Jousi

[Iivana]

Hirvi juoksee vielä, mutta se ei estä suunnittelemasta uusia projekteja.
Ajattelin kokeilla tehdä jännejousta. Tällä kertaa voisi yrittää noista em. materiaaleista. Tiedän, että niistä saisi yksinkertaisenkin jousen. Mutta meinasin kokeilla noita pikkuisen kriittisempiä ensiksi, koska ko. materiaalit on minulle harvinaisempia. En ole työstänyt noita aiemmin.
Oliskohan teillä näkemyksiä mitoiksi. Tavoitteena on jotain 60-65# 26-27" vedolla. Lähinnä kiinnostaa, kuinka kapean uskaltaa noista tehdä?
Onhan noita projekteja tietysti muitakin, mm. koneglansin bambut Ipen kera odottaa. Samoin pari melkein valmista lylyvatsaa. Mutta noissa jännejousien teossa on sitä "jotain" ja ne tarjovat uutta opittavaa.
Kaikki tieto, neuvot ja kokemukset kelpaavat kiitoksen ja kumarruksen kera.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Tuukka Kumpulainen]

Jos sinulla on oikeaa pihasyreeniä, voit ihan huoletta soikistaa kaaren leveyden lonkkariluokkaan. Syreenistä saa 60-paunaisen jousen 30 millin maksimileveydellä, keskikaaressa alle tuuma riittää. Olen tehnyt yhden jännejousen syreenistä, paunoja 60, kaarella leveyttä vähemmän kuin edellä ja paksuuttakin niin niukasti, että jousi näytti 30-paunaiselta. En tosin harrasta mitään hillittömiä pituussuhteita, joita nykyään näkee (myötäkäyrissä) jännejousissa. Tuo jännesyreeni oli 48" nokista nokkiin ja imaisi 23 tuuman nuolen.

Orapihlaja on myös kapean kaaren ystävä, vaikka ihan erilainen puu kuin syreeni. En jättäisi 60-paunaiseen jouseen leveyttä kuin vähän syreeniä enemmän. Orapihlaja on niin kumimainen puu, että kaari olisi silti todennäköisesti paljon paksumpi.

Orapihlajan lujuus riippuu tosi paljon puun kuosista. Isot orikset on melkein säännönmukaisesti lahoja. Nämä poksahtelevat helposti, vaikka kaaressa olisi pinta-alaa enemmänkin. Terveestä puusta saa uskomattomia harjanvarsiheittäjiä.

Kirsikka on koko lailla edellisiä köykäisempi puu. En lähtisi tekemään siitä jännejousta ollenkaan, jos valinnan varaa on. Leveyttä kirsikkakaari tarvitsee roimasti enemmän kuin syreeni tai orapihlaja. Kuuskymppiseen jännejouseen laittaisin 50 milliä, ettei vatsa lähde heti ryppyilemään.

[Iivana]

[Ari Laakso]

Ajattelin minäkin tehdä talveksi kuivumaan muutaman jännejousen, joista pari on juuri syreeniä ja hikkoria, yksi tuomipihlaja ja kataja...pitempi syreeneistä on 29 mm leveä keskeltä ja puolipyöreä ...halkaisijan kaarta pitkin mitattuna n. 40mm...vähän mietityttää miten niitä jänteitä siihen puolipyöreään oikein liimaa järkevästi kun vatsa on nyt litteä eli tasainen? vai onnistuuko se ollenkaan, koska reunoillahan ne menevät vähän niinkuin tyhjän päälle...reunat on varmasti syytä jättää vapaiksi jänteistä?

[Iivana]

Mielenkiintoisen näköisiä projekteja...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Simo Hankaniemi]

Hyvän näköisiä sivuprofiileja, mutta jousten päät näyttävät aika leveiltä. Niistä voisi ottaa reilusti pois.

[Tuukka Kumpulainen]

Minen ottaisi refleksikepukan kärjistä leveyttä yhtään pois ennen kuin jousi alkaa olla tillerissä ja näkyy, kuinka paljon ja mihin suuntaan se haluaa sivusuunnassa venkoilla.

[Iivana]

[Iivana]

Keräilin tänään aihioita, eikä ne sireenitkään olleet pahasti haljenneita mitkä kesällä sahailin halki ja kuorin.
Mutkaa on, ehkä osaa joutuu höyryn kanssa sivusuunnassakin.
Sitten minulla on vielä päärynää, josta aion kokeilla. Pitäs vain saada tuo peräkärry tyhjäksi, kun tarvii kelkkaa kuljettaa. On nuo säilytystilat rivitaloasujan ongelma.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Ari Laakso]

Joo..sen mahdollisen korjailun takiahan minä sitä leveyttä jätin...ylin kepukka on muuten tehty Simon reseptillä...aihio viikko vedessä ja kaksi viikkoa muotissa kuivumassa...puu oli tosiaan kuin letkua, ei sälöillyt ja painui muottiin kuin tyhjää vaan. Alemmista lyhytjousista on tarkoitus tehdä American roundille tömäkämpi peli, kun viimme keväinen preeria-jousi oli vähän kevyen oloinen..eikä ehkä taipunutkaan tasaisesti, mutta ne oppirahathan on aina maksettava ja saa nähdä saako niitä vieläkään maksettua, kun jännejousen ja varsinkin B-jousen tilleröinti on aika haastavaa ja ajattelin muutenkin kisa-jousena yrittää siirtyä pitkäjousesta lyhkäisempään B-jouseen..

[Iivana]

Näytti Ari, sinun pannu-ööh siis hörytyslaite pätevältä. Taidanpa rakennella itsekin. Nyt ei tarttekaan happoterästä. Niin siis viikko vedessä ja sitten höyryyn, vai miten?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Ari Laakso]

Ei kun viikko vedessä ja sitten kaksi kuivumassa muotissa...toimii tosi hyvin jos jaksaa odotella ja tämä on Simon ohje....Minun "pannu" on normaali höyrykylpy, tosin kuuma sellainen(n. 0,5 h) ja sitten kiiruusti muottiin...toimii sekin, mutta pitää olla nopia ettei ehdi jäähtyä...seuraavana päivänä olen ottanut muotista, kun on ehtinyt kuivua muotoon......ja tämä tieto vähäisellä kokemuksella....vesikylvyn jälkeen voi tehdä kaikki muodot jos muotti antaa myöten, itse olen höyrytysellä tehnyt vain keskiosan muodot ja sitten keittänyt päät (0,5 h) ja taas päät muottiin.

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Jyrkempien vastakaarien kanssa ongelma ei oikeastaan ole siinä että puu alkaisi itsekseen venkoilemaan, vaan jännelinjassa.
Usein käy niin että taipuvassa jousessa vastakaaret eivät enää sojota toisiinsa tai kahvaan nähden tarkasti yhtenäisessä kulmassa, tällöin jompi kumpi kärjistä pyrkii jänteen kiskomana vääntymään sivulle.
Leveiksi jätetyissä kärjissä ongelman pystyy yleensä poistamaan kaventamalla ensin vääntymän puoleisilta sivua, eli siirtämään jännelinjaa vastakkaiselle puolelle kunnes venkoilu loppuu. Tälläinen jousi kannattaa totuttaa ensin täyteen vetoonsa ennenkuin kaventaa kärjet lopullisiin mittoihinsa.

[J Menna]

Ja Arilla oli aiemmin puhetta kuvien yhteydessä siitä että miten toimii jänne liimattuna pyöreään/pyöreähköön selkään.

Katajaan ja marjakuuseen olen liimannut pyöreisiin selkiin jänteet ja ei mitään ihmeempää ongelmaa. Marjakuusessa on vieläpä oma kokeilu silviisiin että yksi kerros jänteitä menee lievästi reunasta reunaan ja toinen kerros sitten ristiin toiseen suuntaan. Sitten seuraavat kerrokset taas ihan suoraan. Pelaa.

Suurin ongelma on kyllä just toi josta Juri puhui että ajan kanssa lähtee vetämään jännelinjaa sivulle, mutta senkin kanssa olen tottunut elämään. Jännelinjan sivuun meneminen on sitten määritellyt ampuma puolen.

[Ari Laakso]

OK! Kiitos Menna...Jäikö se sinun inkkari-katajajännejousi henkiin siellä Taka-Hikiällä vai siirtyikö jo paremmille metsästysmaille? Siinä oli kyllä sellaista villiä tunnelmaa..Hain minäkin sen jälkeen tuo ylhäällä olevan katajan... vaikka vähän hirvittää katajan hauraus, varsinkin kuivana...mutta jännettä selkään ja kestää...

[pyssymies]

Minä en ole tehnyt jännejousta, joskin suunnittelen, mutta eikös aihion selkä tasoiteta, ts. decrownata? Miten on, Simo/Tuukka/Juri/joku muu Guru?

[J Menna]

jep Ari,
kyllä jäi "Mummon pöytäliina" henkiin. Pituusammunnassa tosiaan vedin pari nuolta ihan "tappiin". Jousi on 128cm (tai nippa lyhempi) ja nuolet oli 70cm ja pari nitinää kuului, mutta luulen että jänteet siellä napsuivat kun on pelannut ihan ok vielä sen jälkeen. Jännelinja kyllä kiertyy koko ajan lisää ja ehkä muutama sata laukausta ja hautajaiset ovat edessä. Kataja uhrataan rituaalisin menoin ja jänteet liotan pois shamanistisia lauluja laulaen. Ne saavat uuden elämän jossain upeassa aseessa ja kantavat mukanaan jo saavutetut uroteot...

No, tein tuossa syys-loka-marras hiljalleen uutta katajaa ajatuksena josko siitä uusi samanmoinen. No, en liimaillut jänteitä ja Isienpäivänä ammuin 50-60 laukausta. Ihan ok, tuntuma että n.50# hujakoilla ja pari päivää myöhemmin tilleröin lisää ja tuntui niin kivalta että innostuin vetopituuden kanssa kilvoitteluun ja ZAP!, ylälapa silmille. Eikä katkennnut edes oksasta vaan ihan ehjän näköisestä syyrakenteesta. No, puu on puuta ja tekijä hätäili.

Onneksi ei ole ainokainen tulollaan olevista. Kun otan muoteista tuossa kohta loput aihioista voisin laittaa kuvaa tänne. On hiukan kuin toi Arin setti, mutta pari aika villiä kokeilua seassa...

Talvessa ei ole paljon hyviä puolia. Yhtenä kuitenkin se että malttaa tehdä jousia eikä pelkästään ampua niillä.

jeah

[Simo Hankaniemi]

[Ari Laakso]

Minulle kävi samoin katajan kanssa, ei tosin tuon ylhäälä olevan...kaksi kataja aihiota joista toinen oli ollut ulkona ja toinen sisällä kuivumassa...muotoilin niitä sitten ja päätin kokeilla jänteelle, että kaartuuko kauniisti...(että jänteet sitten kuivuessaan vetävät lapoja tasaisesti kaarelle) niin sisällä ollut katkesi heti, kun yritin laittaa jänteelle..ihan matalalle kaarelle...ulkona ollut kesti hyvin...no nyt olen viisaampi?

[Tuukka Kumpulainen]

Kataja on periaatteessa täydellinen pari jänneselälle ja onhan sitä sillä tavalla käytetty abostikin, mutta kyllä sen moderni "track record" on aika surkea. Hikkori, periaatteessa surkea pari jänneselälle, on sen sijaan
osoittanut toimivuutensa.

Minusta se ajatus, että jänneselällä voidaan tehdä huonosta yksipuisesta kepistä toimiva jousi on koko lailla pielessä. Jänneselän tekemisessä on niin iso työ, ja sen mukana tuleva refleksi hankaloittaa tilleröintiä niin paljon, että jänneselkää ei kannata edes harkita muihin kuin täydellisiin steiveihin.

Jännejousen selän pyöreys riippuu siitä, mitä haetaan. Pyöreäselkäinen heittää nuolta lujempaa. Turkkilaisten pituusjousissa oli pyöreä selkä, taulujousissa litteä. Nykyaikana ammutut jännejousiennätykset on myös ammuttu pyöreäselkäisillä jousilla.

[pyssymies]

Mutta eikös selän pyöreys riipu siitä, miten ne jänteet liimaa?

[Tuukka Kumpulainen]

Riippuu toki. Jänteet liimataan sen mukaan, mitä jouselta haetaan (tai kuten perinne määrää). Litteäänkin kaareen saa pyöreähkön selän jänteitä enemmän keskelle töpläämällä ja pyöreähkön kaaren saa litteäksi laittamalla jänteitä enemmän reunoille, kuten esimerkiksi turkkilaisissa taulujousissa tehtiin. Pohjois-Amerikan jännejousissa normi näyttää olleen seurata puuselän muotoa. Litteissä kaarissa on joskus ihan litteä jänneselkä, pyöreäselkäisisissä vastaavasti pyöreä. Näissäkin jännettä on yleensä keskellä kaarta enemmän kuin reunoissa.

[heikki]

Syreenistä kun puhutaan, niin tuonpa oman pulmani esille. Aihioni on aika rikkaasti karaktäärinen, joten älkää pidättäkö hengitystänne. Voi mennä vielä viikkoja ennen kuin saan edes jännekorkeuteen.

Sitä vaan pohdiskelen, että mikä olisi optimaalinen poikkileikkauksen muoto, kun paksuutta aihiolla on 25-35 mm ja luontaista vastakäyrää kymmenkunta senttiä? Tähän mennessä olen vetänyt vatsapuolen lattanaksi ja saanut lavat aika mukavasti tasaisesti oheneviksi. Jäykkyyttä on lattiaa vasten painellessa vähintään riittävästi. Tuon paksuisessa puikossa on aika korkea kruunu - ja vielä ohuehkot lustot, ja siksi mietin, pitäisikö sen elämää helpottaa muotoilemalla vatsasta vähän pyöreähkö. Pituutta on joku 170 cm, että sen puoleen ei olla äärirajoilla (28" veto) ja paunatavoite 45 hujakoilla.

Taustaksi vielä, että tein aiemmin syksyllä tuollaisesta sormenpaksuisesta syreenirisusta 20-paunaisen, jossa on pyöreähkö vatsa: settiä tuli kolme tuumaa ja heitto on sen mukainen Sad Veikkaan että litteä vatsa olisi ko. risulle ollut parempi, mutta tämän uuden yrityksen kanssa puhutaan ihan eri paunoista.

Eli lyhyesti: tehdäkö syreenistä litteävatsainen?

[Tuukka Kumpulainen]

Minä olen tehnyt kaikkiin pariinkymmeneen syreenijouseeni litteän mahan. Noin tuuman levyisiin kaariin on tosi helppo tehdä tasainen masu ihan pelkällä siklillä pyyhkimällä. Valkkaan jousipuiksi ainoastaan voimansa tunnossa piehtaroivia syreeninuorukaisia, joissa uloinkin lusto on pari milliä paksu ja rasvankiiltoinen. Näiden selät ovat joskus hyvinkin pyöreitä. Oksaiset steivit jäävät mehtään.

Tällä reseptillä en ole saanut yhtään syreeniä poikki (isommat oksankohdat kruunun huipun tuntumassa ovat kyllä lähteneet ritisemään täydellä vedolla, siksi en niitä enää kelpuuta), en yhtään puristusmurtumaa, enkä kertaakaan yli tuuman settiä. Se kertoo minulle, että söpösti pyöristetty vatsa toimisi todennäköisesti ihan hyvin. Jos steivisi on tavallisen kituliasta syreeniä, eli viimeinen sentti puun poikkileikkauksessa on hiuksenohutta lustoa, all bets are off. Silloin laittaisin ilman muuta pyöreyttä vatsaan.

[heikki]

Kiitti. Tuossa kun tarkemmin katsoin, niin onhan tuo uloin lusto liki pari milliä. Toiveita siis on. Jatkan nyt sitten litteällä vatsalla.

Toinen kysymys toiseen syreeni(lyhkäri)in liittyen: toinen kärki on oikein passelisti vastakäyrä mutta toinen ei: ajattelin senkin käyristää, mutta totteleeko syreeni keitto- tai höyrytaivutuksia?

[Ari Laakso]

[Ari Rantala]

Kuvien jousista....Itselläni on ollut pientä ongelmaa saada jänneselkä pysymään kiinni kahvan kohdalta tuollaisissa ekan ja viimeisen kuvan kaltaisissa muodoissa. Jänteiden kiristyminen taivutuksessa repii ne "notkokohdalla" irti runkopuusta. Ratkaisin asian tekemällä tiukan sidoksen kahvaan. Jännettä tai lankaa kahvan ympäri pitämään liimaus kiinni.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Laakso]

[Santtu Risku]

Itselläni on myös irronnut jänneselkä tuonlaisessa mallissa juuri kahvan kohdalta. On hyvä idea kiertää jänteitä siististi josen keskikohdan ympärille
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ari Laakso]

[Juri]

Olen onnistunut oikomaan lieviä kieroutumia "piinapenkillä".
Eli puristimilla/hihnoilla kuiviltaan vastavääntöön, niin paljon kuin uskaltaa. Seuraavana aamuna himpun verran lisää, ja illalla taas. 3-5 vuorokautta jatkuvaa rääkkiä niin vaikutus on pysyvä.
Tämä on ollut tilanteissa kun en ole halunnut ottaa liimavaurioiden riskiä lämmön ja veden kanssa.
Sinun menetelmäsi kuulostaa kyllä tehokkaammalta.

[J Menna]

jees. Samojen ongelmien kanssa on painittu.

Eli kyllä, liota jänteet pois työstettävältä alueelta niin saat parhaan tuloksen. Sitten höyrytysta tai täysi liotus ja piinapenkkiin. Itse olen naulannut kakkosneloseen nauloja silviisiin että jousi on nippa taipunut yli toisen suunntaan kuin se haittataipuma. Sitten jänteiden liimaus siinä piinapenkissa ja anna kuivua 3 viikkoa. Kyllä skulaa.

Tai sitten ilman esihöyryttelyä niin että piinapenkkin heti kun jänteet on liimattu ja luotat siihen että jänteet pitävät jousen ojossa. Se on kuitenkin epävarmempi keino...

Parasta ja on se että jousi on just ihan suora.
Hyvä aihio on homman A ja O. (Kuten Tuukka aiemmin sanoikin) Välttyy sitten kaikelta kikkailulta ja tuskalta. Nukkuukin paremmin.

Mulla on talven kolmas jännejousi liimattu (8. jännejouseni) ja opin siinäkin taas uutta. Neljännen ja viimeisen jännekerroksen liimattuani odottelin noin 6 tuntia ja painelin sitten vielä sileällä sarven palalla jänteitä jousta vasten vaikka osa oli jo ikäänkuin liimautunut edellisiin. No, ne kuitenkin vielä himpun liikkuivat ja painuivat litteämmiksi siinä ja tuloksena oli todella sileä ja tiukka jännepinta. Aiemmin olen painelleut jänteitä vain heti liimattuani, mutta tällä tavoin saa stydimmän loppupinnan. Hyvältä näyttää, mutta ei se haittaa.

Kohta on kesä ja sitten Ari ammutaan, toinenkin nuoli.

[J Menna]

No nyt vasta katoin sun jousen kuvaa. Joudut tekemään yhdistelmäpiinapenkin. Eli samassa hässäkässä pitää saada rekurvia päähän (joka suoristunee jänteiden pois liotuksessa) ja suoristus keskilinjassa. Shit.

Vinkeä projekti. Olen semmoistakin jo tehnyt. Voi onnistua.

[Ari Laakso]

Joo, minäkin olen nyt talven aikana liimaillut 3 jännejousta (7 yhteensä).
Täytyy sanoa, että kun sinun liimailuista on lukenut, niin kyllä minun jouset ovat hieman karkeatekoisia...en ole oikein hennonnut/uskaltanut niitä jänteitä ruveta luulla tai muullakaan silittämään, vain siinä vaiheessa kun olen jänneliuskan laittanut paikalleen ,niin olen niitä sormilla silittänyt erisuuntiin ja kun kerros on valmis niin sitten vaan sudilla liimaa päälle ja se on siinä. Kuivana näyttää, että ohuita siimoja menee "noin suoraan" hunajakalvon päällä.
Jännejousen korjauksessa olen nyt käyttänyt höyrypesuria(sen avulla piti pystyä taivuttamaan puuta..höpö höpö!).
Nyt se on Jurin mainitsemassa piinapenkissä...eikä valita!!..
Kyllä siitä vielä Nez Percer jousi tulee....ja sit ammutaan..

Pakko kohta ruveta lapiomaan talon päädystä lumikasoja pois ,että saa harjoitusradan käyttöön!