Jousi

[Mangrove]

Kelpaavatko lattiaturkiksiksi tarkoitetut porontaljat ompelua varten? Esimerkiksi jos haluaisin koostaa niistä anorakin tai muun vastaavan?

[Tuukka Kumpulainen]

Modernien, synteettisesti tai metallisuoloilla parkittujen porontaljojen nahan kestävyys vaatemateriaalina on ihan olematon minun kokemukseni mukaan. Nahka on paksua ja haurasta, jolloin ompeleet repeävät tosi helposti. Taigalainen poropeski syntyy parhaiten lyhytkarvaisista syysnahoista, joille ei putsausta ja kevyttä pehmitystä lukuun ottamatta ole tehty mitään.

[Mangrove]

[toni]

Nuo kaavat kun saisi vielä taljalle, kukin materiaalin eri paikkojen ominaisuuden huomioiden sijoitettuna ja piirrettynä, niin avot.

[Vaeltaja Ate]

Mielenkiintoinen tuo lähdeteos.

Mikän mahtaa olla idea tuon pitkän hännyksen suhteen. Voisi kuvitella että
noin pitkänä se on jokus tiellä ja että lyhempikin riittäisi suojaamaan
ristiselkää ja takamusta tuulelta.
_________________
"I was just thinking, that of all the trails in this life,
there is one that matters most. It is the trail of a true human being."
(Kicking Bird in the "Dances with wolves")

[toni]

Villi veikkaus että liittyisi istumiseen.

[Smirkelimies]

[Mangrove]

"Istoriko-ètnografičeskij atlas Sibiri" (1961) nimisestä kirjasta löytyy mainiosti tietoa Siperian puvuista ja hatuista kaavoineen.

[Mangrove]

Kirjasta vielä sen verran, että vaatteet muuttuvat monimutkaisemmiksi rakenteeltaan mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi nenetsien turkki koostuu 24:sta, t?ukt?ien naisten turkki 18:sta, mutta hantien vain seitsemästä osasta. Luulisi, että kylmemmässä ilmastossa saumojen määrä kannattaisi pitää mahdollisimman pienenä. Kaikilla näillä alueilla elää isokokoisia eläimiä joten turkisten koko ei voi olla rajoittava tekijä.

[toni]

Luulen että nuo porukat hallitsevat ommeltekniikat niin hyvin että kylmäsiltoja tai vuoto kohtia ei lämpökameralle juurikaan eteen tulisi?

Mutta sellaisia tuli mieleen, että pienemmistä paloista (puhutaan kenties tietyistä paikoista vaatetuksissa?) mahdollistaa taljojen paremman hyötysuhteellisen käytön? (jokapaikkaan kun on omat taljan kohtansa) ja ainakin mahdollistaa lisäliikkuvuutta ja istuvuutta tukevan kaavoituksen.

Muitakin tekijöitä varmasti löytyy, ja nuo omatkin on vain haja mietteitä..

[Mangrove]

[Mangrove]

Toinen asia mikä ihmetyttää on huputtomat peskit. Samojedikansoilla ja muilla pohjoisen jäämeren kansoilla on huput peskissä, mutta vain pari sataa kilometriä etelään mennessä huput häviävät ja jäljelle jää pieni karvareunus. Tämän tutkimuksen perusteella voisi kuitenkin päätellä, että huppu eristää tehokkaammin kuin hattu ja kaulaliina yhdessä.

Comparison of traditional and manufactured cold weather ensembles
http://www.int-res.com/articles/cr/5/c005p083.pdf

[Iivana]

Huputtomien peskien ja turkkien kanssa on käytetty erilaisia hupullisia hartiaviittoja mm. luhkaa. Se on tehty joko sarasta, verasta tai turkiksesta.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Mangrove]

Toinen lukemisen arvoinen tutkimus.

Effect of ancient Inuit fur parka ruffs on facial heat transfer
http://www.int-res.com/articles/cr2004/26/c026p077.pdf

[austringer]

Tuli vain mieleen, että oletko kysynyt inarissa olevasta koulusta. Saamelais-alueen ammatillinen koulutuskeskus SAAKK. Itse opiskelin siellä luontaiselinkeinoja -80-90 lukujen taitteessa. Siellä on myös saamenkäsityölinja, ja tytöt tekevät vanhoilla kaavoilla karvakengistä, puukkoihin. Peskinahat kannattaa tilata nyt, niin voisit ehkä saada ensi talvena oikean poropeskin itsellesi. On muuten lämmin! Itsellä on poron sisna anorakki, ja kun siinä on vuori niin tarkenee "pikku" pakkasilla.

[Tuukka Kumpulainen]

[Iivana]

No ei muuten, mutta emäntä tekee niitä(kin). Minulla on yksi kappale käytössä kun käyn raudoilla taikka ajan puskassa kelkalla niin ei tule lumi niskasta eikä kastu karvalakki. Jotain malleja löytyy varmaan saamenkäsityökirjasta. Näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta siinä luhkassa on melkoinen mitoittaminen että siitä saa istuvan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Mangrove]

Kolehmainen, A. Ostjakkien puvun valmistus. Kotiseutu 1973: s. 89-91.

[...] Leikkaaminen suoritettiin verinahan puolelta. Selkäpuolen keskiosasta saatiin suurempia vaatekappaleita, selkämyksiä ja rintamuksia. Kaulanahka käytettiin hihojen, päähineiden ja lastenvaatteiden valmistukseen, vatsanahka täytepaloiksi, esim. hihojen kiiloiksi, lastenvaatteiden osiksi sekä paikoiksi. Jaloista otettu nahka oli sopiva jalkineiden valmistukseen. Jalkineiden pohja valmistettiin "kantapään" nahasta, joka oli kestävin, mutta usein otsanahkakin oli sopiva jalkineen pohja-aineeksi. [...]

[Mangrove]

[Mangrove]

http://books.google.fi/books?id=LqCfiugyCU0C