Jousi

[J Menna]

No niin, arvon arvovaltainen arvostelijaraati ja ruatsin maan jyry...

Tässä tekosiani, joita on kaadettu viime maaliskuusta syys-marraskuulle.
Eli kaikki metsästä haettuja, 5 lyhykäistä "inkkarimeinigillä". Osaa on kuivattu (marjakuusi), mutta pääperiaatteella että samantien karkea työstö ja sitten tuoreena muottiin. Veivattu pääosin nyt pakkasjaksolla.

Ylimmäiset kolme saarnea. Yksi tuomipihlaja ja alinna on marjakuusi.
Laitan tähän kahdenlaista mittaa, koko mitta puuta myöden ja sitten jälkimmäinen nokkien välistä mitattuna.
Vähän myös selostusta kustakin...
Koko homman tarkoituksena on tietty tehdä hyvä jousi, mutta mielenkiinnosta kaikki ovat hieman eripituisia ja tällä haen itselleni sopivan pituista lyhykäistä jousta n.23 tuuman vetopituuteeni.
No, tietysti pidempi jousi antaa pidemmän vetopituuden jne... Kuitenkin teen näin ja onhan tässä tiedossa että muitakin muuttujia on paljon, kun ovat eri puita ja eri paksuisia lustoja ja erilaiset käyristelyt yms.
Teen kai kaikista jännejousia...

1. Ylin saarnijousi klassisen vastakäkkyrällä. Lyhenee hiukan päät/korvat ovat vielä liian pitkät. 144/134cm. Jotenkin nätti aihio.

2. Jännesaarni josta löytyy myös kuva vireessä. Tilleröinti on kesken ja vielä aivan liian jäykkä minun ampua. Vertaan 60 paunaiseen hikkoriini ja tuo on sitä selkeästi jäykempi. Haen johonkin 50 paunan korville tai siihen että on hyvä ampua. Ensimmäinen B-jouseni ja jo nyt on tuntu että herranjesta mikä ase ja mihin olen elämäni tuhlannutkaan kun en ole aiemmin tällaista alkanut tekemään. Tana, kele, ttu, mä tapan! Jänteitä liimasin 75g. Mitoiltaan 134/130cm.

3. Saarni. Ihmekippura jonka rekurvit päissä n. 7-10cm liian pitkät. Halusin kokeilla kuitenkin, niin muottiin äheltämistä kuin vireeseen laittoa. Ja saa sen vireeseen, mutta jänne ei pysy kun laukaisee. No lyhennellen tätä sitten. 151/141cm
(huom. tämä ja tämän yläpuolella oleva saarni on tehty samalla muotilla ja jänteet ovat vetäneet vastakäyryyttä jo aika paljon jouseen nro2. (No miksi tein tuollaisen ehkä vähän villin muotoisen muotin, jossa vastakäyryyttä hävitään kahvan jälkeen myötäämällä takaisin päin...? Vain preerian tuuli tietää.

4. Tuomipihlaja joka on jousipuuna ensimmäinen minulle. Onpa erikoisen kovaa puuta! Ja jotenkin mainiota työstää. Lavat ovat jo aika ohuet ja ei taivu vielä polvea vasten juuri tuumaakaan. (kokeilin jo hätäpäissäni tuoreita syreeniaihioitakin muotittaa, mutta halkesivat kahvan kohdalta. Myöhemmin niitä sitten.)148/137cm

5. Alimmaisena on marjakuusi jossa jo jänteet. Se on epäsymmetrinen, eli päätin jo hetsilleen että kumpi on ylälapa. Tämä on vähän niinkin kosto itselle kun menin hätäilemään edellisen marjakuuseni kanssa ja myötä käyristelin sen ennen jänteitä... Jos tästä ei tule hyvä niin seuraavasta tulee. Jänteitä liimasin 80g. 139/137cm

Kuvat on aika huonoja, mutta semmoista se on kun soittaa bändissä.

[J Menna]

No hä, Minne loput kuvat jäi?

[J Menna]

tässä

[J Menna]

Kuva kerrallaan...

[evgevin]

Siis aivan upeita! ei voi muuta sanoa. Odotan jatkoa!

[Arwi]

NO kerrassaan!!

[Tuukka Kumpulainen]

Tommosen määki haluun!

[Joel]

No siinä on namia kerrakseen! Pitää joku päivä tulla tästä naapurista tutkailemaan vähän tarkemmin.
_________________
All in all you're just another brick in the wall
_________________________________________

http://www.facebook.com/BlueEyedSons <- Tietoa ja yhteystiedot bändiin.

[Simo Hankaniemi]

Hyviä jousia. Kakkonen miellyttää meikiksen silmää eniten. Erittäin hyvä profiili. Jos nyt jotain huomautettavaa pitää olla, niin päät voisivat olla hiukan ohuemmat. Voivat antaa vähän turhaa rekyyliä noin paksuina. Kolmosessa vastakaaret ovat tosiaan turhan pitkät, kuten sanoitkin, mutta tässähän haettiinkin sitä toista ääripäätä.

Sanoisin tuota kakkosta "klassiseksi profiiliksi", eli siinä on keskellä olevan mutkan lisäksi nuo vastakäyrät päät. Profiili on klassinen, eli siis vanha, jolla on pysyvä arvo. Ja onhan tämä profiili ollut yleinen jo klassisena aikana eli antiikin Kreikassa. Heraldiikan jousi on edelleenkin suunnilleen tätä mallia. Varsinainen B-jousi on siis se, missä vain keskellä on mutka, päät saattavat olla vähän myötäkäyrät.

[J Menna]

jep

Kyllä, päät ovatkin raskaat ammuttaessa sillä 2. jousella. Muilla en ole ampunutkaan.
Sille voisi tehdä vielä sellaista kirurgiaa että hion pois päistä niin leveyttä kuin paksuuttakin ja sitten heti liimaten jänteitä uudelleen ympäri ettei päistä jänteet lähde purkautumaan.

Siinä on niitä jousen ympäri nyöritettyjä jänteitä päissä, rekurvin pohjalla kummassakin päässä ja kädensijan kohdalla. Varotoimi.

Simo, puhuimme jännejousen kuumentamisesta ja sillä tavoin sen oikaisusta. Muistan lukeneeni siitä menetelmästä "Laubinin, Indian archery" kirjasta??? Tai sitten jostain muusta...
Et suositellut, enkä olisi uskaltanut kokeillakaan toimivaan jouseen, mutta kun minulla oli se hautuumaalle menevä "mummon pöytäliina"- jousi.
Oli pakko kokeilla.
Kuumentelin siis kuumailmapuhaltimella jousta oikomistarkoituksessa vatsapuolelta siltä kohdalta (25cm alueelta) josta se taipui pahasti vinoon sivusuunnassa. Varoin polttamasta. Pian (10-15min) se oli niin kuuma ettei paljain käsin voinut koskea.
Salamana muottiin, jossa lapa kääntyi toiseen suuntaan. hyvin meni, ajattelin.
Seuraukset: lapa suoristui jonkin verran, mutta ammuttavaa siitä ei tullut. Ja mitä vielä, kuumettu lapa oli nyt niin jäykkä että taipui paljon vähemmän kuin ennen. Oli todella pinkeänä ja jämäkkänä!!! Hoo, Jussin jousi ylös nousi!... Paahtuihan siinä vatsakin nyt toistamiseen. No jousi ei ole tarpeeksi suora ja virittely jääköön, kohti uusia aseita.

Samaten muistui mieleeni että Turkkilaislla oli jotain uuneja varta vasten jännejousille, joissa pitivät niitä juuri ennen tulitusta. Olen itsekin kuivaillut niitä joskus sade tai tihkusateessa ammuttuani uunin päällä tai patterin lähellä. En vain ole kokeillut kuivailua ennen ampumista. Pitänee kokeilla. Varsinkin heinäkuun lopulta elo-syyskuulle se voisi toimia ilman kosteuden ollessa korkealla.

Semmosta. Veistely tai pikemminkin viilailu ja koeammunnat jatkukoon. How.

[Ari Rantala]

Tää tykkää ja ton jännesaarnen muodosta. Se vaan on hieno

Varo kärkiä fiksatessasi sivutaipumaa. Rekurvilla on kiusallinen taipumus lähteä venkoilemaan sivusuunnassa kun leveys lähenee paksuutta.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Juri]

Onpa komia satsi!
Tuollainen jännerekurvi alkaa liikahdella tekemättömien jousien listallani kohti kärkipäätä.

Samaa mieltä Arin kanssa, en usko että kannattaa kaventaa kuin aivan kärjen päästä. Jos tilleri on jo hyvä niin ehkä ei kannata ohennella. Aina on hyvä jos kärjistää saa ylimääräistä massaa pois.

[Ari Laakso]

Täytyy myöntää, että komeaa katsottavaa ja varsinkin viritettynä tuo kakkonen...Harmi ettei niillä voi osallistua American Roundiin, vaikka ne on tehty "inkkarimeinigillä"...Tuollaisia jousia (ja muitakin), on kiva päästä näkemään ihan livenä radalla tositoimissa, mutta harvassa ovat jännejouset.
Siitä tuli mieleen Taka-Hikiällä jousille rakennettu teline missä jousi pidettiin, että niitä pystyi katselemaan kootusti...se oli opettavaista ja mielenkiintoista.
Olisikkohan se Kuralassakin mahdollista?

[Tuomo]

No jo on komeita! Kyllä siinä silmä lepää ja mieli nauttii noita muotoja ihastellessa! Kyllä nyt vain täytyy ottaa ja yrittää tehdä jotain tuon tapaista, vähän lyhyempää ja tyylikkäämpää jännejousta ainaisten pitkien jousten sijaan.

[heikki]

[Ari Laakso]

No tarkoitin tietenkin preeriakisaa...

[Simo Hankaniemi]

Juha, kuumennus ja suoristus ei siis aivan onnistunut. No onneksi se oli muutenkin remonttiin menevä jousi. Laubin tosiaan mainitsee tuosta kirjassaan. Hän oli joutunut suoristelemaan "Martinin-tyyppisiä" jyrkän vastakaarisia jännejousia. En ole ihan varma, oliko hänellä lainkaan jännettä niissä jyrkissä vastakurveissa. Luultavasti ei ollut ja sehän helpottaa tietysti kuumentamista, kun ei tarvitse varoa niin paljon. Jänteet luultavasti palavat yhtä tai melkein yhtä alhaisessa lämpötilassa kuin nahkakin.

Turkkilaiset käyttivät noita erikois-uunejaan kai lähinnä ennen pituusjousiammuntatapahtumaa saadakseen kaikki ylimääräiset kosteudet pois jousesta. Meikäläisissä oloissa jännejousen pitäminen helteellä autossa ajaa vähän saman asian.

[jkekoni]

(Erotin tän omaksi säikeekseen, että se olisi helpompi löytää)

Ainoastaan 2. ja 5. ovat jänneselkäisiä?

[J Menna]

Jep

Jouset 2. ja 5. ovat jänteissä ja nyt tänään aloin liimaamaan jänteitä nro 1. jouseen.
Keskustelua jännejousista olisi ollut ihan hyvä otsikko kun mainostin yhelle kaverilleni että sieltä ne löytyy, eikä koko otsikkoa ollut enää missään...!!! Ajattelin että arvon jyry on poistanut Mennan mestoilta.

No, onhan toi oma otsikkokin ihan jees.

Tulee muuten kaikista jännejousia, kunhan nuijin ja revin ja jaksan ja liimaan.

2. jousi on sikatykki. Pari-kolmesataa laukausta takana ja jousta kevennelty hiljaksiin ja ampujaan voima lisääntynyt.

Rimpulajäsenisenä juoksijana kävin oikein punttisalilla ja helvata että oli tyhmää puuhaa. Tai ehkä se johtui siitä että joku iskelmä kanava pauhasi ja jengi stailaili peilien edessä...
Punttis oli nuoruudessani betoniseinäinen kellari, jonka katosta roikkui lamppu ilman varjostinta. Oli penkki, kyykky ja käsipainot ja leuanvetotanko. Äijät huusi ku kuolevat nostaessaan ja pieru ja hiki haisi. Nyt oli ihan avaruuden näköinen viherpiste...
Aina on maittanut halkojen teko ja tukkien veto metsästä ja juoksu kaikissa jaloissa muodoissaan (kynnöksessä, metsässä, radalla, hiekalla, asfaltilla, suolla, rengasta vetäen, ylämäkiin...) , mutta tämä punttis... menenköhän toiste...

[T. Manner]

[Juha]

Hienoa työtä!
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[jousipata]

[Ari Rantala]

[heikki]

[J Menna]

Saarni 1. on saanut lempinimekseen "Tuohikka". Tilleröinti kesken kuten otsaluullakin näkee, mutta etenen hitaasti. Alalapa (vasen) on jäykempi. Eli jännejousen päällystäminen kiinnosti ja kokeilin heti. Tässä menen perse edellä puuhun kun pitkäaikaistavoitteena on se sarvijousi niin viimeistelystä aloitan...
No, onhan jo 8 jännejoustakin tehtynä, joten hiljaksiin kertyy kokemusta kaikista työvaiheista ja kohti sitä sarvijousta jossa aion pinnassa tuohtakin käyttää.
Oli muuten kimuranttia irrotella tuohikerroksia toisistaan. Liotin pari päivää vedessä ja keitin yli tunnin, mutta siinä irrotellessa se aika kului. Itse liimailuun meni nelisen tuntia... Jänisliimalla ja kuumalla raudalla hitsaillen pala palalta.
Ja se että sai sileän pohjan liimausta varten... Neljänä päivänä hioin jänneselkää ja laitoin liimakerroksia pari-kolme päivässä. Lopulta se olikin sileä kuin... ja kiilsi kuin... Olisi saanut olla vielä hieman parempi niin ei olisi ollut ainuttakaan kuoppaa jänneselässä ja jälki olisi ollut vielä parempaa.

Tuohi varmasti irtoaa kerroksistaan paremmin keväällä/alkukesästä kun tuohi irtoaa muutenkin parhaiten. Ei vaan jaksanut nyt odotella. Iski halu kokeilla heti.

Nyt arvuuttelen että mitä tuohen päälle. Jurin kanssa jo pohdittiin että kyseeseen tulisi jokin vaha, danish oil tai voisi kokeilla shellakkaa. Pitää ensin vaan testata ettei se lähde halkeamaan joutuessaan venytykseen. Olen laittanut sitä vain kipsin pintaan kuvanveistohommissa joten elastisuus on jäänyt testaamatta.
Tuohi on sinällään kestänyt ampumista ihan hyvin (40 laukausta).

[J Menna]

how

[Joel]

Noniin. Et viimerkerralla puhunut yhtään mitään tällaisista tuohisuunnitelmista. Soittelen huomenna jos onnistuisi että tulen vilkaisemaan. Hieno on.
_________________
All in all you're just another brick in the wall
_________________________________________

http://www.facebook.com/BlueEyedSons <- Tietoa ja yhteystiedot bändiin.

[heikki]

Pätevän näköinen tuo tuohiselkä. Olen pohtinut, että miten tuollainen pitkittäin liimattu tuohi toimisi heikomman selän vahvistuksena - tässä jäkkärässähän ei jänteiden ansiosta ole sellaiselle tarvetta. Sikäli kuin olen mm. ugrijousten suhteen ymmärtänyt, tuohi on kuitenkin ollut vain ja ainoastaan kosteussuoja, ei vetorasitusta kantava elementti. Vai onko tietoa kautta kokemusta tuohen muista funktioista? No onhan se tietty kauniskin...

[toni]

Voisihan tuo jotain tukea antaa, olen muistaakseni lukenut kirsikasta samaa. Keräsin sitä joskus erään kaato rupeeman yhteydessä ja kestää vetoa vähintään siinä missä koivunkin.

[Juri]

[J Menna]

Ei tuohesta vahvikkeeksi ole. Se liimataan ohuena kuin silkkipaperi. Normi tuohessa (paks n.2mm) näytti olevan 10-20 kerrosta ja uloimmat kerrokset on käyttökelvottomia. Ja mitä ohuempi slaissi oli sitä helpompaa oli sen liimaaminenkin. Leikkelin noin 20mm x 100mm paloja ja niistä sommittelin.
Kuten sanoin, kokeilen keväällä uudestaan kun koitta "tuohiaika".

Kosteussuojana tuohi toiminee. Aika näyttää.

[Simo Hankaniemi]

Jos puujousi kaipaa selkäänsä jotain vahvikkeita, niin se on minusta parempi työntää suosiolla saunan pesään tai takkaan. Jänneselkä on tietysti eri juttu, samoin bambu- tai puulaminaatti selässä. En usko raakanahkojen, kankaiden, tuohien, suolien tai muiden vastaavien selkää vahvistavaan voimaan. Näitä on käytetty jänneselän päällä kosteuden suojana. En tiedä alkuperäisiä abo-jousia, joissa olisi pelkälle puupinnalle vedetty jotain tällaista materiaalia. Ishiltä saattoi olla joku raakanahalla selystetty puujousi, mutta se lienee ollut Popen jousista saatu idea.

[Ari Laakso]

[Simo Hankaniemi]

Vierastan ajatusta pelkän öljyn käyttämisestä suoja-aineena jännejousessa, ellei öljy ole melko nopeasti kuivuvaa sorttia. Jos öljyyn sekoittaa vahoja yms, niin silloin kyllä. Käytin itse monia vuosia mössöä, jossa oli pellavaöljyä, tervaa ja mehiläisvahaa. Se toimi hyvin, kunnes loppui ja uutta ei ole tullut tehdyksi, kun on varastossa monia muita aineita.

[J Menna]

Tässä jännejousihässäkässä tuli tehtyä myös pelkästään puinen Seneca jousikin... Tai vähän tuollainen rääpäle. Paunoja 42, 23 tuuman vedolla. Mittaa jousella on 142cm eli kymmenisen senttiä esikuviaan enemmän. Uusiin jännejousiin verrattuna tämä on keveydestään huolimatta hidas lerppu, vaikka on rekurvia ja b-profiiliakin. Toisaalta aika pehmeä ammuttava. Aihio oli aika ohuenlainen syreeni. Ensimmäinen syreenijouseni ja aivan mainiota puuta. Rohkeasti lähdin heti kokeilemaan villiä mallia. Jousi on yhdistelmä kolmesta erilaisesta Seneca jousesta. Poimin detaljeja ja yhdistelin innovatiivisesti.

Innostuin "North American Indian encyclopedia" kirjan kuvista ja vilahtaa tuollainen jousi Laubinin kirjassakin.
Oh, God. Kaarissa olevat aaltokuviot eivät ainakaan helpottaneet tilleröintiä. Niiden tarkoitus tuntuu olevan kaikille mysteeri. Jossain vaiheessa ajattelin että niistä voisi katsoa korkoa ammuttaessa, mutta niitä pitäisi olla vain kahvan läheisyydessä.

[J Menna]

detaji 1.

[J Menna]

detalji 2. Ai niin, tuo ylin kuva on tavallaan väärinpäin - ylälapa vasemalla.

[pyssymies]

No mutta eikös tuo Seneca-jousi kestäisi 24:n tuuman vedonkin?

[Ari Laakso]

Hitto, siinäpä vasta symppis-jousi...saletisti natsaa.
Muoto ja detaljit vievät ajatukset suoraan vanhojen aikojen lehvästöjen hämärään.....

Väri on hyvä!...Sopii hyvin noihin aaltokuvioihin ja varsinkin naamaan...
mitä se muuten on?

Miten teit nuo muodot?..Kuiviko muotissa muotoon..vai höyrytys..lämmitys?
...Aattelin vain miten mahtaa pysyä, kun ei ole jänteitä?
No ainakin osa pysyy..

[Santtu Risku]

Jos on jousi höyrytetty, kuuailmalla taivutettu tai keitetty, on kokemukseni se, että jousi pitää muotonsa melko hienosti. Jostain "suorahkon" osuuden paikkeilta saattaa ottaa vähän settiä, mutta kyllä taivuttamalla taivutetut osiot pitää muotonsa. Kunhan on taivutettu ennen tilleröintiä.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ari Rantala]

Tuosta tuohiselästä vielä...

Minulla on ollut käsitys, että tuohi liimattaisiin selkään poikkisuunnassa eikä pitkittäin. Nätimpi yhtenäinen pinta siitä kyllä noin pitkittäin tulee enkä tiedä miksi se olisi poikittain yhtään parempi.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[J Menna]

No, se suunta kai on makuasia. Muutamat täällä palstalla sanoivat että ei onnistu pitkittäissuunnassa, mutta kun Mongolijousissa (jollaista yhtä pidin kädessäni) se on liimattu pitkittäissuunnassa ja minusta näyttää hyvältä noin niin päätin kokeilla.

Tuohi vieläpä on pysynyt, nyt kun 300-400 laukausta ammuttu.

[J Menna]

No ni. Tämmösiä niistä on tullut. Se klassisen profiilin omaava saarni muodostui kesän ykkösjouseksi. Sillä ammun eniten. Tuo marjakuusi on jännä, olen ampunut sillä aika vähän. Kumimainen jousto, pehmeämpi kuin nuo saarnet. On se ihan vähän pidempikin ja ylälapa pidempi. ja vaikka siinä on aikamoisia oksia ja halkeamakin vatsassa pituussuunnassa ni ei menoa haittaa.

Tuskin näihin mitään kärärmeennahkoja tai muuta tulee. Tykkään kun niihin kertyy käytön tuomaa patinaa.

[J Menna]

Tuohikka ja sitten se saarni jossa oli todella pitkät rekurvit. Lyhensin tietty. Nyttenkin on lievää ongelmaa kun jännelinja vetää sivuun. On kolme-neljä tapaa korjailla sitä...
Muuten lupaavin jousi tästä setistä.

Tuohikka oli hieman tiheäsyinen saarni ja on ihan out/kaputt jo. Myöskään tuohen pinta ei ole kestänyt pidempiaikaista ammuntaa.

[J Menna]

Repeämiä tuohen pinnassa.

Iivanalla on myös sitä tuohta jännejousen pinnassa. Onko kestänyt eheänä?

[J Menna]

Ja sitä jännelinjan ongelmaa.

Tämä hoidetaan kuntoon.

Esim. Lyhentämällä, tekemällä erilaiset nokit, kuumentamalla tai satulalla. Pitää vähän miettiä miten menee.

[Iivana]

Nyt vasta huomasin tämän ketjun. Mielenkiintoisia jousia.
Minullahan on kanssa sitä tuohta, mutta en ole kerennyt ampumaan sillä yhtään. Minulla meni koko kesä ja syksy ihan muihin projekteihin.
Minun pitää katsoa siitä omasta jousesta tilleri uudestaan, kun näyttää siltä, että kärjistä alkoi taipua liikaa. Pyöristin kulmia vissiin vähän liikaa.
Epäilen kyllä, että sama halkeilu voi olla itsellä edessä. Tuli otettua tuo tuohi vähän turhankin ohueksi. Pitää kokeilla ja tehdä pari lisää, niin eiköhän tuota kokemusta kerry tuostakin. Itse olen nimenomaan kanssa sitä mieltä, että tuon tuohen voi liimata noinkin päin, mongolijousissa se on noin. Ja yhdessä siperialaisessa S-U jousessa. Käärittynä ei haittaa, vaikka tuohi onkin ohutta. Ainoa, että asennuksessa pitää olla varovainen ettei se repeä noista "viirujen" kohdalta.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"