Jousi

[marianne kortesoja]

Tässä yritän lueskella näitä ja kysellä tutuilta ja tuntemattomilta, mutta voisikohan joku laittaa tänne noin niinkun yksinkertaisen peruskäsitteistön selityksineen... tulisi vähemmän harmaita hiuksia ja silleen????

[Juri]

Voisitko Marianne vähän tarkentaa?
Voisi olla ihan helppoakin vastata kun vaan tietäisi mihin.

[Martti Auer]

Uusipapuaguinealaiset eivät käytä nuolissaan lainkaan mitään sulituksia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[marianne kortesoja]

termistö yleensä, ehkä on muitakin blondeja noviiseja kuin minä??
siis tarkoitan sellaisia ilmaisuja kuin steivi, spine, barrelointi yms. "ammattislangia", ja tuntuu tyhmältä olla koko ajan kysymässä asioita jotka toisille ovat itsestään selvyyksiä...

[T. Manner]

Tuota tuota, mitäpä jos keräilisit nuo termit yhteen, osaavia vastaajia varmaan löytyy...

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Juri]

"steivi", "staavi" = Jousiaihio, jota ei ole vielä työstetty lopullisiin mittoihinsa. Voi olla myös nuoliaihio.
"spine" = Nuolen jäykkyys.
"Jousiampujan paradoksi", "paradoksi" = Ilmiö jonka ansiosta nuoli taipuessaan kiertää jousen kahvan ja jatkaa matkaansa täydessä vedossa osoittamaansa suuntaan.
"barrelointi" = nuolen varren ohennus sekä perää että kärkeä kohti, niin että varsi jää keskeltä paksummaksi.
"nokki" = jänneura (sekä jousessa että nuolessa).

Lisää?

[marianne kortesoja]

kiitos,

vähitellen toivottavasti kertyy tänne sellaisia sanoja, jotka muille ovat itsestään selviä, mutta blondille vaikeita...

tosin ajattelen, että kun kysyn, ehkä opin... toivottavasti!!

[Juri]

Mistäs ihmeestä noita nyt voisi kysymättä tietää?
Nythän sitten selviää samalla "häppeellä" monelle muullekin joka ei ole kehdannut edes tiedustella, oli tukan väri mikä hyvänsä.

[Ari Rantala]

Tuolta Lungerin sivustolta löytää aika paljon kaikenlaista selvitystä jousista ja jousiammunnasta. Lungeri on/oli nykyaikaisemmilla jousilla ammuskelua harrastava kaiffa, että sivusto keskittyy lähinnä niihin. Sanasto on silti sama ja hyvin myös perinnevärkkeihin soveltuva.

http://koti.mbnet.fi/lungeri/

Joskus bongasin listauksen yleisimmin esiintyvistä sanoista ja niiden "käännöksistä" suomeksi mutta en pirullakaan löydä sitä uudelleen...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Eipä sitä tule aina kirjoittaessaan ottaneeksi huomioon, että sivuillamme käy varmasti paljon myös vasta-alkajia tai muuten vain kiinnostuneita, joille terminologia ei ole tuttua. Mutta kysymällähän selviää. Osa termeistä on puhekielenomaisia väännöksiä englannista, kuten tuo "staavikin". Kun kirjallisuus on lähinnä englanninkielistä, niin tietyt sanat tulevat sieltä kuin luonnostaan myös suomeen.

Jotkut termit tarkoittavat eri asiaa eri jousiammunnan lajeissa. Esim. taljoilla ampuvat puhuvat yleisesti jousen "virittämisestä" tarkoittaessaan nuolen vetämistä täyteen vetoon ennen laukaisua. Perinteisemmällä puolella jousen "virittäminen" tarkoittaa jousenjännesilmukan laittamista jousen jänneuraan eli nokkiin, jolloin jousi on ampumakunnossa. Nuolen vetäminen täyteen vetoon on sitten jousen "jännittämistä". Kenties tuo "virittäminen" on oikea termi taljan kohdalla, koska kevennyksen vuoksi operaatio on luonteeltaan erilainen kuin perinnejousella. Se siis vastaa esim. ansan tai varsijousen virittämistä.

[T. Manner]

Tulipa tuosta Simon toteamuksesta mieleen, että suomen kieilessäkin lienee ollut termit jousen ja nuolen eri osille ja oheistoiminnoille. Eikö kukaan kielitieteilijä ole tehnyt mitään hyödyllistä kuten esimerkiksi listannut noita?

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Smirkelimies]

Kun tutustuin eka kertaa tähän sivustoon, ihmetytti tovin sana "tilleröinti". Luulin sanan tarkoittavan jollain tökötillä sivelyä, ehkä tilleri muistutti sanaa tinneri. En tiedä mikä olisi napakka käännös. "Viimeistelyveisto" tms.

[Mangrove]

[T. Manner]

Tuo on ihan hyvä alku, kiitos! Osan noista suunnilleen tiesin, mutta etymologian selvitys ei ole pahasta.

Nyt sitten vain pitäisi selvittää kotoperäiset sanat kaikille muille eri jousen osille, olen melkoisen varma, että jousen osille on ollut omat erikoiset nimensä, ovat tieten tainneet matkata unholaan kuten niin moni muukin eräkulttuuriin kuuluva asia.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Mangrove]

[Iivana]

Minun tietojeni mukaan ensimmäiset kirjoitetut jousiin liittyvät sanat ovat ambuo ja nouli. Tässä runoniekoilla on taas jopo päässyt keulimaan, mutta niin siinä vain lukee, ihan selvästi, tosin Kirillisillä merkeillä. Lisäksi sieltä löytyvät sanat jumala ja suudie (aunuksen karjalaksi tuomita, sana käytössä tämä päivänäkin).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuohikirjeet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuohikirje_292
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[T. Manner]

[Simo Hankaniemi]

Uskon, että jousen ja nuolen eri osille on ollut hyvinkin spesifit nimitykset. Kyseessä on kuitenkin ollut tärkeä työkalu ja ase, josta on paljon keskusteltu. Näitä nimityksiä ei vain ole kerätty talteen aikana, jolloin ne on vielä tunnettu.

Dakota-kielen sanakirjaa joskus lueskellessani huomasin, miten uskomaton määrä ampumiseen liittyviä termejä on ollut käytössä dakota-intiaaneilla. Eri nimityksiä on käytetty jonkin ampumisesta hajalle, ampumisesta läpi, ampumisesta poikki jne. jne. Navajo-intiaaneilla on ollut eri nimityksiä nuolille mm. sen mukaan, millä sulilla nuoli on sulitettu. Jousen nimitykseen on vaikuttanut myös sen väritys jne. Suomalaiset tuskin ovat jääneet tässä kakkosiksi kielellisen rikkauden suhteen. Kulttuurin muuttuessa nämä erikoisnimet tietysti unohtuvat yhden sukupolven aikana.

[Mangrove]

Collinder, B. 1977. Fenno-Ugric vocabulary. Buske, Hamburg. 2. p.

fi kaski burn-beaten clearing; young birch; est kask birch; vote kahči | vty ky?-pu (pu tree) | zr kyź, kyć-pu | os kuć, kut', S huńt' the outer layer of the shooting-bow, made of birchwood.

[? fi maakko (threashing-)flail consisting of a piece of birch-wood] | vg maaŋhw axe-helve; axehead used as hammer; club; ńaal-m. blunt, heavy arrow (ń. arrow); maahwŋ ńaal arrow for shooting squirrels | os moh, N Kazym moŋk the back of the axe; ńo-moŋk the thick end of the blunt arrow used for small game (ń. arrow) || yr muŋk arrow |tv muŋka blunt arrow used for small game | yn muggeo.

fi väkä barb || yr weäha tooth (of a comb); kata w. finger, toe (k. nail); jæhota arrow with biforked point, Forest wiehuhta arrow to shoot wild reindeers, swans, geese, ducks etc. with.

[Mangrove]

Toivonen, Y. H. 1948. K.F. Karjalainens Ostjakisches Wörterbuch. Lexica Societatis Fenno-Ugricae X. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Hantin kielen eri murteissa on sanat yksinkertaiselle ja "kaksikertaiselle" jouselle, "oikein hyvälle (samojedilaiselle)" sekä "lujalle, tukevalle, hyvälle" jouselle. Jousen osista sanat on kehitetty ainakin sakaralle, kädensijalle, jänteen keskikohdalle, koivupuolelle sekä lylypuolelle. Suurin osa näistä on yhdyssanoja, jotka on muodostettu liittämällä apusana jousea tarkoittavaan sanaan.

Nuolista tunnetaan suippokärkinen, "rautahaarukka-", sorsa-, saukko-, tylppäpäinen, luu- sekä ruuvinuoli. Nuolen osista; jänneura eli "jännepye", nuolen rautainen kärki ja (saukko)nuolen siima. Viinille näyttää olevan kaksi sanaa, nuoliviinille ja "puiselle nuolilaatikolle". /Martti

Siro, P. 1948. H. Paasonens Ost-Tscheremissisches Wörterbuch. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Marin kielen "jousi"-sana merkitsee tarkkaan ottaen ?olo-puusta eli jalavasta valmistettua jousenkaarta. J.-orol taas on "kaaren keskikohdalla pykö, johon nuoli asetettiin". Nuolella näyttäisi olevan kaksi eri sanaa. /Martti

[Mangrove]

Schroderus, E. 1637. Lexicon Latino-Scondicum.
Florinus, H. 1678. Nomenclatura.
Juslenius, D. 1745. Suomalaisen Sana-Lugun Koetus.
Ganander, C. 1787. Nytt Finskt lexicon.
Renvall, G. 1826. Suomalainen Sana-Kirja.

- Jousi, caari [1745]
* joutten jännet [1787] joutsen jännet [1826]
* joutten selkä [1787], joutsen selkä [1826]
* jousenpihca [1745], joutzen-pihka [1787]
* joussen nuti [1787]
* janhus, -xen| kuusen janhuxesta se on | janhus jousessa pitäwi | mull on suxet tehdyt janhoxesta [1787] = "sama kuin lyly" "lylypuu"


- Nuoli, wasama [1745]
* nuolenterä [1745], nuolen terä, nuolenpää [1787] nuolen terä [1826]
* wekärä | milläs nuoli nouttaneen wekara wedettänehen ihosta eläwä raukan karwasta emo kapeen [1787] = "väkä nuolessa [?]"

* nuolen sulka [1787], nuolen sulka [1826]
* nuolen harja sulka [1787]
* nuolen siwusulat [1787]
* yxi kanta nuoli - yheltä puolen sulka, kaxi kanta - kahelta puolen sulkijn pantu [1787]
* sulettelen | sulittelen | suletteli nuoliansa [1787]

* nuolennysi [1745], nuolen nysi [1787], nuolen nysä [1826] = "nuolen takaosa"
* pahka eli wisapää, ponsi, wasaman ponsi [1787] = "möhkäle nuolen varressa"


- Viini, piili cori [1637]
* wijnikäs [1787], wiinikäs|wiiniket [1826] = "pitkä hihna joka kiinnitetään viineen"
* wiiniköisen [1745], wijniköin|wijniköitzen [1787], wiiniköitsen [1826] = "laittaa viini tms. selkään", "wijniköitze kontti, laukku hywjn selkääs" [1787].


- Ampua
* jotta ma jousseni wetäsin, kiweröni kijnittisin | että mä jaxan jalka-joutten wetää | kiskasoo joustaan | wetää kiskasoo joustaan | joutella ambua | jännittää jousta ylön rajusti | laukausta jousta | joussi lyöpi kauwwas | ettemme jousta ylön rajusti jännitä | kuin nuoli ammutt siwautti [1787]
* jännittää | wetää jousta laukaista | joutsi kantaa | ampuu | lyöpi kauwas [1826]


- Hennoittaa
* hennoitan, -ttaa| hennoita, kijnnitä joutzen jännettä; hennoita welikulda joustani [1787]

[Iivana]

MAHTAVAA!
Nyt herää jousi henkiin myös suomen kielellä.
Minua joskus haittaa finglish, kun olen vähän isänmaallinen (uskaltaako sitä edes ääneen sanoa nykyisin).
Sanat kuullostavat voittopuolisesti hämäläisperäisiltä?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[pyssymies]

Tuo "janhus" muistuttaa nykyistä itämurteiden "janahusta". Sukulaismiehet käyttävät tuota nimitystä lylypuusta.

Niin, vasta Lönnrot toi Suomen kirjakieleen enemmän piirteitä Savon -ja kaakkoismurteista. Voi hyvinkin olla hämäläistä aineistoa.

[heikki]

[tuomas]

[Iivana]

Ylen tarkoittaa varsin nykyisin. Karjalan kielessä vielä paljon kyseinen sanontatapa käytössä. Esim. On kondie ülen vägevä metsäs, karhu on varsin vahva metsän eläin. Tai: Päćći rodih ülen hiilavokse konzu tuli viridettih, uuni lämpesi varsin kuumaksi heti kun tuli tehtiin.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Mangrove]

[Mangrove]

Aluksi muutama jousiaiheinen sananlasku teoksesta "Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut" (1702).

Ei auta ambuman, ettei ole nuolen noutajata.
Nälkä lappalaisen opetta ambuman.
Puhuttu puhe, ammuttu nuoli.

Löysin Gananderin sanakirjasta lisää jousisanoja.

- saxiainen, -sen s. (lappalaisten jalka joutzi en båga med järn halfcirckel.
- pyörä wyö, joka mjehen wyöllä on en bågspännares bältte at spänna up bågan | pyörä kijwut, jolla jännet wedetään triss hakor, at draga up bågstränden.
- purin, -men s. nuolen purin i. e. tuohen terwasta tehty langalla sidet nuolen (derivatur ab utraqve voce, & ab puren & puran).
- wanuja, -jan. s. idem. Run. pro wanuttaja | [...] ruho nuolien wanuja Run. pijhl görare.

[Mangrove]

http://kaino.kotus.fi/kks
ojaine
[...]
2. ura, kouru, kuurna.
lošt́ikoz (jousipyssyn) tukissa [...]


puupissoali
lasten puupyssy; jousipyssy
ennenvanhaz ei olluh raudaista piššeĺie, puupiššeĺilöil om mettšuidu. Suoj | puupiššaĺi (kadahine vanneh, svolas kuuraine piipussa pieni ura, ńokaz on loukko vannehtu panna; toizes peäz om pyöröihyd pieni pyörä, siid läbi noagl‿iškietty, ual on ĺiipatšin, buĺk̆ku puuhine, ńokaz burtšaine). Säämäj | puupiššali. Nek-Riip.


jousioruša
jousi, jousipyssy.
jouzoruža. Suoj | jouzoružan ker lähti mettšäh (harv.). Salmi

jousikas
lasten jousipyssy.
jouzikas. Suistamo

[Mangrove]

Tervo, W. M. 1893. Metsästystietoja Kajaanin kihlakunnasta ja etenkin Sotkamon pitäjästä. Kansantieteellisiä kertomuksia II. SKS, Helsinki.

Metsämiesten aseet ja muu kalusto.
1. Keihäs [...]
2. Jousi. Että jousi ei ollut vähäinen kalu, sen osottaa jo kansan "arvuutus" jousesta, joka kuuluu; "Lika liinoo, harkko hautoo, koko puita koivusia". Jousen eli jousipyssyn osia olivat:

Jousipuu eli sääri (myöskin jousen jalka) selkä l. selkäpuu l. jousenselkä l. selkoin, jänne l. purus, pyörät, pyöräin orret, liipasin, ura eli kuurna sääressä.
Sääri oli koivusta, selkä kuusen eli männyn janhuksesta. Jänne nuora eli purus tehtiin hampunnuorasta punomalla. Jousi jännitettiin jousivyön eli sivuvyön ja siinä olevien rautakoukkien avulla. [...]

Nuolet eli piilit olivat tehdyt kovasta puusta, tavallisesti koivusta. Nuolen osat olivat: Nuolenpää l. -kärki l. molikka, joka oli tavallisesti raudasta ja piikillä varustettu, pyrstö eli lehti, vali, joka oli molikan ja pyrstön väli, sulat joita tavallisesti oli kaksi ja ne kokotta otetut. Nuolet piti metsämies kontissa, jonka hän kantoi selässään, [...] Kontti oli tavallinen, tuohista tehty, jommoisessa on viilekkeet, viilekelastat, joista viilekkeet ovat kiinni, kieli, kielinuora, kielipyörä, johon kontin kieli sidotaan kielinuoralla kiinni, särmät (= tuohisuikaleet, joista kontti on tehty), tavallisesti nahkainen rintanauha, jolla viilekkeet sidotaan rinnan edestä kiinni toisiinsa. [...]

[Mangrove]