Jousi

[marianne kortesoja]

onkohan kukaan kokeillu makuupussin kokoamista hurstista, tampatusta villakankaasta ja heinästä?? tulee kevyt, lämmin? sisälle hursti, se ei hikoa lämpimälläkään, pinnalle tiiviiksi tampattu villakangas, joka ei herkästi kastu ja täytteeksi piiskattua saraheinää? jos haluaisi ikuisemman voisi pussin väliin laittaa ehkä myös pestyä, karstattua villaa, mutta se on jo painavampi ja kestää ikuisuuden kuivua. heinät kuivuvat äkkiä ja niiden "tikkaaminen" paikalleen voi olla isoja pistoja siellä täällä ja silti ne pysyvät. ei mikään ikuinen, mutta heiniä uusimalla helposti puhdistettava??

alustamattona olen itsekkin käyttänyt järvikortteesta muutaman loimilangan varaan kudottua mattoa, se on ilmava ja pehmeä, tosin ei kestä ikuisesti, mutta ei toisaalta maksa kuin vaivaa??

yhteen takkiini tein kosteussuojan tiiviiseen puuvillakankaaseen sivelemällä sen useaan kertaan mehiläisvaha, rasva, terva seoksella, jota ohensin vähän tärpätillä. saa istua ihan huoletta sateessa, mutta terva haisee oli yksin tai porukassa... sillä saisi varmaan aikaan hyvin kosteutta sietävän laavukankaan??

[Simo Hankaniemi]

Minulla on vaimon tekemä "puolimakuupussi", eli lyhytvillaisista lampaannahoista tehty välly, jonka jalkaosa on ommeltu jonkin matkaa pussimaiseksi, mutta pääosa reunasta on auki. Tämä on melko hyvä, olen yöpynyt lokakuussakin pelkästään sen kanssa, ilman erityistä alustaakaan (vain havuja alla).

Olen tehnyt itse paksusta puuvillakankaasta "kevytmakuupussin", joka riittää sellaisenaan vain lämpimimmillä keleillä. Mutta eristävyyttä voi helposti parantaa laittamalla tämän pussin sisälle villahuovan. Lisäksi olen huomannut, että kannattaa pukeutua lämpimästi, niin makuupussin ei tarvitse silloin olla superhyvä. Pari villapaitaa, kaulaliina, villasukat ja pipo niin ei tee yleensä heikkoakaan.

[toni]

Mielenkiintoinen kokemus.

Vaan ei ole tuosta kokemusta, tosin kaikenmaailman jätesäkissä nukkumisia metässä on tullut kokeiltua, "kohtuu" hyvin tuloksinkin.
Tosin vain kesän lämpimissä mutta ailahtelevissa keleissä.

Sen sijaan yksi tuttuni aloitti toissa vuonna kokeilut luonnonheinäkasassa yöpymisten suhteen. Käsittääkseni homma toimi hyvin pitkälle syksyyn.
Eli itse niitetty luonnonheinä aukko. Sitten tavarat kasaan ja sisälle pussilakana. Oli kuulemma erittäin miellyttävä ja lämmin.

Tiedän että brittein bushcraft kuvioissa heinästä tehdään kertakäyttöön plus-miinus-nolla keleille hyviä makuusijoja, päällisineen päivineen.
Toinen hyvä on kuivuneet lehdet. Miinuksen puolelle mentäessä maaperästä eristys tulee todella tärkeäksi.

Ei vain ole tullut homma puheeksi,siitä miten pitkälle syksyyn kokeilu jatkui miellyttävänä. Jospa ens kerralla tavatessa muistais...

Oma turkismakarin ja "bivyn" yhdistelmä odottaa valmistumistaan...
Tässä olisi mahdollista käyttää myös heinää tuplamakari idealla.

[toni]

Omien kokemuksien perusteella oon käsittänyt että tärkein on tuulen ja sateensuoja. Sen jälkeen tulee lämmön ylläpitö. Tässä vaikuttaa sekä ympäröivä ilma että maaperästä huokuva kosteus ja oma vällytys.

Ekaan vaivaan mulla on on ollut käytössä erätoveri sekä joskus tavallinen kevyt pressu. Osittain limittäin ne menevät myös tuohon toiseenkin osioon, kun noihin kääriytyy sisälle, jättäen pääpuolen avannon yläviistoon auki jotta mahdollisimman paljon haihtuvaa kosteutta pääsis lämmön muassaan ulos. Sisään hengittäminen voi pelastaa muutamilta akuutelta tunneilta, mutta kylmässä kelissä se tietää ajan kanssa alentunutta lämmöneristystä niin vaatteilta kuin makuueristeeltäkin, niihin kiertyneen kosteuden takia.

Homman ajaisi myös rasvakyllästetty nahka. Kokemusta ei ole mutta eristyskyky on taatusti parempi kuin muovisten virkaveljiensä.
Muutoinkin koko yöpymis hommassa voisi olla vaikka miten luonnonmateriaalien kanssa oivaltamista. Alkaen jo ympäristön resursseista, puhumattakaan itse valmiiksi valmistetuista välineistä.

Ite en käytä ollenkaan telttaa, joten vertailuni tulee tuolta peite pohjalta.

[Simo Hankaniemi]

Pipon, villaisen kaulahuivin ja villasukkien merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jalat palelevat helposti, vaikka ei olisi mikään mahdottoman kylmäkään keli. On ikävä yrittää nukkua, kun muuten tarkenisi hyvin, mutta jaloille on kylmä. Pakkasessa päästä haihtuu paljon lämpöä ja kaulasta menee kylmä sisään, jos näihin ei ole kiinnitetty huomiota.

[toni]

Juu,noita ei pidä unohtaa.
Itelläkin on mukana kesälläkin villaiset alus ja väliasusteet.Pipot sun muut.
Kesä yöt voivat olla todella kylmiä ja kostean koleita. Ikävä yhdistelmä...

[marianne kortesoja]

aina sanotaan, että pitää olla sitä ja sitä mukana, mutta ainakin mulla reppureissulla tulee tavaroiden paino vastaan aika äkkiä. rinkan kanssakin maksimi kulkee nin 12 kilossa, satularepulla vähemmän... pidemmille reissuille voi perusleiriin viedä kamaa purilailla vetämällä, mutta muuten pitää olla aika optimaalista tavaraa, mitä pystyn retkilläni kuljettamaan. koiranikin joutuu kantamaan ruokansa satulalaukuissa itse...

miten te ratkaisette retkienne kuljetusongelman esim. nahoista tehtyjä makuustaljoja tms. käytettäessä??

[Simo Hankaniemi]

Lammasnahkainen "puolimakuupussini" on melko kevyt ja lyhytkarvaisena se menee kohtuullisen kokoiseen kääröön. Olen kantanut sitä yksinkertaisen primitiivirinkan kanssa, missä on kaksi U:n muotoon taivutettua pihlajan vesaa, kiinnitetty toisiinsa sakaroiden päiden kohdalta. Yksi U on selkää vasten ja toinen U muodostaa "hyllyn", jolle pinoan tavarat. Sidon tavarat rinkkaan nahkaköydellä ja rinkassa on kaksi kantohihnaa kuten vaikkapa repussa. Kummankin U:n sisäpuolelle on punottu nahkanauhasta jonkinlainen verkon tapainen. Yleensä kuitenkin reissaan tavallisen makuupussin kanssa.

[Rakonczay]

Viikingit ja merenkulkijat käyttivät vielä 1700-luvun lopussa ryijyä peitteenä. Ryijy ja villalangat tuntuvat märkänäkin paljon mukavammalle kuin turkis joka on enempi roskiskamaa kerran kunnolla kastuttuaan. Ryijy myös kuivuu paljon nopeammin kuin talja.
Jokaisen merimiehen varustukseen on aikanaan kuulunut ryijy. Kuitenkin 200-vuotta sitten kun ryssät valtasi Ruotsin itä-osan niin asia oli jo unohtunut, minkä seurauksena Ahvenanmaan saaristoon paleltui kuoliaaksi satoja merimiehiä. (itse asiassa laivoihin pistettiin kaikenlaisia maakrapuja joilta tietenkin puuttui käytännön kokemus)

Itsellä alkaa nukkumaryijyn kutominen pääsiäisen jälkeen. Tarkoitus olisi saada heinäkuuksi valmiiksi. Kokemuksen mukaan ihan mahdollinen aikataulu.

Niin ja se taisi olla akseli Gallen-Kallela joka aikalaisineen 1800-luvulla keksi ruveta ripustelemaan ryijyjä seinille.

[Simo Hankaniemi]

Kyllähän ryijy kosteissa oloissa on varmaan käytännöllisempi kuin talja ja vähintään yhtä lämmin, ellei lämpimämpikin. Mutta ei talja virattomaksi mene kerran kastuttuaan. Taljoilla on kuitenkin pärjätty ainakin 100 000 vuotta.

[Soulis]

törmäsin tossa surfaillessani tuollaiseen ilmaiseen opukseen http://www.wildernessoutfittersarchery.com/woodcraft-and-camping.pdf jossa vanhempia perinteitä kunnioittava henkilö (rapakon takaa) harrastaa ns. kevyen varustuksen eräilyä. Kannattaa tutustua jos tuo lontoo taittuu yhtään niin kirjasesta varmasti löytää jotain käytännöllistä ideointia tai ainakin jotain suuntaa antavaa.

Jukka

[toni]

Kiitosta Jukka.
Tälläistä lukee mielellään.

"Lämpimät" terveiset muuten Enontekiöltä. Opettelimme viikon verran mm.talviyöpymistä Ikosen Pasin ja Kakon Iiron johdolla.

Kelit osu sikäli nappiin että useemmat yöpakkaset pyöri jossain -30-> -40 celssiuksen korvilla. Yöpymiset hoidettiin useimmiten hangen alla, mutta pääli puolellakin tuli pari yötä otettua vastaan, parran tyngät makarin vetoketjuihin kiinni jäätyneinä:)

Kova mutta mielekäs reissu. Ravinnoksi saimme päivittäin pääasiassa n.puoli nyrkillistä poronlihaa, ja miinuksen puolellehan sitä mentiin niin fyysisesti kuin psyykkisesti, mutta näin omiin ja luonnon reunaehtoihin saa kuitenkin realistisimman kuvan. Toki korostan vielä sitä että homma tehtiin ohjatusti eikä keskenään tunturien talvessa sekoillen. Itse palellutin kaikki sormenpääni johin tunto on tosin hissukseen palailemassa. Eli leikki oli välillä kohtuu kaukana.

Yöpymis ryijyjä on käytetty vielä melko hiljattainkin. muistaakseni Turun maakuntamuseon varastossa on suht tuoreitakin kappaleita.
Itekin haaveilin sellaisen teosta myniksen kouluun mennessäni, mutta jotenkin nuo kaikki hommat ja tehtävät on päässy kasautumaan niin pahasti ettei aikaa ryijyn tekoon nyt ole.

Se on totta että vesillä ollessa tuo on varmempi kastuessaankin.
Muualla kuljetettaessa kastumista vois olla hyvä välttää koska villa imee pirusti kiloja sen tehdessään. Sarkavaatteet antaa hyvää kuvaa siitä.
Vissi ero nyky lankoihin ryijyn teossa valtaosaltaan on että ennen villan lanoliinia ei pyritty pesemään pois ainakaan tähän tarkoitukseen valmistetuista tuotteista. Se nimittäin toimii luonnollisena kosteuden ja märkyyden torjujana. Taljoihin verrattuna kudottu lankarakenne myös päästää kehosta haihtuvan kosteuden huomattavasti paremmin lävitseen.

Mutta molempien käyttöön liittynee paljon pikku niksejä.
Samanmoisia kuin esm. kahta makaria päällekkäin käytettäessä ilmenee: mm.mihin kerrokseen kastepiste pyrkii muodostumaan, yms. seikkoja jotka korostuvat pitkällä yhtäjakoisella käytöllä ollessa.

[marianne kortesoja]

joo toi ryijyhän on sänkyvaate parhaasta päästä, raanukin sellaiseksi alunperin tehty. ryijyn nukka on ilmavaa ja varastoi lämpöä tosi hyvin raanu taas on tivistä... ryijyhän kuului myös rekipeittoihin, siis lämmikkeenä sielläkin... tosin sen verran suuritöisiä, että ei kaikkein pahimpiin keleihin raskitte käyttöön ottaa...

seinälle ne todella nousi vasta kansallisromanttisella kaudella...

lanoliini on villalle luonnollinen suoja, varovainen pesu vasta lankana mäntysaippualla tai muulla hellävaraisella aineella säilyttää villassa paljon hyviä ominaisuuksia, jotka teollisesta langasta häviävät.

mulla on suunnitelmissa kokeilla lisätä villaan tervaa, mielenkiintoista nähdä vaikuttaako se mitään villan ominaisuuksiin. hamppuun ja pellavaan se tuo kosteudensietoa ja homeenestoa.

[Simo Hankaniemi]

En lisäisi villaan tervaa. Luulisi, että se heikentää lämpöominaisuuksia, kun villasta tulee tervan myötä vähemmän "höttöinen". Terva täyttää sitä tilaa, mikä pitäisi olla ilmalla. Mutta ainahan voi kokeilla.

[marianne kortesoja]

olit simo oikeassa...

tervattu villalanka muistuttaa lähinnä "pikilankaa", on kovaa, sitkeää ja jäykkää... varmaan moneen käyttöön sopivaa, mutta hukkaa kyllä juuri tuon höttöisyyden... vielä kun laittaa jonkun vahakerroksen päälle niin kestää punoksissa ?

toi huovutusvilla, jonka uitin "tervankusessa" on edelleen pehmeää, ehkä hieman tahmeaa ja osallistuu huopumiseen... terva imeytyi itse kuituun, sitä ei jäänyt sen kummemmin kuidun päälle... huomenna näkee miltä se näyttää ja tuntuu kun huovutuskokeiluni kuivuu.. haju ainakin on vahva, eikä ainakaan lampaalle haise..

[RSS]

[marianne kortesoja]

On mielenkiintoinen vehjes...

paljonko tolla kapineella on painoa... ulkokuivana...
entä onko siinä jonkinlainen pintakäsittely??

mistä löysitte mallin tuollaiseen vehkeeseen??

mulla on ollut ajatuksena lähinnä pohjoisessa käytetty "veturi" eli ahkio... mutta toi olisi yksinkertaisempi toteuttaa?? aisat vain ja toimii niin suksella kuin kävellenkin... periaatteessa vaikka koirankin vetämänä samalla tavalla kuin ahkiokin... kesällä tosin pitää sitten käyttää muita konsteja... purilaita...

aina oppii kun löytää oikean paikan oppia etsiä... kiitos!!

[RSS]

[Arwi]

Muistin nähneeni ton tobogganin jossain puutyöaskartelu jutuihini liittyvissä linkeissä ja löysin. http://www.woodworkersworkshop.com/resources/index.php?cat=468 Kelkkoja sun muita piirustuksineen, siitä soveltamaan.

[toni]

Melkoinen linkki aarre:) Kiitos Arwi jakamisesta.

Noista toboista on ollut suomenkielistä juttua ainakin Aaltosen kirjoissa,muistaakseni kuvineen mittoineen ja valmistusohjeineen, yms. Jossain muuallakin olen kotokielellä hommaan törmännyt. Ei vain suoraltaan muista...

Keulan nousu näyttää silmääni hiven jyrkältä.
Veikkaan että hankalissa olosuhteissa (ainakin?) tulisi paremmin perässä kun se pääseen nousemaan ja uimaan hangen talsitussa urassaan. Vertailukohtanain käytän nykyisiä kaupallisia ahkio malleja.

Toisaalta tuollaisen pitkän pelin pakkaamisessa voi kikkailla runsaasti miettimällä mihin sijoittaa raskaammat tavarat jotta sekin kyllä vaikuttaa "uimiseen" ja todella paljon sittenkin.
Ja leveyden tarkkaan harkitsemalla tuo käy hyvin sängystä porontaljoineen ja laidoilta päälle viriteltävälle suojalle on käyttöä kovalla tuulella ja lumipyryllä haettaessa nukkuma suojaa, kuten pidemmässä ahkiossa ja muissa esm. lappalaisten vetopeleissä on mahdollista tehdä.

Mikä teillä on vetopisteen korkeus pohjapinnasta mitattuna?

[toni]

Tuli (liian)pitkästä aikaa luettua uudestaan hemmetin hyvää Olli Aulion retkeily kirjaa, ja siitä pomppasi eteen myös tobogganin valmistus ohjeet.

[RSS]

Toi ja muutamia kuvia käytettiin osviittana kun tehtiin. Klikkaa kuvaa ni se suurenee.

http://www.inquiry.net/images/Copy_of_Trailt1.gif

[Simo Hankaniemi]

Miten taivutus sujui, oliko siinä mitään ongelmia?

[toni]

Kuvasta päätellen vetopiste sijoittuu alas, pohjapinnan tasolle?

Ahkioissa se on taasen ylempänä, jonka takia myös keulan nousun pitää niissä olla loivempi. Mutta konsepti on eri vaikka paljon yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Pakkaaminen on oma taitolajinsa:)
Painopisteeen taakse sijoittamisen suhteen tulee esm.mäkisessä maastossa ongelmia vetopelin vaakatasossa pysymiselle.

[RSS]

Ekan taivutus onnistui hyvin, pari muuta ei niin hyvin kun vesi ei kiehunut kunnolla. Paikattiin raakanahalla.


Pohjapinnasta +10cm

Tossa intin vanhassa puisessa ahkiossa näyttäs olevan kiinnitys aika alhaalla myös!



_________________
Läntinen Seneca

[toni]

Tulkitsin siis väärin laittamiasi piirrustuksia.
Sain siitä kuvan, pohjaan sijoittuvasta kiivvitys/vetopisteestä.
Eiköhän kaikkien varsinaisten ahkioiden kiinnityspisteet killu tuossa yli/alle kymmenen-viidentoista sentin.

Lappalaisten menopeleistä löytyy sitten sitkäki korkeampia,mutta ne ovat rakenteeltaan ja muotoilultaan toisenlaisia.

Pitääpä silti ajan kanssa vertailla näitä eri lähetistä peräisin olevia "tobo" piirrustuksia.

[Martti Auer]

Musta jätesäkki hoitaa homman paljon paremmin.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[toni]

Jaa että jätesäkki? No jos ei kotopihaa pidemmälle mene...
Ja lumi on puuteria eikä sisällä ole mitään kovaa törröttämässä sekä lumestakaan pääse iskemään risua, niin kyllähän sillä jokusen metrin huoletta heittää:)
Tänä talvena kokeiltiin haalareita hätä vetimenä rinkalle jota kantaja ei voinut kuljettaa enään selässään. Hyvin kulki.

Vaan mitäpä voisi tehdä muovisaavilla?
http://www.sentex.net/~mwandel/winter/igloo2.html

[Mangrove]

Toini-Inkeri Kaukosen tutkielmasta Alusvaipat eli villalakanat (Kansatieteellinen arkisto 15) vuodelta 1961 käy ilmi, että Suomessa on käytetty ennen puuvillalakanoita villaisia tai puolivillaisia lakanoita olkien päälle asetettuna. Villalakanoita saatettiin toisinaan myös käyttää peittoina. Pituutta niillä oli alueesta riippuen 140-210 ja leveyttä 120-150 cm. Myöhempien aikojen puuvillaisiin tai pellavaisiin lakanoihin verrattuna villaisilla oli pitempi käyttöikä, noin 20 vuotta, ja ne tarvitsi pestä vain kerran vuodessa talven jälkeen jos silloinkaan.

Varhaisin tieto näistä lakanoista Suomessa on kaksi Viipurin linnan vuoden 1483 inventaariossa mainittua villalakanaa. Samassa luettelossa mainitaan myös 15 paria valkaistuja [pellava]lakanoita. Villaisten alusvaippojen käyttö loppui säätykodeissa 1700-luvulle tultaessa ja muualla viimeistään 1930-luvulla.

[Mangrove]

Hylkeenmetsästäjien yöpymisvarusteista kertoo Hämäläinen artikkelissaan Hylkeenpyynti keskisen Pohjanlahden suomenpuoleisella rannalla (SMYA - FFT XXXVII:2):

[Kiul]

Näin 'teknokraaatina' täytyy todeta,että Kujansuun löytämät jutut ja lainaukset ovat erittäin mielenkiintoisia ja ainakin itselle myös hyvin 'valaisevia' juttuja. Iso kiitos niistä.
Kuulun itse 'villauskoviin' ja nämä jutut vain vahvistavat uskoani. Ainoa poikkeus tähän omaan 'villauskoon' on fleece, ihmetavaraa ollakseen muovia.

[Rakonczay]

Tuossa Viipurin linnan fatabuurin inventaariossa mainitaan useassa kohdassa ryijyt.
Hylkeenpyyntitekstissä mainitaan Maalahdella yhteen ommelluista ryijyistä.

Itse kudoin ns nukkumaryijyn pari vuotta sitten ja olen nukkunut sen alla keskiaikatapahtumissa siitä lähtien. Todella hyvä yöpymisväline.

Täytyykin muistaa laittaa ryijyn dokumentaatio kotisivuilleni. Siinä on lisää tietoa ryijyn käytöstä aina 1000 vuoden takaa ympäri pohjolaa ja brittein saaria...

[toni]

Ryijyähän on käytetty iät ja ajat "veneilykeleissä". Villa on tunnetusti märkänä/kosteanakin lämmin, eikä tähän tarkotukseen(kaan?) käytetyistä villoista pesty pois lanoliinia.

[Mangrove]

Saini Laurikkalan tutkimuksessa Varsinais-Suomen talonpoikain asumukset ja kotitalousvälineet 1700-luvulta käydään lävitse tarkkuudella eri vuodevaatteet sekä niiden yleisyys. Tein tietojen perusteella seuraavan ennallistuksen 1700-luvun talonpoikaispedistä Varsinais-Suomessa:

- Pieluksen (s.o. tyyny) raidallinen päällys oli sarasta, sarssista tai pellavasta. Harvemmin vasikannahasta tai säämiskästä. Sisällys höyhenistä, ruokojen röyhyistä tai poronkarvoista. Harvemmin olkia, akanoita, heiniä, rohtimia tai osmankääminuntuvia.

- Peitteenä toimi nahkavällyt tai ryijy. Suurin osa vällyistä oli päällystetty saralla, sarssilla tai pellavalla. Myös päällystämättömiä tunnettiin. Harvemmin käytettiin täytteellä varustettuja täkkejä.

- Vuodeoljien päälle levitettiin vaippa eli edellä mainittu villalakana. Nämäkin olivat raidallisia. Noin puolella taloista oli näiden lisäksi pellavaraiteja. Vain 1/5 taloista oli vuosisadan alussa patja, loppupuolella noin 1/3 omisti sellaisen. Se täytettiin samoin kuin pielus.

[Mangrove]

Kuinka monelle mahtaa olla päänaluslauta edes käsitteenä tuttu? Niitä on tietojeni mukaan käytetty eri puolella Suomea ainakin 1600-luvulta lähtien 1900-luvulle saakka.
Suomenmuseotonline.fi - Päänaluslauta

[Rakonczay]

Nyt kun Martti toi esille ton päänaluslaudan, niin muistui taas mieleen asia.
Sain ladattua nettiin dokumentaation omasta peitteestäni.

http://www.elisanet.fi/huikari/bedryijy.html

[Mangrove]

http://www.wits.ac.za/newsroom/newsitems/201112/14791/news_item_14791.html

[Mangrove]

Onko täällä kukaan mahdollisesti kokeillut kapokkikuiduilla täytettyä ja esimerkiksi silkkisellä päällyksellä varustettua makuupussia? U.S Antarctic Service käytti 1940-luvulla kapokilla täytettyä makuualustaa Etelämantereella. Kapokilla pitäisi olla villaakin parempi eristyskyky ja lisäksi se on hyvin kevyt, erään taulukon mukaan sen tiheys on keskimäärin vain 14.1 kg/m³. Vertailun vuoksi ilman tiheys saman taulukon mukaan on 1.28 kg/m³, puuvillavanun 81.1 kg/m³ ja villan 111 kg/m³.

[Mangrove]