Jousi

[M.Ruuska]

Edellisestä projektista jäi pari saarni soiroa jäljelle 200x5cm suht surat syyt kolmesta viiteen milliä paksut. pitäs yrittää yhdelle lustolle veistetyt pitkä jouset tehdä. kysymys kun veistetää yhdelle lustolle jätetäänkö pintaan ohut tumma talvikasvu vai paksumpi kesä kasvu.

[Herkko]

Puu ei kasva talvella.
Kova tumma kesälusto on selkämateriaalia.

[pyssymies]

[Herkko]

Ehdin ensin.

[Juha]

eikös se höttösempi oo kevätkasvua kun kasvu on nopeempaa ja ns late wood on sitten kesä/syksy kasvua...? Eli juuri se mikä jätetään seläksi
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.

-- Old Chinese Poem --

[patis]

Ohuet tummat lustot ovat keväthöttöä. Vaaleat paksut lustot ovat kunnon kamaa.

[M.Ruuska]

No niin tieto lisää tuskaa, edellisistä vastauksista jäi ristiriitainen olo. Sen verran on opittu että lehtipuu jousissa pitää olla paksut vuosilustot (mitä paksummat niin kait sitä parempi), havupuut päinvastoin.Mutta mutta kysymys kuului kumpi jätetään pintaan tumma vai vaalea, Herkko ja Juha ehdotti tumma, patis ja pyssymies ilmeisesti vaalea, oikaiskaa jos olen tulkinnut väärin. Muutama kysymys vatsan paahdosta, hyöty: parempi puristuslujuus/kestävyys lisääntynyt jäykkyys ? Kun tekee 45-50# jousen onko paahdosta hyötyä etä voi tehdä mahdollisimman ohuet ja nopeat kärjet ? kiitos

[Herkko]

Minuun kannattaa aina luottaa.

[Ilkka Seikku]

Vahvat vaaleat kevätlustot selän pinnaksi.
Asiasta ei tarvitse edes keskustella.

Havupuilla asia on ihan samoin, mutta käyttökohteiden vuoksi havupuut joissa on tiheät ja pienet lustot on parempia. "Tiukasta" puusta veistetty hirsitalo ei painu kasaan eikä lahoa.

Jos teet havupuusta jousen etkä esim. taloa, niin paksummat kevätlustot seläksi. Tuollainen "tiukka" havupuu ei kestä taivuttelua.
_________________
www.rautasarvi.fi

[heikki]

[Smirkelimies]

Tuolla taasen:

http://wikikko.info/wiki/Puu

"Kevätkesällä kasvu on kiihkeää, syntyy harvaa ja vaaleata solukkoa eli kevätpuuta. Tämän jälkeen kasvu hidastuu ja syntyy tiheämpää, tummempaa kesäpuuta."

Riita puoliksi, jospa sovitaan että kyseessä on vaaleahko kevätkesäpuu.

[Ilkka Seikku]

[Ilkka Seikku]

[Juha]

Saarnessa näkee ton hötön ja kiinteen puun ihan jo kattomalla tarkkaan niitä kasvujakin. Tummempi on murumaisempaa ja toi vaalee on se jousen selkään haluttu juttu, mutta sepä tässä on tedettu jo. Mukavan paksut lustot, eiköhän siittä jousi synny

[Ile]

Yhden ainokaisen kaivellun saarnijousen (vertaa edelliseen ) tuomalla kokemuksella muistutan, että se päällimmäiseksi jätettävä lusto pitää jäädä täysin ehjäksi. Sen takia jätin siitä tummemmasta lustosta, joka on tällä hetkellä kai tuomittu talvilustoksi, rippeitä vaaleamman kesäluston päälle. Eivät ole haitanneet menoa eikä heittoa ja ovat jopa mielestäni tyylikkätä. Jos onnistuu saamaan kaikki talviluston hitulaisetkin pois rikkomatta kesäluston pintaa, niin siitä vaan. Minä en siklillä niin tarkkaan työhön osannut.
Oivaltava kokemus kokemattomalle oli myös tuo kuinka lustot näyttävät eri värisiltä pölkkyä eri puolilta kurkkiesa, vaan kaivellessahan nuo kerrosten värit kyllä selkis.

[Ile]

[J Menna]

Täällähän on ihan lustoväittelyä!!!!

Mutta onko totta kuulemani että tammella on kaksi kasvukautta?
Vai onko kyseessä joku tammilajike hieman Suomea etelämmässä, maassa jossa ei näin selkeää talvea ole?
Voisi kuvitella että maissa joissa on ns. kuivakausi ja sadekausi, tapahtuisi jonkinlaista pienempää kasvua kuivana kautenakin.

[heikki]

[pyssymies]

Tammi, saarni ja jalava ovat kehäputkiloisia puita, eli puussa vettä ja ravinteita kuljettavat putkilot sijoittuvat kehään osaksi vuosilustoa.

Tuo höttöinen putkilokerros muodostuu keväällä. Kesäpuu on sitten se kovempi osa, päätypuusta katsoen se näyttää hieman tummalta, mutta on itse asiassa vaaleaa. Välissä on ohut ruskea kalvo, jolla nyt ei niin kauheasti merkitystä ole.

[Ilkka Seikku]

[Martti Auer]

Puu kasvaa aina sopeutuakseen, mutta puu ei yksistään pelkästään vain kasva, miksi puu kasvaa, muodostuu ja sopeutuu, johtuu lähinnä olosuhdevaihteluista.

Puussa on myös kapillaari-ilmiö.

Puun on muodostettava todenäköisesti uutta solukkoa tai tämä turpoaisi liikaa tai poksahtaisi rikki. Puussa on siis kapillaari-ilmiö, jonka painetta tasatakseen tai kontrolloidakseen, puun on muodostettava aina uutta solukkoa.

Puu muodostaa tällöin eniten solukkoa, juuri sadekautena, riippuen sateiden määrästä, kuinka paljon puuhun muodostuu aina uutta solukkoa.

Puun pituuskasvu päättyy ainakin Suomessa, heinäkuun alussa ja paksuuskasvu elokuun lopussa, pituuskasvun pysähtyessä ja paksuuskasvun pysähtyessä, johtuessa todennäköisesti vain siitä; että puu on jo silloin muodostanut jo sen verran lisää uutta solukkoa, että puu on suhteuttanut jo kasvunsa sateiden määrään ja lämpötilavaihteluihin.

Eikä uutta solukkoa tarvitse muodostua sen enempää, puu ikäänkuin sopeutuisi ympäristöönsä. Puun muodostuminen riippuisi myös siis sateiden määrästä, mutta kysymys kuuluu tietenkin; että miksi puu nyt tarvitsisi edes uutta solukkoa. Miksi edellisen vuoden vuosirengas ei riittäisi.

Puu kasvaisi huvikseen, mutta todennäköisesti juuri sen takia, että uusi vuosirengas kykenee paljon nopeammin sopeutumaan tai suhteuttamaan puun sadekauden sateen määrään, miksi puu muodostuukin.

Vanha solukko ei ikäänkuin ehdi mukaan; eikä vanha solukko, olisi ehkä muutenkaan niin sopeutunut uusille säävaihteluille, sademäärät vaihtelevat, puulla ei ole vuosirengasta, joka olisi ns. jokapaikan höylä; miksi puun on kasvatettava aina uusi vuosirengas. Puu on sopeutunut ympäristöönsä.

Puu sopeutuu; miksi puu kasvattaakin aina uuden vuosirenkaan; jolloin tapahtuu ensiksi nopea kevätkasvu. Puu kykenisi sopeutumaan tällöin kaikista parhaiten, ympäristöönsä sadekautena, varsinkin kevätkautena kun ympäristössä aiheutuu nopeita muutoksia, muodostamalla aina näin uuden vuosirenkaan, aloittamalla siis nopealla kevätkasvulla.

Kompensoidakseen myös sateiden määrää kesäkasvullaan; jolloin puu muodostaa aina uuden vuosirenkaan. Puu kehittyy myös lämpimämpinä jaksoina, enemmän, johtuen todennäköisesti vain siitä, että lämpimämpi jakso stimuloisi puuta kasvuun, kun lehdistä haihtuu nestettä niin paljon enemmän.

Tapahtuu kapillaari-ilmiö ja fontosynteesin avulla, puu muodostaa glukoosia, jonka avulla puu muodostaa siis aina näin uutta solukkoa, jota voisi ikäänkuin nimittää puun kasvamiseksi.

Puu muodostaa vuosirenkaan. Suomessa ovat kohtalaisen kosteat olosuhteet, miksi puut "viihtyvätkin" Suomessa tai Suomi on otollista puiden muodostumiselle ylipäätään.

Tapahtuisi nopea kevätkasvu, joka näkyy mm. saarnessa hötönä, tämä ei olisi siis niin kestävää. Siksi saarnessa, olisikin valittava paksummat vuosirenkaat oleva puu; jossa on osaltaan kestävämpää puuainesta enemmän mikäli haluaisi kestävämpää puutta, joka kestävämpi puuaines muodostuu aina kesällä; jolloin on kyseessä hitaampi kasvukausi. Ns. kesäkasvu.

Kevätkasvu, sopeuttaisi kuitenkin puun nopeammin aina ympäristöönsä, nopean kevätkasvun todistaessa tietysti sen; että puun oli sopeuduttava nopeammin ympäristöönsä, koska tapahtuu nopeampia sään vaihteluita, miksi nopeampi kasvu; kesällä vaihtelut ovat vähäisempiä, joka aiheutuu näin uuden solukon muodostumisena, jolloin puu kasvaa.

Tämä kapillaari-ilmiö vaikuttaisi kuitenkin olevan se tärkein tekijä, joka on avainasemassa tai keskeisessä roolissa siihen miten puut nyt ylipäätään edes kasvavat, riippuen tietenkin säiden vaihteluista, johon puun oli sopeuduttava.

Kapillaari-ilmiöön.

Nestepatsaan korkeus h (metreissä) saadaan yhtälöstä:

h={{2T\cos{\theta}}\over{\rho g r}},

missä

T = rajapinnan pintajännitys (N/m)
θ = kontaktikulma
ρ = nesteen tiheys (kg/m3)
g = putoamiskiihtyvyys (m/s²)
r = putken säde (m).

Lasiputkessa olevalle vesipatsaalle (ilmassa merenpinnan korkeudella) pätee

T = 0,0728 N/m 20 °C lämpötilassa
θ = 20°
ρ = 1000 kg/m3
g = 9,80665 m/s²,

joten nestepatsaan korkeus on

h\approx {{1.4 \times 10^{-5} m^{2}}\over r}.

Jota voidaan kutsua siis myös nestepinnan kaareutumiseksi, jota painovoima mm. kaareuttaa, putkilon reunojen lisäksi. Siksi puu kasvaakin ylöspäin. Puun kasvu on siis kuitekin nopeampaa keväällä suhteessa, puun joutuessa sopeutumaan ympäristöönsä nopeammin, miksi puu nyt muodostaakin aina vuosirenkaita, aina sopeutuakseen.

Sopeutuakseen säänvaihteluille. Säänvaihtelut aiheuttaisivat siis puun vuosirenkaiden kasvun. Vaihtelut itsessään, jolloin voidaan lopuksi todeta, että puun kasvaminen aiheutuu siis pelkästään vaihelusta.

Puun on sopeuduttava, on olemassa vuosirenkaita. Puun kasvu aiheutuisi siis pelkästään tuntemattomasta ilmiöstä, jota voidaan kutsua myös vaihteluilmiöksi.

Puun olisi sopeuduttava uusille säidenvaihteluille; edellisen vuoden säävaihtelut eivät ole sama, miksi puu kasvattaisi vuosirenkaita uusien sääolojen takia, miksi puu kasvaakin, sopeutuakseen.

Vaihtelun vuoksi, ei siis huvikseen.

Puu kasvaa pelkästään tai miksi puu kasvaa, on siis vaihteluiden takia.

Fotosynteesi, kapillaari-ilmiö, puun muodostuminen, painovoima, ovat ehkä sama tekijä, mutta on olemassa tuntematon vaihteluilmiö, joka ylipäätään edes aiheuttaa puun kasvun, jotta puu ikäänkuin sopeutuisi, miksi puu kasvaakin.

Tuntematon ilmiö, johon puun olisi sopeuduttava. Puun kasvaminen aiheutuu siis aina tuntemattomasta ilmiöstä tai tekijästä. Tuntematon tekijä aiheuttaa puun kasvun.

Puu kasvaa siis pelkästään sopeutumisen takia. Vaahterassa, taas kevätpuun osalta ei ole niin vaikutusta; olisiko tämä kestävämpää tai ei, jolloin vaahterassa voi olla myös ohuemmat vuosirenkaat, joka tekee tästä ennemminkin sitkaamaan lehtipuista.

Kaikissa lehtipuissa ei siis tarvitse olla leveitä vuosirenkaita, jotta nämä olisivat jotenkin kestävämpää puuainesta.

Kuitenkin voidaan sanoa että miksi puuhun nyt uusi vuosirengas muodostuisi, niin ei johdu todennäköisesti pelkästään siitä että vanhat vuosirenkaat eivät ehtisi mukaan, vaan siitä että puun on sopeuduttava uusille sääolosuhteille, joita vanhat vuosirenkaat eivät todennäköisesti korvaa, jolloin voidaan sanoa että puun kasvaminen on aika tarkkaa.

Puu ei kasva miten tahansa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Tuntematon tekijä
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Juri]

Saarneen on kaivelijan avuksi laitettu jokaisen kevät- ja kesäluston väliin ohut vahamainen tumma kalvo. Lustot myös erottaa helposti toisistaan värin perusteella. Todella viksua suunnittelua!
Olen pitänyt tavoitteena rapsuttaa tämän kalvon varovaisesti esiin mahdollisimman ehjänä. Tämä ei tietenkään ole kertaakaan onnistunut aivan täydellisesti, mutta vaivan palkaksii olen saanut kauniin täplikkään kuvioinnin lisäksi ehjän ja lujan selän.
Ilen systeemillä saavutetaan myöskin vallan erinomaisia tuloksia.

[Ile]

[Juri]

Niin, siellä kaivellun luston pinnassahan kulkee kaikenlaisia poimuja, syvänteitä ja notkoja. Jos ei jaksa nysvätä joka kuoppaa putipuhtaaksi, voi ihan hyvin jättää niihin pieniä kevätpuulätäköitä. Tästä ei ole mitään haittaa, lätäköt voivat olla jopa hienon näköisiä petsattuina. Ovat silti aivan turhaa massaa joka lisää lapojen painoa jonkin mikrogramman, joka taas hidastaa nuolen vauhtia erinäisiä nano-fps:siä.

[M.Ruuska]

Näin aloittelevaa jousen tekijää kiinnostaa miksi on tärkeää jättää päälimmäinen lusto täysin ehjäksi. en epäile etteikö näin pitäisi toimia, mutta vaikka olen näitä sivuja paljon selaillut en ole saanut selville syitä tai seurauksia.

[Juha]

Lusto muodostaa yhtenäisen pinnan joka kestää hyvin jousen selkään kohdistuvaa venytystä. Mikäli se jostain kohdin rikkoutuu on se vähän sama asia kuin iho jossa on haava, se kohta on alttein lisärepäemälle koska on ketjun ns heikoin lenkki.[/code]