Jousi

[evgevin]

Kokeilin yhden nuolen värjämistä maaleilla ja olen vieläkin epävarma lopputuloksesta. Tämä on vain kokeilunuoli, eli ei harmita paljon. Yritän löytää sopivat värit ja kuviot...

[evgevin]

P.S. kuvasta näkee, että nuolessa on vinoja kohtia... Se perussuunta on kuitenkin suora

[jousipata]

joo, voisihan ne värjätä neonhohtoisella merkkausvärillä, pinkki tai loistavanvihreä ja keltainen, ehkä löytyisi sit paremmin.
_________________
tzoinnngggg...

[Simo Hankaniemi]

Hyvinkin monenlaiset värit käyvät. Olen käyttänyt mm. kirkkaanpunaista elintarvikeväriä, erilaisia petsejä, kangasvärejä, taiteilijatarvikeliikkeistä löytyviä pigmenttejä, batiikkiväriä, joskus jopa tussikynää (mustien raitojen tekemiseen) yms. Nuorena käytin myös tavallisia öljymaaleja, mutta ne antavat melko "epäaidon" peittävän maalipinnan. Nuolivärin pitäisi olla nimenomaan väri, ei peittävä paksu maali. Jos halutaan pitää kiinni alkuperäisestä vaikutelmasta.

Ehkä helppokäyttöisimpiä ovat petsit, sillä ei tarvita kuin jauheen sekoittaminen lämpimään veteen ja eikun maalaamaan. Sekoittamalla petsejä saa myös omia sävyjä. Petsi imeytyy puuhun, joten se ei lähde kovin helposti pois, vaikka päällä ei olisi lakkaa tai muuta sellaista.

[Juri]

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Santtu Risku]

[evgevin]

Nuolisetti on tehty.

Minä päätin seurata Simon neuvoa ja käytin kirkkaat värit nuolen löytämisen helpottamiseksi. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Dzebe]

Tässä tällaista kyselen, kun otin pari vesaa ja taittelin ne suhtkoht suoriksi. Yksi selviytyi tähän asti.. Tämä yksilö on mielestäni todella suora, mutta jonkin verran liian paksu. Varsinkin toisesta päästä(luultavasti 15mm). Miten saisin hyvin kavennettua tasapaksuksi vesan ja meneekö siinä jokin syyjuttu pilalle, jos sitä yleensäkään kaventaa. Tosiaan tällainen testikappale, ja uusia vesoja on tarkoitus hakea lähiviikkoina ihan kunnon setti, sillä erotuksella, että otan nytten ohuempia vesoja. Nääs niitä yli 2cm vesoja on melko vaikea taivutella yhden päivän kuivamisen jälkeen. Polvissa kivat mustelmat, kun on tullut taiteltua niitä vasten.

[J Menna]

hey Dzebe...

Suosittelen noin 10mm vahvuisia vesa-aihiota tai mielummin hieman alle. Niistä kun kuoren ottaa pois ja kuivuvat on 8mm jo lähellä.
Vaahteran ja pihlajan (mielestäni parhaat ja pihlajan tunnistaa aina nenällä) vesa-aihiot ovat vielä saman paksuisia mäntyaihiota keskimäärin jäykempää niin täten ohuemmatkin aihiot ko. puista käy.

Kerää kunnon nivaska n.30 kpl samantien. Jo kuoriessa ja varsinkin taivutellessa niistä paskimmat paljastuu ja jää pois.
Näin jäänee 15 jonkinlaista, mahd. oksantonta n.60cm matkalta ja tasalaatuista aihiota käyttöön.

Siitä, tekeekö paksummasta päästä nokin vai kärjen, löytyykin sitten kahta koulukuntaa. Kummassakin puolensa. Riippuu jo siitä että vähän millaiset kärjet ovat suunnitelmissa jne.

Siitä 20mm paksusta tulee ihan ok vasama varsijouseen. Tuskin muuta.

Ohentaminen. Hiekkapaperilla jyystäen. Tai kiinnittäen aihion poraan, rakentaa hiekkapaperista "putken" ja rullaa menemään. Kämmen voi kuumeta...

[Simo Hankaniemi]

Kun nokki tehdään paksumpaan päähän, kuten se historiallisesti yleensä tehdään, jää nokkiosa nuppimaiseksi ja sen jälkeinen ohentaminen sujuu kätevästi terävällä vuolupuukolla ja sen jälkeen siloittelu puuviilalla, hiekkakivellä tai hiekkapaperilla. Varsi jää keskeltä paksuimmaksi.

[Dzebe]

Yllätyin kyllä, kun otin nämä sisälle kuivamaan kuorittuina, mutta päät hieman terotettuina. Ajattelin että luultavasti halkeilevat, mutta jätin ylipitkiksikin. Ei ole ilmaantunut halkeaman halkeamaa näihin aihioihin. Tekeekö se kärkien terotus sen kuivamisprosessin jotenkin hitaammaksi, sillä todella kuiva ilma meidän talossa on. Luultavasti ensiviikolla käyn hakemassa kunnolla vesoja. Vois ottaa työntömitan messiin, niin ei ainakaan sitten innoissaan ota liian ohuita. Kiitos neuvoista! Pihlaja taitaa olla aika monipuolinen jousipuu, koska samasta materiaalista saa nuolet ja jousenkin. ( :

[Simo Hankaniemi]

"Tavalliset" vesat eivät kuivatessa halkeile, joten ei teroittamisella ole siihen vaikutusta. Jotkut hyvin kovat puu- tai pensasvesat kuten esim. karviainen tai viinimarjat halkeilevat melko helposti. Pihlaja on hyvä, mutta kokeile muitakin, esim. tuomea, ruusua, lehtokuusamaa, koiranheisiä, pähkinäpensasta jne. Pajuakin kannattaa kokeilla vertailun vuoksi, vaikka se on lähinnä hätävara-materiaalia, turhan pehmeää.

[Dzebe]

Nyt on sitä taivuttelemista ihan urakaksi asti... :'D Isä innostui tästä puuhasta ja aina metsässä käydessään nappaa hyvät pihlajat messii, vesat ja puut. Hyvä asiahan se on, mutta työllistää. :'DD

[heikki]

[Dzebe]

Joo-o, ulkovarastossa alkaa olla noita tukkeja jo päältä kymmenen. Jos ottaa huomioon sen, etten ole kovin kauaa tätä harrastellut. :'D

[Tuukka Kumpulainen]

[Martti Auer]

Historiallisesti? Tietääköhän Simokaan miksi nokkiosa tehtiin nuppimaiseksi, todennäköisesti otteen mukaan, jos ampuu mm. lakotaotteella, niin siinä nuppi auttaa, ehdottomasti, nupista saa paremman otteen nuolen nokissa, vaikka lakotat eivät käyttäneetkään täysin peukaloetusormiotetta. Tietysti tätä tutkimusta voisi tarkentaa, että tutkisi mitä otteita on käytetty milläkin heimolla ja minkälainen nokki on käytössä, mutta Simo ei ehkä osaa tutkia. Voisiko Simo tässä myös seikkaperäisesti kertoa, minkälainen on lakotaote, tai onko käyttänyt sitä joskus?

Toisaalta tällainen riittävä nuppi eliminoisi myös jousiampujan paradoksin, eli siinä on todennäköisesti jäänyt primitiivinenote historian hämärään, joka havainto on itseasiassa hyvinkin tärkeä, tällainen nuppiote, mutta jota seikkaa tai havaintoa, Simo tulee todennäköisesti väheksymään, mutta onko siihen Simolla perusteluita?

On olemassa välimeren ote, peukalo-ote, mm. aasialaisilla, sekä paukaloetusormiote ja nyt nuppiote.

[Simo Hankaniemi]

Nuppimainen nokki on yleismaailmallinen, Afrikasta Brittein saarille, läpi Aasian ja Amerikkaan. Tietysti on myös muita nokkimalleja.

[M.Reinikainen]

Tanskan museosta tanskan oman maan löydöistä.
Ja nyt puhutaan yli 80 sentin mittaisista ja noin 10+mm paksuisiat nuolista.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Martti Auer]

Yksi tekijä, näissä nuppimallisissa on yleensä matala nokin ura ja leveä, en ampuisi koskaan tuollaisia nuolia välimeren otteella omasta jousestani, siitä minulle on tullut fobia, ammuin kerran erään toisen tekemiä nuolia jousestani, jossa oli matala ja leveä nokkiura, niin joka kerta nuoli hyppäsi jänteeltä ja jousi ampui tyhjää. Siksi minun nuolissani nokkiura on aina kohtalaisen syvä ja että siihen juuri ja juuri jänne mahtuu, joka johtuu fobiasta ja kauhusta jos jotkut ihmettelevät.

Muovinokeissa, joita en ole juuri käyttänyt, se jänne oikein lukittuu, uran pohjaan, josta kuuluu napsahdus. Välimerenotteella ammuttaessa, olen tosin tehnyt puunokkejakin, missä on tämä sama napsahdus.

Näissä Reinikaisen esittämissä Tanskan löydöissä on nuppi ja matala, sekä kohtalaisen leveä ura. Eräänlaisella peukaloetusormiotteella nuolesta, kuten esim. lakotoilla, joka ei ollut pelkkä peukaloetusormiote, vaan siinä oli muitakin sormia lisäksi, niin silloin ei olisi väliä jos nokin ura on matala ja leveä, se ehkä saattaisi edesauttaa, sekä nopeuttaa nuolen laittamista jänteelle, kun siinä otetaan osittain myös nokista kiinni, ihmettelinkin että sillä otteella ei voisi kuitenkaan ehkä ampua oikein 45# vahvempia jousia, täytyy olla melkoiset sormivoimat, jos käyttää nupittomia, mutta siinä nuppi voisi auttaa.

Jos monet muistavat kun ampuivat pikkupoikana, niin nuolen nokista otettiin peukaloetusormiote, eikä jänteestä, sekä nuoli ammuttiin jousen oikealta puolelta, kunnes tuli neuvojia.

Tämä ehkä saattaisi selittää myös sen, miksi intiaaneilla saattoi olla vaikka minkämallista värikästä nuolta viinessään, missä uhkapelissä nämä oli voitetukaan, koska "peukaloetusormiotetta" käytettäessä nuolen spinetyksellä ei ole periaatteessa merkitystä, kuten kiinalaisilla, jotka käyttivät peukalorengasta ja ampuivat peukalo-otteella jousen oikealta puolelta, kunhan nuolissa oli vain sama paino.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

http://s224.photobucket.com/user/champy12345/media/Lauren/IndianBoyholdingbowandarrow.jpg.html
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.