| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
ddog
Joined: 27 Oct 2010
Posts: 91
Location: Oulunsalo
|
 Posted: 01.11.2010 22:22 Post subject: Sarvivatsa |
 |
|
| Tovin foorumia "salalukeneena" on ruvennut askarruttamaan jousia kuolatessa usein mainittu sarvivatsa. Jousen rakenne on selvillä, samoin laminaattijousen tekoa on tullut itsekin harjoiteltua, tosin epäperinnemateriaaleista osin. Miten sarvisuiron kiinnittäminen vatsaksi onnistuu niin että se pysyykin, joutunee kuitenkin useammasta suirosta tekemään että saa pituutta riittävästi? Selvää vastausta en ole löytänyt kovasta etsinnästä huolimatta, tai sitten se on mennyt vain ohi. Kysyy tyhmä aloittelija. |
|
| Back to top |
|
 |
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 02.11.2010 09:59 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Miten sarvisuiron kiinnittäminen vatsaksi onnistuu niin että se pysyykin, joutunee kuitenkin useammasta suirosta tekemään että saa pituutta riittävästi? |
Muutamia sarvivatsaisia jousia on tullut tehdyksi ja nytkin on kaksi työn alla. Kiinnipysyminen ei ole tuottanut ongelmia. Sarvi on liimattavana helppo materiaali vaikka ei juuri liimaa imekään sisäänsä. Epoksilla onnistuu varmasti. Titebond III on myös pitänyt hyvin ja perinteisestä kölninliimastakin on kohtuu hyviä kokemuksia. Pitää hyvin sarven kiinni puussa mutta bambupinnan kanssa voi tulla ongelmia. Liimailin juuri titebondilla uudelleen irronneen kölninliima liimauksen. Tosin pintoina olivat bambu/massaranduba.
Sarven pituus on se ongelma. Toisaalta pahiten rasittuva alue lavasta on melko lyhyt eikä sarvea tarvita kärjissä. Lisää vain painoa. Ylämaalaisesta saa yli 50cm paloja jos piirtää sabluunalla palan ääriviivat pintaa myötäillen ja oikaisee kiekuran höyryttämällä kahden teräsplötän välissä. Sarven kärkiosa on umpijötköä ja sen olen sahannut vannesahalla halki. Muuhun sahaukseen on ns. nylskysaha lyhennetyllä terällä passeli. Kerralla ei helposti oikene ja höyrytyksen voi joutua uusimaan muutaman kerran. Liian kylmänä oikaistessa sarvi yleensä murtuu tai sarveiskerrokset irtoavat toisistaan. Kuumailmaa en suosittele. Polttaa vain sarven kovaksi ja hauraaksi. Useammat höyrytyskerrat tekevät kyllä saman mutta kuumailma tekee sen kerralla. Sarvi pitää jäähdyttyään aika hyvin muotonsa. Kannattaa antaa lämmitä kunnolla mutta ei siis liikaa. Vesipuhvelia saa netin kautta ja siitä saa pidempiäkin sarvipaloja. On ylämaalaiseen verrattuna jäykempää ja vaikeampaa työstää.
Suurin työ on työstää sarvi riittävän suoraksi ja tasapintaiseksi jotta liimaus onnistuu. Omissa teelmissäni olen käyttänyt 3-5mm paksuutta ja yleensä menee herkästi viikko ennen kun sarven saa liimattavaan muotoon. Liimauksessa käytän pikkuvinkoja joilla ei saa puristaa liikaa. Muodon pitää olla lähes sama kuin vastapinnan. Vaarana on, että kun saa puristettua ilmaraon kiinni, sen molemmin puolin liima puristuu kokonaan pois saumasta eikä liitos pidä. Kuminauha on kätevä ja puristaa liitosta yhteen sopivasti jos ei vedä sitä liian kireelle.
Joitakin jatkoksiakin olen kokeillut ja ihan hyvällä menestyksellä. Olen hionut liitoskohdat suoriksi enkä ole käyttänyt liimaa palojen välissä. Puristuu taivuttaessa veks ja sauma jää auki. Liitoskohtaan olen punonut vahvistuksen päälle pitämään palat varmasti kiinni pinnassa.
Parempia ohjeita en nyt ehdi kirjoittelemaan ja homman oppii parhaiten kokeilemalla. Aina tuntuu tulevan jotain uutta eteen. Koitan ehtiä laittamaan illasta muutaman kuvan oikaisussa olevista sarvipaloista.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 02.11.2010 11:13 Post subject: |
|
|
Perinteinen menetelmä on että tehdään yhdestä palasta yksi lapa. Päästä jatkamista ei ole tiedettävästi käytetty missään historiallisessa jousessa, ja minulla on epäilyjäni kuinka tollainen kestää paljoa käyttöä, voivat olla perusteettomiakin. Useaa kapeaa soiroa vierekkäin on myös käytetty.
Perinteinen metoli liimaamiseen on käyttää luonnonlimmaa (nahka,kala,jänne tai edellisten sekoitus)ja urata sekä sarvi että keskipuu. Luonnonliiman voi avata lämmöllä. Epoksi toiminee myös, mutta epäilen että sitä ei saa lämmöllä auli ilman että sarvi kärsii.
Sarvijouset ovat lyhyitä ja niissä on pitkät taipumattomat päät, joten sarven ei tarvitse olla niin iso. Koska sarvi on painavaa ja kestää paljon puristusta on em malli optimaalinen. Sarvien pituudella on myös osuutta.
Perinteinen materiaali on juurikin vesipuheli (www.higlandhorn.com) tai vuorivuohet (IBEX,uhanalaisia).
Nykyään on käytetty myös beisan (gemsbok) sarvea, näitä tarhataan, joten niitä myydään netissä. En ole kokeillut mitä tulliposti sanoo noista.
Isoja nautojen sarvia kuiten noita higlanderieja on käytetty paremman puutteessa. Texas longhorn:ien sarvet evät toimi.
Dick.biz:iltä ei kannata ostaa sarvia.
Sarvijousista enemmän.
www.atarn.org
ja
Ottoman turkish archery.
Vuohen ja lampaan sarvet ovat hyvää materiaalia, mutta pahasti kierteisiä.
Sarvijouset ovat yleensä aina runsaasti vastakäyriä ja jönneselkäisiä. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 02.11.2010 23:03 Post subject: |
|
|
No niin. Muutama kuva oikaistavista ja oikaisussa olevista sarvista. Vesipuhveli on siitä kimppatilauksesta ja ylämaalainen "kakkospala" teurastamon sarvista. Kakkospalalla tarkoitan sitä, että yhdestä sarvesta tulee yksi hyvä ja pitkä pala ja toinen hieman lyhyempi. Noi on niitä lyhyempiä. Ylämaalaisissa näkyy hyvin pahvisabluunalla piirroitettu sahattavan palan ääriviiva.
Höyrytyskattilan takana on rosterikaukalo jossa koko sarven voi lämmittää kerralla. Metalliset "painolevyt" ovat 12x120mm lattaa ja niitä on hyvä olla muutamaa eri pituutta. Pahimmat mutkat ensin lyhyillä levyillä ja sitten kokoboston. Kerralla jos koittaa niin murtumavaara on suuri.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
ddog
Joined: 27 Oct 2010
Posts: 91
Location: Oulunsalo
|
| Posted: 03.11.2010 18:45 Post subject: |
|
|
| Kiitoksia tietopläjäyksestä, tästä oli iso apu. Hirvensarvi on ilmeisesti siis käyttökelvotonta tähän tarkoitukseen. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 03.11.2010 18:56 Post subject: |
|
|
| ddog wrote: | | Kiitoksia tietopläjäyksestä, tästä oli iso apu. Hirvensarvi on ilmeisesti siis käyttökelvotonta tähän tarkoitukseen. |
Hirvensarvi on luukudosta, onttosarvisten sarvituppi taas keratiinia.
Tyystiin eri aineita, joista vain tuo keratiini, eli sarveisaine kelpaa sarvivatsaksi.
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
ddog
Joined: 27 Oct 2010
Posts: 91
Location: Oulunsalo
|
| Posted: 03.11.2010 20:02 Post subject: |
|
|
| Ilkka Seikku wrote: | | ddog wrote: | | Kiitoksia tietopläjäyksestä, tästä oli iso apu. Hirvensarvi on ilmeisesti siis käyttökelvotonta tähän tarkoitukseen. |
Hirvensarvi on luukudosta, onttosarvisten sarvituppi taas keratiinia.
Tyystiin eri aineita, joista vain tuo keratiini, eli sarveisaine kelpaa sarvivatsaksi. |
No jopas, nyt tuli tyystin uutta tietoa, koko ikäni olen elänyt luulossa että kaikkien sarvellisten sarvet ovat samaa tavaraa. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 04.11.2010 08:33 Post subject: |
|
|
| ddog wrote: | | Ilkka Seikku wrote: | | ddog wrote: | | Kiitoksia tietopläjäyksestä, tästä oli iso apu. Hirvensarvi on ilmeisesti siis käyttökelvotonta tähän tarkoitukseen. |
Hirvensarvi on luukudosta, onttosarvisten sarvituppi taas keratiinia.
Tyystiin eri aineita, joista vain tuo keratiini, eli sarveisaine kelpaa sarvivatsaksi. |
No jopas, nyt tuli tyystin uutta tietoa, koko ikäni olen elänyt luulossa että kaikkien sarvellisten sarvet ovat samaa tavaraa. |
Itse asiassa niin ne ovatkin.
Otetaas esimerkiksi hirvensarvi; Itse sarviaines on siis luukudosta. Luukudoksen päällä on nahka ja nahasta kasvaa karva. (Tuon karvapeitteenhän hirvi ja muut umpisarviset hankaavat pois sarvien kasvun loputtua.
Lehmä; sarvitupen sisällä kasvava tohlo on luukudosta, sen päällä kasvaa ns.rasvanahka. Ja tuo sarvituppi kasvaa sitten päällimmäisenä.
Hirvensarvi ja lehmän sartitohlo ovat molemmat luukudosta.
Hirvensarven päällä oleva nahka ja lehmän sarvitohlon äällä oleva rasvanahka ovat ihoa. Hirvensarvessa kasvava karva on keratiinia, kuten myös lehmän sarvituppi.
Eli samoista aineksista on kerroksittain kasattu miltei jokainen elukka maan päällä, myös ihminen.
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
