| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
 Posted: 29.11.2010 11:02 Post subject: Porontaljoja anorakkia varten |
 |
|
| Kelpaavatko lattiaturkiksiksi tarkoitetut porontaljat ompelua varten? Esimerkiksi jos haluaisin koostaa niistä anorakin tai muun vastaavan? |
|
| Back to top |
|
 |
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku
|
| Posted: 29.11.2010 14:52 Post subject: |
|
|
| Modernien, synteettisesti tai metallisuoloilla parkittujen porontaljojen nahan kestävyys vaatemateriaalina on ihan olematon minun kokemukseni mukaan. Nahka on paksua ja haurasta, jolloin ompeleet repeävät tosi helposti. Taigalainen poropeski syntyy parhaiten lyhytkarvaisista syysnahoista, joille ei putsausta ja kevyttä pehmitystä lukuun ottamatta ole tehty mitään. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 29.11.2010 16:55 Post subject: |
|
|
| Tuukka Kumpulainen wrote: | | Taigalainen poropeski syntyy parhaiten lyhytkarvaisista syysnahoista, joille ei putsausta ja kevyttä pehmitystä lukuun ottamatta ole tehty mitään. |
Hyvä tietää. Enolla on tokka, mutta syysnahkoja saaminen voi olla tiukassa. Kuitenkin jostain olisi hienoa saada nahkoja, että pääsisi tätä kaava kokeilemaan! :laah:
http://www.archive.org/stream/noicecollectiono22vans
 |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 06.12.2010 20:54 Post subject: |
|
|
| Nuo kaavat kun saisi vielä taljalle, kukin materiaalin eri paikkojen ominaisuuden huomioiden sijoitettuna ja piirrettynä, niin avot. |
|
| Back to top |
|
|
Vaeltaja Ate
Joined: 15 Jul 2009
Posts: 75
Location: Joensuu
|
| Posted: 15.12.2010 09:33 Post subject: Jännät kaavat |
|
|
Mielenkiintoinen tuo lähdeteos.
Mikän mahtaa olla idea tuon pitkän hännyksen suhteen. Voisi kuvitella että
noin pitkänä se on jokus tiellä ja että lyhempikin riittäisi suojaamaan
ristiselkää ja takamusta tuulelta.
_________________
"I was just thinking, that of all the trails in this life,
there is one that matters most. It is the trail of a true human being."
(Kicking Bird in the "Dances with wolves") |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 15.12.2010 15:30 Post subject: |
|
|
| Villi veikkaus että liittyisi istumiseen. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 15.12.2010 18:48 Post subject: Re: Jännät kaavat |
|
|
| Vaeltaja Ate wrote: | Mielenkiintoinen tuo lähdeteos.
. |
Joo, niin on. Sivulla 8 otsikon "Land hunting" alla on juttua jousista ja niillä metsästyksestä. Aika pitkiltä matkoilta on ammuttu isojakin saaliseläimiä. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 17.12.2010 15:43 Post subject: |
|
|
| "Istoriko-ètnografičeskij atlas Sibiri" (1961) nimisestä kirjasta löytyy mainiosti tietoa Siperian puvuista ja hatuista kaavoineen. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 19.12.2010 12:37 Post subject: |
|
|
| Kirjasta vielä sen verran, että vaatteet muuttuvat monimutkaisemmiksi rakenteeltaan mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi nenetsien turkki koostuu 24:sta, t?ukt?ien naisten turkki 18:sta, mutta hantien vain seitsemästä osasta. Luulisi, että kylmemmässä ilmastossa saumojen määrä kannattaisi pitää mahdollisimman pienenä. Kaikilla näillä alueilla elää isokokoisia eläimiä joten turkisten koko ei voi olla rajoittava tekijä. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 19.12.2010 13:35 Post subject: |
|
|
Luulen että nuo porukat hallitsevat ommeltekniikat niin hyvin että kylmäsiltoja tai vuoto kohtia ei lämpökameralle juurikaan eteen tulisi?
Mutta sellaisia tuli mieleen, että pienemmistä paloista (puhutaan kenties tietyistä paikoista vaatetuksissa?) mahdollistaa taljojen paremman hyötysuhteellisen käytön? (jokapaikkaan kun on omat taljan kohtansa) ja ainakin mahdollistaa lisäliikkuvuutta ja istuvuutta tukevan kaavoituksen.
Muitakin tekijöitä varmasti löytyy, ja nuo omatkin on vain haja mietteitä.. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 29.12.2010 21:53 Post subject: |
|
|
| toni wrote: | | Nuo kaavat kun saisi vielä taljalle, kukin materiaalin eri paikkojen ominaisuuden huomioiden sijoitettuna ja piirrettynä, niin avot. |
Löysin tälläisen Itkosen "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" -kirjasarjan ensimmäisestä osasta (s. 334):
| Quote: | | Kuva 146. Peskinahkojen leikkaus (Inari): 1 etu-, 2 selkäkappale, 3 hihansuut, 4 sivukairat (etukappaleen kahta puolta), 5 sivukairat (selkäkappaleen k. p.), 6 kaulus, 7 hihat, 8 hihan lisät, 9 helmakairoja (ks. kuvaa 148). |
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 31.12.2010 20:09 Post subject: |
|
|
Toinen asia mikä ihmetyttää on huputtomat peskit. Samojedikansoilla ja muilla pohjoisen jäämeren kansoilla on huput peskissä, mutta vain pari sataa kilometriä etelään mennessä huput häviävät ja jäljelle jää pieni karvareunus. Tämän tutkimuksen perusteella voisi kuitenkin päätellä, että huppu eristää tehokkaammin kuin hattu ja kaulaliina yhdessä.
Comparison of traditional and manufactured cold weather ensembles
http://www.int-res.com/articles/cr/5/c005p083.pdf |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 01.01.2011 22:21 Post subject: |
|
|
Huputtomien peskien ja turkkien kanssa on käytetty erilaisia hupullisia hartiaviittoja mm. luhkaa. Se on tehty joko sarasta, verasta tai turkiksesta.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
austringer
Joined: 03 Dec 2010
Posts: 17
Location: pohjola
|
| Posted: 09.01.2011 23:24 Post subject: |
|
|
| Tuli vain mieleen, että oletko kysynyt inarissa olevasta koulusta. Saamelais-alueen ammatillinen koulutuskeskus SAAKK. Itse opiskelin siellä luontaiselinkeinoja -80-90 lukujen taitteessa. Siellä on myös saamenkäsityölinja, ja tytöt tekevät vanhoilla kaavoilla karvakengistä, puukkoihin. Peskinahat kannattaa tilata nyt, niin voisit ehkä saada ensi talvena oikean poropeskin itsellesi. On muuten lämmin! Itsellä on poron sisna anorakki, ja kun siinä on vuori niin tarkenee "pikku" pakkasilla. |
|
| Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku
|
| Posted: 16.01.2011 18:16 Post subject: |
|
|
| Iivana wrote: | | Huputtomien peskien ja turkkien kanssa on käytetty erilaisia hupullisia hartiaviittoja mm. luhkaa. Se on tehty joko sarasta, verasta tai turkiksesta. |
Onko tarkempaa tietoa, kuvausta saati lähdettä noille saraluhkille? Kiinnostaisi kovasti tietää enemmän. |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 16.01.2011 18:50 Post subject: |
|
|
No ei muuten, mutta emäntä tekee niitä(kin). Minulla on yksi kappale käytössä kun käyn raudoilla taikka ajan puskassa kelkalla niin ei tule lumi niskasta eikä kastu karvalakki. Jotain malleja löytyy varmaan saamenkäsityökirjasta. Näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta siinä luhkassa on melkoinen mitoittaminen että siitä saa istuvan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 22.01.2011 22:29 Post subject: |
|
|
Kolehmainen, A. Ostjakkien puvun valmistus. Kotiseutu 1973: s. 89-91.
[...] Leikkaaminen suoritettiin verinahan puolelta. Selkäpuolen keskiosasta saatiin suurempia vaatekappaleita, selkämyksiä ja rintamuksia. Kaulanahka käytettiin hihojen, päähineiden ja lastenvaatteiden valmistukseen, vatsanahka täytepaloiksi, esim. hihojen kiiloiksi, lastenvaatteiden osiksi sekä paikoiksi. Jaloista otettu nahka oli sopiva jalkineiden valmistukseen. Jalkineiden pohja valmistettiin "kantapään" nahasta, joka oli kestävin, mutta usein otsanahkakin oli sopiva jalkineen pohja-aineeksi. [...]
 |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 24.01.2011 19:55 Post subject: |
|
|
| Tuukka Kumpulainen wrote: |
Onko tarkempaa tietoa, kuvausta saati lähdettä noille saraluhkille? Kiinnostaisi kovasti tietää enemmän. |
Itkonen, T. I. 1984. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. WSOY, Helsinki. Sivut 354-355.
[...] Kukkeli eli »lukka» (luhk'kâ < suom. luukko) on ollut utsjokisten ja porolappalaisten jo kauan - ainakin 70 vuotta - tuntema pukine, mutta se on varmaan nuorempi kuin nahkainen sieppuri, jota se nykyään korvaa. Lukka lienee kulkeutunut Ruijan puolelta; se oli keskiajalla Euroopassa yleisesti käytännössä. Lukka oli Lapissa alkuaan miesten pukine, vaikka naisetkin ovat sitä paikoin alkaneet pitää viime vuosina. Lukka tehdään mustasta tai tummansinisestä verasta, joskus sarastakin. Se peittää yläruumiin vyötäröön asti, ja tarvitessa voi sen hupun nostaa yli pään niin, että vain kasvot näkyvät; tavallisesti huppu pidetään kuitekin niskassa. Lukka tehdään 2 kappaleesta; siinä on 2 punaverkatereistä (U. tavallisesti tereetöntä) saumaa, toinen edessä edessä alhaalla kasvoaukkoon, toinen otsalta pään ylitse ja pitkin selkää. Sisäsivulla on rinnan kohdalla raksi, johon keskeltä selkää lähtevät 2 nyöriä solmetaan kiinni. Lukkaa käytetään pyryllä hiihtäessä, mutta varsinaisesti hajaessa, ja sen tarkoituksena on estää peskiä lumettumasta. Nukkuessa tai kovalla pyryllä ajaessa vedetään huppu pään yli ja lakki pannaan sen päälle. Kevättalvella, kun lakki kuumentaa, sopii panna se ahkion keulaan ja pitää päähineenä huppua. Lauhkealla säällä - huhtikuun loppupuolelta alkaen - tulee toimeen peskittäkin, kun on lukka hartioilla; myös syksyn sadesäillä poromies pitää lukkaa. Inarilaiset ovat käyttäneet sitä vuosisadan vaihteesta alkaen; kolttienkin keskuuteen on tämä käytännöllinen vaatekappale leviämässä. [...] |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
