasilla niin vasta-argumentti löytyy: lasten jouset tehdään ihan eri tavalla ja ihan eri matskuista kuin metsästysvälineet. Lasten jousissa määräävä tekijä on valmistuksen helppous. Nyky-Suomesta ei löydy helpompaa leikkijousimateriaalia kuin kuusen oksa. Luulisi, että jos kuusenoksista olisi tehty jousia muinoin yleisesti, joku niistä olisi päätynyt kymmenien tunnettujen metallikautisten skandinaavijousten joukkoon. Luulisi myös, että museoissa olisi amerikkalaisia kuusenoksajousia eikä pelkkiä koivu- ja pajujousia. Kuusen oksa kun on lujempi materiaali kuin kumpikaan noista.

[Mangrove]

[pyssymies]

Mistä esim. Hantit valmistivat asetusjousensa?

[Nanook - pakkasen poika]

[MinäVaan]

Onko millaisia kokemuksia katajasta?
Sukulainen kaatoi puumaisen katajan pihalta, julmettoman korkea ja paksu, nyt pätkittynä 2,5m. pätkiin.. (olisikohan ollut päältä 10m. korkea..)
Kysäisin että jos vaikka voisi viedä puut pois mutta pihtailee niitä, vaikka ei mitään niillä teekkään.
Eniten tietysti ketuttaa kun niin komean puun meni kaatamaan.

[heikki]

[pyssymies]

Tuttavallasi on ilmeisesti Simon eräässä viestiketjussa mainitsema "hakkuukiima", kun tuollaisen komistuksen meni kaatamaan. Kyllä me suomalaiset olemmekin luontoystävällisiä

[Simo Hankaniemi]

[Mangrove]

http://paleosite.free.fr/news/arcpaleo1.pdf
The oldest bow in the world? An interesting piece from Mannheim, Germany.
A Pine-wood (Pinus sylvestris) fragment from Mannheim-Vogelstang(Germany) of early Magdalenian age shows traces of modification that could be related to a bow. [...] A reconstruction of the piece shows that the bow wouldn?t have been longer than around 110 cm, which is quite small but documented for several ethnic groups as well as for children?s bows. His power reaches 25?30 lbs (British pounds).

[Jakke]

Vuoden 2007 primikisoissa Jeskasen Keke ampui kuusesta tehdyllä jousella. Silloisen mittapuuni mukaan kaunis, pitkä ja tyyliin sopiva. Keken mukaan ainoa haitta oli, että pyssyn teho laski kisan aikana, jolloin tähtääminen oli aika vaativaa. En tullut kysyneeksi, oliko pyssy tehty oksasta vai runkopuusta. Taisi olla toisesta päästä hieman vaurioitunutkin, mutta hyvin hän sillä ampui.
Vaikka uskon, että Suomessa on kuusta käytetty "perinteisenä" jousena, en muista isoisävainaan koskaan sitä jousipuuksi kehuneen. Hänhän tiesi kaikki asiat.

Jakke Lehtinen

[pyssymies]

Ensimmäinen jousiyritelmäni oli alikasvoskuusta, luston paksuus n. 0,3 mm. Edes nykisellä taidollani voisin saada siitä ihan kelvollisen jousen. Sitkeää puuta, mutta erilaista kuin kuusen oksa.

Isäukko kehui, että parhaat aisat saa suolla erittäin kituliaasti kasvaneista kuusista. Siinä missä koivuaisat katkeavat, kuusiaisat kuulemma vain sälöilevät pitkittäin, mutta kestävät silti.

[Simo Hankaniemi]

Kuusenoksa- ja katajajousten yhteyteen on myös kuulunut nuolityyppi, missä on klunssipää. "Sulitus" on samaa puuta kuin varsi, litteäksi ja leveäksi vuoltu. Nokki on peräpäähän vuoltu V-lovi. M. Hietalan isoisä teki hänelle aikoinaan tällaisia nuolia. Hämeenlinnassa vuoden 1967 tienoilla silloisen tyttöystäväni Sirkun isäukko teki hänelle myös vastaavanlaisia kolkkanuolia yhdessä katajajousen kanssa. Omaksuin Sirkun nuolista saman tyylin. Käytin ko. kaltaisia nuolia parisen vuotta. Nämä nuolet ovat tuttuja monelle muullekin ja vastaavanlaisia näkyy 1900-luvun alun kuvituspiirroksissa, missä on pikkupoikia jousineen ja nuolineen. Mitään leikkurinuolia ei tietenkään lapsille tehty.

Luulin vuosikymmeniä, että tuo "puusulkainen" nuolimalli oli pelkästään lasten juttu, kunnes näin Arcticumissa Rovaniemellä kaksi eskimonuolta, joissa oli aivan samanlainen sulitus. Mutta niissä oli isot raskaat leikkurikärjet ja nuolet mainittiin karibunuoliksi. En ole nähnyt missään muualla vastaavanlaisia nuolia.

Nämä suomalaiset lastenjouset edustavat kyllä vanhinta mahdollista jousimallia, sillä poikkileikkaus on enemmän tai vähemmän pyöreä ja jousi on pysyvästi vireessä. Eli malli on aivan sama kuin on aikuisessa käytössä vielä tänäkin päivänä eräin paikoin itäisessä Afrikassa ja mahdollisesti joillakin sademetsäalueilla (Iturin metsän pygmijouset ovat samaa tyyppiä). Ainakaan minä en keksi, miten jousi voisi olla vielä tätä varhaiskantaisempi. Ja suomalaislapset ovat tietenkin ampuneet nipistysotteella, niin kuin jokainen tekee luonnostaan. Kuvaamani kaltaisilla puusulkablunteilla ei voi oikeastaan muulla tavalla ampuakaan, nuolta on nipistettävä jännettä vasten.

[Tuukka Kumpulainen]

Löysin joskus 20 vuotta sitten metsästä Hankaniemen tyylisen kuusenoksajousen sekä siihen ilmeisesti kuuluneen nerokkaan mallisen nuolen. Pihlajanvesa oli katkaistu yläpäästään kohdasta, jossa oli oksanhaara. Paksu tyvipää oli jätetty kuorimatta ja teroitettu. Muu osa peräpäähän ohenevasta varresta oli kuorittu. Tuloksena erittäin kärkipainoinen ja hyvin lentävä yksipuinen nuoli, jossa oli vahva ja tilava nokki varren ohuudesta huolimatta. Tämän helpommin ei voi suoraan lentävää ja kevyeen jouseen sopivaa nuolta tehdä.

[MinäVaan]

[toni]

Tässähän on jo ainesta omankin topikin laittamiseksi?
En pyri rajaamaan (vanhana ja kyynisenä off-topikin viljelijänä:) keskustelua, mutta selkeyttäisihän tuo ehkä hieman foorumin aihe luettavuutta.

[Nanook - pakkasen poika]

[Matti Matinpoika]

[toni]

Juu, nou hätä:)

Olen kuullut kommentointia joiltain uusilta foorumiin tutustujilta tämän olevan sekavan siinä mielessä että perusteiden yms. tiedon haku on hankalaa.

Siks tuli tuollainen päähänpisto, ajatus ja kirjoitus ketjuineen...
Off-topikiks että heilahtaa... :)

Asun muute ite Turus,mutta arkeni on aivan helkutin täynnä.
Toisekseen mulla on yliannostus omenapuuta. Ollaan raijattu sitä eräästä puutarhasta reilu pakettiautollinen...

Mutta riippuen siitä missä paikkasi on, niin katon kyllä josko pääsisin sitä halutessas arvioimaan?

[Mangrove]

[toni]

Monien puiden taksoneissa on hulppeaa variaatiota.
Se mitä yleensä kutsutaan lehtikuuseksi, kuuseksi, sembraksi, tms..voi pitää sisällään laajan skaalan toisistaan poikkeavia lajeja.

Lehtikuustakin taitaa kasvaa nyky istututsten johdosta montaakin lajia.
Ja jo pelkkä (metsä)männystä puhe voi olla hiukka harhaanjohtavaa.
Tätäkin kun on suomessa kahta toisistaan kasvullisesti poikkeavaa muunnosta, luonnostaakin.

Sorrun kyllä itekin kaikenaikaa näihin, pitää petrata....

Marja-aroniaa on käytetty soitin rakentamisessa. Mutta en tiedä tarkemmin millaisissa.

[Simo Hankaniemi]

Kirjoitin edellä, ettei "puusulkaisella" lastennuolella voi ampua muuta kuin nipistysotteella. Olin väärässä! Tein tuollaisen nuolen hiljattain, ensi kertaa 1960-luvun jälkeen ja kokeiltuani huomasin, että klassisella otteella ampuminen onnistuu. Ei ongelmia. Tämä osoittaa jälleen kerran, että pitäisi olla käytännön kokemusta, ennen kuin ryhtyy väittämään mitään.

Silloin kun käytin "puusulkaisia" 1960-luvulla ammuin nipistysotteella. Luovuin tästä nuolityypistä samaan aikaan kun aloin käyttää tavallisia nuolia ja klassista otetta.

[T. Manner]

[toni]

Jotkin näistä risteytyvätkin keskenään.
Tosin en tiedä miten herkästi suomessa, täällä lehtikuusien taimi tuotto on melko vaikeaa, mutta ainakin Mustiala arboretumissa on suuria risteymä lehtikuusia.

[Esa Konga]

moi. Kiitos tästä ketjusta, aivan mahtava varsinkin alku. Puhuin juuri päivällä isäni kanssa että mennään loppukesällä etsimään kuusen juuria jousiin. Samalla pitää ottaa noita oksia tietysti. Ja kun otan pojan mukaan niin ei traditiot unohdu ja opit jos niitä tulee mene heti unholaan
_________________
http://www.youtube.com/watch?v=JooT3w-sbyE

[Mangrove]

Lieneekö tässä inuiittien pajujousi kuten teksti väittää?
http://www.livescience.com/environment/melting-ice-reveals-ancient-tools-100426.html
"A 340-year-old bow reconstructed from several fragments found near melted patches of ice in the Mackenzie Mountains in the Northwest Territories of Canada. Credit: Tom Andrews".

[Simo Hankaniemi]

Tjaa, vaikea sanoa tuon kuvan perusteella. Ei näytä erityisesti jouselta.

[pyssymies]

[jousipata]