 |
Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Ekkorre
Joined: 22 Apr 2008
Posts: 113
Location: Raasepori
|
 Posted: 13.07.2011 20:43 Post subject: Lumikengät |
 |
|
Ajankohtaisia aiheita heinäkuun helteillä 
Viime talvena päätin, että seuraavana kunnon lumitalvena mullakin on lumikengät. Suksillahan pääsee, mutta niillä on rajoituksensa. Esimerkiksi ampuminen on vaikeaa äkkitilanteessa kun sauvat ovat tiellä ja suksenpohja luistaa. Kun ei hirveästi huvittaisi ostaa valmiita, on tarkoitus vääntää ne itse. Itse tekemisen eduksi lasken mm. ulkonäön ja koon säätämisen omaan makuun. Perinteiset puukehikkoiset verkkokengät olisi tarkoitus siis tehdä, ne kun on niin tyylikkäät muovivärkkeihin verrattuna.
Mallin suhteen olen puntaroinut pitkien ja suksimaisten ja toisaalta ns. bearpaw-mallin välisiä eroja käytön kannalta. Käyttöhän tulisi olemaan Suomen talvessa ja suksien lisänä/täydentäjänä.
Suksimaisen kengän luulisin olevan pituutensa ansiosta kantava pehmeässäkin hangessa ja hyvä liikkua tasaisella, lähes hiihtäen.
Toisaalta bearpaw-malli olisi ilman pitkiä törröttäviä kärkiä kätevämpi risukossa ja kuljetettaessa reppuun sidottuna tai autossa tai missä vain. Toisaalta pinta-ala on väistämättä pienempi, kuin edellisessä. Leveyttähän rajoittaa mukavan kävelyasennon saavuttaminen, mutta pituutta ei.
Voi olla että päädyn jonkinlaiseen näiden kahden välimuotoon. Siis kehikko tulisi yhdestä puusta ilman pitkää kärkeä tai häntää, mutta muoto olisi silti aika pitkänomainen ja taivutetulla kärjellä. Vähän niin kuin tässä linkissä (ettei vaan tekijä vaikuttaisi tälläkin foorumilla?), mutta ilman tennismailahäntää.
Toinen asia, joka pitää päättää, on punoksen materiaali. Alun perinhän on käytetty raakanahkaa, mutta esim. edellisessä linkissä sen sijaan on käytetty narua. Alunperin ajattelin jotain ihan tavallista muovinarua, mutta nyt raakanahka on alkanut kummitella mielessä. Mikähän mahtaa olla kustannus tuolle määrälle raakanahkaa? Kannattaako ostaa puruluuta vai saako jostain muualta järkevämmin? Saa mainostaa :wink:
Linkkejä:
http://www.elisanet.fi/gliderpilot/kuvat/vaellus/lumikengat/lumikengat.htm (suomeksi)
http://www.inquiry.net/OUTDOOR/WINTER/gear/snowshoes/index.htm (wanhoja ohjeita)
http://www.birchbarkcanoe.net/books.htm (todellisia taideteoksia, muutenkin hyvä sivusto)
http://myweb.cableone.net/bcanderson/Snowshoes/Snowshoes.html ja http://www.bamsoftware.com/camping/snowshoes.html (ei perinteiset, puritaanit silmät kiinni)
Omana innoittajana toimi taas Olli Aulion Suuri retkeilykirja. Siitä löytyy mm. noita Huntin ohjeita.
Jos joltakulta löytyy kokemusta tai vankkaa mutua aiheesta, niin antakaa paukkua. Haulla en löytänyt lumikenkäaiheista vanhaa keskustelua, mutta jos sellainen on, tämän voi vapaasti liittää siihen. |
|
| Back to top |
|
 |
TH
Joined: 28 May 2005
Posts: 34
|
| Posted: 14.07.2011 07:18 Post subject: Re: Lumikengät |
|
|
| Ekkorre wrote: | | Alunperin ajattelin jotain ihan tavallista muovinarua, mutta nyt raakanahka on alkanut kummitella mielessä. Mikähän mahtaa olla kustannus tuolle määrälle raakanahkaa? Kannattaako ostaa puruluuta vai saako jostain muualta järkevämmin? |
Raakanahkasi saat helpoiten ostamalla sen valmiina Kemin nahkatarvikkeesta. Poroa tai lehmää, itse joudut valitsemaan. Lemmu paksumpaa, minä käyttäisin sitä. Muista leikata riittävän leveäksi, nauha ohenee venyessään.
Perinnelumikengissä yksi helposti pieleen menevä yksityiskohta on se miten ne sidotaan jalkaan. Kaikissa kaupossa myytävissä on älyttömät "modernit" nahkaiset viritykset. Ovat sekä huonot että tyyliin sopimattomat. Yksinkertainen nahkalenkki jalkaterän ja/tai nilkan yli ei myöskään toimi, vaan se pitää sitoa määrätyillä tavoilla. Noissa linkeissäsi (mm. se Dan Beardin sivusto) on muutamia ihan ok lähtökohtia. Ne näyttävät älyttömän monimutkaisilta, mutta se ei ole vahinko. Jotta side pitäisi käytössä hyvin, se pitää tehdä määrätyllä tavalla. Oma käyttämäni sidos on hieman yksinkertaisempi kuin nuo, mutta en nyt muista mistä siitä voisi löytää kuvan, ja selittämällä ei pysty.
Ai niin, lumikenkien muodot riippuvat lumesta, sen tyypistä ja sen määrästä. Vähäisellä lumella pienet bearpaw:it toimivat oikein hyvin. Viime talvina on huoletta saanut käyttää tuollaisia isoja ja pitkiä. Niillä on hieman hankalampi kulkea ryteikössä kuin pienillä, mutta kantavat metrisessä hangessa paljon paremmin, jne. Oikeaa vastausta ei ole. |
|
| Back to top |
|
|
RSS
Joined: 26 Jun 2009
Posts: 60
|
|
| Back to top |
|
|
RSS
Joined: 26 Jun 2009
Posts: 60
|
| Posted: 14.07.2011 20:22 Post subject: |
|
|
| RSS wrote: | | http://www.csmid.com/winterkittips.html |
Kutina on et TH tapa oli parempi........
_________________
Läntinen Seneca |
|
| Back to top |
|
|
Vaeltaja Ate
Joined: 15 Jul 2009
Posts: 75
Location: Joensuu
|
| Posted: 16.07.2011 20:48 Post subject: tunnustan.... |
|
|
...tehneeni kahdet kappaleet näitä lumikenkiä...
http://www.elisanet.fi/gliderpilot (kts vaellus ja melonta)
...ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Koko riittää kantamaan vajaa 80kg
kaverin ja rinkan, vaikka yleensä talvella vedän ahkiota. Riippuu
tietysti lumen laadusta, ihan puuterissahan ei kanna mikään.
L-kengät on kätevät leirissä ja on kiva tietää että on backuppi jos suksi
vaikka katkeaisi.
Leveyttä ei paljokakaan voi kasvattaa yli 26 cm ellei sitten ole erittäin
pitkät jalat (mun pituus 182cm). Aika leveitä tosin nuo eräät intiaanien
tekemät, ihme jos ei kolisee toisen jalan nilkkaan.
Käyttämäni pituus on toiminut hyvin; liian pitkä kärki jäisi helpommin
lumeen tai muualla kiinni ja sen irti repimusessä on vipuvaikutuksen
takia aina suurempi työ mitä pidempi kärki on eli kauempana jalasta.
Ja tietysti hankalampi kääntää.
Siteet eivät ole mikään ongelma. Nahasta tehdyt "perinteiset" siteet
(kuten mulla) toimivat suorastaan loistavasti, ei mitään ongelmia
käännettävyyden tms kanssa. Onhan tällaiset siteet toimineet maailman
sivu...
Mie käytin sisalnarua joka on luonnonkuitua. Toki raakanahka esim
puruluusta olisi ollut hyvä, ei tullut silloin mieleen.
Tulevana syksynä pidän lumikenkientekokurssin täällä Joensuussa ja en näe mitään syytä muuttaa tätä rakennetta, paitsi jos joku haluaa käyttää raakanahkaa.
Auvo
http://www.elisanet.fi/gliderpilot/
_________________
"I was just thinking, that of all the trails in this life,
there is one that matters most. It is the trail of a true human being."
(Kicking Bird in the "Dances with wolves") |
|
| Back to top |
|
|
Ekkorre
Joined: 22 Apr 2008
Posts: 113
Location: Raasepori
|
| Posted: 17.07.2011 23:38 Post subject: |
|
|
Lumikengillä on kai väistämättä pakko kävellä vähän jalat harallaan, jos kantavat kengät haluaa. Tärkeintä kai lienee just se, ettei kengät kolise yhteen tai nilkkoihin. Ne nykylumikengät, joita olen kokeillut, ovat tosi pieniä ja kapeita. Kävely on kyllä helppoa ilman kolinaa, mutta kantavuus ei voi olla kovin hyvä muissa, kuin optimiolosuhteissa.
Osa intiaanikengistä on tosiaan aika leveitä, mutta levein kohta on jalkaterän kohdalla ja aika lyhyellä matkalla, jolloin kävellessä aina toinen kenkä menee sujuvasti toisen yli, eikä hirveää haara-asentoa tarvita. Pysähtyessä lienee pakko seistä jalat levällään, aina kun ei voi päättää etukäteen, kumpaa jalkaa pitää ensin siirtää. Omakohtaista kokemusta mulla ei tosin asiasta (vielä) ole, mutta maalaisjärjellä ja muutaman nettilähteen perusteella se menee just noin. Eli muodosta riippuen kenkä voi olla leveämpikin.
Onko muuten näkemystä siitä, miten tuo pitkä häntä vaikuttaa kenkien toimintaan? Useimmissa nykykengissähän sitä ei ole, mutta monissa perinteisissä on. Toimiiko se vain painona, että kärki nousisi kävellessä varmasti hangen pintaan? |
|
| Back to top |
|
|
Vaeltaja Ate
Joined: 15 Jul 2009
Posts: 75
Location: Joensuu
|
| Posted: 24.07.2011 11:42 Post subject: lumikengät |
|
|
>Lumikengillä on kai väistämättä pakko kävellä vähän jalat harallaan...
Näin on, mutta siihenpä tottuu äkkiä ettei sitä ajattelekaan.
>jolloin kävellessä aina toinen kenkä menee sujuvasti toisen yli...
Omissani olen huomannut että kenkien pisaramuoto toimii niin että eteensiirretyn kengän "kovera sivu" asettuu lomittain taemmaksi jäävän kärjen pyöreän reunan kanssa. Siksi kengän ei kannata olla liian pitkä.
>Eli muodosta riippuen kenkä voi olla leveämpikin.
Aina joutuu tietenkin sitä enemmän jalkoja "harottamaan" mitä leveämpi kenkä on, vaikka vain yhdestäkin kohdasta. Ei ole hankalaa levittää jalkoja askelen ottamisen aikana, mutta on kiva että askelet (käytännössä siis kenkien jäljet lumessa) tulevat tavallaan "peräkkäin" kuten tuossa edellä kuvailinkin.
>Onko muuten näkemystä siitä, miten tuo pitkä häntä vaikuttaa kenkien toimintaan? Useimmissa nykykengissähän sitä ei ole, mutta monissa perinteisissä on. Toimiiko se vain painona, että kärki nousisi kävellessä varmasti hangen pintaan?
Pitkälti varmaan syynä valmistus eli on helppoa taivutettaessa sitoa kannat yhteen, riippumatta siitä millä menetelmällä freimi taivutetaan. Päättelet oikein että niiden paino myös auttaa kärjen nousemista. Lumessa viistävä kanta myös toimii "peräsimenä" pitäen kenkää paremmin suunnassa (tosin tämä merkitys lieneen aika pieni).
Ei lumikenkien teossa mitään vaikeutta ole, jousi on vähintäin 10 kertaa vaikeampi tehdä. Hankalinta on tehdä kärkeen kahteen suuntaa taipuva muoto eli ensin kaari ja sitten vielä kärjen taivutus ylöspäin.
Auvo
_________________
"I was just thinking, that of all the trails in this life,
there is one that matters most. It is the trail of a true human being."
(Kicking Bird in the "Dances with wolves") |
|
| Back to top |
|
|
Kiul
Joined: 18 Jun 2007
Posts: 422
|
| Posted: 28.07.2011 22:21 Post subject: |
|
|
| Mulla on ollut varmaan reilut parikymmentä vuotta käytössä perinteiset Norwayssa, http://en.wikipedia.org/wiki/Norway,_Maine , tehdyt raakanahkaisella verkolla ja perinteisellä nahkasiteellä varustetut lumikengät. Nyt viimeisten vuosien aikana sitten modernimpaa kalustoa, samalta paikkaunnalta alkuaan olevan Tubbsin kenkiä. Olen kyllä sitä mieltä, että siteissä on selkeästi eroa modernien mallien eduksi. Jopa siinä määrin, että hiemankaan mäkisemmässä tai kumpareisemmassa maastossa ei perinteisiä kenkiä tee mieli käyttää, vaikka erityisesti pehmeällä lumella niillä on parempi kantavuus kun selkeästi pienemmillä moderneilla kengillä. |
|
| Back to top |
|
|
Ekkorre
Joined: 22 Apr 2008
Posts: 113
Location: Raasepori
|
| Posted: 01.08.2011 22:31 Post subject: |
|
|
Millainen side noissa Kiulin perinnekengissä on? Voisi kuvitella, että perinteisissäkin on eroja: on susia ja enemmän susia.
Perinteinen vs moderni -vertailu kuulostaa noudattelevan samaa kaavaa, kuin oma mutuni. |
|
| Back to top |
|
|
Kiul
Joined: 18 Jun 2007
Posts: 422
|
| Posted: 02.08.2011 13:16 Post subject: |
|
|
Hyvin samantapaiset kuin tässä jutussa olevan traditional snowshoen side. http://en.wikipedia.org/wiki/Snowshoe .
Minusta oleellinen ero on siteen kiertojäykkyydessä l. pysymisessä kengän suuntaisena kun tulee sivuttaisvääntöä. Tällaista vääntöä syntyy helposti kun liikkuu kaltevalla pinnalla ja lumi kantaa sopivasti. Kiertojäykkyyttä tarvitaan myös kun joutuu 'rääseikössä' tekemään erilaisia manoovereitä ahtaissa tiloissa. Silloin on hyvä kun kenkä seuraa jalan liikkeitä mahdollisimman hyvin.
Omat kokemukset ovat tietysti vain omia kokemuksia omassa käytössä, joka pääsääntöisesti on pienimuotoista jäniksen jälkien seuraamista metsästystarkoituksessa tai muuta vastaavaa puskan- ja kummunkiertoa. Mitään sen suurempaa vaelluskokemusta ei itsellä ole. Sinänsä olen perinteisiin kenkiini ihan tyytyväinen noin muuten. Niillä pääsee pehmeässäkin lumessa hyvin, painotus on hyvä, pystyy itse korjaamaan ja pitkä ja kapea malli ei sen kummemin vaadi mitään ihmeellistä totuttelua kävelytyylin osalta. Ja ovat tietysti ulkonäöllisesti aivan eri tasoa kuin modernit vehkeet. |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 12.01.2012 16:43 Post subject: |
|
|
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. T 18757.
| Quote: | Uudenmaan rakuunarykmentti
Koulutustoimisto.
No. 1993/II/8 b.
Lappeenranta 11.6.49.
Asia: Lumikenkäkokeilut
[...]
Suoritettujen kokeilujen tarkoituksena oli lähinnä selvittää lumikenkien käyttömahdollisuudet taisteluliikuntavälineinä. Marssivälineinähän ovat sukset pitemmillä, maastoitse suoritettavilla marsseilla lumikenkiin verrattuna ylivoimaiset. Kulunut talvi ei ollut kokeilujen suorittamiselle edullinen, sillä esim. Lappeenrannan ympäristössä oli lunta poikkeuksellisen vähän.
Vaikka lumikengät ovat suomalaiselle sotilaalle uudet ja oudot liikuntavälineet, ei niiden käyttötaidon saavuttamiseksi näytä tarvittavan pitempiaikaisempaa harjoittelua, joskin alkuhankaluuksia tietenkin on. Lumikengillä käveltäessä joutuu mies kulkemaan jalat levällään, josta johtuen jalat jonkunverran kipeytyvät, kunnes kävelyyn tottuu.
Suomalaisessa tiheikössä (ryteikössä) on miehen liikuntakyky lumikenkiä käyttäen parempi kuin liikuttaessa suksilla. Lumikenkä ei tartu risukkoon, kuten tuntuisi todennäköiseltä, vaan painaa sen alleen. Lyhyytensä takia ovat lumikengät kätevämmät kuin sukset.
Etenemisnopeus lumikenkiä käyttäen on noin 3 - 3½ km/t. umpihangessa. Avatulla uralla nousee etenemisnopeus 3½ - 4½ km/t. Eteneminen esim. ryhmittyneenä on tasaista, joten ruuhkaumista ei synny, kuten usein on laita hiihtorivistössä. Vitilumella on upottavaisuus lumikenkiä käyttäen sama kuin leveällä suksella. Hankikelillä ei upottavaisuutta ole. Käytettäessä lumikenkiä krh. kalustoa kantaen pehmeässä, märässä lumessa todettiin, että pienemmillä lumikengillä varustettua miestä upotti noin puoleen lumen paksuudesta, joka oli n. 40 sm. ja suuremmilla lumikengillä varustettua miestä n. 1/3 lumen paksuudesta. Suksilla hiihdettäessä oli upottavaisuus pienempi kuin pienemmillä lumikengillä.
AUK/URR:ssä suoritettiin neljännellä harjoitukerralla kilpailu lumikenkiä käyttävien ja hiihtävien oppilaiden välillä. Matka oli n. 1 km. Kaikki oppilaat joutuivat kävelemään tai hiihtämään umpihankea, kelin ollessa hyvin suojainen. Lumikenkiä käyttävät oppilaat voittivat ylivoimaisesti hiihtävät oppilaat.
Lumikengillä voidaan suorittaa yli 100 metrinkin juoksupyrähdyksiä, esim. rynnäkköä suoritettaessa. Maahan heittäytyminen käy pienemmillä lumikengillä hyvin, koska levy, johon jalkineen kärkiosa on kiinnitetty, pääsee saranansa avulla kääntymään jalkineen pohjan suuntaiseksi lumikengän jäädessä koko pituudeltaan maanpintaa vasten. Pitemmät lumikengät ovat maahan heittäydyttäessä kankeat ja ollen kiinteämmin jalkineisiin sidotut ne jäävät takaosaltaan pystyyn n. 45° kulmaan sekä ovat ne tällöin alttiit rikkoontumiselle vih:n luodeista ja kranaatinsirpaleista.
Lumikenkiä käyttäen on mies taisteluvalmiimpi kuin hiihtävä mies, koska molemmat kädet ovat vapaina käyttämään asetta, työvälineitä j.n.e. Ahkion vetoa kokeiltiin lumikenkiä käyttäen ahkioiden ollessa kuormattuina n. 100 kg:n kuormalla. Miesten vetäessä ahkiota jonossa, muodostaa lumikenkien ura erittäin hyvän ahkioladun. Veto tuntuu tasaisessa maastossa olevan helpompaa kuin hiihtoveto. Vedettäessä ahkiota noin 45° mäkeä ylös, tuotti veto lumikenkämiehille suuria vaikeuksia, koska lumikengät lipesivät ja koska käsiä ei vedossa voinut käyttää apuna. Suksisauvoja apuna käyttäen vetivät lumikenkämiehet vastaavaan mäen vaivattomasti, samoin hiihtävät miehet.
Lumikenkien kiinnittäminen usealla hihnalla jalkoihin sekä niiden irroittaminen jaloista vievät aikaa noin 5-7 kertaa enemmän kuin suksien jalkaan laitto ja suksilta astuminen. Lumikenkiin voitaisiin suunnitella siteet, jotka nopeuttaisivat niiden kiinnittämistä ja irroittamista. (esim. jonkinlaiset "kiintositeet"). Lumikenkien irroittaminen taistelukentällä tulee kuitenkin hyvin harvoin tilanteissa kysymykseen (piikkilankaesteissä), joten irroittamisnopeuden kehittäminen suksilta astumisnopeutta vastaavaksi ei ole niinkään tärkeätä.
Krh.tulitoiminnassa ovat lumikengät haittana, koska heitinmiehet eivät lumikengät jalassa pääsee tarpeeksi lähelle heitintä. Tällöin tulisi joka kerta riisua lumikengät jaloista lyhytaikaistakin toimintaa varten, hidastaen toiminnan nopeutta.
Lumikengät osoittautuivat suoritetuissa kokeiluissa sangen vahvoiksi. Ryteikössä ja louhukoissa liikuttaessa eivät ne rikkoontuneet, suksirikkoja sitävastoin sattui useita. Lumikenkiä ei myöskään tarvitse huoltaa niin paljon kuin suksia (suksien tervaus, paahtaminen, voitelu eri keleille). Lumikengät ovat helpommat kuljettaa ajoneuvoissa kuin sukset, jotka pituutensa ja heikkoutensa (lumikenkiin verrattuna) johdosta rikkoontuvat kuljetuksen aikana.
Suoritettujen kokeilujen perusteella tuntuu lumikengillä olevan taisteluliikuntavälineinä meikäläisissäkin olosuhteissa käyttöarvoa. Suurta taisteluvalmiutta vaadittaessa sekä itse taistelun aikana ovat lumikengät suksia paremmat ja kätevämmät. Lumikenkien käytäntöönottaminen ei kuitenkaan niiden kalleudesta johtuen voi tulla kysymykseen meillä yleisemmin. Koska taas sukset pitemmillä, maastoitse suoritettavilla marsseilla ovat lumikenkiin verrattuina ylivoimaiset (ellei ole aivan raskas suojakeli), ei lumikenkiä yksinomaan taisteluliikuntavälineinä voida ottaa käytäntöön.
Rykmentin komentaja
Everstiluutnantti A.A. Sundblad.
Koulutusupseeri
Ratsumestari R. Vetre. |
Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. T 19645/10.
| Quote: | Liite № 2 JR 1:n kirj. № 696/II/8c/5.5.51.
Lausunto lumikengistä.
Pv.PE:n kirj.№ 672/Jv.tsto/8b2/4.4.51. käskettyjen lumikenkäkokeilujen tuloksena esitän lausuntonani seuraavaa:
1. Yleinen käyttökelpoisuus.
Lumikenkien käyttömahdollisuudet suksiin verrattuna ovat paljon rajatetummat. Vähän lumen aikana ja hankikelillä ovat sukset ehdottomasti lumikenkiä paremmat. Näinollen jää lumikenkien käyttöala harkittavaksi vain pehmeän paksun lumen aikana.
Kokeiltaessa pehmeässä lumessa osastojen etenemistä rinnakkain suksilla ja lumikengillä, voitiin todeta, että osaston puitteissa eteneminen suksilla on helpompaa kuin lumikengillä. Sitävastoin siirryttäessä avomuotoihin ja tulitaisteluun osoittautuivat lumikengät suksia paremmiksi seuraavista syistä:
a) Yksityisen miehen liikkuminen lumihangessa helpompaa kuin suksilla.
b) Syöksy lumikengillä nopeampi kuin suksilla. Noin 200 m:n matkalla syöksyttäessä jäivät suksimiehet jälkeen n. 50 m.
c) Lumikenkämiehillä ovat kädet vapaina, joten hän on aina tst. valmis ja voi suojata aseensa maahan mennessään lumelta paremmin kuin suksimies,
Partiotoiminnassa myös tuli lumikenkien paremmuus näkyviin samassa muodossa, esim. lähestyttäessä tiedusteltavaa kohdetta. Ahkionvetokokeiluissa upottavalla suojalumella ja epätasaisessa maastossa osoittautui lumikenkäryhmä suksilla varustettua ryhmää nopeammaksi. Lumikengillä muodostuu hyvä ahkioura, joka helpoittaa huomattavasti ahkion vetoa.
2. Eri mallit.
Pienet lumikengät osoittautuivat tottumattomalle helpommaksi käyttää, mutta pehmeässä lumessa ovat suuremmat ehdottomasti paremmat pienemmän uppouman vuoksi. Käyttötottumus saavutetaan luonnollisesti vasta harjoittelun avulla.
3. Käyttömahdollisuudet ja tarve.
Suoritettujen varsin rajoitettujen kokeilujen tuloksena olen sitä mieltä, että lumikengillä on käyttöalaa talvitoiminnassa suksien rinnalla. Lopullisen käsityksen luominen edellyttää kuitenkin laajempaa kokeilua. Lumikenkien käyttömahdollisuutta voidaan ajatella pehmeän lumen aikana hyökkäystaistelussa, asemasodan tiedustelussa, määrätyillä erikoismiehillä j.n.e. Siihen missä laajuudessa tämä tulisi kysymykseen, ei suoritettujen kokeilujen perusteella voi vastata. |
U. T. Sireliuksen kirjasta "Suomen kansanomaista kulttuuria". Kenkien pituus on noin 40 cm ja leveys n. 30 cm.
Puisten lumikenkien teosta selvällä suomen kielellä. Erityisesti tämä kohta on kiinnostava:
| Quote: | Julkiset kilpailut lumikengät Canadassa tapahtuvat eripitkillä radoilla alkaen 100 yardista aina 5 engl. peninkulmaan saakka. Ottaisi liian paljon tilaa, jos tässä tahtoisi mainita kaikki ennätykset, mutta osviitaksi tuleville lumikengillä kävijöille pantakoon tässä parhaimmat ajat muistoon:
100 yardia. 1 min ½ sek.
½ eng. penink. 2 min. 40 sek.
1 eng. penink. 5 min. 39 ¾ sek.
2 eng. penink. (harrastaja) 11 min. 55 sek.
2 eng. penink. (indianin ennät.) 11 min. 30 sek.
3 eng. penink. (harrastaja) 21 min. 20 sek.
3 eng. penink. (indiaani) 19 min. 47 sek.
4 eng. penink. (harrastaja) 28 min. 52 sek.
4 eng. penink. (indiaani) 24 min. 4/10 sek.
5 eng. penink. (indiaani) 43 min. 28 sek. |
Ihmeellistä kyllä lyhyimmän matkan, 100 yardin, ennätys vastaa vain nopeutta 5,44 km/h, mutta toiseksi pisimmän matkan eli neljän mailin intiaaniennätys vastaa peräti nopeutta 16 km/h! |
|
| Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007
Posts: 646
|
| Posted: 20.02.2012 22:43 Post subject: |
|
|
Vuorela, T. 1937. Suomalaisten lumikengistä ja suosuksista. Kotiseutu 1/1937, s. 121-130.
| Quote: | [...] Lumikenkä tunnetaan meillä mm. vitsakenkä ja risukenkä-nimisenä. Edellinen nimitys esiintyy Tornionjokilaaksossa, jälkimmäinen on Nurmijärveltä. Nimi antaa viittauksen itse esineen rakenteesta. Sen pääosan nimittäin muodostaa sormenvahvuinen, näreestä tai katajasta taivutettu soikeahko vanne, jolla on pituutta suunnilleen puoli metriä, leveyttä suhteellisesti vähemmän, keskimäärin noin 30 sm. Vanteen väliin on sidottu muutamia vitsoja, jotka kohtaavat toisensa joko suorakulmaisesti tai säteittäisesti ja muodostavat täten harvan ristikon. Joskus lumikengän pohja tehtiin tiheämpikin, »päreistä tai varvuista punomalla kuten koppa», niinkuin Urjalasta mainitaan. Nurmijärveläisten mutakenkien puuvanteeseen kudottiin nuorasta tai vitsasta verkko.
Jalanalustana on tavallisimmin kengänpohjaa jonkin verran suurempi, poikkivitsain varaan kiinnitetty lauta. Sen tilalla voi myös olla vitsoista punottu soikea kehikko. Kansallismuseon kokoelmissa on karjalaiset lumikengät (KM 6821:3), joiden jalanalustimina on nahankappaleet. [...] |
|
|
| Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
