|
Jousi HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 28.07.2008 11:44 Post subject: Vetopituuden mittaus ja paunat |
|
|
Miten mittaatte vetopituuden? Eli miten mittaatte jousen paunat tietyllä vetopituudella? Mittaatteko vetopituuden (ja paunat) nuolen nokin pohjasta jousen vatsaan vai selkään? Vai jollakin muulla tavalla? Esimerkiksi AMO-standardin mukaan vetopituus ja paunat mitataan nuolen nokin pohjasta jousen vatsan syvimpään kohtaan + 1,75 tuumaa.
Mielestäni mittaus nokin pohjasta jousen vatsaan kertoo todellisen vetopituuden, koska se on riippumaton jousesta, kahvan muodosta tai paksuudesta sekä ampujasta. Tuo AMOn +1,75 tuumaa tulee ilmeisesti oletetusta kahvan paksuudesta, jolloin ?standardi? 28 tuuman vetopituus on laskennallinen vetopituus nokin pohjasta jousen selkään. Jos vetopituus ja jouset paunat mitataan jousen selän tasosta, kuten monet ilmeisesti tekevät, on tulos riippuvainen kahvan mallista, eikä se kerro ampujan todellista vetopituutta.
Vaikka primitiiviammunnan ei pitäisi olla niin mittatarkkaa, niin miksi vetopituus ilmoitetaan tuuman tarkkuudella, tai ainakin hyvin monet ilmoittavat oman vetopituutensa tuuman tarkkuudella? Tuuma sinne tai tänne, kyllä se silti pitemmillä matkoilla vaikuttaa jo osumatarkkuuteen. Vai tietääkö kukaan todellista vetopituuttaan, sitä millä oikeasti ampuu? Ja kuinka paljon vetopituus vaihtelee ammunnan kuluessa? |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 28.07.2008 14:52 Post subject: |
|
|
+1.75" AMO sopii varmasti hyvin lasikuitujousille mutta puujousille tuollainen kahva on mielestäni aivan liian paksu.
Itse olen käyttänyt omaa (J)AMO-standardiani; Nokin pohjasta kahvan pohjaan + 1.5 tuumaa. Tarkoitukseni tosiaankin on mitata vetopituus ja paunat samalla mitalla joka jouseen, kahvan paksuudesta riippumatta.
Mielestäni tuuman tarkkuus vetopituudessa on aivan riittävä kaikkeen tarpeelliseen. Esim. nuolen pituudeksi riittää tällöin tuuma lisää vetopituuteen.
Ampujan ilmoitettu vetopituus saisi kyllä olla se maksimimitta jonka kaveri optimitilanteissa todella kiskoo. Minua ei erityisesti kiinnosta tarkat millimetrimitat lyhyemmiksi jääneistä vedoista, ei omista eikä muidenkaan. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 28.07.2008 16:38 Post subject: Re: Vetopituuden mittaus ja paunat |
|
|
Tuomo wrote: | Miten mittaatte vetopituuden? Eli miten mittaatte jousen paunat tietyllä vetopituudella? Mittaatteko vetopituuden (ja paunat) nuolen nokin pohjasta jousen vatsaan vai selkään? Vai jollakin muulla tavalla? Esimerkiksi AMO-standardin mukaan vetopituus ja paunat mitataan nuolen nokin pohjasta jousen vatsan syvimpään kohtaan + 1,75 tuumaa.
Mielestäni mittaus nokin pohjasta jousen vatsaan kertoo todellisen vetopituuden, koska se on riippumaton jousesta, kahvan muodosta tai paksuudesta sekä ampujasta. Tuo AMOn +1,75 tuumaa tulee ilmeisesti oletetusta kahvan paksuudesta, jolloin ?standardi? 28 tuuman vetopituus on laskennallinen vetopituus nokin pohjasta jousen selkään. Jos vetopituus ja jouset paunat mitataan jousen selän tasosta, kuten monet ilmeisesti tekevät, on tulos riippuvainen kahvan mallista, eikä se kerro ampujan todellista vetopituutta.
|
Mun mielestä tämä vetopituus, josta puhutaan on harhaanjohtava ja
typerä nimitys. Olisi parempi puhua nuolenvähimmäispituudesta, joka
on siis lyhin mahdollinen nuolen pituus, jota ko. jousella voi ampua.
Vetopituus tuo ainakin minulle mieleen pituuden, jonka henkilö oikeasti
vetää.
Jos minä saisin päättää, niin käytettäisi seuraavia nimityksiä:
vetopituus = pituus, jonka henkilö vetää jännittäessään jousen.
jännekorkeus = viritetyn jousen jänteen etäisyys jousen vatsasta
nuolenvähimmäispituus = vetopituus + jännekorkeus + kahva
Näistä määritelmistä kävisi yksiselitteisesti ilmi kaikki tarpeellinen ja
voimakäyrät sun muut tulisivat järkevästi määriteltyä. Nykyisillä joutuu
aina selvittämään, että puhutaanko vetopituudesta vai oikeasti vedetystä
pituudesta. Mä puhunkin yleensä efektiivisestä vetopituudesta, jotta ei
tulisi epäselvyyksiä.
Tuomo wrote: |
Vaikka primitiiviammunnan ei pitäisi olla niin mittatarkkaa, niin miksi vetopituus ilmoitetaan tuuman tarkkuudella, tai ainakin hyvin monet ilmoittavat oman vetopituutensa tuuman tarkkuudella? Tuuma sinne tai tänne, kyllä se silti pitemmillä matkoilla vaikuttaa jo osumatarkkuuteen. Vai tietääkö kukaan todellista vetopituuttaan, sitä millä oikeasti ampuu? Ja kuinka paljon vetopituus vaihtelee ammunnan kuluessa? |
Niin se on ihan tarkoituksesta kiinni, että kuinka tarkasti ilmoittaa.
Tuuma sinne tai tänne ei vaikuta mitään siihen, että mitä ihminen
ajattelee kun kuulee sen pituuden. Jos taas on joku yhtälö, joka laskee
nopeuden jousesta ja tähän ilmoittaa tuuma sinne tai tänne periaatteella,
niin sitten sillä on paljonkin väliä. Tai sama asia toisin: Jos pitäisi ostaa
setistä puuttuva kuudes nuoli joltakin nuolentekijältä ja ilmoittaa tuuman
vähemmän, niin nuoli lähtee hyvin eri tavalla, kuin muut nuolet.
Täällä foorumilla on tarkoitus antaa mittoja, jotta saataisi käsitys tai
mielikuva, niin tuuman parin sisällä kun pysyy, niin varmaan homma
toimii. Minulla se ei kyllä toimi, kun en ole sisäistänyt tuumia missään
vaiheessa. Olisi parempi puhua miehen mittasista, sormen levyisistä,
ranteen paksuisista etc. se olisi varmaan paljon kuvainnollisempaa
ja primimpääkin. Nämä vanhat englantilaiset mittayksiköt ovat
pseudoprimiä. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 28.07.2008 20:23 Post subject: Re: Vetopituuden mittaus ja paunat |
|
|
elvis wrote: | Vetopituus tuo ainakin minulle mieleen pituuden, jonka henkilö oikeasti vetää. |
Nimenomaan sitä se tarkoittaakin.
elvis wrote: | Olisi parempi puhua nuolenvähimmäispituudesta, joka
on siis lyhin mahdollinen nuolen pituus, jota ko. jousella voi ampua. |
Vähimmäispituus, miksi ihmeessä?
Minun jousissani on vain enimmäis(veto)pituus jota ei tulisi ylittää. Lyhyemmällä vedolla saa ampua ihan rauhassa, se ei vahingoita jousta.
elvis wrote: | Nämä vanhat englantilaiset mittayksiköt ovat
pseudoprimiä. |
Eivät ne ole minkäänlaista primiä. Se on jousissa ja nuolissa vakiintunut käytäntö ajalta ennen kymmenjärjestelmän käyttöönottoa, "sivistyneen" länsimaisen yhteiskunnan tuotoksia.
Systeemi toimii niin hyvin ettei ole ollut syytä vaihtaa epäkäytännöllisempään. Ampujat ja jousentekijät eivät ole mutkikkaita yhtälöitä työhönsä juurikaan tarvinneet.
Eikös tiedemies voisi käyttää vaikka muunninta avukseen omiin tarkoituksiinsa? _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 28.07.2008 21:46 Post subject: Re: Vetopituuden mittaus ja paunat |
|
|
Juri wrote: | elvis wrote: | Vetopituus tuo ainakin minulle mieleen pituuden, jonka henkilö oikeasti vetää. |
Nimenomaan sitä se tarkoittaakin. |
Ei tarkoita, koska todellinen veto alkaa jännekorkeudelta.
Juri wrote: |
elvis wrote: | Olisi parempi puhua nuolenvähimmäispituudesta, joka
on siis lyhin mahdollinen nuolen pituus, jota ko. jousella voi ampua. |
Vähimmäispituus, miksi ihmeessä?
Minun jousissani on vain enimmäis(veto)pituus jota ei tulisi ylittää. Lyhyemmällä vedolla saa ampua ihan rauhassa, se ei vahingoita jousta.
|
Voit ampua lyhemmillä nuolilla, mutta silloin jousi ei toimi optimaalisesti. Jousen
toimiessa optimaalisesti nuolella on vähimmäismitta. Mutta totta se on, että ei tuo
nuolenvähimmäismittakaan ole paras mahdollinen. Ehkä sitä voisi sanoa
optiminuolenmitaksi.
Juri wrote: |
elvis wrote: | Nämä vanhat englantilaiset mittayksiköt ovat
pseudoprimiä. |
Eivät ne ole minkäänlaista primiä. Se on jousissa ja nuolissa vakiintunut käytäntö ajalta ennen kymmenjärjestelmän käyttöönottoa, "sivistyneen" länsimaisen yhteiskunnan tuotoksia.
Systeemi toimii niin hyvin ettei ole ollut syytä vaihtaa epäkäytännöllisempään. Ampujat ja jousentekijät eivät ole mutkikkaita yhtälöitä työhönsä juurikaan tarvinneet.
|
Ei jousen tekijä tee mitään tuumilla tai senteillä tai millään muullakaan. Jos teen jousen,
niin en mittaa kertaakaan sitä. En tarvitse mitään mittasysteemejä tekovaiheessa.
Mittaan sen vain jos haluan ilmoittaa jollekin sen mittoja ja silloin käytän parasta
mahdollista mittajärjestelmää, joka on käytettävissä.
Eli pähkinän kuoressa:
yksiikään mittajärjestelmä ei ole käytännöllinen, koska niitä ei käytännössä tarvita.
Juri wrote: |
Eikös tiedemies voisi käyttää vaikka muunninta avukseen omiin tarkoituksiinsa?
|
En puhunut yhtään mitään siitä, että niitä pitäisi alkaa muuntelemaan. Kyse oli siitä,
että mitään Englantilaisen imperiumin kehittämää vanhanaikaista tieteellistä
mittajärjestelmää ei tarvita näissä puuhissa. Jos puhuu kuvainnollisesti, niin sitten
sanoo vaikka "jousi yltää maasta olkapäähäni" tms. jos haluaa olla tarkka, niin ilmoittaa
tarkasti nykyaikaisella järjestelmällä. Mitään Englantilaisia pseudojärjestelmiä ei tarvita. |
|
Back to top |
|
|
Kiul
Joined: 18 Jun 2007 Posts: 422
|
Posted: 29.07.2008 12:58 Post subject: |
|
|
Minä kyllä olisin ATA standardin kannalla. Se ei ehkä kuvaa asiaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta lienee kuitenkin yleisimmin käytetty standardi aiheesta (anglosaksisessa maailmassa). Minusta jonkinlainen yhteismitallisuus on paikallaan, jotta puhuttaisiin samasta asiasta, eikä asian vierestä kukin omalla tavallaan. Varsinkin näin kirjallisen ilmaisun puitteissa, kun asiaa ei aina pysty muuten havainnollistamaan.
Se, että käyttöön on vakiintuneet imperiumin aikaiset varpaanväliyksiköt on tietysti valitettavaa, mutta kyllä senkin asian kanssa pystyy elämään kun oikein yrittää. :wink:
En tunne ATA standardin osalta tätä 1 3/4" lisäyksen perustetta. Kyseessä saatta olla tietysti kahvan kompensointi ja ehkä myös turvallisuusasiat. Saattaa olla, että lisämitta on otettu 'pahimman tapauksen' mukaan ja sitä sitten käytetään jousityypistä riippumatta. Jokaiselle jousityypille ei kai kannata omaa 'lisämittaa' määritellä, jos asiaa ajattelee standardoinnin kannalta. Tässä on sitten ohuempikahvaiset jouset jääneet hieman lapsipuolen asemaan standardia tehtäessä. |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 29.07.2008 15:00 Post subject: |
|
|
Ehkäpä tarkoituksena on ollut ennemminkin nuolen pituuden määrittely. Toisin sanoen, jos jousi on 50 paunaa 28 tuuman vetopituudella, on haluttu, että käytettäessä 28 tuuman nuolta, jousen vetovastus on 50 paunaa.
Yksiselitteinen määrittely olisi vetopituuden mittaus nokin pohjasta jousen vatsaan, jolloin ei tarvittaisi mitään ihme vakioita. Tarvittavan nuolen mitta onkin sitten jo eri asia. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 29.07.2008 16:15 Post subject: |
|
|
Tuomo wrote: | Ehkäpä tarkoituksena on ollut ennemminkin nuolen pituuden määrittely. |
Olen täysin samaa mieltä.
Tuomo wrote: |
Yksiselitteinen määrittely olisi vetopituuden mittaus nokin pohjasta jousen vatsaan, jolloin ei tarvittaisi mitään ihme vakioita. Tarvittavan nuolen mitta onkin sitten jo eri asia. |
Mitä tällä määritelmällä sitten tehtäisi? Jos tuollaiselle pituudelle halutaan
välttämättä määritellä nimi, niin miksi ei voi määritellä sille parempaa
nimeä, niin että nykyinen nimi jäisi sille pituudelle, jota se intuitiivisesti
tarkoittaa. Tuolle voisi määritellä nimeksi vaikka käsivälimitta.
Tämä kuvaisi hyvin sitä mitä se tarkoittaakin, eli käsien välistä etäisyyttä.
Tai jos haluaisi olla vieläkin tarkempi, niin otevälimitta.
Kiul wrote: |
Minä kyllä olisin ATA standardin kannalla. Se ei ehkä kuvaa asiaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta lienee kuitenkin yleisimmin käytetty standardi aiheesta (anglosaksisessa maailmassa). Minusta jonkinlainen yhteismitallisuus on paikallaan, jotta puhuttaisiin samasta asiasta, eikä asian vierestä kukin omalla tavallaan. Varsinkin näin kirjallisen ilmaisun puitteissa, kun asiaa ei aina pysty muuten havainnollistamaan.
Se, että käyttöön on vakiintuneet imperiumin aikaiset varpaanväliyksiköt on tietysti valitettavaa, mutta kyllä senkin asian kanssa pystyy elämään kun oikein yrittää. Wink
|
Nyt en tarkoita sitä, että kaikkien täytyisi alkaa käyttämään
SI-järjestelmää ja minun keksimiäni määritelmiä. Voin hyvin muuntaa
varpaanväliyksiköt oikeiksi mittayksiköiksi ja käyttää nykyisiä
määritelmiä, ei aiheuta minulle sen suurempia ongelmia. Yritän vain
tuoda epäkohtia esille, jotta tämä asia tulisi käsiteltyä perusteellisesti.
Minä olenkin lanseerannut omaan käyttööni tuon efektiivisen
vetopituuden, joka kuvaa jokseenkin hyvin juuri sitä mitä tarkoittaa,
kun ottaa huomioon, että sen oikea sana on jo käytetty muihin
tarkoituksiin. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 29.07.2008 16:58 Post subject: Re: Vetopituuden mittaus ja paunat |
|
|
elvis wrote: |
Ei jousen tekijä tee mitään tuumilla tai senteillä tai millään muullakaan. Jos teen jousen, niin en mittaa kertaakaan sitä. En tarvitse mitään mittasysteemejä tekovaiheessa. |
Minulle taas mitoista on paljon hyötyä jousta tehdessä.
Aluksi haluan tietää ampujan vetopituuden (sen perinteisen) sekä halutun paunamäärän. Sen jälkeen kiinnostaa tietää minkä mallinen jousi olisi kyseessä jotta voisin määritellä sille sopivan pituuden. Leveyttä taas säätelen puulajin mukaan sekä punnitsemalla jousta tilleröinnin kuluessa.
Vetopituuden suhde jousenpituuteen taas kertoo sen kuinka paljon pidemmäksi haluan ylälavan tehdä suhteessa alalapaan jne...
Voisihan räätälikin tosin tehdä puvun ensin ja etsiä vasta sitten siihen sopivan käyttäjän. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 29.07.2008 18:18 Post subject: Re: Vetopituuden mittaus ja paunat |
|
|
Juri wrote: |
Minulle taas mitoista on paljon hyötyä jousta tehdessä.
Aluksi haluan tietää ampujan vetopituuden (sen perinteisen) sekä halutun paunamäärän. Sen jälkeen kiinnostaa tietää minkä mallinen jousi olisi kyseessä jotta voisin määritellä sille sopivan pituuden. Leveyttä taas säätelen puulajin mukaan sekä punnitsemalla jousta tilleröinnin kuluessa.
Vetopituuden suhde jousenpituuteen taas kertoo sen kuinka paljon pidemmäksi haluan ylälavan tehdä suhteessa alalapaan jne...
|
Jos haluaa tehdä mittojen mukaan jousen, ja tykkää mittailusta niin
sitten mittajärjestelmästä on hyötyä, mutta Englantilaisesta
mittajärjestelmästä ei sen enempää kuin olisi SI-järjestelmästä.
Ihan riittävällä tarkkuudella pystyy kyllä tekemään hyvän jousen
toiselle ampujalle näppituntumalla ja silmällä katsomalla. Varsinkin
kun puhutaan tästä "tuuma sinne tai tänne" -mentaliteetista. Ei tarvitse
mittailla mitään.
Ainoa tapaus, jossa Englantilaisesta mittajärjestelmästä on ollut hyötyä:
Pappani oli aikanaan autonkorjaaja ja hän kertoi, että kun irroitettava
mutteri alkoi kulua ja nulppaantua, niin sen saatoi monesti saada auki
tuumakoolla, joka oli muutaman millin kymmenyksen pienempi.
Tämä hyöty ei kylläkään ollut englantilaisen järjestelmän aiheuttama
hyöty vaan se aiheutui molempien järjestelmien yhteisestä
ominaisuudesta. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 29.07.2008 23:54 Post subject: |
|
|
Quote: | Voisihan räätälikin tosin tehdä puvun ensin ja etsiä vasta sitten siihen sopivan käyttäjän.
|
Tuota...minä käytän melko estottomasti juuri tuota menetelmää
En siis siten, että ei olisi jotain tiettyä tavoitetta mutta siten, että jos siitä ei tulekaan juuri sellainen niin se saa olla mitä on...jos siis on muuten hyvä
Tämä on hyvä keskusteluaihe. Mutta en oikein usko, että tässä pystytään saavuttamaan mitään merkittävää muutosta mihinkään. Itsellenikin SI-järjestelmään vihkiytyneenä nämä perkeleen tuumat ja paunat ja greinit tuottavat lisää pälvikaljua ja laskinta tarvitaan lähes joka kerta kun SI-systeemistä poiketaan.
Tuohon mystiseen kertoimeen...voitaisiinko sillä "kuvata" jouseen jo viritysvaiheessa varattua energiaa? Sitähän jousessa on jo ennen millinkään vetoa...jos siis jänne ei ole lerppana... _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 30.07.2008 10:04 Post subject: |
|
|
Ari Rantala wrote: |
Tuohon mystiseen kertoimeen...voitaisiinko sillä "kuvata" jouseen jo viritysvaiheessa varattua energiaa? Sitähän jousessa on jo ennen millinkään vetoa...jos siis jänne ei ole lerppana... |
Tässä on nää mun määritelmät:
elvis wrote: |
vetopituus = pituus, jonka henkilö vetää jännittäessään jousen.
jännekorkeus = viritetyn jousen jänteen etäisyys jousen vatsasta
nuolenvähimmäispituus = vetopituus + jännekorkeus + kahva |
, missä nuolenvähimmäispituus korvattiin optiminuolenmitalla
Ilmeisesti tarkoitat mystisellä kertoimella tuota jännekorkeutta?
sillä voitaisi mielestäni ihan hyvin kuvata jousen virittämiseen
tarvittavaa energiaa. Tällöin jännekorkeuttakin voisi kutsua hyvällä
omalla tunnolla vaikka virityspituudeksi tai virityskorkeudeksi, mutta
ehkä tuo jännekorkeus on kuvainnollisempi termi ;)
Oon samaa mieltä Arin kanssa siitä, että ei tällä keskustelulla maailmaa
muuteta, mutta ompahan sitten asiat käsitelty mahdollisimman monesta
näkökulmasta.
Tuli vielä sellainen näkökulma esille, että olisi mielenkiintoista tietää,
että miten nämä asiat on määritelty eri jousikulttuureissa ja mitä
mittajärjestelmiä heillä on ollut. Mä uskon, että
niissä on eroja. Voi hyvin olla, että tämä suomeen kulkeutunut termi
on periytynyt englantilaisesta jousikulttuurista, mutta se ei vielä tee
siitä ainoata "perinteistä" termiä, niinkuin Juri tossa yllä vihjaili.
Tietääkö joku, että mitä sanoja on käytetty vetopituudesta
muissa kulttuureissa. Simo, mites inkkarit?
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että englantilaista jousikulttuuria
ylistetään aina muutenkin liikaa, niin olisi siinäkin mielessä
tasa-arvoisempaa käyttää SI-järjestelmää. Ja mitä tulee näihin
määritelmiin, niin olisi hyvä tuoda myös enemmän muiden kulttuurien
määritelmiä ja tapoja esille, mutta se on kai niiden homma, jotka niistä
ovat kiinnostuneita? |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 30.07.2008 10:17 Post subject: kiinalainen mittajärjestelmä |
|
|
Löysin netistä mielenkiintoisen sivun:
http://fengshui.pp.fi/mitat.html
http://fengshui.pp.fi/mitat.html wrote: | Timpurin mitan kahdeksan osaa
1. Rikkaus (0-5,37 cm), onni, harmonia, suuri hyvinvointi.
2. Sairaus (5,38-10,74 cm), köyhtyminen, ikävät kokemukset, luja vankila.
3. Eroaminen (10,75-16,11 cm), rikkauksien menetys, rikkaudet varastoituna.
4. Avuliaat ihmiset (16,12-21,48 cm), oikeudenmukaisuus, lasten kasvu, hyötyminen, suuri onni.
5. Voima (21,49-26,85 cm), parantuneet tulot, rikkaus, mahti.
6. Tuhoutuminen (26,86-32,22 cm), luopuminen, rikkauksista luopumisen pelko.
7. Onnettomuus (32,23-37,59 cm), epäonnistuminen, loppuminen, terveysongelmat.
8. Vauraus (37,60-42,96 cm), onni, uralla eteneminen, monenlaiset rikkaudet, kukoistus.
42,96 cm:n jälkeen aloitetaan taas uudestaan Rikkaudesta (42,97-48,33)...
Fengshui-mitat eivät suhdemittoja, kuten esimerkiksi länsimainen kultainen leikkaus. Oleellista ei ole mittojen suhde toisiinsa, vaan jaksoittaisuus ja se, mille alueelle päädytään.
Fengshui pähkinänkuoressa
Metodiikka syntyi Kiinassa tuhansia vuosia sitten. Harmoniaoppi tavoittelee tasapainoista ja hyvinvoinnille suotuista ympäristöä huomioimalla energiavirtojen liikkeet ja ajan vaikutukset tilassa.
Viime vuosisadan lopussa fengshui teki läpimurron länsimaihin, joissa se tunnetaan laajemmin sisustustrendinä.
|
Tämän mukaan vetopituus pitää olla 21,49-26,85 cm, jotta jousi olisi
voimakas . Jos taas se on 26,86-32,22 cm, niin se johtaa tuhoon... |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 30.07.2008 11:16 Post subject: Re: kiinalainen mittajärjestelmä |
|
|
elvis wrote: | Löysin netistä mielenkiintoisen sivun:
Tämän mukaan vetopituus pitää olla 21,49-26,85 cm, jotta jousi olisi
voimakas . Jos taas se on 26,86-32,22 cm, niin se johtaa tuhoon... |
Niin mutta jos jousi vedetään alueelle:
[42,96+26,86 -> 42.96+ 32,22 cm]
Eli [69.82 -> 75.18] niin alkaa tuhoutuminen. Kun taas jännekorkeus pitää olla 21,49-26,85 cm.
Sotajousissa voi käyttää myös tota terveysongelmien aluetta, jos otaksuu että ne eivät tule käyttäjälle...
Nimim. Tähdet eivät erehdy vaan tulkitsijat. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 30.07.2008 16:29 Post subject: |
|
|
elvis wrote: | Voi hyvin olla, että tämä suomeen kulkeutunut termi
on periytynyt englantilaisesta jousikulttuurista, mutta se ei vielä tee
siitä ainoata "perinteistä" termiä, niinkuin Juri tossa yllä vihjaili. |
Olihan täälläkin käytössä tuumat, vaaksat, kyynärät, syljet sun muut peninkulmat ennen kymmenjärjestelmään siirtymistä.
50 x 100 millistä lankkutavaraa kutsutaan vieläkin kakkosneloseksi, siiten on kuuden tuuman naulat ja vaikka mitä. Veneiden pituus ilmoitetaan vieläkin jalkoina. Ei se pelkästään englantilaisista johdu, suomalainenkin laivateollisuus oli hyvin arvostettua jo entisaikoina.
Kymmenjärjestelmän levitti aikoinaan ympäri eurooppaa Napoleon. Valloitetut maat joutuivat vaihtamaan mittajärjestelmänsä. Tässä mielessä SI-järjestelmän kehumista voisi sitten pitää Ranskalaisten ihannoimisena.
Englantia ei vaan onnistunut valloittamaan joten vanhoja mittoja alettiin ajan mittaan kutsumaan "englantilaisiksi", näin olen ymmärtänyt.
Ranskalaiset yrittivät lanseerata jopa kymmentuntisen vuorokaudenkin mutta huonommalla menestyksellä.
En kylläkään ole vihjaillut että länsimaissa yleiseen käyttöön levinneet termit olisivat ainoita oikeita perinteisiä. Aasiassa, Afrikassa ja muissa kulttuureissa on ja on ollut aivan varmasti ihka omat tsydeemit. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 30.07.2008 21:17 Post subject: |
|
|
Juri wrote: |
Kymmenjärjestelmän levitti aikoinaan ympäri eurooppaa Napoleon. Valloitetut maat joutuivat vaihtamaan mittajärjestelmänsä. Tässä mielessä SI-järjestelmän kehumista voisi sitten pitää Ranskalaisten ihannoimisena.
|
SI-järjestelmä ei ole sama kuin kymmenjärjestelmä. Napoleonin aikainen
järjestelmä oli nimeltään metrinen järjestelmä, joka on sekiin eri asia, kuin
SI-järjestelmä. Toki SI-järjestelmän juuret ovat metrisessä järjestelmässä.
Mutta SI-järjestelmä on kansainvälisesti hyväksytty yleiseksi mittajärjestelmäksi,
joten sen käyttäminen ei ole minkään ihainnointia vaan pelkästään
järkevää toimintaa.
Juri wrote: |
En kylläkään ole vihjaillut että länsimaissa yleiseen käyttöön levinneet termit olisivat ainoita oikeita perinteisiä. Aasiassa, Afrikassa ja muissa kulttuureissa on ja on ollut aivan varmasti ihka omat tsydeemit. |
Saatoin kirjoittaa hiukan epäselvästi, mutta tarkoitin tuota "vetopituus" termiä.
Eli näin:
Juri wrote: | Aluksi haluan tietää ampujan vetopituuden (sen perinteisen) |
Tuossa voisi kuvitella, että tarkoitat tuon olevan ainoa perinteinen
("se perinteinen"). |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 30.07.2008 21:38 Post subject: |
|
|
Juri wrote: |
Englantia ei vaan onnistunut valloittamaan joten vanhoja mittoja alettiin ajan mittaan kutsumaan "englantilaisiksi", näin olen ymmärtänyt.
|
Englantilaisten yksi voiton avaimista oli se, että heidän järjestelmänsä oli
hyvin standardoitu. Esimerkiksi Napoleonin tykistö ampui standardoimattomia
kuulia, jolloin jokaiseen tykkiin sopivat vain tietyt kuulat, päin vastoin kuin
Englantilaisilla. Se, että mittajärjestelmä on kymmenkantainen (eli
kymmenjärjestelmä) ei vielä takaa sitä, että järjestelmä toimii hyvin. Se pitää
myös olla hyvin standardoitu. Nykyinen metri on mm. standardoitu valon
nopeuden avulla. Tästä johtuu myös se, että vaikka muodollisesti suomessa
olikin jokus sama järjestelmä, kuin vaikka englannissa, niin pituudet eivät silti
täsmänneet.
Nykyinen Englantilainen järjestelmä on standardoitu SI-järjestelmän avulla.
Joten jos ostat tuumamitan kaupasta, niin käytät SI-järjestelmästandardoitua
mittaa, joten miksi ei suoraan käytä vain SI-järjestelmää?
Olen aika varma, että tässä on nyt vain kysymys samasta asiasta, kuin se, että
mummot eivät tykkää euroista, kun ovat tottuneet maksamaan markoilla.
Nimittäin mitään erityishyötyähän tuumista ei ole.
Tiesittekö muuten, että tuumamittojen takia yksi marsiin lähetetty alus
muuttui avaruusromuksi, kun etäisyys marsin pintaan määritettiin
väärissä yksiköissä. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 30.07.2008 23:08 Post subject: |
|
|
elvis wrote: |
Eli näin:
Juri wrote: | Aluksi haluan tietää ampujan vetopituuden (sen perinteisen) |
Tuossa voisi kuvitella, että tarkoitat tuon olevan ainoa perinteinen
("se perinteinen"). |
No, toivotaan sitten että sinunkin systeemisi on jossain kulttuurissa perinteinen, peukkuja pystyyn. Minä en voi edustaa kuin sitä perinnettä mihin olen itse kasvanut. _________________ Kantapään kautta. |
|
Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia
|
Posted: 30.07.2008 23:41 Post subject: |
|
|
Quote: | Tiesittekö muuten, että tuumamittojen takia yksi marsiin lähetetty alus
muuttui avaruusromuksi, kun etäisyys marsin pintaan määritettiin
väärissä yksiköissä. |
Haa! Pitääkin kysyä Mars-projektissa mukana olevalta kaveriltani, että sössikö hän mitat vai miten se oikein meni käteen. Terohan ei myönnä mitään mutta voisi olla hauska kuunnella selitykset
Oikeasti hei! Ymmärrän erittäin hyvin Elviksen kannan tuumamittojen ja muiden muinaismystisten lontoomittojen "älyttömyydestä" kun eletään EU-Suomessa. Tuumamitoitus ja ne muut oheismittasysteemit ovat vain vakiintunut käytäntö niin jousiammunnassa kuin veneilyssäkin ja ties missä muussakin. Joidenkin asioiden kanssa on vain pystyttävä elämään vaikkei niistä pitäisikään.
Kiul voisi vastata siihen, että joko tuolla teknovempelepuolella on siirrytty SI-järjestelmään vai pelataanko sielläkin vielä pseudomitoilla?
Juttu kyllä lipsuu jo melko pitkälle aloituksesta... _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Back to top |
|
|
Kiul
Joined: 18 Jun 2007 Posts: 422
|
Posted: 31.07.2008 12:49 Post subject: |
|
|
Teknovempeleet taitaa olla tuumamitoilla oli ne sitte talja- tai tähtäinjousia. Tosin mulla on mielikuva, että kun Yamaha aikanaan teki tähtäinjousia, niin niissä olisi ollut 'ei-tuumaiset' kierteet rei'issä. Tämä siis ihan toisen käden tietoa ja hataran muistikuvan perusteella.
Teknopuolella tämä standardisointi tietysti on ylivoimaisen tärkeä asia ja ATA standardit taitaa pääosin olla ne 'voimassa' olevat. Sitten on tietysti epävirallisia standardeja kuten tähtäinjousien lapojen kiinnitys, joka usein noudattaa termiä International limb fitting (= Hoyt:n lapakiinnitys). Muuten lapakulmissa ym. ei ole mitään standardia ja niinpä eri valmistajien lavat ja keskiosat kun yhdistää, niin paunat jotka lavoista irtoavat voivat jonkin verran vaihdella verrattuna ilmoitettuun.
Sinänsä on eurooppalaisesta näkökulmasta sääli, että teknovempeleet on amerikan standardin mukaan tehty. Noita tuumaisia ruuveja on sitten kettumaista saada täältä, varsinkin niitä pieniä hiluja. Meilläkin on duunissa aika vahvat siteet amerikkalaiseen koneenrakennukseen, mutta ei sekään tunnu auttavan.
Olen edelleen sitä mieltä, että kaikista ongelmista huolimatta olisi hyvä myös vetopituudesta puhuttaessa käyttää standardin mukaista käytäntöä ihan vaan jonkinlaisen yleisen yhteismitallisuuden nimissä.
Mulla on aika sujuvasti hallussa noi erilaiset tuumajutut aina 12" asti, mutta jo nuolen pituuksissa puhuisin luontevammin senteistä. Joka tapauksessa yli metrin pituuksissa olen tuumien kanssa täysin hukassa ja tällöin puuhuisin tuumien sijasta jaloista, jos varpaanvälimitoissa on pysyttävä. |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
Posted: 01.08.2008 09:19 Post subject: |
|
|
Mites muuten nämä ATA ja AMO tarkoittavat? Ja ovatko ne sama asia? |
|
Back to top |
|
|
elvis
Joined: 27 Jun 2007 Posts: 343 Location: Turku
|
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 01.08.2008 22:24 Post subject: |
|
|
Elvis kyseli intiaanien määritelmiä vetopituuksista. Tätä asiaa on dokumentoitu erittäin puuttellisesti. Yleensä nuolentekijät eivät määritelleet vetopituutta, vaan nuolenvarren pituuden, joka on siis vetopituutta pidempi. Eri tekijät määrittelivät varren pituuden hieman eri tavalla, yleensä käyttäen hyväksi käsivarren tai kämmenen mittaa. Preeria- ja Lounais-Amerikan intiaaneilla mitta oli tavallisesti välillä 55-65 cm. Joillakin nuolentekijöillä oli viinessä mittakeppi, jonka avulla uudet varret tehtiin samaan mittaan. Mutta muutamien nuolikoteloiden sisältöä tutkineena voi todeta, ettei näissä asioissa oltu hulluntarkkoja. Samaan settiinkin kuuluvien nuolten varsien pituus vaihtelee jonkun verran. Myös samaan settiin kuuluvien nuolten sulitusten ja kärkien pituus vaihtelee hyvinkin usein. Ammattitappaja tiesi kokemuksesta, että turha tarkkuus todistaa lähinnä teknisestä tietämättömyydestä. Kenttäoloissa nuolia tehtäessä on myös vaikeampi noudattaa samanlaista tarkkuutta kuin meidän verstaissamme pöydän ääressä, sähkövalossa ja työkalurunsauden paratiisissa. |
|
Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008 Posts: 862 Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Posted: 19.09.2010 23:11 Post subject: |
|
|
mittasin nuolen avulla perusvetopituuteni molemmat kädet suorina eteen yhteen nuolen ympärillä ja nuoli rintaa vasten.
on lyhyt, sen tiesinkin, että on lyhyt, mutta näin lyhyt... lyhyistä käsistä johtuvaa..
65 cm eli 25,35" on vetopituus.
voiko käyttää kädenjatketta jos ampuu pitkävetoisella? _________________ tzoinnngggg... |
|
Back to top |
|
|
Hannu
Joined: 28 Mar 2009 Posts: 126 Location: Jkl
|
Posted: 20.09.2010 16:31 Post subject: |
|
|
jousipata wrote: | mittasin nuolen avulla perusvetopituuteni molemmat kädet suorina eteen yhteen nuolen ympärillä ja nuoli rintaa vasten.
on lyhyt, sen tiesinkin, että on lyhyt, mutta näin lyhyt... lyhyistä käsistä johtuvaa..
65 cm eli 25,35" on vetopituus.
voiko käyttää kädenjatketta jos ampuu pitkävetoisella? |
Näin mitattuna minullekin tulee vetopituudeksi alle 27".
Mutta kun mittaan oikeasti jousella ja nuolella normaalilla vedolla, menee jo yli 28".
|
|
Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010 Posts: 1014 Location: Oulu
|
Posted: 22.09.2010 15:23 Post subject: |
|
|
No ei mullakaan ole vetopituus kuin 25 max. Melkeen meinas alkaa alahuuli väpättään kun toi Mukkanuolessa nuolta jännittämällä todettiin, nääs kun kuvittelin sen olevan 27. Mutta mitäpä siittä, pitää vaan tilleröidä jouskat sitten pikkasen lyhyemmälle vedolle ja vuolla pikkasen jäsäkämpää ja lyhkäsempää pyssyä. Putkäjousille sanan varsinaisessa merkityksessä lienee jätettävä hyvästit... _________________ If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.
-- Old Chinese Poem -- |
|
Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010 Posts: 1014 Location: Oulu
|
Posted: 22.09.2010 15:25 Post subject: |
|
|
Lisätään nyt tohon vielä että parempi pygminä ku kädettömänä _________________ If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.
-- Old Chinese Poem -- |
|
Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008 Posts: 862 Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Posted: 23.09.2010 04:10 Post subject: |
|
|
Korjausta vetopituuteeni, jos tuskin ketään kiinnostaakaan, mutta jousipajassa Jurin asiantuntevalla opastuksella sain ja kaikki saivat mitattua "oikean" vetopituutensa.
Nyt se on 26,5"
Mittaustavassa oli pientä hienosäätöä. Lyhyehköhän tuokin on varmaan keskivertoon nähden, mutta sillä on tultava toimeen mitä on. _________________ tzoinnngggg... |
|
Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 23.09.2010 10:22 Post subject: |
|
|
jousipata wrote: | Lyhyehköhän tuokin on varmaan keskivertoon nähden, mutta sillä on tultava toimeen mitä on. |
Etuhan tuo on, lyhyt vetopituus. Potentiaalisia jousipuita löytyy sitä helpommin, mitä lyhyempi valmiin jousen tarttee olla. |
|
Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa
|
Posted: 23.09.2010 14:00 Post subject: |
|
|
Konstilla mitataan itseasiassa nuolen (vähimmäis)pituutta, pitkälle vedolle suupieleen ja koulukirjatekniikalla. Ampujan vetopituus olisi sitten noin tuuman nuolen pituutta lyhyempi.
Homma toimii siinä mielessä hyvin ampujan todellinen vetopituus on useimmiten juuri tämä tai sitten ampumatyylistä ja -asennosta riippuen jonkin verran lyhyempi, mutta ei juuri koskaan mitattua tulosta pidempi. (Sotajousi- tai kyodo ampumatekniikoihin tämä ei tietenkään päde.)
Eli näin: Aseta riittävän pitkän nuolen nokkipää kaulakuoppaasi, juuri solisluiden yhtymäkohdan yläpuolelle. Ojenna kädet suoraksi eteenpäin nuolenvartta pitkin, älä kurottele liikoja. Merkitse nuolenvarteen kohta johon keskisormiesi päät ulottuvat. Mittaa matka merkistä nokkiuran pohjaan.
Temppu on oikein kätevä jos pitää tehdä jousi henkilölle joka ei tiedä vetopituuttaan, samoin jos alkeisammutuksissa on valittavana eripituisia nuolia.
Oma vetopituuteni on 27 tuumaa, mittausmenetelmästä riippumatta. |
|
Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012 Posts: 550 Location: syrjäkylä
|
Posted: 17.03.2012 18:03 Post subject: |
|
|
Ilmoitetaanko tehdastekoisten jousten vetojäykkyys ATA-standardin mukaisesti? Mittasin äsken 45# jousen jäykkyyttä 20 kg painolla jolloin vetopituus venyi noin 26,5" mitattuna primitiivikahvan vatsapuolelta. |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 17.03.2012 18:32 Post subject: |
|
|
Kyllä. |
|
Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012 Posts: 550 Location: syrjäkylä
|
Posted: 17.03.2012 20:20 Post subject: |
|
|
Kiitos tiedosta!
Kyseessä oli Grózerin jousi. En ollut ihan varma onko paunamäärä 28" vai 30" vedolle, joten siksi aloin mittailla. Eikös Kassain jousissa ilmoiteta paunat 30" vedolle? |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 17.03.2012 21:22 Post subject: |
|
|
Jaa, jos kyseessä on juuri Grozer, niin olen kuullut saman, että he ilmoittavat paunat 30 tuuman vedolla. Muistaakseni myös pari muuta valmistajaa käyttää juuri tuota 30 tuuman vetoa lyhyissä ratsujousiversioissa. Mutta yleisin on kai juuri tuo ATA-standardin mukaan 28 tuumaa, eli 26,25 tuumaa vatsan syvimpään kohtaan mitattuna. |
|
Back to top |
|
|
Hannu
Joined: 28 Mar 2009 Posts: 126 Location: Jkl
|
Posted: 17.03.2012 22:18 Post subject: |
|
|
Grozer ilmoittaa yleensä 28", Kassai taas paria poikkeusta lukuunottamatta 30" vedolle... |
|
Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012 Posts: 550 Location: syrjäkylä
|
Posted: 18.03.2012 21:00 Post subject: |
|
|
Tässä yksi tapa mitata todellinen vetopituus;
Maalarinteippiä nuolen kärkipäähän ja siihen tuuma-asteikko. Sitten videokuvaa jousen virityksestä jos ei ole ketään katsomassa tulosta.
Oma vetopituus 26,5" (asteikko 25-28") |
|
Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum You cannot reply to topics in this forum You cannot edit your posts in this forum You cannot delete your posts in this forum You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|