Jousi

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Wikipediaa selaillessa [*] huomasin, että suomen kieli muistuttaa ainakin esimerkkisanojen perusteella kaikista uralilaisista kielistä eniten kivikauden kantauralia; luontoon liittyvät tuli, kala ja pesä ovat täsmälleen sanoja. Sijaintinsa puolesta meidät "sivistettiin" aikaisin verrattuna esimerkiksi Siperian kansoihin, mutta tuntuu siltä, että suomi olisi vielä metsämiehen kieli vaikka Suomi ei sitä kulttuuriltaan enää olisi. Suomen kieleen verrattuna kulttuurikielet saksa, englanti ja ranska kehittyivät nykyiseen muotoonsa tuhansia vuosia myöhemmin.

Uralilaisissa kielissä ei ole vastaavuutta englannin verbille "have" eli myös tällä tavoin kielemme on säilyttänyt kivikautisen(?) yhteenkuuluvuuden piirteen jossa yksityisomaisuutta ei liene ollut paljoa. Tietysti myös luontoon liittyviä sanoja on todella paljon indoeurooppalaisiin kieliin nähden; lumen eri muodoille voisin nimetä ainakin tusinan verran nimiä.

[*] http://en.wikipedia.org/wiki/Uralic_languages

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Metsästäjäkulttuureissa on yleensä paljon aineetonta "omaisuutta", kuten yksinoikeus tiettyihin rituaaleihin, seremonioihin, maalauksiin, lauluihin, voimaesineisiin, oikeus sotaretkien järjestämiseen jne. Myös nimien antaminen voi olla oikeus (jolla on kaupallista merkitystä). Erilaisiin järjestöihin ja statuksiin kuuluminen on myös "aineetonta omaisuutta", jolla on taloudellista merkitystä. Puhumatta mitään oikeuksista tiettyihin eräalueisiin, kalastuspaikkoihin, karhunpesiin jne.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Kuulin jostain että Euroopan vanhimmat yhä puhutut kielet olisivat suomi, saami ja baski.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Niin, siis Viron kielen kirjoitettu d ääntyy teenä(esim.naisen nimi Kadi on lausuttuna Kati). Suomen kielessäkin varsinkin itämurteissa d on tuntematon.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Näiden linkkien perusteella voisi sanoa Viro ja Unkari olisivat menettäneet ugrilaisen genetiikkansa omaleimaisuutensa viimeistään 1940 ja -50 -luvuilla? Muut Euroopan maat ovat geneettisesti lähellä naapurimaitaan kun Suomi on taas jakautunut kahtia lännen ja idän välillä.

Ollaan siis pyöritty omilla metsästysmailla eikä jaettu muiden kanssa tai lähdetty ulkomaille?

http://scienceblogs.com/gnxp/2009/05/genetic_structure_of_eastern_e.php
http://scienceblogs.com/gnxp/2009/02/estonians_are_not_like_finns.php

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Laaja artikkeli kantauralin ajoituksesta ja paikannuksesta. Muutama mielenkiintoinen lainaus.

"Sana pii vastaa säännöllisesti samojedin sanaa eikä siksi voi olla lainaa sukukielistä, etenkään kun sana ei väliin jäävissä kielissä ole säilynyt. Tällä perusteella suomen kielen esimuotoa ei ole voitu puhua Suomessa ennen kuin vuoden 4000 eaa. tienoilla."

"Kantauraliin ei kuitenkaan voida rekonstruoida lainkaan sanoja tarkoitteille ?meri?, ?saari?, ?niemi?, ?lahti?, ?salmi?, ?hylje?, ?valas?, ?(meri)lohi? ja ?ankerias?, vaan sanat näille käsitteille on lainattu tai muodostettu myöhemmin erikseen eri uralilaisiin kieliin. Koska kantauralissa kuitenkin oli sanat perusasioille kuten hampaalle, kaulalle, päälle, jalalle, kädelle, suulle, silmälle, maksalle ja sydämelle, samoin kuin sanat monille eläimille, kasveille, puille, vedelle, jäälle, joelle ja järvelle, voidaan hyvinkin pitää merkittävänä sitä, että kantauralissa ei ollut sanoja merelliseen ympäristöön liittyville maastokohteille eikä merikaloille."

"Varhaisimman murrerajan perusteella kantauralin alkuperäinen puhumaalue voidaan rajata alueelle, joka kattaa karkeasti 300 km Volgan mutkasta joka suuntaan."

http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

No niinpä tietysti, olinpa taas "älykäs". Embarassed

Tässä taas kuitenkin osoitusta siitä ettei täällä aivan eristyksissä olla oltu ennenkään.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Häkkinen, K. 1999. Esisuomalainen pyyntikulttuuri ja maanviljely sanastohistorian kannalta. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Helsinki.

[...] Ikivanhoja riistaeläinten nimiä ovat ainakin pyy (60%), repo (60-70%) ja sotka (80%) "jokin sorsalintu". Sinänsä luotettavat etymologiat on esitetty myös soopelia tai näätää merkitsevälle sanalle *ńukśe (60-70%) ja kuikkaa merkitsevälle sanalle *tokta (50-60%), mutta näiden suomalaiset vastineet nois, nokko ja tohtaja on merkitty epävarmoiksi. [...] Eläinten hyödyntämiseen viittaavat sanat muna (80%), pesä (100%) ja sarvi (90%). Lisäksi on UEW:ssa mainittu varmana etymologiana koipea tai koipinahkaa merkitsevä *kipsɜ, jonka yhteyteen suomena sana käpsä "käpälä" mahdollisesti voisi kuulua, mutta SSA:N mukaan tämä rinnastus tuskin pitää paikkaansa.

Varmimmin ikivanhoja kalan nimiä ovat säkiä (50%) "monni, made", särki (50%) "jokin kala, särki?, ahven?" ja säyne (60%) "jokin kala". [...] Vielä väljempi merkitykseltään on ikivanha yleisnimitys kala (80%). [...] Kalojen hyötykäyttöön viittaavia vanhoja sanoja ovat lisäksi kupinas (30%) "kalan uimarakko", kutea (50%) ja suomu (80-90%). Pyyntisanastosta metsästyksen piiriin ovat selvimmin laskettavissa jänsi, jänne (60%), jousi (80%), kunne (40-50%) "painamisen jälki" (sukukielten vastineet ovat verbejä, jotka merkitsevät "tappaa, pyydystää, metsästää") ja nuoli (100%). Verbi lyödä (40%) lienee alkujaan merkinnyt sekä "lyödä" että "ampua", [...]

Selvästi syötäviin luonnontuotteisiin viittaavia sanoja ovat muurain (50%) puola (johdos puolukka; 30-40%). Sana putki (50%) on voinut tarkoittaa esim. väinönputken tapaista syötävää putkikasvia, mutta myös kasvin onttoa vartta käyttötarkoituksesta riippumatta. Sanaa nauris (30%) on UEW:ssa pidetty vanhana, ja alkujaan se olisi obinugrilaisten vastineidensa mukaisesti merkinnyt sembramännyn syötävää siementä. [...]

Luonnonvaraisten nisäkkäiden nykysuomalaisista nimistä tunnetaan SKES:n tai SSA:n mukaan ainakin yhdessä etäsukukielessä ilves (20%), majava (50%), norppa (20%), orava (50-60%), otso (20%) ja siili (40-50%). Ahmaa tarkoittavalla osma-sanalla samoin kuin saukkoa merkitsevällä saarva-sanalla on epävarma vastine saamessa. Itämerensuomalais-saamelainen hirvi on vanha balttialainen laina.

Nanook - pakkasen poika · Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki

JPH · Joined: 15 May 2010 Posts: 6

Jakke · Joined: 16 May 2008 Posts: 236 Location: Espoo

Martti,
oletko tutustunut Kalevi Wiikin tutkimuksiin nykysuomalaisten asettumisesta maahamme? Hän tutki geneettisiä jälkiämme Aatamista lähtien ja päätyi hyvin uskottavan tuntuisiin johtopäätöksiin. Kirjoittanut kirjoja, esim. "Mistä suomalaiset ovat tulleet?" ja muistaakseni tämän jälkeen on kehittänyt teoriaa edelleen. Aiheuttivat aikoinaan paljon keskustelua ja häntä pidettiin ensin vääräuskoisena kun perinteisten tutkimuslinjojen edustajat nostivat äläkän. Joistakin näistä kirjoista hän esittää taulukkoja, missä muistaakseni suomalaisten suhde (geneettinen? / kielellinen?) naapureihimme on varsin kattavasti esitetty. Tämä voisi tuoda paljonkin lisävalaistusta omiin tutkimuksiisi. Itse luin hänen kirjansa jo niin monta vuotta sitten, etten oikein tahdo enää muistaa.

Jakke Lehtinen,
mammutinmetsästäjä

JPH · Joined: 15 May 2010 Posts: 6

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Wiik lähinnä vain toistaa sitä, mitä ulkomaiset tutkijat ovat sanoneet jo aikaisemmin. Nämä väitteet ovat itsestäänselvyyksiä muualla, vain Suomessa ne ovat aiheuttaneet "kiistaa". Lähinnä ongelma on siinä, että kulttuuriseen itseinhoon kasvatetut suomalaiset eivät halua hyväksyä sitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten asema olisi ollut muinoin paljon merkittävämpi kuin suomalaiset kielitieteilijät ovat vanhastaan kuvitelleet.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Wiikin kirjoissa on liian paljon kaavioita tekstiin tai liian vähän tekstiä kaavioihin nähden. En ole vielä kyennyt lukemaan yhtään hänen kirjaansa kokonaan läpi. Very Happy

Nanook - pakkasen poika · Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki

JPH · Joined: 15 May 2010 Posts: 6

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

JPH · Joined: 15 May 2010 Posts: 6

JPH · Joined: 15 May 2010 Posts: 6

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

En ole kielitieteilijä, joten en ryhdy erotuomariksi Wiikin ja Parpolan välille kielitieteellisissä erikoiskysymyksissä. Sen sijaan Parpolan ja kumppaneiden väite siitä, että arkeologisen materiaalin erilaisuus todistaa myös kielellisestä erilaisuudesta on hölynpölyä. Jos Euroopan kulttuuri oli jo jääkauden lopulla jakautunut itäiseen ja läntiseen (miten se muuten voidaan todeta), niin tämän perusteella ei voi todistaa, että myös kielet kuuluivat eri kieliryhmiin.

Comanche-intiaanien kulttuuri oli aivan erilainen kuin Nevadan shoshone-ryhmien, mutta molemmat kuuluivat uto-azteekkien kielikuntaan. Meksikon chiricahuat ja Alaskan tanainat elivät täysin erilaisissa kulttuureissa ja kuuluivat samaan keilikuntaan jne.

Papola on kirjoittanut eurooppalaisten alkuperästä muutaman artikkelin, hän on enimmäkseen askarrellut hindulaisuuksien ym. Indus-kysymysten parissa. Milloin hän julkaisee Wiikin kirjaa paremman tutkimuksen eurooppalaisten juurista?

JPH · Joined: 15 May 2010 Posts: 6