Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

Asereiät suomalaisissa linnoissa

 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Sodankäynti
View previous topic :: View next topic  
Author Message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 27.05.2010 23:08    Post subject: Asereiät suomalaisissa linnoissa Reply with quote

Arminen, K. V. 1914. English and Finnish Dictionary
"embrasure (emb-brei-?ur) n. kanuunareikä; ovi- l. ikkunareikä."
http://en.wikipedia.org/wiki/Embrasure

Onko Raaseporin linnanrauniot ainoa paikka Suomessa missä "asereiät" ovat säilyneet? Onko näistä saatavilla mitään mittaustietoja? Raaseporin reiät ovat liian kapeita tykeille, siis ne ovat jousimiehiä varten tehtyjä?

http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Raseborg_castle
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 28.05.2010 01:00    Post subject: Reply with quote

Tuo näyttää tyypilliseltä jousiampujan ampuma-aukolta. Varsijousiampujien aukot voivat olla myös ristin muotoisia, jotta ampumasektori on leveämpi. Kyllä tuosta on tietysti tuliaseellakin voitu ampua, tuskin kuitenkaan tykillä. Sikäli kun tiedän, tykit sijoitettiin keskiajan lopulla yleensä tornien huipulle, mistä ulottuvuus ja näkyvyys olivat parhaimmillaan. Uudella ajalla linnoitustekniikka muuttui, kun tykkien teho oli kasvanut. Linnoitukset tehtiin matalammiksi ja pyöreämuotoisemmiksi sekä ympäröitiin maavalleilla.
Back to top
View user's profile Send private message
M.Reinikainen
Site Admin


Joined: 16 Feb 2008
Posts: 1591
Location: Reso

PostPosted: 28.05.2010 01:05    Post subject: Reply with quote

Turunlinna.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
pyssymies



Joined: 19 Dec 2008
Posts: 808
Location: Ikaalinen

PostPosted: 28.05.2010 08:13    Post subject: Reply with quote

Hämeenlinna.
Back to top
View user's profile Send private message
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 28.05.2010 14:50    Post subject: Reply with quote

Sumenlinnassakin, Kustaanmiekassa, on ampuma-aukkoja. Ruutipyssyille tosin.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 28.05.2010 18:05    Post subject: Reply with quote

M.Reinikainen wrote:
Turunlinna.


pyssymies wrote:
Hämeenlinna.


Juri wrote:
Sumenlinnassakin, Kustaanmiekassa, on ampuma-aukkoja. Ruutipyssyille tosin.


Tarkoituksena oli tiedustella jousiampujien käyttämiä aukkoja. Löytyisikö siis tälläisiä lisää suomalaisista linnoista?
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 29.05.2012 20:33    Post subject: Reply with quote

Hämeen linnan 1300-luvulta peräisin olevasta Kukkotornista löytyy muutama ikkuna joiden voisi päätellä olleen alun perin asereikiä.

Back to top
View user's profile Send private message
Rakonczay



Joined: 15 Mar 2005
Posts: 623
Location: Kuusankoski

PostPosted: 30.05.2012 09:20    Post subject: Reply with quote

Mä olen jo pitkään haaveilut että pääsisi tollasesta aukosta ampumaan. Ei taatusti ole helppoa pitkäjousella eikä varsijousella. Kovin lähelle ikkunaa ei pääse koska jousen kaari alkaa ottamaan kiinni seiniin, kattoon tai lattiaan.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 30.05.2012 10:15    Post subject: Reply with quote

Tuota juuri miettinyt, että miten ihmeessä tuollaisista aukoista jousella oikein ammutaan?? Ammuntasektori jää pieneksi ja lapojen osuminen johonkin on suuri riski. Ruutiaseilla tuon aukon käyttö on selkeää ja se tarjoaa myös suojaa mutta jousimiehen luulisi olevan kyllä helpompi ampua vaikka linnan tornista tai muurilta.

Rane, sinun pitää rakentaa sitten joskus omalle pihalle minilinna ja siihen ampumaukot!
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
Risto Rautiainen



Joined: 23 Oct 2004
Posts: 149

PostPosted: 30.05.2012 13:11    Post subject: Reply with quote

Eihän sitä tarttee linnaan päästä ampumaan. Esim se Hämeenlinnan ampuma-aukko on oletettavasti jostain 1200-1300-luvulta muistaakseni. Eikun mittanauhan kanssa paikalle ja tekee kotipihalle samoilla mittasuhteilla vaikka laudasta oman version. Ei tarttee olla hirveen viimeisteltykään kun näkee jo ne homman rajoitteet.
Back to top
View user's profile Send private message
Rakonczay



Joined: 15 Mar 2005
Posts: 623
Location: Kuusankoski

PostPosted: 30.05.2012 13:57    Post subject: Reply with quote

Lapojen osuminen on yksi juttu ja toinen tulee tähtäämisestä. Ammuin pari vuotta sitten jonkun levyseinään tehdyn aukon läpi jousella ja tähtääminen oli todella vaikeaa. Aukko rajoitti stereonäköä aika pahasti.

Mutta jos pihalla on mustanaan Novgorodiliasten jälkeläisiä niin ei kai sitä tarvi edes tähdätä.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 31.05.2012 01:31    Post subject: Reply with quote

Tuskin noista on pitkällä jousella ammuttu. Varsijousella asia on jo toinen.
Back to top
View user's profile Send private message
Arwi



Joined: 26 Aug 2004
Posts: 329

PostPosted: 31.05.2012 22:43    Post subject: Reply with quote

Ja onko tuo reikä ollut aina samanlainen.
Onko mahdollista, että tuota reikää olisi muuteltu ja muurailtu kulloisenkin aikakauden tarpeen mukaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 02.06.2012 00:27    Post subject: Reply with quote

Se on hyvin todennäköistä, että aukkoja on muuteltu kunkin aikakauden tarpeita varten. Näin on tehty oville ja ikkunoillekin, ei vain ampuma-aukoille. Joitakin linnoja rakennettiin vuosisatoja, tehtiin uusia kerroksia, muutettiin portinpaikkoja, laajennettiin jne. Muurauksessa sen pitäisi kyllä näkyä, jos tällaisia muutoksia on tehty ampuma-aukolle.

Suomalaiset linnat on rakennettu aikakaudella, jolloin ruotsalaiset olivat valloittaneet maan. Ja ruotsalaisten mukana tuli myös varsijousi, joka ainakin Etelä-Suomessa syrjäytti ilmeisesti melko pian käsijousen sota-aseena. Kun Kaarle Knuutinpoika värväsi miehiä sotaretkelle Etelä-Ruotsiin (tanskalaisia vastaan), niin varusteiden joukossa piti joka miehellä olla varsijousi ja reilut 100 nuolta. Tämä oli siis joskus 1400-luvun alkupuolella. Käsijousta ei mainittu minään vaihtoehtona, joten tästä voisi päätellä, että varsijousi oli jo tuolloin aivan yleinen ja vallitseva jousityyppi.
Back to top
View user's profile Send private message
Martti Auer



Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula

PostPosted: 02.06.2012 18:10    Post subject: Reply with quote

Ei ne ampuma-aukot ole voineet olla kovin suuria sinällään, koska ne olisivat silloin heikentäneet linnanmuuria tykinkuulia tai piirityslaitteiden heittämiä ammuksia vastaan. Ampuja oli varmaan myös enemmän suojassa tuollaisen pienemmän ampuma-aukon takana, että sinne ei olisi ollut helppoa vain ampua. Jossakin Etelä-Ruotsissa, jonne on rakennettu joku kartano vuonna 1818, niin siinä oli vankka, n. 1,5 metriä paksu kivimuuri perustana ja juuri tuollaisia kaventuvia ampuma-aukkoja joka suuntaan, joista voi ampua musketilla eri sektoreihin, tosin varsijousella vain yhteen sektoriin, ellei sitä varsijousta sitten käännetty pystyasentoon, tuollaisessa tilanteessa, mutta kokeilemallahan se selviää.

Tässä Napoleonin sotien aikoihin rakennetussa, vuoden 1818 kartanossa, aukot olivat ennemminkin pieniä. Neliskanttisia ikkunoita; joissa oli keskellä rauta, ja niissä ikäänkuin sellaisia hyllyjä, joihin olisi voinut laittaa hyvin vaikka musketin piipun lepäämään. Suunniteltu varmaan ennemminkin käytettäväksi musketeille.

Onhan niihin voitu tehdä muutoksia, mutta kyllä niitä rakenneltiin edelleen vielä 1800-luvun alussa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 02.06.2012 18:45    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:

Suomalaiset linnat on rakennettu aikakaudella, jolloin ruotsalaiset olivat valloittaneet maan. Ja ruotsalaisten mukana tuli myös varsijousi, joka ainakin Etelä-Suomessa syrjäytti ilmeisesti melko pian käsijousen sota-aseena.


Vanhimmat Suomesta löytyneet panssarinuolenkärjet on kaivettu esiin Janakkalan Hakoisten sekä Liedon Vanhanlinnan linnavuorista. Löydöt on ajoitettu 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuolelle. Alueita kaivanut FM Juhani Rinne on sijoittanut löydöt Ruotsin sijasta Tanskaan mihin viittaa mahdollisesti myös muutama muu alueilta löytynyt esine.

Keskiaikaisia varsijousen nuolia on löydetty myös ainakin Kastelholman, Turun sekä Raaseporin linnoista, Nauvosta, Karjaan Junkarsborgista, Koroisista sekä Tornion Oravaistensaaresta. Löydöt rajoittuvat siis pääasiassa maantieteellisesti Lounais-Suomeen.

Käsijousia löytyy kuitenkin teräksisten sekä luisten varsijousten rinnalta linnojen inventaarioista aina 1500-luvun viimeiselle neljännekselle saakka. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että niiden lukumäärä oli varsijousia huomattavasti pienempi.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 02.06.2012 21:08    Post subject: Reply with quote

Martti Kujansuu wrote:
Simo Hankaniemi wrote:

Suomalaiset linnat on rakennettu aikakaudella, jolloin ruotsalaiset olivat valloittaneet maan. Ja ruotsalaisten mukana tuli myös varsijousi, joka ainakin Etelä-Suomessa syrjäytti ilmeisesti melko pian käsijousen sota-aseena.


Vanhimmat Suomesta löytyneet panssarinuolenkärjet on kaivettu esiin Janakkalan Hakoisten sekä Liedon Vanhanlinnan linnavuorista. Löydöt on ajoitettu 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun alkupuolelle. Alueita kaivanut FM Juhani Rinne on sijoittanut löydöt Ruotsin sijasta Tanskaan mihin viittaa mahdollisesti myös muutama muu alueilta löytynyt esine.

Keskiaikaisia varsijousen nuolia on löydetty myös ainakin Kastelholman, Turun sekä Raaseporin linnoista, Nauvosta, Karjaan Junkarsborgista, Koroisista sekä Tornion Oravaistensaaresta. Löydöt rajoittuvat siis pääasiassa maantieteellisesti Lounais-Suomeen.

Käsijousia löytyy kuitenkin teräksisten sekä luisten varsijousten rinnalta linnojen inventaarioista aina 1500-luvun viimeiselle neljännekselle saakka. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että niiden lukumäärä oli varsijousia huomattavasti pienempi.


Mitä termiä on käytetty käsijousesta näissä linnojen inventaarioissa? Ainakaan mannermaalla ei aina ole mahdollista tietää, millaista jousta on tarkoitettu. Ovatko mainitut panssarinuolenkärjet varsi- vai käsijousen nuolenkärkiä? Tiedätkö, onko löydetty Hakoisten ja Vanhalinnan yhteydestä 1200-luvun käsijousen nuolenkärkiä?

Käsijousten oleminen linnojen varusteluetteloissa ei kuitenkaan merkitse sitä, että niitä olisi enää käytetty sodankäyntiin. Lontoon Towerinkin varastoissa riitti jousia ja nuolia pitkäksi aikaa sen jälkeen, kun niiden varsinainen sotakäyttö oli loppunut. Asemaailma on konservatiivinen ja vanhoista menetelmistä pidetään jollakin tasolla kiinni, vaikka niillä ei enää olisi käytännön merkitystä. Aihetta ei liene kuitenkaan juuri tutkittu Suomen osalta, joten siinä olisi selvitettävää.

Nuijasotaa kuvaavissa puupiirroksissa esiintyy käsijousia, joten on mahdollista, että niitä käytettiin jonkin verran vielä 1500-luvun lopussa. Mutta tällaiset piirrokset eivät oikein kelpaa dokumenteiksi. Piirtäjä ei välttämättä ole koskaan nähnyt yhtään suomalaista talonpoikaa, saatikka ollut havainnoimassa nuijasotaa.
Back to top
View user's profile Send private message
Mangrove



Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646

PostPosted: 02.06.2012 22:44    Post subject: Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:

Mitä termiä on käytetty käsijousesta näissä linnojen inventaarioissa?


Esimerkiksi Hämeen linnan vuoden 1556 inventaariossa esiintyy seitsemän käsijousta nimellä handbogar.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2002443

Simo Hankaniemi wrote:

Ovatko mainitut panssarinuolenkärjet varsi- vai käsijousen nuolenkärkiä? Tiedätkö, onko löydetty Hakoisten ja Vanhalinnan yhteydestä 1200-luvun käsijousen nuolenkärkiä?


Rinne löysi Vanhalinnasta yhteensä 19 nuolenkärkeä, jotka edustavat kahta eri tyyppiä. Eräiden poikkileikkaus on lehtimäinen (kuvat 68-69) ja toisten taas neliömäinen (70-77). Rinne ei kuitenkaan osannut varmuudella erotella käsi- ja varsijousten nuolenkärkiä toistaan. Hän toteaa, että suurimmatkin kärjistä (painoltaan 24-31 g) voisivat olla myös käsijousen kärkiä, mutta todennäköisesti vain profiililtaan lehdenmuotoiset olisivat olleet käsijousen teriä.

Hakoisista löydettiin vastaavasti 12 kärkeä. Painavin niistä, no. 159, painaa 36 grammaa. Jälleen kerran Rinne tulkitsee lehdenmuotoiset terät käsijousen nuolenteriksi.



Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 03.06.2012 23:31    Post subject: Reply with quote

Kiitos tiedoista, Martti Kujansuu! Hyviä piirroksia. Todennäköiseltä tuntuu, että tulkinnat ovat oikeita, eli että "panssarinuolenkärjet" ovat varsijousen nuoliin ja leikkurit käsijousen nuoliin. Vaikka käytännössä molempia kärkiä voikin käyttää kumpaankin tarkoitukseen.

Tuo ilmeisesti arkeologien keksimä termi "panssarinuolenkärki" ei ole oikein hyvä. Tällainen kärki toimii hyvin raskaassa varsijousessa, missä kenties jopa 1000 paunan potku antaa raskaalle nuolelle hyvän liikemäärän. Kärjen ei tarvitse leikata tietään kohteeseen, vaan se toimii ruhjoen samaan tapaan kuin luoti. On samantekevää, onko vastassa haarniska vai paljas liha, jälkeä syntyy. Tuollainen kärki ei myöskään lähde leijailemaan ja on helppo tehdä. Monet aasialaisten käsijousienkin sotakärjet ovat samantapaisia.

Leikkaava kärki olisi perusteltu varsijousen nuolessa lähinnä suurriistan metsästyksessä.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 12.06.2012 14:46    Post subject: Reply with quote

Eihän handbogar voi tarkoittaa kevyttä varsijousta joka ladataan kädellä, ei siis krannkiinilla tai vyöllä?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
wilskman



Joined: 28 Sep 2006
Posts: 56

PostPosted: 12.06.2012 17:58    Post subject: Reply with quote

Svenska akademiens ordbok ainakin julistaa handbågen eli käsijousen olleen nimenomaan vastakohta armbrostille eli varsijouselle. Tosin tuossa toisessa ketjussa 1500-luvun suomalaisista jousista tuli jo ilmi, että ainakin Hämeenlinnan handbogarien kohdalla tuntuu olevan jotain omituista, joko jousissa tai niitä esitelleen tutkijan tulkinnoissa.

Se miten noista keskiaikaisten linnojen ?ampuma-aukoista? on ammuttu, on ihmetyttänyt monia, myös minua. Voi olla, että nuo kapeimmat olivat monesti pikemminkin tähystysaukkoja ja tietyissä linnojen osissa jopa pelkkiä valoaukkoja.

Tuo panssarinuolenkärki on muistaakseni vanhahtava saksalainen arkeologinen termi, joka on jäänyt Suomessa käyttöön. Niitä näkee Suomen museoissa ja ne näyttävät olevan aika tukevaan varteen eli todennäköisesti kyse on varsijousen vasamien kärjistä.
Back to top
View user's profile Send private message
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Sodankäynti All times are GMT + 3 Hours
Page 1 of 1

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group