Jousi

[toni]

Verkkoapaja 3 / 2010

Kesäkuu

Itämerestä pyydettyjen kalojen organotinayhdisteiden pitoisuudet isompia kuin järvistä pyydettyjen Itämeren lajeista mm. lohessa ja kilohailissa organotinayhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä, hauessa ja kuhassa taas vähän suurempia. Puhtaammilta vesialueilta
pyydettyjen ahventen pitoisuudet olivat pieniä verrattuna pitoisuuksiin muualla Euroopassa.
Lue lisää :
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/concentrations_of_organotin_compounds.html

Susi välttää ihmisalueita pesäpaikkaa valitessaan
Susi välttää pesäpaikan valinnassa alueita, joilla ihmisen vaikutus on voimakasta. Pesäpaikoilla latvuspeittävyys on suurempi ja näkösyvyys pienempi kuin alueen metsissä keskimäärin.
Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/selection_of_den_sites.html

Itämeren harmaahylkeessä trikinellatartunta
Pohjanlahdelta metsästetystä hallista on todettu keväällä 2010 trikiini- eli trikinellatartunta. Ihmiselle trikiinitartunta voi aiheuttaa vakavan sairastumisen.
Lue lisää :
http://www.rktl.fi/riista/hylkeet/hylkeiden_metsastys/hylkeet_trikinella_loinen/itameren_harmaahylkeessa_trikinellatartunta.html

RKTL mukana kehittämässä kalakantojen arviointia
Pitkälle standardoiduissa kalakanta-arvioinnin menetelmissä ei enää pystytä ottamaan huomioon kaikkea olennaista tietoa, jota kannan arvioinnissa tarvitaan.
Kansainvälisessä yhteishankkeessa kehitetään arviointimenetelmiä niin, että erityisesti kalakantoihin kohdistuvat riskit, kuten kalastuksen vaikutukset, tulevat huomioiduiksi.
Lue lisää : http://www.rktl.fi/muut_tiedotteet/rktl_mukana_maailmanlaajuisessa.html

Silakankalastajilla hyvä saalisvuosi
Suomalaiset ammattikalastajat saivat vuonna 2009 mereltä saaliiksi 118 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli kuusi miljoonaa kiloa suurempi kuin vuotta aiemmin ja yksi kaikkien aikojen suurimmista.
Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/502.html

Luottamus tulevaisuuteen elpymässä
Kalatalousbarometrin mukaan kalatalouselinkeinon kehitys oli hieman parempaa kuin edellisvuonna. Kalastusta lukuun ottamatta kaikilla muilla kalatalouselinkeinon toimialoilla luottamus tulevaisuuteen kasvoi. Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/503.html

Yli miljoona lohen vaelluspoikasta Tornionjoella
Vuonna 2009 lohen kesänvanhojen poikasten tiheys oli huomattavasti kuluvan vuosikymmenen keskitiheyttä suurempi. Vaelluspoikasten määrä ylitti toista kertaa miljoonan rajapyykin.
Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/495.html

Pohjoisesta apua jokirapukantojen säilymiselle?
Jokirapu näyttää olevan pohjoisessa täplärapua menestyksekkäämpi lisääntyjä. Katsauksen mukaan täpläravun jälkeläistuotto heikkenee merkittäväsi jokiravun levinneisyysalueen pohjoisosissa.
Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/504.html

Eteläisen Suomen villit järvitaimenet ahdingossa
Merkittävin syy ahdinkoon on liian voimakas kalastus erityisesti järvivaelluksen aikana. Keski-Suomen taimenkantojen heikko tila näkyy mm. kutukannassa, poikastiheyksissä ja villien taimenten saalisosuudessa. Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/505.html

Rapusaalis 262 tonnia vuonna 2008
Vuoden 2008 rapusaalis, lähes 6 miljoonaa rapua, on nyt muunnettu paremmin tilastokelpoiseksi ja kalansaaliin kanssa vertailukelpoiseksi, eli kiloiksi ja tonneiksi. Eniten rapusaalista kertyy Hämeen vesistä, jossa peräti 90 % täplärapuistutuksista on tuottanut pyyntivahvat kannat. Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/506.html

Lohen elinkierto ja perusmetabolianopeus yhteydessä toisiinsa
Tutkimuksen mukaan smolttiutuneilla lohilla oli korkeampi perusmetabolianopeus kuin ei-smolttiutuneilla. Kalat, joilla oli nopea perusmetabolia syksyllä, kasvoivat nopeammin kevääseen mennessä.
Lue lisää :
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/consistency_of_standard_metabolic.html

Taimenen merkkipalautukset vähenivät Keski-Suomessa
Merkintätulosten heikkeneminen on yleinen ilmiö, jonka syistä ei ole varmuutta. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kaikki istutukset välttämättä tuottaisivat huonosti.
Lue lisää : http://www.rktl.fi/julkaisut/j/501.html

Pintavesien ekologisen tilan arviointiin suositellaan yhdennettyä tilanarviointia
Tutkimus suosittelee, että pintavesien ekologinen tila luokitellaan jatkossakin kaikkien biologisten tekijöiden luokitustulosten perusteella, eikä huonoimman luokitustuloksen saavan biologisen tekijän mukaan.
Lue lisää :
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/defining_the_ecological_status_2.html