Jousi

[A.Arffman]

Uutta jännejousta kehiin. Tälläkertaa vaateraa.
jousesta tulee siis B vastakäyrillä päillä

jänteet liimattu 5pv sitten. toivottavasti ottais vielä hieman refleksiä kuivuessaan...

[jkekoni]

Kannatta vetäät päät yhteen narulla ja kiertää vastakaarelle ennen jänteiden liimausta. En tiedä saatko paljoa vastakaarta, mutta jänteet tulevat ainakin tiukemmalle.

[A.Arffman]

Joo viriten sen ikäänkuin väärinpäin mutta otin eilen pois siitä systeemistä.

[jkekoni]

Uskoisin että kannattaa pitää kunnes kuivuminen on loppu... tai tuskin siitä haittaakaan on, ellei sellaiseksi lueta suurempaa tilan vientiä.

[Simo Hankaniemi]

Jälki on ihan OK, ei huomauttamista. Anna vaan kuivua rauhassa, vähintään kaksi viikkoa esim. pannuhuoneessa, jos mahdollista, tai sitten normaaleissa asuinhuoneissa. Kuukauden kuivaaminen olisi vielä parempi, jos vain kestät odottaa niin pitkään.

[A.Arffman]

Katselin tänään jousta, se on ollut kuivamassa patterin päällä.
Huomasin että jänteet ovat kiskoneet itsensä irti puusta kahvan kohdalta noin 10cm matkalta. Se tietysti pitää liimata takaisin mutta mietin että olisiko fiksua ujuttaa sinne rakoon epoksia ja puristimilla kiinni, vaiko sillä jänneliimalla??

Epoksi ei olisi kovin perinteinen ratkaisu, mutta sillä pysyisi varmaan paremmin, kun tuo kahvan kohta taitaa B ssä joutua aika kovalle rasitukselle.

[Ari Rantala]

Älä sotke epoksia ja jänteitä keskenään. Nou hyvä ratkaisu. Liimaa uudestaan jänisliimalla ja vedä perkeleen piukasti ympäri kiinni. Voisi ajatella jopa, että ottaisit liottamalla kaikki veks ja liimaisit uudelleen. Kahvankohta kannattaa kyllä silloinkin tukea hyvällä sidoksella kuivumisen ajaksi. Tuppaavat irtoilemaan herkästi notkokohdissa kun jänne kuivuessaan kiristyy.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Ari Rantala]

Unohdin sanoa, että anna kuivaa hitaasti tasalämmössä. Ei patterin päällä. Liika paikallinen lämpö kiristää jänteitä paikallisesti ja vierestä hitaammin kuivuva kohta pettää.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Ari on oikeassa, ei mitään epokseja, ne eivät toimi jänteiden kanssa. En liottaisi jänteitä irti, vaan liruttaisin jänisliimaa rakoon ja vetäisin tiukasti narua ympärille, jotta jänne ottaa puuhun kiinni. Naruside saa olla sen verran harva, että liimaus pääsee hyvin kuivumaan. Liimauksen, kuivauksen ja tilleröinnin jälkeen keskustan ympäri voisi kietoa esim. ohutta märkää raakanahkanauhaa, joka kuivuttuaan varmistaa sen, että jänteet pysyvät kiinni.

Patterin päällinen on varmaan myös liian raju kuivauspaikka. Normaali huone riittää, tai sitten pannuhuone. Sen kummemmin kuivumista ei kannata yrittää nopeuttaa. Tähän ei ole mitään oikopolkuja, se ottaa sen ajan, minkä se ottaa.

[jtahola]

Sen verran janteiden kuivumisesta, etta eka oma saarni-jannejousi on nyt kuivunut yli puoli vuotta rauhassa kun ole viela tilleroinyt (inspiraatio hukassa) ja alkujaan kuukauden kuivunees kepis 1 tuuman refleksi on kasvanut ajan myota reiluun 2 tuumaan. Katotaan kasvaako refleksi kun puuta poistuu ...
_________________
-JTAhola-

[Nanook - pakkasen poika]

Jänisliiman puolesta liputan minäkin. Uudelleen liimauksen jälkeen kohdan voi myös varmistaa kietomalla ympärille jännettä raakanahan sijasta.

[Martti Auer]

Melkonen ongelma, jota on hyvin hankala korjata.

Ehkä kannattaa vain veistää ja repiä, leikata ne jänteet irtipois siitä keskeltä ja laittaa uuden jännekerroksen uudestaan siihen keskelle ja toistaa proceduurin kunnes onnistuu siinä jollakin tavalla, en suosittelisi mitään tilapäisratkaisua, muuten siinä on jatkuvasti aina sama ongelma edessä, jos yrittää jatkossa samaa, täällä kannattaa suhtautua myös varovaisesti muiden neuvoihin, ne voi olla mitä sattuu.

Pannuhuonekin voi olla aivan liian kyseenalainen paikka kuvaita jännejousta.

Jänteiden olisi hyvä kuivata mahdollisimman tasaisesti.

Tuollaiset mutkakohdat vaativat melkoista taituruutta jänteiden liimauksessa, ym.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[A.Arffman]

Kiitosta ohjeistuksesta!

Epoksi ei näytä siis saavan kannatusta joten jänneliimalla siis.

En kehtaisi koko kerrosta irrottaa kun on kuitenkin muuten tiukassa.
Uutta selkääkään viitsisi tehdä kun on jänteitä enää yhteen jouseen.

Eli liimaa siis ja tiukasti puristukseen, kannattaako saumakohtaa lämmittää esmes kuumailmapuhaltimella ennen liiman pistämistä?

[Ari Rantala]

[Martti Auer]

Jos märkien jänteiden ympärille laittaa sidoksen joka ei ole jännettä, niin jänteet eivät saa silloin tarpeeksi ilmaa ja mätänevät aika helposti.

Jänteitä ei saisi liottaa vedessä myöskään 24 h, kauempaa, muuten ne alkavat mätänemään, ellei ole sitten antiseptisesta liuoksesta kysymys tai että on saanut liemen jotenkin bakteerittomaksi, eli aika hankala paikka.

Ehkä hätäratkaisuna niin kostuttaa keskellä olevat jänteet yön yli, laittaa esim. siihen päälle märkää paperimassaa, ja sen jälkeen sitoo esim. harsokankaalla, niin että on vain yksi harsokangaskerros joka kohdan ympäri ja laittaa uudelleen patterin päälle että kuivaa nopeammin, niin ei pääse happanemaan ja iskee siihen lisää liimaa, mutta en mene lupailemaan mitään, harsokangas venyy, ehkä.



Kuitenkin jos harsokangas toimii, niin ei ehkä tarvita patteria.

Voi repäistä itsensä muutenkin irti kun jousta laitetaan vireeseen ja koko selän, ym...

Tuollaiset monimutkaiset laitteet, niin voivat vaatia monien vuosien työn, siinä on A. Arffmannilla näytön paikka.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Nanook - pakkasen poika]

Epäilen myöskin naru- ja harsoviritysten tarpeellisuutta. Jänteet kiristyvät kuivuessaan tiukempaan kuin mikään naru tai harso pystyy puristamaan. Märkänä ollessaan kyllä pysyvät puussa tai vanhassa jännekerroksessa kiinni. Jos sitä jollain haluaa sitoa, niin suosittelisin kierittämään liimauksen yhteydessä kohdan ympärille jännettä, joka puristaa selyksen kuivuessaan puuta vasten. Haittapuolena on tietenkin se, ettei kohtaa juuri voi enää tilleröidä puupuolelta.

[Juri]

[Nanook - pakkasen poika]

Jos kahvakohdan ympärille kierittää jännepunoksen, se luonnollisesti ulottuu myös vatsapuolelle. Toki vatsapuolen jänteitä voi hioa, mutta jossakin vaiheessa ne rispaantuvat pilalle. Punoksen voisi ehkä kuivumisen jälkeen leikata irti, jos tarvetta tilleröintiin ilmenee. Kohdan voi varmistaa uudella punoksella tilleröinnin jälkeen.

[Ari Rantala]

Nook varmaan tarkoitti sitä, että piukkausjänteet menevät ympäri ja katkeavat jos menee veistelemään. Käsittääkseni tässä on kyse kahvankohdasta ja jos ei ole kokobodytaipuva jousi niin sidoksilla voi muotoilla hianon kahvan jo tuossa vaiheessa
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[heikki]

Ja jos sidoksen tarkoitus on pitää jännekerros aloillaan, kunnes se on tarttunut kunnolla puuhun kiinni, niin eihän sitä sidosta enää sitten tarvita. Poikki vaan ja tilleröimään :P

(kokemukseni aiheesta siis on pyöreä nolla...)

[Simo Hankaniemi]

[A.Arffman]

Ei nyt kyllä onnistu millään Aluksi yritin liimata vain irronneen kohdan takaisin, ei pysynyt. sitten otin koko jännekorroksen irti liotin 2h ja liimasin kiinni, 2 päivän päästä kun kokeilin niin lähti sormilla vähän repimällä irti helposti. Tästä vois vetää johtopäätöksen että liima on pashkaa.

Pitänee keittää sitten uutta ja liimailla sillä, samalla voisi liimata kyllä lisää jänteitä kun alkaa olla aika härskin näkönen toi jännekerros näitten käsittelyjen jälkeen

[Ari Rantala]

No voihan kettu

Tulee mieleeni, että ottaisi homman ihan alusta uusiksi. Vanhat jänteet liimaksi ja uutta kehään. Puhdistaisi pohjaa ja vetäisi uudet jänteet ja sitoisi ne hyvin noista irtoamiskohdista.

Yksi juttu on kyllä se, että jännejousen teossa oikeastaan mitään ei tapahdu päivässä parissa. Liimailu on päivän homma mutta sen jälkeen alkaakin hermoja raastava venttailu. Päällimmäiset kerrokset ovat jo natikuivia mutta alimmainen, se kiinnipidon kannalta kriittisin kerros on parin päivän kuluttua vielä taatusti kostea.

Mulla olis itellä parikin keppiä vailla jänteitä mutta pajalla on niin holotna, että venttailen kevätkelejä. Ei tarkene edes mennä mättämään jänteitä hienommiksi...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Simo Hankaniemi]

Voi olla, että liima on ollut liian laimeaa, tai se on saattanut olla muuten pilalla. Kahden päivän kuluttua liimauksesta ei kyllä pidä ryhtyä mihinkään kokeiluihin. Voi olla myös, että vika on ollut tähän kokeiluun ryhtymisessä.

[A.Arffman]

Joo taidan tosiaan keitellä tästä jännekerroksesta liimaa ja vetää uudet jänteet. Taidan samantien vaihtaa aihoitakin katajaiseksi, kun se on lupaavamman tuntuinen. Liimailen jänteitä siihen tänä iltana, pistää sitten kuvaa. Tälläkertaa aion kyllä paketoida jousen narulla kun jänteet on hieman kuivuneet, ettei vaan lähde taas irtoilemaan.

[Simo Hankaniemi]

Narua parempi olisi kiertää kangasnauhaa, esim. ideal-sidettä tai mitä tahansa hengittävästä kankaasta leikattua suikaletta. Se on paljon nopeampaa kuin narun kiertäminen ja puristuksesta tulee tasaisempi. Nauhan voi ottaa pois vuorokauden jälkeen.

[A.Arffman]

[Juri]

Nanookin konsti kuulostaa minusta paremmalta, eli että kietoo jyrkemmät mutkat kiinni jänteillä itsellään.
Mielestäni nekin kääreet voisi ihan hyvin hioa pois kun vain kaikki on varmasti rauhassa kuivanut ja asettunut aloilleen.
Jänteethän jatkavat kutistumistaan kauan.

[Nanook - pakkasen poika]

Kokemuksieni mukaan vahvistepunokset voi pyöräyttää jousen ympäri, vaikka liimausta seuraavana päivänä. Silloin jännekerroksen pinta on jo ehtinyt hieman kovettua eivätkä yksittäiset jänneniput enää liiku vaikka jousta vähän pyörittelisikin. Monesti jännekerros on vielä aivan harmaa päivän tai kahden kuluttua liimauksesta eikä yleensä ole repeilemässä minnekään. Kriittinen piste tulee, kun kerros alkaa kuivua läpikuultavan ruskeaksi. Siinä vaiheessa vahvistepunosten on oltava paikoillaan. Silloin kutistuminen on niin voimakasta, etten usko minkään narupunoksen tai harson pitävän jännekerrosta kiinni puussa, jos kerros alkaa irrota. Luottaisin vain jännepunoksiin, jotka kuivuessaan kutistuvat ja kiristyvät kutistuvan jänneselän tahdissa. Kieritetty naru tai sideharso ei tätä tee.

Kuivaamisen jälkeen jättäisin jännepunokset paikoilleen, jos jousen vaan saa tilleröityä niitä irrottamatta. Muuten voi ensi talvena olla edessä ikävä yllätys. Minulta repesi viitisen vuotta sitten erään pakkasjakson aikana jänteet irti useamman vuoden hyvin palvelleesta marjakuusijousesta, jossa ei ollut vahvistepunoksia. Liotin jänteet irti ja liimasin uudestaan, mutta en vaivautunut vahvistamaan liimausta millään punoksilla. Seuraavana talvena sama toistui. Valmistauduin uusintaliimaukseen, mutta ryhtyessäni irrottamaan jännekerrosta huomasin, ettei tällä kertaa pettänytkään liimasauma vaan jännekerros oli kutistuessaan repinyt marjakuusen selästä irti ohuita säleitä. Päätin jättää säätämiset siihen ja siirtää jäkkärän eläkkeelle.

Vielä yksi huomio jännekerrosten irtoamisesta. Minulla jänneselkä on irronnut kahdesta jousesta, ja molemmissa tapauksissa kyseessä oli kohtuullisen oksainen puu, jonka selkä oli työstetty yhdelle vuosirenkaalle. Jännekerros irtosi molemmilla kerroilla kohollaan olevan oksakyhmyn vierestä kahvan puolelta. Jousta jännitettäessä lapa taipuu oksan ja lavan kärjen välistä kohtuu normaalisti, mutta kahvaan päin oksan aiheuttama pönkkä kampeaa jännekerrosta irti puusta. Jatkossa aionkin liimata jänteitä vain täydellisen tasaselkäisiin aihioihin. Jos tämä ei onnistu muuten, niin decrownaan tai tasoitan selän vuosirenkaista ja syykuluista välittämättä.

[A.Arffman]

Hyvää infoa kiitos siitä. Muuten vetäisin jänteitä kahvan ympäri, muttakun jänteet on tässä jousessa ja loput liimana. Täytyy tyytyä tiukkaan naru kietomiseen.

No pistän nyt vahän kuvia.

Eli tämä on nyt sitten katajaa 48" pitkä. Refleksiä on nyt reilu 5 kasvaa varmaan vielä 1/2-1. jänteitä pistin noin 60g

Tämä kataja aihio on lähes täydellinen, vain muutama oksa vatsapuolella, sopivasti refleksiä ja kaikki

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

Mainitsemani kangassiteen tarkoituksena ei ole varsinaisesti "pitää jännettä jousessa", vaan puristaa jännekerrosta kevyesti puuta vasten, jotta erityisesti reunat liimautuvat hyvin ilman irvistelyä. Minulla ei ole ollut tämän kanssa mitään ongelmia, jänne on vuorokauden jälkeen kiinni jousessa kuin nenä päässä ja liima on sen verran kuivunut, että kangassuikaleet voi kiertää pois. En ole koskaan tehnyt jyrkkiä taivutuksia jännejouseen, enkä näe niille mitään tarvetta. Jos päissä tai keskellä on hyvin jyrkkä mutka, niin silloin jänteet voivat tietysti lähteä nousemaan puun pinnasta.

Jyrkin tekemäni mutka on tässä legendaarisessa elintarvikepunaisella tuhritussa jousessa, jossa on keskellä mutka. Kun jousen asettaa selkä tasaista pintaa vasten, niin kädensijan kohdalla ilmaa on tällä kelillä 8,3 cm. Tuokin on minusta hiukan turhan vastakäyrä, olisin tyytyväinen viiden sentin lukemaankin. Jänteet ovat pysyneet 9 vuoden ajan joka kohdasta kiinni, vaikka jousella on joskus metsästetty viisikin tuntia hiljaisessa tihkusateessa. Jänteiden päälle liimattu puuvillakangas ja runsas kosteussuojaus ovat kyllä olleet oleellisia. Olen huomannut, että jos reunassa pääsee yhtään kosteutta jännekerroksen ja puun väliin, niin se sitten irtoaa siitä. Reunassa jännekerros on yleensä hyvin ohut, joten vettyminen on uhkaamassa, jos kosteussuojaus ei ole kunnossa.

[jkekoni]

Jänteet kutistuvat kuivuessaan ja voivat irrottaa itsensä reunasta, jos vastakäyrää on tarpeeksi.

Nimim. Kokemusta on.

Mites toi ideaaliside? Eikö toi liimaudu pysyvästi osaksi jänekerrosta, vai saako sen mukan jotenkin pois?

Raakanahkaa saa helposti ja halvalla puruluista. Löysi sellaisen merkin joka on okutta ja josta saa 10cm+60cm palasia. Tätä voisi käytää kietomiseen, niin ettei tarvii tuhalata jänteitä siihen.

[Simo Hankaniemi]

En kierrä sidettä aivan heti liimauksen jälkeen. Liima on sen verran kuivahtanut, ettei ideal-side tai vastaava tartu siihen paljonkaan. Vältän myös kiertämistä niin tiukalle, että jännekerros luisuisi pois paikaltaan. Ihan vain hellällä kädellä kierretään ja pikkuisen kiristystä. Kankaan saa kyllä ihan hyvin vedettyä irti seuraavana päivänä.

[Nanook - pakkasen poika]

[jkekoni]

Jänteiden sidonnat vasta kun jännekerros on osapuilleen kuivan näköinen. Toi kutistuminen tekee muuten löyän sidonnan... Sitä ennen sidonnat esim ideaalisiteellä tai kankaalla, mutta vasta kun liimat ovat hyytelöityneet. Nämä voi otta auki ja kiinni pari kertaa kuivumisen aikana.

Jos sidot asioita raakavuodalla toisiinta kiinni, niin ei koskaan enempää kuin 2 kerrosta, sillä muuten kun ulkokerros kutistuu kuivana märän sisäkerroksen päälle. Myöhemmin kuivuu sisäkerros, jolloin ulko ja sisäkerroksen väliin jää millien rako. (Nimim. ei tässä näin pitänyt käydä.)

Itse sitoisin jänteet kiinni ohuella puruluulla, niin ei menis hyvää matskua "hukkaan". Toisaalta jännejousen teossa jää aina perkeitä...