Jousi

[Tuomo]

Miten mittaatte vetopituuden? Eli miten mittaatte jousen paunat tietyllä vetopituudella? Mittaatteko vetopituuden (ja paunat) nuolen nokin pohjasta jousen vatsaan vai selkään? Vai jollakin muulla tavalla? Esimerkiksi AMO-standardin mukaan vetopituus ja paunat mitataan nuolen nokin pohjasta jousen vatsan syvimpään kohtaan + 1,75 tuumaa.

Mielestäni mittaus nokin pohjasta jousen vatsaan kertoo todellisen vetopituuden, koska se on riippumaton jousesta, kahvan muodosta tai paksuudesta sekä ampujasta. Tuo AMOn +1,75 tuumaa tulee ilmeisesti oletetusta kahvan paksuudesta, jolloin ”standardi” 28 tuuman vetopituus on laskennallinen vetopituus nokin pohjasta jousen selkään. Jos vetopituus ja jouset paunat mitataan jousen selän tasosta, kuten monet ilmeisesti tekevät, on tulos riippuvainen kahvan mallista, eikä se kerro ampujan todellista vetopituutta.

Vaikka primitiiviammunnan ei pitäisi olla niin mittatarkkaa, niin miksi vetopituus ilmoitetaan tuuman tarkkuudella, tai ainakin hyvin monet ilmoittavat oman vetopituutensa tuuman tarkkuudella? Tuuma sinne tai tänne, kyllä se silti pitemmillä matkoilla vaikuttaa jo osumatarkkuuteen. Vai tietääkö kukaan todellista vetopituuttaan, sitä millä oikeasti ampuu? Ja kuinka paljon vetopituus vaihtelee ammunnan kuluessa?

[Juri]

+1.75" AMO sopii varmasti hyvin lasikuitujousille mutta puujousille tuollainen kahva on mielestäni aivan liian paksu.

Itse olen käyttänyt omaa (J)AMO-standardiani; Nokin pohjasta kahvan pohjaan + 1.5 tuumaa. Tarkoitukseni tosiaankin on mitata vetopituus ja paunat samalla mitalla joka jouseen, kahvan paksuudesta riippumatta.

Mielestäni tuuman tarkkuus vetopituudessa on aivan riittävä kaikkeen tarpeelliseen. Esim. nuolen pituudeksi riittää tällöin tuuma lisää vetopituuteen.
Ampujan ilmoitettu vetopituus saisi kyllä olla se maksimimitta jonka kaveri optimitilanteissa todella kiskoo. Minua ei erityisesti kiinnosta tarkat millimetrimitat lyhyemmiksi jääneistä vedoista, ei omista eikä muidenkaan.

[elvis]

[Juri]

[elvis]

[Kiul]

Minä kyllä olisin ATA standardin kannalla. Se ei ehkä kuvaa asiaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta lienee kuitenkin yleisimmin käytetty standardi aiheesta (anglosaksisessa maailmassa). Minusta jonkinlainen yhteismitallisuus on paikallaan, jotta puhuttaisiin samasta asiasta, eikä asian vierestä kukin omalla tavallaan. Varsinkin näin kirjallisen ilmaisun puitteissa, kun asiaa ei aina pysty muuten havainnollistamaan.

Se, että käyttöön on vakiintuneet imperiumin aikaiset varpaanväliyksiköt on tietysti valitettavaa, mutta kyllä senkin asian kanssa pystyy elämään kun oikein yrittää.

En tunne ATA standardin osalta tätä 1 3/4" lisäyksen perustetta. Kyseessä saatta olla tietysti kahvan kompensointi ja ehkä myös turvallisuusasiat. Saattaa olla, että lisämitta on otettu 'pahimman tapauksen' mukaan ja sitä sitten käytetään jousityypistä riippumatta. Jokaiselle jousityypille ei kai kannata omaa 'lisämittaa' määritellä, jos asiaa ajattelee standardoinnin kannalta. Tässä on sitten ohuempikahvaiset jouset jääneet hieman lapsipuolen asemaan standardia tehtäessä.

[Tuomo]

Ehkäpä tarkoituksena on ollut ennemminkin nuolen pituuden määrittely. Toisin sanoen, jos jousi on 50 paunaa 28 tuuman vetopituudella, on haluttu, että käytettäessä 28 tuuman nuolta, jousen vetovastus on 50 paunaa.

Yksiselitteinen määrittely olisi vetopituuden mittaus nokin pohjasta jousen vatsaan, jolloin ei tarvittaisi mitään ihme vakioita. Tarvittavan nuolen mitta onkin sitten jo eri asia.

[elvis]

[Juri]

[elvis]

[Ari Rantala]

[elvis]

[elvis]

Löysin netistä mielenkiintoisen sivun:
http://fengshui.pp.fi/mitat.html

[elvis]

mittajärjestelmiä:
http://www.wordiq.com/definition/Historical_weights_and_measures

[jkekoni]

[Juri]

[elvis]

[elvis]

[Juri]

[Ari Rantala]

[Kiul]

Teknovempeleet taitaa olla tuumamitoilla oli ne sitte talja- tai tähtäinjousia. Tosin mulla on mielikuva, että kun Yamaha aikanaan teki tähtäinjousia, niin niissä olisi ollut 'ei-tuumaiset' kierteet rei'issä. Tämä siis ihan toisen käden tietoa ja hataran muistikuvan perusteella.

Teknopuolella tämä standardisointi tietysti on ylivoimaisen tärkeä asia ja ATA standardit taitaa pääosin olla ne 'voimassa' olevat. Sitten on tietysti epävirallisia standardeja kuten tähtäinjousien lapojen kiinnitys, joka usein noudattaa termiä International limb fitting (= Hoyt:n lapakiinnitys). Muuten lapakulmissa ym. ei ole mitään standardia ja niinpä eri valmistajien lavat ja keskiosat kun yhdistää, niin paunat jotka lavoista irtoavat voivat jonkin verran vaihdella verrattuna ilmoitettuun.

Sinänsä on eurooppalaisesta näkökulmasta sääli, että teknovempeleet on amerikan standardin mukaan tehty. Noita tuumaisia ruuveja on sitten kettumaista saada täältä, varsinkin niitä pieniä hiluja. Meilläkin on duunissa aika vahvat siteet amerikkalaiseen koneenrakennukseen, mutta ei sekään tunnu auttavan.

Olen edelleen sitä mieltä, että kaikista ongelmista huolimatta olisi hyvä myös vetopituudesta puhuttaessa käyttää standardin mukaista käytäntöä ihan vaan jonkinlaisen yleisen yhteismitallisuuden nimissä.

Mulla on aika sujuvasti hallussa noi erilaiset tuumajutut aina 12" asti, mutta jo nuolen pituuksissa puhuisin luontevammin senteistä. Joka tapauksessa yli metrin pituuksissa olen tuumien kanssa täysin hukassa ja tällöin puuhuisin tuumien sijasta jaloista, jos varpaanvälimitoissa on pysyttävä.

[elvis]

Mites muuten nämä ATA ja AMO tarkoittavat? Ja ovatko ne sama asia?

[elvis]

[Simo Hankaniemi]

Elvis kyseli intiaanien määritelmiä vetopituuksista. Tätä asiaa on dokumentoitu erittäin puuttellisesti. Yleensä nuolentekijät eivät määritelleet vetopituutta, vaan nuolenvarren pituuden, joka on siis vetopituutta pidempi. Eri tekijät määrittelivät varren pituuden hieman eri tavalla, yleensä käyttäen hyväksi käsivarren tai kämmenen mittaa. Preeria- ja Lounais-Amerikan intiaaneilla mitta oli tavallisesti välillä 55-65 cm. Joillakin nuolentekijöillä oli viinessä mittakeppi, jonka avulla uudet varret tehtiin samaan mittaan. Mutta muutamien nuolikoteloiden sisältöä tutkineena voi todeta, ettei näissä asioissa oltu hulluntarkkoja. Samaan settiinkin kuuluvien nuolten varsien pituus vaihtelee jonkun verran. Myös samaan settiin kuuluvien nuolten sulitusten ja kärkien pituus vaihtelee hyvinkin usein. Ammattitappaja tiesi kokemuksesta, että turha tarkkuus todistaa lähinnä teknisestä tietämättömyydestä. Kenttäoloissa nuolia tehtäessä on myös vaikeampi noudattaa samanlaista tarkkuutta kuin meidän verstaissamme pöydän ääressä, sähkövalossa ja työkalurunsauden paratiisissa.

[jousipata]

mittasin nuolen avulla perusvetopituuteni molemmat kädet suorina eteen yhteen nuolen ympärillä ja nuoli rintaa vasten.

on lyhyt, sen tiesinkin, että on lyhyt, mutta näin lyhyt... lyhyistä käsistä johtuvaa..

65 cm eli 25,35" on vetopituus.

voiko käyttää kädenjatketta jos ampuu pitkävetoisella?

[Hannu]

[Juha]

No ei mullakaan ole vetopituus kuin 25 max. Melkeen meinas alkaa alahuuli väpättään kun toi Mukkanuolessa nuolta jännittämällä todettiin, nääs kun kuvittelin sen olevan 27. Mutta mitäpä siittä, pitää vaan tilleröidä jouskat sitten pikkasen lyhyemmälle vedolle ja vuolla pikkasen jäsäkämpää ja lyhkäsempää pyssyä. Putkäjousille sanan varsinaisessa merkityksessä lienee jätettävä hyvästit...

[Juha]

Lisätään nyt tohon vielä että parempi pygminä ku kädettömänä

[jousipata]

Korjausta vetopituuteeni, jos tuskin ketään kiinnostaakaan, mutta jousipajassa Jurin asiantuntevalla opastuksella sain ja kaikki saivat mitattua "oikean" vetopituutensa.

Nyt se on 26,5"

Mittaustavassa oli pientä hienosäätöä. Lyhyehköhän tuokin on varmaan keskivertoon nähden, mutta sillä on tultava toimeen mitä on.

[heikki]

[Juri]

Konstilla mitataan itseasiassa nuolen (vähimmäis)pituutta, pitkälle vedolle suupieleen ja koulukirjatekniikalla. Ampujan vetopituus olisi sitten noin tuuman nuolen pituutta lyhyempi.
Homma toimii siinä mielessä hyvin ampujan todellinen vetopituus on useimmiten juuri tämä tai sitten ampumatyylistä ja -asennosta riippuen jonkin verran lyhyempi, mutta ei juuri koskaan mitattua tulosta pidempi. (Sotajousi- tai kyodo ampumatekniikoihin tämä ei tietenkään päde.)

Eli näin: Aseta riittävän pitkän nuolen nokkipää kaulakuoppaasi, juuri solisluiden yhtymäkohdan yläpuolelle. Ojenna kädet suoraksi eteenpäin nuolenvartta pitkin, älä kurottele liikoja. Merkitse nuolenvarteen kohta johon keskisormiesi päät ulottuvat. Mittaa matka merkistä nokkiuran pohjaan.

Temppu on oikein kätevä jos pitää tehdä jousi henkilölle joka ei tiedä vetopituuttaan, samoin jos alkeisammutuksissa on valittavana eripituisia nuolia.
Oma vetopituuteni on 27 tuumaa, mittausmenetelmästä riippumatta.

[Kuhmon Ahma]

Ilmoitetaanko tehdastekoisten jousten vetojäykkyys ATA-standardin mukaisesti? Mittasin äsken 45# jousen jäykkyyttä 20 kg painolla jolloin vetopituus venyi noin 26,5" mitattuna primitiivikahvan vatsapuolelta.

[Tuomo]

Kyllä.

[Kuhmon Ahma]

Kiitos tiedosta!

Kyseessä oli Grózerin jousi. En ollut ihan varma onko paunamäärä 28" vai 30" vedolle, joten siksi aloin mittailla. Eikös Kassain jousissa ilmoiteta paunat 30" vedolle?

[Tuomo]

Jaa, jos kyseessä on juuri Grozer, niin olen kuullut saman, että he ilmoittavat paunat 30 tuuman vedolla. Muistaakseni myös pari muuta valmistajaa käyttää juuri tuota 30 tuuman vetoa lyhyissä ratsujousiversioissa. Mutta yleisin on kai juuri tuo ATA-standardin mukaan 28 tuumaa, eli 26,25 tuumaa vatsan syvimpään kohtaan mitattuna.

[Hannu]

Grozer ilmoittaa yleensä 28", Kassai taas paria poikkeusta lukuunottamatta 30" vedolle...

[Kuhmon Ahma]

Tässä yksi tapa mitata todellinen vetopituus;
Maalarinteippiä nuolen kärkipäähän ja siihen tuuma-asteikko. Sitten videokuvaa jousen virityksestä jos ei ole ketään katsomassa tulosta.

Oma vetopituus 26,5" (asteikko 25-28")