Jousi

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Tämmöinen tuli...
Tämä on aika rajusti modernisoitu yritys, päätin lähestyä asiaa ensin itselleni helpommalta kantilta. Toisaalta mielestäni replikoita on tehty toistaiseksi ihan tarpeeksi, minua kiinnostaa nyt enemmän että millaista toimintakykyä tästä mallista voisi saada irti. Sakarat ovat täysin vääräoppiset, liimasin selkälaminaatin niiden päälle. Käytin modernia myös modernia liimaa (Titebond III). Materiaalit ovat lylymänty, koivu ja tuomi.

Yritin 55 paunaista mutta päädyinkin vain 43 paunaan 28 tuuman vedolla. Lämpökäsittelystä huolimatta lylyvatsa onnistui hämäämään minut täysin. Sain tillerin mielestäni hyvään kuosiin, mutta seuraavalla sessiolla kun laitoin jouisen jänteelle toinen lapa olikin keppijäykkä. Tämä kävi kolmeen kertaan ennenkuin tilanne rauhoittui, korjauksissa menetin paljon paunoja.
Lyly otti myös settiä paljon enemmän kuin olisin voinut kuvitella. Selkää liimatessa lisäsin refleksiä oikein kunnolla, mutta menetin kaiken noin puolessa välissä täyttä vetoa. Tämä lyly oli hyvin pehmeää ja siitä löytyi valkoisia normaalipuisia raitoja, tiukemmalla lylyllä olisi kenties voinut käydät paremmin.
Sakarat olivat alunperinkin varsin maltilliset ja muuttuivat vieläkin miedommiksi lyhennettyäni jousta kahdella tuumalla 68" tuumasta 66:teen.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Ampumatuntuma on yllättävän mukava, jousi on erittäin pehmeä vetää. Handshokkia on, muttei erityisen häiritsevästi. Jousi on vakaa ja tarkka lyhyiltä etäisyyksiltä, kauempaa ammuttaessa taas harmillisen hidas.
Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys näin heikoilla paunamäärillä ja raskailla sakaroilla. Toisaalta uskoisin että jäykkyyttä voisi huoletta nostaa vähintään kymmenellä paunalla, ilman että sakaroita tarvitsisi tehdä yhtään järeämmiksi. Tällöin nuolen nopeudessakaan luulisi olevan enää mitään valittamista.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Tästä se lähtee. :clap:

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Sakarat tein niin kevyiksi kuin vain osasin. Profiili on kuperasivuinen kolmio.
Jänteenä kaksiluuppinen flemis-punonta.

Tähän asti kokemani perusteella väittäisin tiukasti että:
- Sakaroiden perimmäinen tarkoitus on tehdä liimausten suojaaminen vedeltä mahdolliseksi. Kaiken muun voi jousessa kääriä tuohella, muttei kärkiä.
- Selkälaminaateissa käytettiin koivua, koska se on periaatteessa ainoa puulaji josta voidaan saada aivan suora, riitävän pituinen ja ehjäselkäinen liuska. Mutkaisen laminaatin liimaus ja puristus on aivan liian hankala toimenpide. Koivu on lylyn parina myös riittävän kestävä.
- Alkuperäisistä Ugrijousista tehtiin hyvin pitkiä, koska näin käytetyt materiaalit saatiin kestämään, eikä jouset ottaneet kohtuuttomasti settiä.
Onko mielipiteitä?

Seuraava yritys on jo suunnitteilla ja sen yritän tehdä autenttisemmin ja muutenkin paremmin.

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Vaikka refleksi on mennyttä, niin eipä ole varsinaista myötäkäyrääkään yhtään. Kaunis peli kaiken kaikkiaan. On myös hauska nähdä männyn syykuvio jousen vatsassa.

Tuossa on siis myös erilliset nokkipalat sakaroiden kärjissä. Tää kysyis että miks?

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Siks varten et tää lyhens kummastkin kärjest pätkät pois ja sit meniki kärjet liian loiviks.
Tää yritti silleen saada lisää paunoi, mut taiski saada vaan lisää settii.

Kiitti kummiski. Smile

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Todellakin ilmeisen heikkoa lylyä tuossa, tyylikäs lopputulos silti. Kunnon lyly on punertavaa ja luunkovaa.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Punertavaa tämäkin on, ja tosi painavaa. Pehmeää tosin...
Saas nähdä mitä seuraavasta palasta tulee, ainakin refleksiä on enemmän eikä valkoisia raitoja näy heti päältä.

Tuossa vielä kuva liimausmuotista, vinkiksi siitä mitä tarkoitan tämän jousen setillä. Vatsapalassa oli vastakaarta valmiina jo noin puolet muotissa näkyvästä määrästä. Kuva on koesovituksesta ennen liimaa ja sisäkumien kietomista.

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Kuinka voimakkaasti kaareutunut runko oli lylyn osuudelta? Lyly on yleensä myös miltei yhtä haurasta kuin bakeliitti. Kynnellä ei siihen naarmua saa.

evgevin · Joined: 01 Jun 2009 Posts: 419 Location: Turku

Hieno jousi.

Ugrijousien sakaroista ymmärsin niin, että niiden ei kuulu taipua ollenkaan, eikö näin?
Sun sakarat toisaalta eivät ole niin jyrkät, joten jousellasi on kaunis refleksi, mutta se ei ugrijouselta näyttää niin paljon... Smile

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Tuossa kärjen vatsapuolen kuvassa mahapuu näyttää kyllä aivan Ö-luokan lylyltä. Hieno homma, että jousi syntyi tästä huolimatta.

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Esimerkin innoittamana kaivelin oman ugrijouseni palikat esille ja ainakin silmäilin niitä tovin. Hyvää aikaa ihmettelyyn kun sarvibambulaminaatin liimaukset kuivuvat. Käyttämäsi lylypuun laadusta minäkin rohkenen esittää epäilyksiä. Tuo oma lylyni on huomattavasti punertavampaa eikä siinä näy syykulku juuri lainkaan. Pinta on kuitenkin karkeahko sahapinta mistä syykulkua on muutenkin vaikeampi havaita ja lisäksi tuo kuva saattaa harhauttaa sävyillään.

Lylypuussani on inha oksa kyljessä ja hyötypituus taitaa jäädä sakaroineen 60":n tietämiin. Mahdanko kerjätä ongelmia noin lyhyellä mitalla jos tavoitteena on 50# 27":n vedolla?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Näyttäisi olevan pari valkoista raitaa sivukuvassa, elikkä siinä lienee normaalipuuta. Se on mitä todennäköisin syy settiin, kuten silloin arvelinkin.
Monesti nämä valkoiset raidat paljastuu vasta sahausvaiheessa.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Mikä ihme teitä jousimaanikkoja oikein vaivaa?

Ite alan väsymään toistoihini joissa hoen lylyn olevan mitä parhain lyhytjousi materiali. En ole tekemässä ensimmäistäkään yli 54 tuumaista keppiä ja kaikkiin olen saanut sovitettua hyvin 25 tuuman vetopituudenkin, paunojen hilluessa viidenkympin hujakoilla.

En usko joustenne lyhentämisestä koituvan siis sen kummempia ongelmia, kuin lylyn käyttäytymisen hakemisen, eli saman joka on jokaisella puulajilla sitä työstettäessä. Lyly on hieman poikkeuksellinen puu materiaali ja sitä on moni muukin.

Jos mahdollinen vaalea raita meinaa muuten jäädä pois näköpiiristä löytyy se oikein hyvin jotain hukkakohdan viistettä esm. tulitikulla reilummin pahtamalla: normipuu polttaa ittensä esiin selkeesti nähtävällä mustalla siivulla/juovalla. Sama reaktio kuin lylyä reilusti paahdettaessa.

Puun paahtoa kannattaa miettiä vielä tilleröimisenkin jälkeen, jos alunperin vatsapala on ollut liian paksu ja paahtunut puuaines on tullut kaavittua pois. Muotoa toisella paahtokerralla ei enään akaiseksi juurikaan saa, mutta siitä huolimatta materiali tämäköityy.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Haluaisin vielä kysyä Jurilta, että oliko keräämäni jousiaineisto hyödyllistä tässä projektissa? Jäitkö kaipaamaan tietoja joltain osa-alueelta?

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Hieno! Tuollainen olisi kyllä kiva joskus tehdä, koivu ja lyly puuttuvat vielä...

Jakke · Joined: 16 May 2008 Posts: 236 Location: Espoo

Juri / muut,

Jos tuolta pohjalta olet halukas työstämään minulle kilpailujousia, olen kiinnostunut. Niiden pituus, paunamäärät, heitto ja muut ominaisuudet pitäisi saada vakioiduksi mahdollisimman tarkkaan. Jouset pitäisi sovittaa minun kropalle ja nuolille periaatteella jousi väsyy - uusi tilalle - samat nuolet.

Vaikka osaan itse auttavasti tehdä primijousia, resurssini ja kykyni eivät riitä tarpeeksi hyvien valmistamiseen.

Jakke Lehtinen

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

Tää seurailee täältä sivusta ja koittaa oppia jotain. Yks ihan suora kyssä...kuvassa näyttäisi selkäpalan ja lylyn paksuuksien suhde olevan kutakuinkin 1/3 ja 2/3. Oman teelmäni selkäpala on vielä pirusti paksumpi ja suhde on lähellä 1/2:ta. Vaikuttaisiko toi 2/3 lylyä toimivalta?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Jos luonnehdit lylyä PEHMEÄKSI, epäilen, onko se lylyä ollenkaan...

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

...kuvan ja kuvauksen perusteella ei ole. Lyly ei toki ole mikään puulaji, vaan poikkeavaa solukkoa, jonka määrä ja laatu voi vaihdella todella paljon. Mutta olen nähnyt mäntyisiä jalkalistoja, joissa kevätpuu-kesäpuusuhde ja väri täsmäävät Jurin ugrivatsaan. Omissa lylyslaisseissani ei ole yhtään, joka olisi saman näköistä. Pehmeimmätkin niistä ovat normimäntyyn verrattuna paljon kovempia.

Pohjois-Euraasian monipuisissa jousissa koivuselän ja lylyvatsan välinen paksuussuhde vaihtelee aika lailla. Örbyhusin 1700-lukulaisen saamelaisjousen selkäpuu on vatsaa paksumpi, kun taas esimerkiksi Balfourin (1904) kuvaamassa tsuktsijousessa koivuselkä on vain noin viidesosan lehtikuusivatsan paksuudesta. Venäjän suomensukuisten kansojen jousissa selkä on tyypillisesti 1/3 - 1/4 kaaren kokonaisvahvuudesta, mutta joukossa on paksuselkäisiäkin kaaria.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Totesin omalla parahduksellani kaiken tutoroinnin, jota tänne foorumille olen koittanut lylystä jakaa jotenkin turhauttavana...ilmaisukykyni ei vain aina ole kovin korrekti, josta pahoitteluita.

Mutta toki on hyvä ettei totuuksia ole vain yksi, joten kokeilu kenttää riittää.

Heittelen vielä pari omaa mutuani puheena olevasta aiheesta ja jousesta.

Lylystä on melkoisen turha yrittää tehdä hyväheittoista jousta ilman kunnollista, vaikkapa mustaksikin menevää paahtoa. Omani olen vienyt väliin jopa hiiltymisen rajoille. Arvio tilleripoistuman kautta on tällöin pienmpi hukkapala, ja vaikka ei olisi on hiiltyneen kaavinnan jälkeen jäljellä melkoista materiaalia.

Pinta mustuus vaikka miten kevyestikin valmiiseen vatsaan lisää jäykkyyttä.

Ajanolossa tämän osaa hahmottaa jo ennen liimausta, mutta olen kertaalleen tehnyt mildin toisen paahdon tbb 3 liimallakin tehtyyn jouseen. Nämä kokeilut tosin omalla vastuulla...mutta ensimmäisestä taitaa olla kohta puolitoista vuotta takana, ja laukauksia kiertyy hissukseen kaikenaikaa. Vielä ei keppi reistaile mutta toki sekin päivä voi tulla eteen.

Suhtautuisin suurella mielenkiinnolla löytyneisiin ja museoituihin jousi pätkiin, jos niistä olisi kyetty/koitettu tehdä puun prosessointi analyyseja, liittyen kuumuuden ja kovan/kevyen paahdon suhteen. Vaan en tiedä onko tuo edes mahdollista? Jokatapauksessa veikkaisin aina vain kovemman paahdon pitkäikäistävän kappaleen säilymistä maaperässä.

Se että urgri jousista on jäänyt reliikeiksi etupäässä noita suuria jötkäleitä ei suoraan todista sitä että tämä olisi ollut lylyn käyttö. Päinvastoin se todistaa aineiston ainoastaan kulloisiltakin seuduilta ja niiden asuttaman riistavarannon sekä alueellisen "kehityksen",yms. monen muun seikan, kuten tutkimus ajankohdan synkroon menon osalta.

Veikkaan että seuduilta tai ajanjaksoilta ja täten elinkeinonsa puolesta toisin toimivin asuinyhteisöin olisi lylyisiä lyhytjousia yhtä teoreettisen ilmatilan realisoinnin jälkeen vaikka miten.

Toisaalta miten hyvin luulemme tuntevamme tänä päivänä näiden lyly jousten teon ja miten hyvin tunnistaa löydöt linkitettäväksi siihen ja siihen takoitusperään? vrt. kaikki persiille menneet jousi tulkinnat siitä ja siitä mallista ja jousi tyypistä, joita täälläkin foorumilla sitten päivitellään, kun museokappaleista löytyy aina vain parempia ja relevantimpia selitysmalleja. Aikansa lapsia tai omilta selitysmalleiltaan epäonnistuneita juttuja?

Suurivolyyminen metsäpeurakanta ei ole ollut jokapuolella Suomea iänikuinen fakta. Toinen on se että tämä laji vaeltaa, ja suurin osa suomenmaata on voinut olla suurimman osan vuodesta metsäpeura vapaata vyöhykettä. Muuttuneita tekijöitä voi olla vaikka miten?
Voisin kirjoitella "valistuneita" arvauksia siitä vaikka miten, linkitellen niitä muihinkin noiden aikojen pyyntimenetelmiin ja elinolosuhteisiin kuten mahdollisiin työjakoihin,yms..siltikin kulttuuri on omannut jokapuolella ja kaikenaikaa alituisen muutoksen ja pysyvät sekä laajasti yleistävät selitysmallit voi viedä jonkkaan. Minutkin.

Arkeologialla on paljon kummallisia ja moninpaikoin epäloogisenkin kuuloisia selitysmalleja, koska tulkinnat perustuu joskus hyvin pieniin ja vähäisiksi jääneisiin löytöihin sekä omiin seltys malleihimme, jotka saattavat teollisilla aivoilla kuulosta joskus ontuvilta?

Käyttämästäsi lylystä pitäisi kenties saada lisää valokuvia jotta sen voisi määrittää tarkemmin?

Lyly on melkoisen monimuotoinen aines, sekin. Selvitin jossain vanhemmassa viestissäni sitä uskomatonta vuosikavun etäisyyden määrää johon olen törmännyt joissain yksilöissä. Tiiviys ei ole ainoa lylyn ilmenemisen ja muodostumisen reunaehto, onko se sitten sitä jousikäyttöä ajatellen?

Jokatapauksessa selkeä halkaisu kuva, jonka pää on hiottu tasaiseksi kertoo ja ratkaisee varmaan käyttämäsi lylyn luonteen.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Itselläni on mm. kuusilylyä, niin ei siihen oikein tahdo saada kynnellä jälkeä, kovaa on, sellaista bakeliittia, sen erottaa hyvin siitä muusta puusta.

Eräs kaveri sai kerran traktorin peräkärryllisen verran kuusilylyä, mutta lähes kaikki meni suoraan polttopuuksi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Jurin lylyt ovat minulta peräisin. Tämä kyseinen kappale on muistaakseni sellainen, jossa oli pari leveämpää valkoista raitaa. Siinä oli kuitenkin sen verran kovaa lylyä, että siinä oli yhden jousen vatsan verran aineksia (noin sentin vahvuudelta) kevyempään jouseen. Nyt on ilmeisesti päässyt käymään sellainen hazardi, että ne raidat on eksynyt sinne vatsakappaleeseen. Mutta eipä hätiä mitiä, olen luvannut Maestrolle hiukka lisää materiaalia. Kokeilin kynnellä noita puita lylyosan kohdalta ja kovaa oli. Kun varastoin puut niin vedän moottorisahalla vähän pienemmiksi, jolloin normipuun joutuu poistamaan esimerkiksi kirveellä tai vannesahalla. Jos pääsen ison sahan ääreen, niin pienentelen vielä moottorisahan jälkiä. Moottorisahalla ei uskalla kovin tarkkaan ruveta ottamaan metsässä.
Mutta jousen käyttäytymisen perustella sanon, että normipuuraidat aiheuttavat setin ja lylypuu refleksin palautumisen.
Kyllä nuissa kaikissa lylyissä täällä Pohjois-Suomessa on nuo lustot näkyvissä, mutta niiden ero ei ole niin selkeä kuin tavallisessa männyssä. Minulla on tuolla lähes vaakatasossa kasvanutta todella kovaa ja satavarmasti lylyä kuivumassa ja kyllä siinäkin lustot voi erottaa. Puu oli niin kova, että lylyä erottaessa tuli hiki ja moottorisahaa teroitin kahdesti. Siitä sai kaksi pätkää lylyä.
Muistatko toni millaista se puu oli mitä viime talvena haettiin? Itse en ehtinyt sahaamaan. Että paljonko niissä oli makkelia?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Suunnittelen itsekin kovasti tekeväni talven aikana jonkinlaisen koivu/lyly laminoidun tekeleen, joten Juri ja Iivana: teenkö selkälaminaatista tasapaksun vai päihin loivasti ohenevan?

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Iivanalle: Omat on vielä tarkemmin siivuttamatta, muutoin ovat kyllä ylimääräisistä läskeistä sahuutettu, taisi siinäkin mennä taas joku vannesahan terä:) Poimimme vielä viime talvena tulo matkan varreltakin melkoisen määrän erittäin hyvää lyly parrua;) Nämäkin ovat vielä asettumassa.

Mutta kyllä saakissa meni joitakin pöllejä joko suoraan tai sahauksen kautta hylkyyn. Prosenttia en muista, mutta ei se montaa ollut?
Ehkä Inarin pään väki on paremmin selvillä tilanteesta?

Entisiä lylyjä on vielä prosessoimatta joten näihin tuoreimpiin käyn sitten joskus. Käytän lyhyemmätkin hyväksi W-liitoksin sekä kuusiset lylytkin on viimeisiä ennen työn alla. Inspiraatiosta kiinni. Nyt sitä ei ole.

Pyssymiehelle: Vaik et minulta kysynytkään voinen kertoa oman suuntani selkälaminaatin käytöstä? Itse annan sen paksuta rajustikin nokkien päihin.

Omat jouseni ovat jäykkä nokkisia ja raskaan lylyn sijoittaminen lapojen päihin olisi hyödytöntä ja lisäisi turhaan niiden massaa ja hidastaisi suoranaisesti jo heittoakin. Toimivalla osalla taas lylyä saa olla hyväksi katsomani määrä.

Tilanne on hiven eri näissä sihyalla varustetuissa jousissa, mutta uskoisin koivun kestävän siinäkin paksumpana ennen sihyaa. Toki kukin tavallaan, ja puhdasta teoriaahan tämä omalta osaltani on. Olen mieltynyt lylyyn muilta kuin jousen muotoon tai nimeen profiloituneista syistä. Tai tiedä hänestä...onhan tuolla jo yksi b-mallinenkin killumassa loppusuorallaan....

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Seuraavassa yrityksessä yritän sitten tarkkailla niitä valkoisia raitoja paremmin. Kynsitestin perusteella puu on kyllä selvästi kovemman oloista. Palikassa on myös riittoisasti paksuutta, että voi ihan miettiä mistä sahaa.
Suurkiitokset Iivanalle vielä kerran!
Taidan myös pysytellä samoissa mitoissa. Sakaroihin laitan kyllä enemmän vastakäyryyttä, mutta kiinnitän ne oikeaoppisemmin koivuselän päälle.
Toivottavasti olen jo ottanut sen verran opikseni, ettei tarvitse enää yrittää lyhennellä.

Pyssymiehelle sanoisin että tuollaiseen sakaroiden päälle liimattuun malliin voisi olla hyvä idea, ohuempi on helpompi taivuttaa kärjestä mutkalle.
Muuten en ohentaisi, ellei koivu ole hyvin pyöreäselkäistä, vaan tekisin mieluummin tasapaksuna. Tonin menetelmä kuulostaa myös fiksulta ja hyvin perustellulta sakarattomaan malliin.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Itsellä on ollut tasapaksuja. Kun olen liimannut noita sakaroja, niin selkäosan liimapinnan olen viistänyt sakaran alta. Joissain piirroksissakin näkyy sellainen rakenne.
Minulla on selän paksuus ollut kolmesta viiteen milliä.
Minulla on jonkun verran rakentelukokemusta näistä, mutta mikään mestari en väitä olevani. Annan tietysti mielelläni vinkkejä, josko niistä jollekulle apua on. Kerron kyllä, jos kyseessä on valistunut veikkaus.
Näitä on yleensäkin uusrakennettu sen verran vähän, että systemaattista kokemusperäistä tietoa on aika vähän yleensäkin. Jotenka muutamankaan jousen kokemuksella ei voi sanoa täydellisellä varmuudella mitään.
Yhteen asiaan on kuitenkin muodostunut jonkilainen kanta. Kasvupaikan merkitys lylyn laatuun. En ole muuten huomannut mitään eroa, mutta suolla ja kankaalla kasvaneella on se ero, että jos suonlaidalla kasvava lyly ei ole kovin kalteva, niin se oiettuaan alkaa kasvaa normaalipuuta. Puun painon lisääntyessä pehmeä alusta antaa hieman periksi ja puu kallistuu taas ja tulee lylyä. Oiettuaan tulee normaalipuuta jne.
Tässä on syy raitaisuuteen. Jos suolla kasvanut puu on valmiiksi tarpeeksi kallellaan, tämä lisäkallistumeinen ei haitta, vaan lylyä tulee koko ajan. Joten suon laidasta en ota muuta kuin riittävän paljon kallistuneita puita. Näissä on kyllä melkoinen kaarevuus, mutta kuivattaessa se oikenee ja lämpökäsittelyssä saa kaarevuuden tasattua haluamakseen.
Hyvän lylyn löytäminen on kyllä kohtuullisen hankalaa, ainakin hoidetusta talousmetsästä.
Lisäksi olen huomannut, että lyly suorastaan vaatii lämpökäsittelyä. Tässä oli jossain kirjallinen venäjänkielinen lähde, jossa kuvattiin siperialaisjousten lämpökäsittelyä. Lämpökäsittely stabiloi lylyä.
Myös itsekin olen tonin lailla suunnitellut käyttäväni lylyä myös muunlaisiin jousiin. Minulla on sellainen kutina, että siitä voisi saada hyvän jännejousenkin. Myös selystetty pitkäjousi voisi olla mielenkiintoista kokeilla.
Mutta se, että pohjoiseuraasiassa on eripuolilla rakenne jousissa hyvinkin samanlainen, on hyvä kysymys. Siihen on varmasti selvä syy, mutta kun tietäisi mikä?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Tossa jurin lylyssä oli tumman ja vaalean puun osuus suurinpiirtein 50-50. Käsittääkseni hyvässä lylyssä valeaa on vain ehkä 5-20%. (Oli tuolla välissä vaalea raitakin, mutta ei ihan vatsassa.)

Olen nähnyt tällaisia kuusen oksia. Itse asiassa lyhyellä kokemuksellani jokainen yli 3cm-10cm halkaisijaltaan oleva kuusen oksa on tällainen.

Kuusen oksien ongelmat:
1. Niitä on perkeleen hankala hakea 10m:n korkeudesta...
2. Tuppaavat olemaan oksaisia ja kaarevia moneen suuntaan

Mahdolliset ongelmat:
Epävakaus? Onko materiaali verrattavissa mäntyyn?

Minulla on kuivumassa yksi yli metrinen 10cm vastakäyrä kuuseoksa, josta olen miettinyt
jännejousta. Jos saili hommattua toisen voisi käyttää billetteinä. Toinen vaihtoehto olisi laittaa sakarat, mutta toi voi olla liian hankalaa, kun toi ei ole viivasuora....

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Aivan taatusti lylyisen jännejousen teko kannattaa, se voi hyvinkin olla uus SE peli.

Mutta mikä sitten aiheittaa lylyn vaihtelevan raitaisuuden suhteessa hötökasvuun? Jotain samaa mitä voi havaita jkeonin kuusenoksa esimerkissäkin?

Mulla on asiasta muutamia valistuneita arvauksia, jotka liittyy yhtälailla männyn runkolylyn jaksottaiseen muodostumiseenkin, mutta olisi mielenkiintoista kuulla niitä muiltakin.

Kuusenoksaa varten pitää hakea sopiva valoisalla paikalla kasvanut kuusi, jossa on säilynyt alaoksat karsiutumatta pitkinä ja vantterina.
Peitossa kasvaessaan ne kuivuvat ja tippuvat jo nuoruusvuosina.

Tarpeeksi suoran oksan löytää vain ettimällä.
Kuusenlylystä ja oksista täällä on muistaakseni ollut aiemminkin juttua, niiden ja omien kokemuksien valossa pidän sitä melkoisen kovempana.

Jännettä vaan selkään, taatusti mielenkiintoinen kokeilu, jossa lopputulos voi yllättää toimivuudellaan. Epäilisin jos näin ei olisi.
Itse olen paahtanut yhtälailla kuusilylynikin.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Kuusenoksa-aihioiden kanssa saa varautua bumerangiluokan kieroiluun. Olen korjannut talteen tuoreena nuolisuoria kuusenoksasteivejä, jotka ovat raakatyöstön ja kuivauksen jälkeen vääntyneet tyvipäästään sivusuunnassa tuollaiselle kymmenen tuuman "jännevälille". Harmittaa aika lailla, sillä oikeasti suoria ja oksattomia, parin tuuman vahvuisia kuusenoksia ei todellakaan kasva joka puussa. Venkoilu johtuu tietysti lylyn ~30-kertaisesta kuivumiskutistumisesta normipuuhun verrattuna. Oksissa on lylyä vaihteleva määrä vaihtelevasti sijoittuneena ja eläminen sen mukaista. Metsässä säilytetyllä puolituoreella kaarella ongelmia ei varmastikaan tule.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Yksi pointti joka ei ole keskustelussa juuri vilahdellut on oksan tai rungon tasapainopiste tai sen kehittyminen ja muutos. Eli oksisto ja sille alisteinen tasapainon haku.

Musta sen voi rinnastaa täysin saman kaltaiseen tilanteeseen jossa jokin lehtipuu yksilö on kierteinen ja joku toinen ei. Syyt voivat olla eri, mutta lopputulos sama: Vaikea tai mahdoton jousi käyttöä ajatellen.
Toki lehtipuussa kierteisyys ei ole välttämättä millääntavoin yhteydessä kasvutapaan tai profiiliin,joten ehkä heikko vertaus, mutta jostain piti yrittää.

Jokatapauksessa tämä aiheuttaa vaikeasti hallittavia sisäisiä jännitys tiloja.

Mielestäni painoarvoltaan ensisijainen seikka, joka heijastuu sopivaa lylypuutakin valitessa. Kaikki eivät tästä perusta, mulle se on selvää pässinlihaa. Ei tunnu kaikki lylymiehetkään ymmärtävän sitä mitä ajan takaa.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Ei auennut tuo pointtisi toni minulle ainakaan täydellisesti. Tarkoitatko jotain sen suuntaista, että tylppysolukon kasvu loppuu kokonaan tai vähäksi aikaa sen takia, että havupuun ulkosyrjään ei aiheudu painovoiman aiheuttamaa puristusvoimaa syystä tai toisesta? Tällöinhän puu olisi saavuttanut "tasapainotilan" sillä tavalla, että puristusvoima olisi kompensoitu? Vai mitä meinaat? Meitsi putosi nyt kärryiltä.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Tiä onko nyt sen parempi ulosanti, pieni krapula päällä...

Hain alkujaan rinnastuksellani kuvaa siitä miten esm.kuusenoksan oksahaarakkeet ovat jakautuneet sivuprofiilisesti. Toisella puolella saattaa olla enemmän oksamassaa kuin toisella.

Sama homma kokonaisessa lylyä tuottavassa männyssä:
Jos mahdollista niin puun voi avata pätkimällä lylyn loppumiseen saakka, latvasta katsottuna. Tämä yleensä kertoo (mikäli painojakauma on todella epätasapainossa) sen lylyn kierteisyytenä.

Mutta jos otetaan mukaan saman puun juuristo, jota emme tietenkään näe, emmekä esm. maaperän ominaisuuksia alkaen vaikka kalliosta suuriin kiviin, jotka rajoittavat/muokkaavat puun tasapainon ylläpitoa on pakka tasapainossa kasvavan puun muodolle entistä tärkeämpi.

Solut on toinen homma, jotka eivät nekään homogeenista ainesta.
Uskon että saman puun sisäisessä rakenteessa suhteessa erityyppisiin soluihin tai kuituihin löytyy eroja, kun verrataan puun kasvutapaa ja kasvu olosuhteita, esm. vallitsevat tuulet.

Lisäksi tulee varmasti muitakin, kuten perinnöllisiin tekijöihin, yms. hyönteisten kanssa kekkulointeihin jotka voivat vaikuttaa puuaunekseen paljon.

Jotkut lylythän ovat kierteisiä, tavalla jonka näkee ulos päinkin helposti, esm. kaarnan kasvun kierteisyys, ns. siitinputkimainen kasvullinen sisäpuolen uloke, jne. Pakkaa vielä hiven sotkien turahdan että osa näin kasvavistakin puista on täysin tasapainossa kasvavia.

Näillä en viitannut vaalearaitaisuuteen, joka on oma hommansa juontaen pystyakselisen tasapainopisteen, yleensä kasvullisista muutoksista.
Yhtenä selittävänä tekijänä tässäkin voi olla juuristo.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Nyt aukesi vähän paremmin...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Kyllä tuo oli vieläki sekavahkoa... :)
Eli en puhu vaaleista normipuu raidoista vaan lylystä sellaisenaan.

Pointti olkoon se ettei pelkästään valmiista pöllistä näe lylyn tasalaatuisuutta, olipa se sitten miten tiheää ja rungon ulkomuodoltaan suoraa. Paljon voi toki päätellä ja valistuneesti viedä puuta oikein prosessoiden eteenpäin. Todellisen luonteensa lyly kuitenkin näyttää vasta ohuena soirona ja jousen vatsassa lenkoillessaan.

Pienet jännite erot...