Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Varsijousen rakentelua
Siirry sivulle Edellinen  1, 2
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Varsijouset
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Ilkka Seikku



Liittynyt: 17 Tam 2007
Viestejä: 944

LähetäLähetetty: 25.01.2008 14:55    Viestin aihe: Re: vaski Vastaa lainaamalla viestiä

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Eikö vaski tarkoita lähinnä pronssia? On mahdollista, että se on laitettu siihen vain runomitan vaatimusten vuoksi. Mutta onko mitään tietoja siitä, että olisi yhdistetty pronssia ja rautaa (terästä) samaan kaareen? Pronssi on kai terästä elastisempaa, joten pronssiselkä tuntuisi loogiselta ratkaisulta. En tunne kovin hyvin metalliasioita, joten en tiedä onko tällainen ratkaisu käytännössä mahdollinen. Pronssista on kyllä tehty jousia sekä Lähi-idässä että Intiassa.


Teräskaari on karkaisun jälkeen päästettävä ja jousto-ominaisuuksiin päästäkseen päästövärin tulee olla palttiarallaa pronssinvärinen..kokeiltu on monesti.(päästän tosin useampaan kertaan ja jäähtyä saa pakkasen puolelle välillä siinä päästöjen välillä)
Ehkäpä liittynee jotenkin tuohon runoon? Tai sitten ei?

_________________
www.rautasarvi.fi
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 01.11.2013 01:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Maltalaisista tuli mieleen
./files/maltacrosbow_2_web_457.jpg


Jukka Koivusaari kirjoitti:
Tuukka Kumpulainen kirjoitti:
Teräskaarisissa varsijousissa jännevälit olivat monasti kohtuuttoman suuruisia kaaren pituuteen ja jousen iskupituuteen nähden. Tähänkin käytäntöön on varmasti ollut hyvät syynsä.


Voisin esittää tuohon parikin mahdollista fiksua teknistä selitystä. Mutta totuus noissa saattaa olla niinkin tylsä kuin, että kaari on käytössä käyristynyt ja jännettä on kiristelty lyhentämällä.


Avasin arbalist guildin puolelle keskustelua aiheesta
http://thearbalistguild.forumotion.com/t1113-observation-about-brace-height#10354


Korkealla jänteellä ja lyhyellä iskupituudella on mahdollista saavuttaa jopa yli kaksinkertaisia heittonopeuksia pitkäiskuisiin jousiin verrattuna.

Kun ei olis jo toistakymmentä keskeneräistä projektia, pitäisi tätäkin kokeilla tosissaan.



j_matala_janne.jpg
 Description:
 Filesize:  42.76 KB
 Viewed:  1144 Time(s)

j_matala_janne.jpg



j_korkeajanne.jpg
 Description:
 Filesize:  89.16 KB
 Viewed:  1144 Time(s)

j_korkeajanne.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 01.11.2013 02:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiinnostavaa, mutta en ymmärtänyt, miksi vertailit vain iskupituutta. Jos jännekorkeus on matala, niin iskupituus voidaan saada paljon pitemmäksi. Jos kuvien esimerkeistä suuren jännekorkeuden kaari olisikin viritetty hyvin matalalle jännekorkeudelle, niin eikö iskupituus lähes tuplaantuisi? Sama toisin päin, miksi matalan jännekorkeuden kaarta ei voisi vetää yhtä pitkälle kuin korkean jännekorkeuden kaarta? Iskupituuden pidentyessä nuolen lähtönopeus ja kineettinen energiakin kasvaisi.

Iskupituus noissa teräskaarissa on ollut lyhyt mutta se lienee johtunut materiaalin ominaisuuksista. Miksi sitten jännekorkeuden pitäisi olla suuri ja siten ylirasittaa kaarta, jos jännekorkeus voisi olla yhtä hyvin matalakin - lähes sama rasitus mutta paljon pitempi iskupituus.

Tästä voisi päätellä, että sen aikaiset teräskaaret ovat vain myötäkäyristyneet?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 01.11.2013 02:56    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Voi hemmetti, mistä teitä oikein sikiää ?
Tuomo kirjoitti:

Iskupituus noissa teräskaarissa on ollut lyhyt mutta se lienee johtunut materiaalin ominaisuuksista. Miksi sitten jännekorkeuden pitäisi olla suuri ja siten ylirasittaa kaarta,


Ylirasittaa ?
Näytttääkö noi maltalaiskaaret jotenkin ylirasitetuilta ?
Tottakai kaari tehdään myötäkäyräksi - HALOO!

Tässä nyt verrataan kaaren KÄRJEN iskupituutta JÄNTEEN KESKIOSAN iskupituuteen.

Ja kun nyt vertaat tuota vetopituutta kärjen kulkemaan matkaan , niin mitähän siinä voipi lapojen paksuudelle tehdä ?

Keskiaikaisissa jousissa oli aina jänteen korkealla ja lyhyt iskupituus. Luulteko että ne teki sen tyhmyyttään, vai olisko sillä jotain tekemistä virtuaalimassan ja kuivalaukausnopeuden kanssa ?

Olisko ne ehkä tienneetkin jotain paremmin ?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 01.11.2013 12:34    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka, ei tarvitse hiiltyä. Et vain selittänyt kaikkea ihan ymmärrettävästi.

Jos siis vertaat kaaren kärjen iskupituutta jänteen keskiosan iskupituuteen, niin miksi jännekorkeus ei voisi sitten olla entistä suurempi - suhdehan vain paranisi?

Tuo sinun vertailusi on kyllä sinänsä ihan ymmärrettävä ja perusteltu iskupituuden näkökulmasta mutta sitä en ymmärrä, miksi matalan jännekorkeuden kaaren vetopituus olisi noin puolet korkean jännekorkeuden kaaren vetopituudesta. Olkoot vetopituus tässä sama kuin etäisyys kaaresta lukkoon.

Edelleen, mitä haittaa siitä olisi, että suuren jännekorkeuden kaari olisikin viritetty matalalle jännekorkeudelle mutta sitä vedetään yhtä pitkälle kuin suuren jännekorkeuden kaarta?

Edelleen, miksi kaaren pitää olla roimasti myötäkäyrä, jos sitä vedetään noinkin pitkälle kuin suuren jännekorkeuden kaaren esimerkkikuvassa? Miksi ei suora kaari ja vastakäyrät päät?

Pyydänkin, että selität asiat, älä oleta heti, että muut ymmärtävät välittömästi sinun ajatuksenjuoksusi tai "yksinkertaiset perusasiat". Nyt sinulla on taas tilaisuus valistaa meitä ja vähentää "tyhmiä" kysymyksiä! Asia on oikein mielenkiintoinen!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 01.11.2013 15:26    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Näytttääkö noi maltalaiskaaret jotenkin ylirasitetuilta ?

Ylirasitusta ei ihan aikuisten oikeasti voi NÄHDÄ.

Lainaus:
Tottakai kaari tehdään myötäkäyräksi - HALOO!

Näppituntumalta olisin samaa mieltä lyhyen paksun teräskaaren kohdalla, mutta asia ei ole mitenkään ilmeinen, se täytyy todentaa joko kokeilla tai laskien.

Lainaus:
Luulteko että ne teki sen tyhmyyttään, vai olisko sillä jotain tekemistä virtuaalimassan ja kuivalaukausnopeuden kanssa ?

Tuo tulos on 100% varmuudella syntynyt kokeillen ja kokemuksen tuloksena, virtuaalimassalla ja kuivalaukausnopeudella ei silloin ollut asiaan mitään tekemistä.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Rakonczay



Liittynyt: 15 Maa 2005
Viestejä: 623
Paikkakunta: Kuusankoski

LähetäLähetetty: 01.11.2013 15:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Itse asiaa yhtään tajuamatta olen ajatellut että maltalaisjousien kaarten muoto liittyisi siihen että jouset ovat selvästi pienempiä kuin muut varsijouset.
Tätähän te varmaan yritätte selittää miksi pidemmässä jousessa itse jousen kaari voi olla lähes suora. Jotain etua tuolla muodolla on tietysti haettu...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 10.11.2013 19:36    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuomo kirjoitti:
Jukka, ei tarvitse hiiltyä. Et vain selittänyt kaikkea ihan ymmärrettävästi.



No anteeksi, että yritin olla avuksi.
Olisi kait pitänyt pitää turpa kiinni.

Tuomo kirjoitti:

Jos siis vertaat kaaren kärjen iskupituutta jänteen keskiosan iskupituuteen, niin miksi jännekorkeus ei voisi sitten olla entistä suurempi - suhdehan vain paranisi?


Niinhän se paraneekin.
Valitsin kuviin nuo suhteet,koska kuvittelin sen olevan selkeää ja havainnollista.
Anteeksi, että yritin olla avuksi.


Tuomo kirjoitti:
Olkoot vetopituus tässä sama kuin etäisyys kaaresta lukkoon.


Eikäole.
Iskupituus, ei vetopituus.
Yritätkö tahallaan esittää tyhmää ärsytystarkoituksessa.




Tuomo kirjoitti:

Edelleen, miksi kaaren pitää olla roimasti myötäkäyrä, jos sitä vedetään noinkin pitkälle kuin suuren jännekorkeuden kaaren esimerkkikuvassa? Miksi ei suora kaari ja vastakäyrät päät?


Häh `?
Kaaren kestämä taipuma ~= 1/kaaren paksuus
Lopputuloksen johtaminen harjoitustehtäväksi



Tuomo kirjoitti:

Pyydänkin, että selität asiat, älä oleta heti, että muut ymmärtävät välittömästi


Älä sitten ymmärrä välittömästi, ajattele ja ymmärrä hetken päästä!
Kuvittelin sun Reiniaho tajuavan jotain.

Tässä on periaatteessa ja oikeastaan, jos vähän mietit, aika kirjaimellisesti "vuosisadan löytö".
Ja rupeat jankkaamaan asian vierestä.
Todella turhauttaa tuommoinen.
Selittää uudestaan perusasioita porukalle, jonka pitäisi olla kokeneita jousentekijöitä.


Mutta anteeksi vielä kerran, että yritin olla avuksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 10.11.2013 19:40    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

T. Manner kirjoitti:

Tuo tulos on 100% varmuudella syntynyt kokeillen ja kokemuksen tuloksena, virtuaalimassalla ja kuivalaukausnopeudella ei silloin ollut asiaan mitään tekemistä.



Siis kantomatkallako ei ollut asian kanssa tekemistä ?

Luulin tällä Mannerilla olleen korkeamman tason matemattisluonnontieteellistä sivistystä. Taisin sekoittaa johonkuhun toiseen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 10.11.2013 20:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Siis kantomatkallako ei ollut asian kanssa tekemistä ?

Luulin tällä Mannerilla olleen korkeamman tason matemattisluonnontieteellistä sivistystä. Taisin sekoittaa johonkuhun toiseen.

Päätit sitten leikkiä ymmärtämätöntä.

Lainaus:
Tuo tulos on 100% varmuudella syntynyt kokeillen ja kokemuksen tuloksena

Tarkoittaa juuri tuota, kokeiltiin ja katsottiin mitä tuli ja paras valittiin jatkoon, missä kohden tuossa suljetaan kantomatka pois?

Lainaus:
Luulin tällä Mannerilla olleen korkeamman tason matemattisluonnontieteellistä sivistystä. Taisin sekoittaa johonkuhun toiseen.

Mä oon vaan tavallinen DI, korkeammaksi teknilliseksi sivistyksesksi lasketaan TT. Olet siis erehtynyt.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 11.11.2013 13:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka, anteeksipyyntö hyväksytty, vaikka et vastannutkaan kaikkiin kysymyksiini!

Lienee turha enää jatkaa tätä aihetta mutta Jukka kirjoittaa peräkkäisissä lausessa "vuosisadan löydöstä" ja perusasioista, niin siinä on minusta ristiriita.

Joka tapauksessa, odottelen innolla todellisia testituloksia! Sitten minäkin ymmärrän!
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 11.11.2013 13:51    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jatkanpas sittenkin vielä vähän, kun aihe on oikeasti kiinnostava…

Jukan alkuperäinen väittämä, kun vertaillaan vain iskupituutta, on täysin ymmärrettävä ja pitää varmasti paikkansa. Ei siinä mitään kummallista ole.

Itse en vain ymmärrä, miksi matalan jännekorkeuden kaarta ei voisi vetää yhtä pitkälle (etäisyys kaaresta lukkoon) kuin korkean jännekorkeuden kaarta, tällöinhän iskupituus noin kaksinkertaistuisi. Onko tässä jujuna se, että kaaren leveys (nokista nokkiin, jännekorkeudella) saa olla korkeintaan tietyn verran. Matalan jännekorkeuden kaaren pitäisi olla lyhyempi, jotta sen olisi yhtä leveä (nokista nokkiin, jännekorkeudella) kuin korkean jännekorkeuden kaari. Lyhyempi, matalan jännekorkeuden kaari, jota vedetään pitkälle, johtaa äkkiä käytännön ongelmiin. Käytännön sovelluksena voisi ajatella vaikka kapeasta aukosta, eli linnan ampuma-aukosta ampumista. Ymmärsinkö oikein?

Mutta miksi lyhyempään kaareen ei voisi tehdä vastakäyriä päitä? Johtuuko se taas materiaaleista ja sen aikaisten terästen ominaisuuksista?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Varsijouset Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2
Sivu 2 Yht. 2

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com