Jousi

[Olli]

Aattelin tehä ensimmäisen primitiivijouseni. Kokemusta ei ole lähes ollenkaan. Materiaaliksi, mikä olisi hyvää, Pitäisi löytyä metsästä. Ajattelin semmosta kaks osasta jousta eli kaks puuta liimattuna yhteen. Onko liian hankala?? Oisko missään ohjeita?? Tarvinko jotain spesiaaleja työkäluja mitä ei löydy pajasta. Voinko valmistaa ne itse?? jänteen aattelin tehä hirven jalkajänteista, oisko linkkiä miten tuo tapahtuu?? Kalanliimaa, miten sitä tehdään, linkki?? Ikä on 14v eli ei paljon ollenkaan kokemusta. Paunoja sais olla vähintään 40.

[Matti Matinpoika]

Pihlajaa löytyy metsästä. Siitä on helppo lähteä liikenteeseen.
En ymmärrä miksi pitäisi kahdesta kappaleestä lähteä ekaa jousta
kasaamaan? Varsinkin jos löydät sopivan kokoisen pihlajaseipään.
Sitäpaitsi kahvaliitokset eivät välttämättä ole kovin primitiivinen ratkaisu.
Erikoistyökaluja ei tarvita. Saha, kirves, puukko, ja olet jo pitkällä.

Kaada sopiva puu (maanomistajan luvalla tietenkin), katkaise tulevan
jousen mittaan plus 10-20 senttiä ylimääräistä. Halkaise, veistä
vatsa tasaiseksi, poista kuori (varovasti, kuoren alla oleva puu tulee
olemaan jousen selkä ja sitä ei saa vaurioittaa), levitä liimaa päihin ja
laita puristimilla suoraa lankkua vasten kuivumaan huoneenlämmössä.
Viimeistään kuukauden päästä aihion pitäisi alkaa olla riittävän kuiva
jatkoa varten.

Tuolla sivun ylälaidassa olevasta rimpsusta löytyy 'Haku'-optio, jonka avulla
löydät pilvin pimein tietoa tilleröinnistä, eri jännemateriaaleista, ym.ym.

[Olli]

En löytäny pihlajaa, missä olisi ollut sopiva pätkä ilman oksia. Mikä olisi hyvä jousen pituus (mun pituus 168cm). Sopisko kuusen oksa taikka kataja jouseksi. Noita ois löydettävissa helpommin jos parempia. Mikä ois paras näistä Tuomi, Pihlaja, Kataja, Kuusenoksa?? Haittaako oksankohdat jousessa kovinkaan paljoa??

[Smirkelimies]

Hae vaikka kuusenoksa ja pura tarmoa siihen. Kirveellä veistossa ynnä muussa semmoisessa riittää aluksi opettelemista. Pikkuoksat ei meinaa ekassa jouskassa mitään.

[MinäVaan]

[Tuukka Kumpulainen]

Kataja haluaa vetää itsensä myötäkäyräksi, jos mahapuolta on veistetty yhtään. Sama homma japaninmarjakuusella. Kuivempi sydänpuu vetää märkää ja löysää mantoa miten haluaa. Edes vastakaarelle puristaminen kuivumisen ajaksi ei välttämättä auta, vaan steivi ponnahtaa takaisin myötäiseksi kun sen vapauttaa. Katajan tapauksessa myötäkäyryyden kanssa on paree oppia elämään, sillä puu tykkää poksahtaa selästä pienimmästäkin syystä.

Ollin listasta tuomi on paras jousipuu. Kevyt, luja ja helppotyöstöinen. Kannattaa harjoitella tilleröintiä ja työkalujen herkistelyä mihin tahansa kepukoihin, vaikka tuoreisiin, ja säästää ensimmäinen hyvä keppi siihen, kun hommasta on päässyt jyvälle. Steivin kuivuminen jousikuosiin vie kuitenkin muutaman viikon ja sen ajan voi perehtyä olennaisiin asioihin. Tilleröinnin oppii metrin mittaisten, oksaisten, kierteisten ja tuoreiden pihlajanvesojen avulla siinä missä 200 dollarin marjakuusilonkkariaihiolla. Edellisten rikkoutuminen ei vaan harmita yhtä paljon.

[jkekoni]

Mulla on yksi marjakuusikeppi vetänyt kuivuessaan itsensä sivukäyrälle. Kepin pituus oli jotain 120cm ja sivukäyrää tuli jotain luokkaa 15-20cm.

Ennen kuivaamistaa oli vain vastakäyrä.

En valitettavasti voi laittaa kuvia, kun se taisi mennä jurin saunan pesään.

Eipä tossa olisi ollut oikein paksuutta tai leveyttäkään, mutta olisin päässyt kokeilemaan marjakuusta. Jäi kokeilematta ton kepin osalta. Toinen vähemmän huono löytyy edeleen, mutta en ole vaivautunut...

[Juri]

Ei ole mennyt marjakuusta vielä saunan pesään. Käyn vielä tällä viikolla penkomassa Aikuisopiston varaston läpi ennen kun se talon toimesta tyhjennetään. Kadonneeksi on ilmoitettu myös Heikin halkaisematon syreenikeppi.
Etsintäkuuluttamattomat ja muuten käyttökelvottomat palikat päätyvät varmasti saunakäyttöön, hukkaan en heitä.

[jkekoni]

siis se oli se minkä sahasin päreiksi, kun sillä ei tehny mitään, sitä ei ole ja en kaipaa.

Etkös sä vieny himaan ton syreenin?

[heikki]

Se oli eri syreeni. Jurille jäi halkaistun kepin huonompi puolikas, mutta minä survaisin vähän lupaavamman kepin halkaisemattomana ties minne. Hukkaan tai piiloon. Halkeileehan se omia aikojaankin sitten joskus jossain ja pajalaiset saa hyviä voiveitsiä kun löytäävät.

[Olli]

Nyt räpelsin ensimmäisen jouseni kuusenoksasta, tajusin/ymmärsin jotain asioita mitä en ennen hoksinukkaan. Ruma ja huonohan siitä tuli, mutta kai oppi on harjotteluversioissa tärkeintä. Kävin kattomassa tuomia, ja löysinkin pari sopivaa. Maanomistajanlupa vielä niin jokohan kohta pääsis kuivumaan laittaan ne. Tossa naapuri jonku aikaa sitten teki klapeiksi semmosia n.7cm paksuja ja noin 2m paksuja tuomia joissa alkoi oksat vasta 1,5m. Pahaa teki kun en hoksinu niitä talteen pyytää vaikka pientä korvausta vastaan:(((
Tossa pari lentävää sulkapussia ammuin ja yritin sulittaa mutta heikoin tuloksin, harjotus tekee mestarin!! Mikä olisi sopiva nuolen paksuus??

[Nanook - pakkasen poika]

Nuolen paksuus riippuu jousen jäykkyydestä. Voimakkaampi jousi vaatii jäykemmän nuolen. Nuolen jäykkyys taas yleensä kasvaa, kun halkaisijaa kasvattaa. Kahdeksan millin mäntyisellä pyörörimalla et voi näin alkuun mennä pahasti metsään.

[Smirkelimies]

Jos sinulla on kauhea täpinä päästä ammuntaa kokeilemaan, nopeimmin syntyy nuoli vaikkapa pajunvesasta - sulat voi laittaa jostain teipistä. Tai tarpeeksi pitkä nuoli lentää ilman sulkiakin jotenkuten. Kun ammuntapaineet saapi purettua vähemmäksi, malttaa paljon paremmin keskittyä tuomijouskan tekoon.

[jkekoni]

nopeimmin nuoli syntyy rautakaupan 8mm mäntykepistä.

[Smirkelimies]

Ajattelin omaa tilannetta 14 vuotiaana maalaispoikana aikanaan, jos olisi pitänyt hankkiutua maalaiskylästä kaupunkiin pyörörimaa ostamaan ilman autoa tai mopoa.

[Simo Hankaniemi]