Jousi

[Iivana]

Oikeasti nuo tappolinjan hommat ei tarvitse mitään einsteiniä. Toki tietty määrä käytännöllistä ymmärrystä matemaattisluonnontieteellisistä ilmiöistä on tarpeen.
Itse metsästän jousella sen takia, että se on "heijastuma" niiltä ajoilta kun sodatkin käytiin lyömäasein lähitaistellen. Oli sotureiden perustyyppi muutakin kuin tuumanpaksuisilla silmälaseilla varustettu 40-kiloinen tietokonenörtti, joka nappia painamalla tuhoaa miljoona ihmistä kerralla. Ja jonka suurimmat meriitit on hankittu World of Warcraftista...
Ei vainenkaan, ei jousimetsästys vaadi välttämättä rakettitieteen opintoja. Onneksi. Joskus vaan tuo joulepuuhastelu tuolla liitossa mietityttää.
Sano sinäkin Ilkka sananen tähän aiheeseen...

[Tuomo]

Vaikka tämän ketjun keskustelu nyt vähän lipsahtikin teoriapitoiseksi, niin haluan omalta osaltani täsmentää, että en välttämättä pyri luomaan mitään uutta ja hienoa. Metsästyksen käytäntö on muotoutunut vuosien kuluessa lähes täydelliseksi, eikä sitä voi eikä kannata teorioilla muuttaa. Se mitä itse haluan on taustalla vaikuttavien asioiden ymmärtäminen. Asiat ovat niin kuin ovat mutta haluan tietää että miksi!

Toisekseen, esimerkiksi lyhyt jännejousi on loistava peli metsästykseen. Silti on kiinnostavaa tietää miten jännejousi vertautuu vaikkapa moderneihin jousiin energioiden ja hyötysuhteen suhteen. Ei se tieto käytäntöä muuta mutta voipi ainakin iskea faktoja pöytään epäilijöille ja kyselijöille!

Ilkan asiallisen värikäs kommentti olisi kyllä hieno lisä tähän ketjuun! Ilkalta tulee hyvin usein kokemusperäistä, kovaa tietoa, mitä todellakin arvostan, ja joka sitten johtaa ainakin itselläni usein uusiin miksi-kysymyksiin...!

[Varjaagi]

Minä olen aina vähän ihmetellyt että miten maailma on voinut syntyä ilman inisinöörejä ja nörttejä ja ateistina en voi siihenkään usko että olisi ollut joku "yli-insinööri jumala"...

Ei tuo joulesuositus ole liiton aineistoista sieltä pahimmasta päästä - tutustukaapa IBEP aineistoon joka tenttimällä aateloidutaan suurriistan metsästäjäksi...

[Nanook - pakkasen poika]

[Iivana]

Ei ajakaan. Sekakäyttäjänä voin vain todeta, että jos hallitsee käyttämänsä kaluston, niin ei se lopputulokseen vaikuta. Ehkä taljalla on helpompi oppia ampumaan ja osuu varmemmin hiukan pidemmälle.
Mitä väliä. Menee lähemmäksi ja täräyttää matkalta jolta osuu varmasti omalla kalustollaan.
Ei se lintu ole ainakaan itsellä paljoa moitiskellut pakasteesta osuiko siihen puukeppi vai hiilikuitunuoli. Eikä ole niinikään huudellut pakkasesta, että sinun koirapa se sai näyttelystä vaan kakkosen. (niinkuin ABC:n totuuskomissiolla on tapana). Pakastearkun palkintouomari ei osannut/ehtinyt tehdä eroa onko sen puuhun haukkunut karvakuono ulkomuodollisesti erittäin hyvin vai pelkästään hyvin rotumääritelmän täyttävä.
Tuo jouleilla puuhastelu tuntuu olevan varsinkin vasta-alkajille/nojatuolimetsästäjille varsin kiintoisaa. Se voi pahimmillaan estää näkemästä totuuteen. Jos meinaat saada jousella saalista, on metsästystekniikka ja taktiikka osattava. Sen jälkeen ampumataidosta ( ja ihan sama millä jousella) on hyötyä.
Ehkä osaa kiinnostaa enempi pelkästään kikkailla tekniikalla (ja ostella uusinta ja kalleinta relettä).
Itselle se metsästys on se juttu, ei niinkään välineet. Jos ehdin ampua kesällä riittävästi, niin perinnejousi. Jos vähempi, niin sitten talja. Onneksi on aina sen verta aikaa löytynyt, ettei ole tarvinnut pyssyä ottaa.
Mieluusti sitä harrastaa metsästystä jousella. En pidä itseäni muutenklaan jousimetsästäjänä, vaan metsästäjänä, joka on valinnut jousen aseekseen henkilökohtaisten mieltymysten takia.
Koitan itse toimia aina niin, että valinnanvapautta olisi myös tulevaisuudessakin. Itse rakennellut mukaan lukien. Kun jousessa on vaan riittävästi tehoa, niin ne ovat osaavissa käsissä täysin hyväksyttäviä metsästysaseita tyyppiin katsomatta. Vähimmäisvaatimus on omasta mielestäni se, että leikkaava kärki läpäiseen käytetyltä etäisyydeltä aiotun riistan "tapon paikalta". Tämä siis minimivaatimus. Tällöin asianmukainen osuma on hetitappava.
Ehkä eniten hallaa tekevät jousille metsästysaseina näsäviisaat nulikat, joilla ei niitä metsästysmeriittejä paljon ole. Yleensä nämä komentit "Ruutiasemetsästys pitäisi kieltää" jne. tulevat näiden veijareiden suulla. Metsästyskortti ollut parhaimmilla vuoden pari.
Joka on enempi touhunnut, niin tietää, että ei se totuus aina niin mustavalkoinen ole.
Minusta nämä Tuomon jutut ei kuulu "hengessään" tähän kategoriaan, koska noita jousia kun rakentelee, niin kyllä niitä mittailee ja vertailee keskenään erilaisten teknisten ratkaisujen osalta.
On hieman eri asia vertailla mikä on käytännössä osaavan henkilön käsissä hyvä metsästysase ja mikä ei.
Sinänsä varsin hauska treadi voisikin olla: "Varustefetisistin metsästysfantasiat- Kaatoja nolla, jouleja ei" tai "Insinöörit sen tietää: Jos ei jouleja Juhannuksena, ei riistaa koko syksynä. Ja vielä yksi lapsille huonosti sopiva: "Kalustopervo tuunasi ja hinkkasi koko syksyn- Naapurin saamamies vei riistan ja naiset".
Seuraava tarina sopinee osaan "joulujutustelijoista".
Savolaisen kaverin kanssa oltiin katsomassa paikallisessa urheiluliikkessä ruotsalaisia puusuksia esittelevää kauppiasta. Esittelijä kehui ruotsalaisen puusuksen maasta taivaaseen sanoja säästelemättä: pistin merkille miehen habituksen. "Pikkaisen" tiukasta farkkuopaidasta oli nappikin päässyt irtoamaan, kun loputkin näytti olevan aikamoisen lujilla. Jossain vaiheessa kuultiin kommentti: "En ole kahteenkymmeneenvuoteen hiihtänyt millän muulla suksella!" Johon kaverini latasi silmääkään räpäyttämättä: "Jotta kun minusta se vae vähäsen tunnustas lietkö tuota hiihtännä suksilla ensikään."
Joskus on noita jousijuttuja kuunnellessa tullut tämä sattumus mieleen. Mitenkähän se sillai....

[T. Manner]

Jos nuolen kärki on mennyt saaliista läpi niin ei sillä kai ole merkitystä kuinka nopeasti se sen teki? "Väärin kuollut saalis" joopa joo.

Itselläni oikeastaan kiinostus lähestyä jousenrakennusta insinöörikautta johtuu suunnilleen siitä kun satun olemaan sellainen. Toisaalta jos saisi aikaan "vahvistettuja lauselmia" siitä miten mikäkin vaikuttaa niin ei kai sekään haittaisi, onhan noita jo olemassakin ja kokeilemalla saadut ovat varmaan ihan luotettavia, mutta on joitakin asioita, jotka saa helpommin mallinnettua kuin kokeiltua. Ei se sen kummempaa ole.

[Ilkka Seikku]

Aika epämiellyttävä viestiketju..

[Kuhmon Ahma]

[Simo Hankaniemi]

En jaksa olla huolissani taljoista ja heidän laskelmistaan, sillä jousimetsästys ja jousisota alkoivat 60 000 vuotta ennen taljoja ja jatkunevat 60 000 vuotta taljojen katoamisen jälkeenkin. Talja-aika on vain outo syrjähyppy, anomalia, sekunnin mittainen ilmakuoppa yhdeksän tunnin lennolla.

[Nanook - pakkasen poika]

[Varjaagi]

Joulerajoihin, kuten moniin muihinkin lainsäädännöllisiin asioihin, vaikutetaan lobbaamalla ja lähestulkoon poikkeuksetta on niin että ne lobbarit saavat eniten aikaan joilla on eniten "pätäkkää" takana...

Mutta jos huomioi miten kävi peurakoe-esitykselle joka nyt meni PML ja SJML:n yhteisenä esityksenä eteen päin niin tilanne ei ole ollenkaan toivoton verrattuna siihen mikä oli tilanne vaikkapa vielä vuosi sitten...

[Iivana]

Nanook on oikeassa.
Sen takia näihin kommentoikin, vaikka kiire olisi.
Ehkä osassa suurta yleisöä jousella metsästäjiä pidetään ikuisina lapsina ja hommaa leikkinä. Taljajouset teknisinä vehkeinä ovat tietysti vähemmän lelun oloisia kuin puujouset.
Ehkä tällä on hieman helpompi edistää jousimetsästyksen asiaa, kun ei olla ihan "leluilla" liikenteessä.
Koska metsästys on harraste (ja kanalintuja ei ainakaan kestä metsästää pakastinta täyteen pelkästään vuoden lihat saadakseen noin niinkuin työkseen kotitarvemielessä) niin kuka on mitään sanomaan toisten välinevalinnoista. Tällöin puujousi on ihan samalla viivalla, jos joku sillä haluaa metsästää. Mutta esimerkiksi sota-aseeksi ei sitä kukaan ole tosissaan vaatimassa. Vaikka eihän tuosta nykyään tiedä, kun säästöt puolustusbudjetissa on päivän sana ainakin Shitpackilla ja Haglundi se jaksaa aina yllättää...
Se onkin sitten henkilökohtaisista mieltymyksistä kiinni se välineen valinta. Sen sijaan, että lähdettäisiin miellyttämään ja nöyristelemään näitä leluiksi mollaajia ainakaan puujousten kustannuksella, niin itse ainakin pitäydyn tiukassa faktassa ja kerron omia kokemuksiani sekä kerron saamastani saaliista. Ja saalista on tullut niin taljalla kuin perinteisellä. Tämä antaa uskottavuutta harrastuvälineelle. Itse olen sitä mieltä, että kaikki jousityypit ovat toimivia osaavissa käsissä, ja kun tuntee niiden rajoitteet ja osaa elää niiden kanssa.
Se voi jousi tuntua kummalta, jos on metsästänyt Kasa-ammuntakiväärillä, jossa on 4 tonnin kiikari kompensaatiosäätimillä ja lisäksi on etäisyyttä mittaavat kiikarit, johon saa ajettua näkökenttään etäisyysmittariyksikköön integroidun ballistiikkalaskimen dataa. Näitä on jo vissiin siviilikäytösssäkin. Ainakin Zeissillä olen nähnyt yhden kiikarin.
Jos joku haluaa metsästää ko. vehkeellä, se on hänen asiansa. Minulla ei riitä rääpyä ruveta niitä vaatimaan kiellettäviksi, vaikka omaan käsitykseen harrastemetsästyksestä tuollainen ei enää sovi. Toisenlaisen "riistan" jahtaamiseen tuollaiset vehkeet ovat ykkösvalinta.
Tämä siis niin kauan, kun metsästys on nykymittapuun mukaan eettistä ja ei vaaranna kestävää käyttöä. Tämä on yleinen perute metsästyksen hyväksyttävyydelle yhteiskunnassamme. Se on siten myös lain henki. Tekniikkaan ja kestävään metsästykseen liittyen olisi kyllä mielipidettä tarjolla enemmänkin, mutta en viitsi sitä ruveta esille tuomaan. Jos joku ei osaa metsästää ilman etäisyyysmittaria, niin se on hänen häpeänsä. Täysin laillista ja eettisesti tarkasteltuna kestävää metsästystä, kunhan se ei johda riistakantojen yliverotukseen.
Loppujen lopuksi itse näen, että ilman taljaa ei jousimetsästysasiat olisi näin hyvällä mallilla. Taljalla saadaan enemmän porukkaa mukaan harrasteeseen. Niitäkin, joilla aika ja potentiaali ei perinnejouseen riittäisi muuten. Isommalla joukolla on helpompi saada ääni kuuluviin. Mikään itsestäänselvyys jousimetsästyksen asema ei ole. Katsokaapa vaikka naapurimaita. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että niistä, jotka ovat vähemmistönä vähemmistössä tulisi uhrilampaita yleisen mielipiteen alttarille. Häpeämätön mielipiteeni on se, että talja ja perinnejousi ovat niin erilaisia aseita, että niitä ei pitäisi liian pilkuntarkasti verrata keskenään. Toki, jos meinaa saalista saada, molemmilla on kyettävä ampumaan tapon paikalle. Ja välineen on oltava vähintäänkin niin tehokas, että se läpäisee kohde-eläimen "tapon paikan" käytetyltä etäisyydeltä. Nykyistä lakia noudattamalla kaikkien (itsetehdyt ml.) jousiaseiksi luokiteltavien välineiden osalta tämä onnistuu kirkkaasti, ja jos totta puhutaan, niin vähän jää vielä reserviäkin. Ottaen nyt huomioon, mikä riista kotimaassamme on jousella metsästettävissä. Kaikki edellä mainittu onnistuu henkilöstä ja välineestä riippuen vaihtelevasti, kaikki eivät välttämättä noihin vaatimuksiin kykene ikinä miltään realistisilta matkoilta ja millään välineillä.
Turhaa edes ruveta talja/perinneakselilla keskenään kinaamaan. Joulejutustelijat ilman kivenkovaa käytännön kokemusta tekevät vain hallaa asialle. Kuvittelevat tietysti, että tällä saa vähän respectiä ja asiantuntijanoloista tuntumaa juttuihin kokemattomassa joukossa.
Meitä on koko metsästäjäkunnasta niin vähän, että keskenämme tappeleminen ei lopulta hyödytä ketään. Kettukatjat ja minkkiminnat tuskin yleensäkään metsästykseen suopeasti suhtautuvat, selitti niille mitä tahansa. Toki lain tulkinnan kannalta rajat pitää pystyä vetämään yksiselitteisesti. Toisaalta, täyttyyköhän hätnäppää hirvilaillisilla kaliibereilla lain vaaatimus ampumalla tehdaslatausta. Kuka sanoo, että luoti saavuttaa juuri ko. aseessa energiaan tarvittavan nopeuden? Ainakaan vielä kukaan ei ole ollut vaatimassa asekohtaista koeampumatodistusta käyetttävältä patruunalta. Itse tiedän oman kaluston, koska latausvälineisiini kuuluu luodinnopeusmittari. Kyllä käytäntö on se, että jos kaliiberi on katsottu hirvilailliseksi ja luoti on riittävän painava ja askissa ilmoitettu nopeus riittävä, niin perään ei ole huudeltu.
Liikemäärillä ja energialla alkaa mielestäni olla merkitystä vasta sitten, kun saaliiin koko kasvaa. Tämä ei tietenkään ole ristiriidassa edellä esittämäni perustotuuden kanssa. Isompikin riista kuolee, kun riittävän kokoinen leikkaava terä läpäisee "tapon paikan". Mitä paksumpi eläin, sen enempi puhkua nuoleen tarvitaan. Meillä suomessa kauris on kooltaan isoin eläin, mitä saa metsästää. Ja aika kevyelläkin kalustolla siitä läpäisy saadaan. Arkeologi Johanna Seppä tutki Poikkiteräisiä Kvartsikärkiä tieteellisellä metodilla ampumalla kuolleeseen kauriisen, ja ainakin tutkimusraportin dokumentteihin ja kuviin perustuen jälki oli vaikuttava. Ainakin omasta kokemusmaailmastani tarkastellen.
Ja sitten lopuksi: Onko meillä oikeasti joku helkatinmoinen ongelma jousimetsästyksen puolella? Minusta ei. Suurin ongelma lienee se, että osalla ei näy riittävän aika/mielenkiinto metsästykseen. Pitää sitten näköjään puuhastella näiden oheistoimintojen parissa.
Kenenkän ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Perusteltuja näkemyksiä puolesta ja vastaan voi esittää. Mieluummin sieltä metsän kuin luentosalin puolelta.

[Iivana]

Mode voisi poistaa, tuli kolmena kappaleena...

[Iivana]

Varjakan pakana puhuu asiaa.
Näkyi tuo kommentti tulleen sillä aikaa kun kirjoitin.

[Varjaagi]

Iivanahan revittelee...

Eilen kauriskaadolla tuli jauhettua -70 luvun puolivälin aikaisen jahtikaverin kanssa hiukan metsästyksestä. Mulla jousi ja hänellä hauliruisku kainalossa. Kertoili syksyn kanalinnustusreissuista ja hyvästä 8" nousulla olevasta skottipiippuisesta 243:sesta - 480m ja ukkoteeri kauniissa syysaammussa kenttään - kiikarina just tuo Iivanan kuvailema komppazeissi. Minä pistin paremmaksi kun kertoilin hauskoista ryynäilyistä lehtokurpan perässä jousen kanssa. On siinä entisillä nuoruuden aikaisilla jahtikavereilla vähän tiet eronneet

[Ilkka Seikku]

[Iivana]

Tarkoituksena ei siis ollut vertailla rinnastaen, vaan syöttää pari tolppaa vertaamalla tuohon sotapuoleen. Niissä hommissa käytetään yleensä parasta mahdollista kalustoa ja ollaan satavarmasti tosimielellä liikenteessä. Harrastushommissa näin ei ruutiasepuolellakaan ole. Vaan mitä tuohon jo mainitsemaani yleiseen hyväksyttävyyteen tulee, niin se on riittävä vaatimus. Senpä takia myös puujousi on mielestäni aivan yhtä validi kuin taljajousikin, molemmilla on omat etunsa ja haittansa.
Saattoi siinä muuten olla vähän piikkiäkin näille Wow ja larppiheeboille. Validi harrastus sinänsä, mutta ei anna kompetenssia reaalimaailmaan.
Ken härillä kyntää, häristä laulaa...

[Iivana]

Nuo Tuomon mittailut ovat mielenkiintoisia sinänsä. Niistä saa lisäymmärrystä siitä, kuinka nuo jouset toimivat. Eikä minusta Tuomo ole tätä metsästyusmielessä tehnytkään.
Vaikka eivät nuo luonnonkansojenkaan jouset aina ole maailman enrgiatehokkaimpia ole olleet.
Mielestäni mennään metsään silloin, kun vastaavantyyppisisten mittausten perusteella aletaan tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätelmiä siitä mikä toimii metsästyksessä ja mikä ei ottamatta huomioon käytäänössä saatuja kokemuksia.
Voidaanko edes loogisesti päätellen tehdä tälläisia analogioita?
Mielestäni pelkät nuolen nopeuden ja massan mittaukset eivät anna suoraa analogiaa siihen, miten ne toimivat käytännössä.
Kukaan ei ole tietääkseni kerännyt luotettavaa dataa käytännön tilantanteisiin sitoen. Kerron esimerkin mitä tarkoitan.
6.5x55 on mariginaalinen hirvikaliiberi. Muistaakseni Ruotsissa oli tehty tutkimus, jossa todettiin ammuttujen hirvien kaatuneen selvästi keskimäärin lyhyempään pakolaukkaan kuin muutamilla "varsinaisilla hirvikaliibereillä".
Tässä oli mitattu hirven kulkema matka riistalaukauksen jälkeen. 6.5x55 häviää noille varsinaisille hirvikaliibereille mm. energiassa.
Pelkkä energiavertailu olisi johtanut vääriin tulkintoihin ko.kaliiberin sopivuudesta metsästykseen. Tämäkään tutkimus ei näillä lähtökohdilla antanut yhtäpitävää vastausta siiihen miksi näin tapahtui.
Jousimetsästäjäm kannalta näillä keveillä joulejutusteluilla voi olla vakavampaakin merkitystä. Ylläoleva esimerkki sen osoittaa.

[heikki]

[Ari Rantala]

[Jukka Koivusaari]

[Simo Hankaniemi]

Tosiasiassa mitkään todistelut eivät tule auttamaan. Metsästys on auringonlaskun puuhaa kaikkialla. Siitä pitää huolen ihmismäärän lisääntyminen ja riistamaiden sulaminen rakentamisen ja muun edessä. USA:kin katoaa joka vuosi valtava määrä metsästysmaata rakentamisen alle. Säännöt tulevat jatkossa aina vain kiristymään ja silmukkaa metsästäjän kaulassa vedetään tiukemmalle. Tulevaisuudessa metsästys on todennäköisesti vain ammattimaisten harventajien työtä, ei nykyisen kaltaista huvi- ja harrastemetsästystä.

Etelä-Koreassa käynti antoi hyvin osviittaa tulevasta. Maa on vain kolmanneksen Suomesta ja asukkaita on noin 50 miljoonaa. Jokainen tasaisempi paikka on asutuksen tai peltojen ym. alla. "Luontoa" ovat vain jyrkkärinteiset kuivat sokeritopan näköiset vuoret ja kukkulat, joilla ei voi asua ja tuskin siellä kummoinen riistakaan viihtyy.

Henkisen ja fyysisen urbanisoitumisen myötä metsästys ei voi muuta kuin menettää yhteiskunnallista "hyväksyttävyyttään". Sama koskee kaikkia asehommia, lihansyöntiä, yms. Trendi on aivan selkeä. Hallitusten päämääränä on kaikkialla pyrkiä riisumaan väki aseista, jotta kasvavaa ja etnisesti sekavampaa massaa voidaan kontrolloida paremmin.

Kysymys on siis siitä, että missä järjestyksessä pelastusveneessä aletaan tehdä harvennusta, kun ruokaa ja armoa ei riitä kaikille. Eli minkä systeemin mukaan metsästystä tullaan kutistamaan, mitkä lajit pudotetaan ensin pois. Vesilintujen kevätmetsästys sai jo mennä, esimerkiksi. On melko optimistista ajatella, että näissä oloissa erilaiset metsästäjät kykenisivät pysymään "yhtenä joukkona", kun aina voi ajatella, että antaa noiden muiden kadota, kunhan oma laji jää jäljelle. Ei siis pidä ihmetellä, jos näkyy merkkejä siitä, että primitiivijousimetsästystä haluttaisiin ohjata sivuraiteelle.

Taljapuolella on myös herkkä tilanne, vaikka asema nyt näyttääkin vahvalta. Talja on täysin riippuvainen teollisuudesta ja markkinamekanismeista. Taljateollisuus kerää investointeja täsmälleen niin kauan kuin osakkeenomistajien tuotto-odotuksiin voidaan vastata. Fred Bear oli aikoinaan tutkinut, että 10% jousimetsästäjistä vuosittain lopettaa touhun. Teollisuuden on siis juostava tuon verran vuosittain, että se edes pysyisi paikallaan. Eikä se riitä, vaan alan on kasvettava, tai kaaduttava. Jos kasvu loppuu, sijoittajat siirtävät pelimerkkinsä vaikkapa seksirobottiteollisuuteen, jolloin taljakaupan ovelle ilmestyy lappu "loppuunmyynti". Muodit tulevat ja menevät.

Primitiivipuoli ei ole riippuvainen teollisuudesta, vaikka toki käyttää sitäkin hyödyksi silloin, kun se on mahdollista. Jousenjänteen voi tehdä dacronista tai kotitunkion nokkosten kuidusta. Nuolenkärkinä voi käyttää Razorheadia, tai lohkoa sen itse pullolasista tai hioa luunpalasta. Primi ei tarvitse edes valtiota. Tälläkin hetkellä maailmassa on vielä muutamia alueita, missä primit elättävät itseään jousella ja tervehtivät tunkeilijoita napakalla nuolisateella.

[Ilkka Seikku]

Metsään menee kaikki nuo ekseli laskelmat. Ikävä kyllä.
Jousi, nuoli, ampuja ja elukka. Siinä on ne jotka pitää osata laskea yhteen.
Tulos on aina eri kun yksikin noista vaihtuu joksikin toiseksi. Esim. rusakko peuraksi tai minä Iivanaksi.

Jos joku edes suunnilleen toimiva kyyläilyjärjestelmä pitäisi olla, niin tällainen:
otetaan peuran lapaluu
Ammutaan maks. 15 metristä 25mm(minun mielipiteeni leikkurin järkeväksi leveydeksi peuralle, tästä voi kinata jos haluaa) leveällä leikkurilla.

Jos lävistää lapaluun kokonaan, tai sanotaan nyt että vaikka jäisi nuoli lapaluuhun kiinni mutta sellaset 40 senttiä kun uppoaa niin sillon on sekä metsästäjä, jousi että nuolikin riittävät.

Eli se mitä yritän kertoa on se, että jos näitä joulerajotuksia ja muita momenttipuristusvääntiöitä aletaan heittelemään, niin kohta meillä on lainsäädännössä kohta joka määrittelee tarkat metsästysjousen ominaisuudet ja sehän tarkoittaa nykymaailmassa sitä, että jokainen metsästysjousi tulee olla luvallinen ja poliisin rekisterissä.

Eli jos poliisi haluaa tutkia metsästysjousen laillisuutta, niin poliisi voi testata/testauttaa jousen ja nuolen YHDISTELMÄN. Ampuu siihen lapaluuhun maks. 15metrin päästä. Ei se muuta vaadi.
Onhan se ihan junttimaisen ja vanhanaikaisen oloista tuohivirsutoimintaa eikä vaadi testaajalta edes yliopistoopintoja eikä ydinfyysikon papereita, kuten nykyään aina olettamus joka asiassa on.

Lapaluuhan pitäisi korvata jollain synteettisellä materiaalilla, kun lapaluu on kuitenkin ihka oikea luu ja poliisi voi saada traumoja joutuessaan sellaista käsittelemään.

Ei tästä muuta.

[Lehtis]

Poliisi ja jousi ja testaus... Kuulinpa kerran rikoslabran tutkijalta, kun halusivat testata jonkun tapahtuneen häiriköinnin mahdollisia seurauksia, eli kuinka vaarallinen tavallinen kilpajousi-taulunuoliyhdistelmä on ihmiskeholle. Hankkivat sianruhon ja ammuskelivat siihen taulunuolia. Tai yrittivät, sillä oli kuulemma hankalinta oli osua koko otukseen...

[T. Manner]

Virtuaalimassan laskeminen jousen goemetriasta on aika vaikea toimenpide, massahan on sinänsä aika tunnettu, mutta siihen kohdistuvat kiihtyvyydet ja nopeudet ei. Ja sitten vielä materiaalin sisäinen kitka.

Nuo saattavat vielä muuttua jos nuolen painoa paljon muutetaan, normaalirajoissa olevat erot tuskin muuttavat niitä oleellisesti.

Seikun näkenys on tuollainen Linkolalais-idealistinen. Ei sinänsä ehkä väärä, mutta sen toteuttaminen ei vaan onnistu. Lakitekstiin täytyy löytää joku selvä kriteeri tässä kohden (kyllähän siellä sallitaan vaikka mitä noin muuten), vrt. esim ampuma-ase puolen määritelmät.

[Tuomo]

Ilkka, oletko kokeillut tai tiedätkö, millaisella jousi+nuoli -yhdistelmällä peuran lapaluu on läpäistävissä? Tai tietääkö joku muu? Olisi kiva tietää!

Toisekseen, tietääkö kukaan yhtään tapausta, jossa haavakko olisi tullut aseen huonon tehon eikä huonon osuman takia? Ei liene kukaan jousimetsästäjä ampunut niin tehottomalla jousella, että leikkuri olisi pysähtynyt saaliin nahkaan ja saalis päässyt karkuun? Tai ei kukaan sellaista varmaan edes myöntäisi!

Entä mahdolliset luuosumat? Onko ollut tapauksia, että luuhun osunut nuoli olisi kaivannut vielä jokusen joulen lisää energiaa, jotta osuma olisi ollut hyvä? Tällä nyt ei varmaan pienriistan suhteen ole merkitystä, kunhan pohdin pöydän takaa... Tai onhan minulla yksi vesimyyrä jousisaaliina mutta siinä olikin hyvä osuma ja riittävästi jouleja - vitaaleista läpi!

[Tuomo]

Vielä lisäys Ilkan kommenttiin. Ei ne Excelit nyt ihan metsään mene, koska tulokset on ammuttu todellisilla jousilla ja nuolilla. Tuloksia on käytetty vain erilaisten jousten vertailemiseen, ei jousen metsästykseen sopivuuden arvioimiseksi. Sen voi jokainen tehdä ihan itse.

[Jukka Koivusaari]

[Jukka Koivusaari]

[Ilkka Seikku]

Manner sen taas näytti, että tämä keskustelu on umpikujaan johtavaa, kuten tuossa jo totesinkin aiemmin..
Alkaa päänauonta ja ideologioiden omavaltainen sovittaminen keskustelukumppanin harteille.
Kukin saa laskeskella mitä tahansa ja kuinka vimmoissaan ikinä, minä kannatan kaikkea joka tuo hyvän mielen.

Pois minulta se on silloin, kun joku intomielinen laskentataulukoita tihrustava keksii kirjata lakiin tarkat joulerajat tai minkä määreen nyt sitten keksivätkin hienoimmalta kirjattuna näyttävän.
Se on järjetöntä. Jopa idioottimaista.

Laissa on jo nyt kohta nuolesta: "..nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava.."

Tuo kattaa jo kaiken tarvittavan. Se sisältää jopa sen, että sen jousen on oltava riittävän tehokas. Vai eikö pidä paikkaansa?

Liialliset tarkennukset tekevät hommasta porsaanreikien etsintää ja esim. primijousille saa heittää silloin takuuvarmasti hyvästit noin niinkun lainpuitteissa metsästyksen suhteen.

Voihan noita laskeskella vaikka mitä ja varmasti on mieluista homma jopa minulle niiden tulosten lueskelu.
Siitä ei ole kyse, vaikka manner ilmeisesti asian niin otaksi minun tarkoittaneen.


Tuomolle:
Peuran raatoja on tullut ammuskeltua jousella aika paljonkin.
Sitä huonointa jousen ja nuolen yhdistelmää en ole kovin määrätietoisesti edes hakenut.
n.40 paunaisella kömpelöllä jousella reilusta 20 metristä ammuttu hyvin jyrkkäkärkinen ja erittäin huonolla terällä oleva leikkuri pomppasi ison peurapukin ruhosta lapaluun paikkeilta kuitenkin takaisin.
Eli suosittelen suht pitkää ja loivakärkistä leikkuria, ainakin tuommoisella hitaalla jousella ammuttaessa, toki muutenkin.
50 paunaisella nopeaheittoisella jousella olen ampunut naaraspeuran pään läpi kallon yläosasta isojen aivojen kohdilta 25mm leikkurilla.
Metsästystilanteessa ei kovin suositeltavaa..

Sinänsä itse lapaluu ei yleensä ole ongelma lävistää. Lapaluun ja olkaluun välisen nivelen sekä myös olkaluun itsessään lävistäminen sensijaan on ongelma. Sydämen tavoittelu nuolella kannattaakin jättää ja keskittyä keuhkoihin.
Isoilla peurapukeilla myös kylkiluut ja tietyissä asennoissa myös rintarusto
on huonosta kulmasta ammuttuna isompi ongelma kuin lapaluu.

Suurriistaa en jousella ole metsästänyt ja pienriistan suhteen jousi ei ole milloinkaan ollut liian kevyt. Ne parit haavakot jotka häpeäkseni olen saanut aikaan(vielä ei ole kuitenkaan yksikään jousella ammuttu haavakko jäänyt metsään) ovat johtuneet ampujasta itsestään.
30 paunainen jousi riittää myös peuralle, kun nuoli ja ampumamatka ovat sopivat.

[T. Manner]

[Arwi]

Lusikkani soppaan.
Viitaten metsästäjän ja insinöörin vastakkainasetteluun.
Mun mielestä on hyvä, että "kivikautisista" välineistä keskustellaan täällä insinööritasollakin.
Metsästäjää ei tietenkään kiinnosta se nippelitieto eikä tarvikkaan, koska hänellä on jo tarvittava kokemus, mutta mielestäni on hyvä, että niitä perinnevälineitä yritetään jollain tavalla saada numeroiksi, koska sinä päivän kun lakia joskus taas rustataan uusiksi ei välttämättä riitä faktaksi enään se, että näin se on ennenkin ollut. Vaan olisi hyvä, että olisi paperilla todisteita (niille jotka sitä tarvitsevat), että puujousi on edelleenkin täysin pätevä.

[Mika_R]

[Iivana]

[Ari Rantala]

[T. Manner]

Vain hieman OT: nykyinen lainsäädäntömenetelmä on ajoilta joilloin laeissa ei juurikaan jouduttu ottamaan kantaa "tekniikkaan" ja sinne se ehkä soveltuikin, Nyt täytyisi myös numerot olla oikein, mutta siihen tämä nyky systeemi ei pysty ja väärin olevia ei saa pirukaan korjattua.

Tuo liike-enrgia>>liikemäärä keskustelu on luotipuolella ikuisuusasia, valitettavasti se vain taitaa nuolien kanssa olla vielä oleellisempi. En ole koskaan nähnyt asiasta ns. teoriaa, joka selittäisi mikä läpäisyyn oikein vaikuttaa eri tapauksissa. Epäilen, että yhtä selllasita ei olekaan vaan meillä on eri kriteerit lihan ja luun läpäisyyn. Toisaalta voisin kyllä kuvitella, että paljon muolella saalista saanut havainnoiva metsästäjä suunnilleen tietää mikä toimii, mutta yritäpä saada lainkirjoittaja (virkamies) ja hyväksyjä (perussuomalainen) se uskomaan. Olihan täysin metsästykseen liitymätön tapahtuma (Muranen) syyllinen varsijousen metsästyskieltoonkin.

Tuo Iivanan ehdottama koeammunta olisi yksi tapa aloittaa asian selvitys, epäilen kylläkin, että tulosten hajonta olisi ISO, joka sitten taasen kovin vaikeuttaa johtopäätösten tekoa.

[Ilkka Seikku]

[T. Manner]

[Ilkka Seikku]

Saivartele nyt vaan jos mielesi tekee..
Taulukärki on ihan laillinen kärki, kunhan osuma on asianmukainen.
Kenttäkärjillä metsästetään aika paljonkin.
Ydinkärki sen sijaan on laiton metsätyksessä.

Aika onnettoman ponnetonta saivartelua..

Enemmän saivartelun varaa olisi jos saivarrellaan jouselle määrätyistä ominaisuuksista, ilman että otetaan huomioon tuo nuoilelle asetettu ERINOMAINEN määritelmä. Metsästysjouselle vaaditaan tuo n.40 paunan raja. Sen mukaan siis metrinen koivuklapi on metsästysjouseksi luettava kapistus. Paunoissa löytyy ja muutahan ei vaaditakaan että metsästysjousen kriteerit täyttyvät!
ONNEKSI on kuitenkin tuo määritelmä nuolelle. Sen ansiosta metrinen koivuklapi on vain metrinen koivuklapi, eikä metsästysjousi.

[T. Manner]

[Ilkka Seikku]

[T. Manner]

[Ilkka Seikku]

[Kuhmon Ahma]

Nuolen läpäisyn ollessa kyseessä yleensä puhutaan vain nopeudesta ja massasta. Onko kukaan testannut miten paljon nuolen lentotapa vaikuttaa läpäisyyn. Jos nuoli osuu maaliin "paradoksista" johtuen esim 10 astetta sivulle kääntyneenä, niin liike-energiasta osa menee harakoille..

[Kiul]

[pyssymies]

[T. Manner]

[Varjaagi]

Kuhmon suurpeto heitti aivan olennaisen asian keskusteluun.
lähtönopeudellakaan ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä kuinka suoraan, siis mahdollismman vähän väpättäen, nuoli on lentänyt sinne kohteeseen oli se 5 tai 25 metrin päässä.
Hyvin nakkaavan jousi jolla saadaan kovia V1 nopeuksia ei välttämättä ole samallakaan nuolella enää nopeaheittoinen kauempana. Ja tietysti käänteisesti - kysymys on nuolen suorasta lennosta jolloin saadan hyvä upotus ja sitä "boforttia" kohteeseen.
Itse olen säädellyt omat nuoli/jousi yhdistelmän käymään (ampumatta ns. sulattoman nuolen testiä) pelkästään paperin läpi ampumalla vähintään kolmelta eri matkalta pisimmän ollessa n 20m ja lyhimmän 4-6m. Ja jos, tai siis kun olen saanut, 10 nuolella kaikilta matkoilta 7-8 "mersunmerkkiä" samalla nuolisetillä olen hyväksynyt nuolet toimiviksi. Kertoo hyvin lentävistä nuolista sekä varsinkin siitä että laukaisu on hyvä.

[Kiul]

[T. Manner]