Jousi

[Mangrove]

Sama paikka, eri jousi. Ilmeisesti Gunnar Landtmanin tuliainen v. 1910-1912 matkoilta. Mitat saatavilla tarvittaessa.

http://www.nba.fi/fi/opetus_kaukaa_haettua_12
"Tavallisin metsästysase oli jousi ja erilaiset nuolet. Ilman näi­tä mies ei poistunut kylästä. Aseet olivat vaihtotavaraa, ja mies saattoi omistaa usealta taholta saatuja nuolia. Niiden varret olivat yleensä bambua, kärjet puuta, bambua, luuta tai kasuaarinkynttä."

[Mangrove]

Gunnar Landtman, Museovirasto.

[jkekoni]

Englantilainen pitkäjousi on unikki asia jousihistoriassa.
jep jep...

(Ja tääkään ei liittynyt mitenkään mihinkään.)

Tästä saisi hienon englantilaisen tyylinäytteen muuttamalla jousen ja ampujan väriä... ja nuolen pituutta tottakai.

[Juri]

Ukkopahalle ei ole kukaan "asiantuntia" viitsinyt käydä kertomassa että hänen jousensa on aaivan liiian pitkä. Eihän nyt tuollaisella kauhialla mastolla voi viidakossa ammuskella, eihän?. Taikka sitten aavalla preerialla?
Ei taida äijäparasta olla ihan intiaaniksi.

[heikki]

<ot> Ai ampumassa toi ukko? Sehän on juuri työntämässä jollakin apuvälineellä leipälapiota leivinuuniin ottaakseen sieltä höyryävät rukihiset uutisleivät orrelle kuivumaan. Orretkin siinä valmiina.</ot>

[Iivana]

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Mutta kuinka kävisi Simolle ja kavereille Papualla?
Lyhyet inkkarijouset myötäkäyristyisivät sademetsän kosteudessa äkkiä lasten leluiksi. Köykäiset ja vänkyrälle vääntyneet vesanuolet eivät kovin suurta vahinkoa enää onnistuisi aiheuttamaan, vaikka ampumamatkat ovat tiheikössä pakostakin lyhyitä.
Lyhytjousten suurin etu, helppo käsiteltävyys, menettäisi myöskin merkityksensä kun viidakossa ei ole matalana ryömimisestä mitään iloa.

Ei ole mikään ihme, että jousimallit ovat eri puolilla maailmaa niin erilaisia.

[Mangrove]

Laitan tämän tänne vaikka ei teitä kuitenkaan kiinnosta. :twisted:

Landtman, G. 1933. Ethnographical collection from the Kiwai district of British New Guinea in the National Museum of Finland, Helsingfors (Helsinki). Commission of the Antell collection. Helsinki. Sivut 47-48.

The Kiwai bows are generally stained dark brown by being rubbed with coconut kernel and being held over a fire. This treatment also seems to be intended to make them more elastic. The string (wáda or áaro; in Masingle gásaséa; Tirio iaári; Gaima, Gogodara kóta) is made of a strip of young (green) bamboo, frayed out at both ends for tying; for this purpose the ends may be dipped in water. Certain bushmen in Daudai are said to use bow-strings of split ratan. A ring of twisted fibre near each end of the bow keeps the string in position. [...] East of the Kiwai district are found bows (Bósoma gagáre) made of palm wood and with the string tied on by means of a seperate piece of cord. [...] In Kiwai the bow is held in the left hand vertically (except, for instance, when shooting fish in a crouching position) with the root end (of the growing bamboo) upwards; the same end is directed forward when the bow is carried horizontally in the hand. This seems to be a universal rule; »where strong (strength) he stop, he go along head.» The root end of the bow is called mábu at Mawata and íngle at Masingle, the other end bári at Mawata and mópe at Masingle.

[Juri]

Tuli vielä mieleen että tuollaiset keihään kokoiset raskaat nuolet eivät taida paljoa pienkasvillisuudesta häiriintyä. Voisi kuvitella että ryskii puskan läpi kuin luotijuna. Avointa maastoa ja puhtaita ampumalinjoja kun ei viidakossa taida olla liikaa tarjolla.
Joku hyvä syy tuohon kokoon varmasti on. Jousi on tietysti myös tehtävä nuolen mukaan.

Olisikohan syytä napsaista Papualainen ihan omaan aiheeseensa?

[toni]

Oon ajatellut kuvasta aivan samaa.

Jotain saman suuntaista on suomessa, peitteiseen maastoon paremmin soveltuvisssa hirvikivääri kaliipereissa. Lyhyt ja kevyt nuoli sinkoilisi herkästi minne sattuu, tehojaan menettäen.

Olosuhteet muokkaa ja sanelee....
Eläkä Martti ny hermoille siellä mitään....toki keskustelu aina kiinnostaa:)

[Tuukka Kumpulainen]

[Simo Hankaniemi]

[heikki]

Nyt Simo heitti kyllä niin selvän haasteen, että on kumma jos ei joku porukka siihen tartu

[Juri]

Papualla otetaan sitten miehestä mittaa. Knuutinpojat hoitanee matkakustannukset?

Jos ei onnistu, niin vaihtoehtona voisi ajatella jotain trooppista kasvihuonetta. Välineitä säilytetään paikallisissa kosteusoloissa ainakin kuukausi ennen ottelua.

[Juri]

Viidakkonuolieni suuret lehtimäiset kärjet ajattelin tehdä kumilevystä.
Jos pysyttelen mukavasti puskien takana niin Simon tussunuolista ei ole paljoakaan vaaraa, vaikka tulittaisi kuin konekivääri. Simolle taas ei turvaa löytyisi kuin isompien puunrunkojen takaa, sieltäkään hän ei pystyisi ampumaan.

[Simo Hankaniemi]

Jos tältä planeetalta löytyy edes yksi "papualainen", niin voimmehan testata myös metsämaastossa. Ensin lämmittelyksi avoimella maalla ja sitten metsässä. Maltan tuskin odottaa.

Joku voi väittää, että tussukärki pitkässä sulattomassa nuolessa ei toimi, koska se on liian kevyt, eikä ohjaa menoa kuten kuvassa oleva iso leikkuri. Hyväksyn tämän argumentin ja sallin pitkän nuolen etupään massan lisäämisen esim. laittamalla siihen paino metalliputkesta tai kiertämällä riittävä määrä metallilankaa etupäähän, tussun taakse. Tai millä vaan tavalla, mikä lisää etupään massaa. Kaikki käy, kunhan vaan saadaan se papualainen kentälle.

Koska kyseessä ei ole normaali tussusota, vaan taistelun simulaatio, niin papualaisen jousen täytyy olla realistisen voimakas, ei mikään "tussujousi". Ja se minunkin jännejouseni on 50-paunainen, eli niukin naukin realismin alarajalla. Nuolen isku on siis puolin ja toisin vähän ankarampi kuin tussusodassa ja tämä täytyy hyväksyä.

[Juri]

[Nanook - pakkasen poika]

Tästähän saisi kunnon tositeeveetä. Simo kiertää maailman erinurkilla ottamassa jousimatsia eri jousikulttuurien edustajien kanssa, ja kamera käy. Papulaisten jatkoksi korealaiset, bhutanin pojat, mongolit ja Amatsonin vinkuintiaanit. Ja ultimaattinen lopetus: Simo vastaan viimeisillä hilavitkuttimilla varustettu talja-ampuja!

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Tuukka Kumpulainen]

[Smirkelimies]

Lissää Papualaisia mehtuulla. Innokkaat näprääjät voi katsoa töröttimen mallia, suora tai mukavasti käppyrä.

[M.Reinikainen]

Onko niillä nandu selässään?? Toni ehkä tietää paremmin.

Tässä pari lisä kuvaa kyseiseltä pallonpuoliskolta
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Smirkelimies]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyp%C3%A4r%C3%A4kasuaari

Kumma emäntä minulla, kun heti tiesi mitä kanasia Papuan ukkelit kanneskelee. Kypäräkasuaareja tietysti!

[M.Reinikainen]

No aatelinkin et ei ihan nandulta noi näyttäneetkään.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[toni]

Siinäkin olisi jo kylliksi jos joku meikäläisten foorumilta kävis kellistämässä vaikka hautovan kasuaari uroksen.

Muistan nähneeni joskus pätkän jossa luonto dokkarin tekijä kameramiehineen koitti päästä pesälle mellakkapoliisisen kilvet suojina.

Joutuivat luovuttamaan;rytyytys potkuineen,yms. oli liian raivoisaa.

[M.Reinikainen]

Hetkinen! Oliko tuo haaste??
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Simo Hankaniemi]

Hieno kuva tuo Mikken "huge ego". Sopisi primitiivijousikirjan kansikuvaksi.

[toni]

Jos omistasin kasuaareja niin kyllä noitä voisi mainiosti mennä haastattelemaan:)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasuaarit

Mut joo, ei nuo miekkosten päällä kyyditetävät oo nanduja.
Nandut on kissanpentuja kasuaariin verrattuina ja niiden pitäis olla cräkeissä jotta lajien käyttäytymiseroja vois verrata keskenään:)

[Smirkelimies]

http://www.youtube.com/watch?v=YA58sS3x2Oo&feature=related

Juutuupissa on aika paljon kasuaarivideoita. Turistit härkkii kasuaareja hiekkarannoilla sun muualla missä niitä tepastelee. Jos tietäisivät mihin tuo otus pystyy, saattaisivat jättää härkkimättä.

[toni]

Ei saakeli....hulluja nuo..

Mutta pätkä ei ollut sama, jonka olen ite nähnyt. Siinä otiin viidakossa eikä äijät voineet kasuaarille oikein mitään. Hittiä tuli niin maan kerpeleesti..

Oon saanu kädestäni(mikä luun nimi ny onkaan?)tuosta ranteen ja kyynärpään välisen pitkän luuni säröille jouduttuani painiin nadu uroksen kanssa. Potkun voima oli pesäpallo mailamainen...

Joku viikko tais tuossa sen jälkeen mennä että pystyi jännittämään jousta.
tuntu että luu menee palasiksi ja pilluinpäreiksi kaikesta pienestäkin työntö tai vääntö voimasta. Käsi näytti aika ruhjotulta pitkänaikaa.

Mä leikin kokemukseni perusteella mielummin hippaa raivohullun lapinlehmä sonnin kanssa kuin käyn samalle tantereelle samassa mielentilassa olevan kasuaarin kanssa. Ihan totta.

[Smirkelimies]

http://www.youtube.com/watch?v=32YY5WakvuQ&feature=related

Ohessa yksi hiekkarantavideo.

[Mangrove]

Landtman, G. 1933. Ethnographical collection from the Kiwai district of British New Guinea in the National Museum of Finland, Helsingfors (Helsinki). Commission of the Antell collection. Helsinki.

766. Bow and string, both of bamboo (p. 47) - 769. Bow of palm wood with bamboo string tied on by means of seperate piece of cord (p. 47). - 771. Small bamboo bow used by boys (p. 47).



Bone-headed arrows. [...]

[Simo Hankaniemi]

Mustavalkoisesta kuvasta ei saa ihan täyttä käsitystä siitä, miten upeita monien papualais-nuolten puukärjet ovat. Niissä on mm. värikkäillä kasvikuiduilla punottuja monimutkaisia systeemejä väkästen lisäksi. Parhaat esimerkit ovat sellaisia, että mahtaako viikko riittää yhden kärjen väkertämiseen. Ne jätkät ovat halunneet nähdä vaivaa nuolinsa suhteen, vaikka ei ole edes sulituksia.

[pyssymies]

Tradgangin sivuilta muuten löytyy Ashbyn artikkeli papualaisjousista ja niiden käytöstä. Mulla ei sinne ole nyt linkkiä, kun tallensin sen jutun peedeeäffänä työpöydälle.

[jkekoni]

Eiks papua uuden guinean kulttuurissa kuvionnilla ollut joku onnea tuottava tms henkinen funktio, eli henget tykkäs kuvuoiduista esineistä ja katseli niitä ja siinä sivussa evitti hieman tms...

[pyssymies]

http://tradgang.com/cgi-bin/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic;f=24;t=000016

Tuo se linkki on, mistä puhuin edellisessä viestissä.