Jousi

[woodcutter]

Jeps,tommonen yhdistelmä tällä kertaa.
Jonkin sortin rekurvi on olevinaan.
Värkkäilin teräksestä muotin joten samaa mallia on luvassa useampia eri materiaaleilla.
Paperiselkä on testi,joku mainosti tuolla ameriikan puolella että olis hyvä selys materiaali.
Kahva on tuomea.....ehkä nokki vahvikkeisiin tulee purplehearttia jos vaan työkalut pystyy siihen.
Kuviakin oli tarkoitus laittaa mutta johto on kateissa.

[woodcutter]

No löytyhän se johto.
Paperi selkää ei ole vielä liimattu.
Kahva ja jousi on muotoilua vailla.

[woodcutter]

Tuli vaan mieleen,että pitäskö tohon kokeilla laittaa siyat?

[Tuukka Kumpulainen]

Minen laittaisi. Muoto on makia jo nyt ja jousi näyttää aika pitkältä, kapeakin mahtaa olla (mitat?). Sakaroiden kanssa on aika tusaaminen, että sivulinja pysyy kohdillaan ja liimasauma pitää, ja ne on väkisinkin painavammat kuin sirot, suorahkot kaarenpäät. Kun muotti on jo olemassa ja matskuja uusiin jousiin löytyy, voi sakarat ottaa mukaan sitten, kun ilman alkaa kyllästyttää.

[woodcutter]

Mitat.
Leveys on 30mm pituus on 60"
Saarni siivu on 7mm jatoba 3mm.

Jeps,voi olla parempi etten lähde kikkailemaan sarvien kanssa.
Kokeillaan nyt ensin miten käyttäytyy ilman.
Vaimolle tuota olen tekemäss.

[pyssymies]

Siis onko tuo reflex-deflex vai väsähtäneen näköinen B-jousi?

[woodcutter]

Jaa-a,toi on hyvä kysymys

[pyssymies]

Siis kumpiko puoli on selkä, vasen vai oikea?

[Ari Rantala]

[woodcutter]

[woodcutter]

Noi prkl....vaadin editointi oikeuksia omiin viesteihin!!!!!!!!!!!!!!!!!
http://www.poorfolkbows.com/backings.htm

[Martti Auer]

Siitä vaan sitten tapetoimaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Ari Rantala]

[Juri]

Myös Paul Comstock mainitsee paperiselystyksen TBB ykkösessä.
Puhe on ruskeista paperi-ostospusseista, suomalaisittain "voimapapaperista" eli ruskeasta lujasta pakkauspaperista. "Glue strips of this to the back of the bow to hold down splinters" (liimaa tästä liuskoja jousen selkään pitämään palkeenkielet kurissa).

Voimapaperi on tosiaan erittäin lujaa ja pitkäkuituista. Sitä kannattaa mieluummin repiä kuin leikata. Kuitujen suuntaan repimällä irtoaa pitkiä suoria liuskoja, toiseen suuntaan ei. Revityt reunat myös siloittuvat kauniisti pintaan ja muuttuvat liiman kuivuttua lähes huomaamattomiksi. Muuten tekniikka on samanlainen kuin tapetoidessa, anna paperin kostua ja löystyä ennen kiinnitystä niin se kiristyy kuivuessaan sileäksi ja pinkeäksi.
Laittaisin vähintään kolme kerrosta ja käyttäisin lujaa puuliimaa, hieman ohennettuna.

[kaitsu]

[Ari Rantala]

Pakko tunnustaa tietämättömyytensä tossa lenin jutussa. Tiedän vain sen kommunistijehun tuolta itäpuolelta. Se oli kyllä tavallaan sitkeä ukko ja nahasta olisi varmaan saanut hyvän selystyksen.

Pointti on siis se, että mitä prkl toi lenin on kun mun sanakirjakaan sitä tiedä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

Lenin ki?
Linen?

[kaitsu]

[Iivana]

[woodcutter]

No kyl toi leninin nahka sen verran kuiva jo nyt on ettei siintä saa selystä tehtyä.

Mutta takas jouseen....
Pari nuolta kerkesin ampua tilleröinin yhteydessä.
Sitten riks,raks ja poks
Jatoba siivussa olikin huono syynkulku ja rapsahti kahvan alta poikki.
Ilmeisesti liimaus ei ollut täydellinen just siinä kohtaa.

No ei hätiä mitiä...
Saarni selkä pysyi ehjänä ja jatobaa poistui kahvan mitan verran.
Nyt on uusi pidempi kahva liimattuna,joka yltää jatoban päälle jonkin matkaa.
Samalla tein kahvaan pientä koristelua ja sidoksille pienet lipareet.
Uusi kahva on pihlajaa jota sattui olemaan sopivasti sirkkelillä siivu.
Kuvaa tulee kunhan saan puristimet pois.
Paperiselän liimaus ei ollutkaan ihan helppo homma,yksi kerros on nyt liimattuna,täytyy varmaan lisätä pari kerrosta vielä.
Kun ton pikku takaiskun seurausena selys vähän kärsi.

Raakanahka selys on huomattavasti helpompi liimata kuin paperi,joten jäänee viimeiseksi paperiselkäiseksi jouseksi.

[heikki]

[woodcutter]

[Juri]

Helpottaa paljon kun ohentaa liimaa hieman ja kastelee sillä paperin kunnolla kummaltakin puolelta. Alustakin kannattaa sipaista pensselillä liimasta märäksi, niin ehtii asetella ja suoristella rauhassa eikä heti nappaa kiinni. Vesivati sekä rätti vielä viereen sormien puhdistusta varten.
Kannattaa kuitenkin työskennellä joutuisasti, puuliima muuttuu nopeasti tahmeaksi.

Liisteri tai jänisliima ovat tosiaan paljon helpompia käsitellä.

[Ari Rantala]

Sideharso on pahuksen näppärä tapa sitoa selystys. Puristaa samalla kun pitää ojossa ja liima kuivuu sen alla hyvin. Pienellä pinnan kastelulla harson saa irtoamaankin jos se on liimaantunut pintaan. Pinta jää kyllä hieman röpyläiseksi mutta kosteana sormella tai jollakin muulla apuvälineellä sen saa kohtuullisen sileäksi. Harso ei ole pahan hintaistakaan ottaa joka kerta uusi. Vaikka nuukana kyllä pesen sen liimoista ja käytän ainkain muutaman kerran. Paras kiristys kyllä häippää pesuissa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

Lisään vielä että paperia on myös syytä käsitellä tarpeeksi pieninä paloina, erityisesti jos pohja ei ole täysin suora.
Paperi kiristää itse itsensä kuivuessaan, ei siihen mitään sideharsoja tarvita.

Eikä muuten tarvita myöskään raakavuodalle. Jänisliimaa käyttämällä vuota saadaan kiinnitettyä välittömästi lämmön avulla. Hakkaa helppoudessa ja lopputuloksen laadussa kaiken maailman ideaaliside- tai naruräpellykset mennen tullen.

[Iivana]

[Juri]

Juu titebond samoin kuin muut puulimat eivät edes leviä kostealle raakavuodalle, vaan menevät kupliksi pinnan päälle jonkin ihme hylkimisilmiön seurauksena. Siteiden kieputtaminen on todella hankalaa niljaisen vuodan liukastellessa ja roiskiessa puolelta toiselle. Ilmakuplien jäämiseen vuodan ja puun väliin ei voi käytännössä vaikuttaa juuri mitenkään. Siteiden irti repimisen jäljiltä kuivuneen vuodan pinta muistuttaa erehdyttävästi raspia. Kerta riitti minulle, en todellakaan suosittele.

Jänisliiman kanssa liima vaan levitetään pensselillä kummallekin pinnalle. Vuota asetetaan paikoilleen, hyytynyt liima lämmitetään sulaksi ja painellaan nätisti kiinni. Sitten voi leikata ylimääräiset palat pois reunoilta ja laittaa hyllylle kuivumaan. Thats it!

[Tuukka Kumpulainen]

[T. Manner]

[Ari Rantala]

[woodcutter]

Ääh..
Taas menee uusiks...tälläkertaa liimaus tai liiman valinta oli väärä.
Kokeilin tota Gorillaa,sehän PU liimaa.
Liimasin uuden kahvan sillä kiinni tai luulin että liimasin.
Kahva irtosi kun vähän nykäisi,joten Gorilla purkki joutanee roskikseen.
Täytyy liimata Biltemen puuliimalla se tuntuu pitävän hyvin.

[Juri]

Gorillan pitäisi olla ihan laadukasta liimaa. Kostutitko vedellä toisen liimattavista pinnoista, kuten uretaaniliimoilla kuuluisi tehdä?
Uretaaniliima kovettuu kosteuden avulla, kuiva puu ei sisällä sitä riittävästi ja liima voi jäädä pehmeäksi.

Minä olen käyttänyt uretaaniliimoja paljon, ja varsinkin kahvaliitoksiin. Ongelmia ei ole vielä ollut, etuna on helppous, nopeus ja erittäin kestävä liitos. Hiominen, pieni karhennus rautasahan terällä (ei aina välttämätöntä) ja mahdollisten öljyjen poisto asetonilla. Pyyhkäisen toista pintaa kevyesti kostealla rätillä ja toiselle levitän liiman, sitten vaan puristukseen. Liima on täysin kovettunut jo muutaman tunnin kuluttua.
Kaikilla epokseilla kovettumiseen menee noin 24 tuntia mutta lopullinen lujuus saavutetaan vasta muutaman vuorokauden sisällä.
Titebondiakin tulisi rasittuvissa liitoksissa pitää puristuksessa 24 tuntia.

[T. Manner]

[Martti Auer]