Jousi

[J Menna]

Refleksiä siis lisäsin jokaisen liimaussession jälkeen ja tuossa sitä asteikkoa hieman näkyy.
Siinä on aina edellinen refleksi piirrettynä jne... Kokonaismuotoa seurasin piirtämällä jousen muodon yksinkertaisesti ulkoreunaa myöden paperille ja kääntäen peilikuvaksi ja vertailemalla näin jousen lapojen muotoja. (siksi siellä kuvassa lukee noita muistiinpanoja 5-7mm enemmän jne...)

Ihan äärrettömiin refleksi niputuksiin en lähteynyt vaan ennemminkin perin maltillisiin. Ohjeen mukaan.

[J Menna]

Kah, tältä näyttää...
Viikon kuivumisen jälkeen (ylösalaisin ja työhuoneen viileällä betonilattialla taas, jotta kuivuminen olisi alkuun tarpeeksi hidasta) irroitin jousen puristimista ja siirsin narurefleksiin.

Jousen lapojen linja näyttää oikein mukavalta. Kierrettä ei näy toistaiseksi yhtään. Tähän astiset refleksit olivat tarttuneet hyvin eli jänteet olivat jo sen verran kuivat että jousi piti nyt jo muotonsa kun irroitin puristimista. Mikä huikea mieliteko olisi ollut sen kääntäminen vireeseen samantien... Tai jotenkin taivutella...

Leikki sikseen. Viimeistelin vielä parilla jänteen hitusella joitain urakohtia jos niitä tuskin oli havaittavissa. Hieman kevyttä hiontaa ja kuumia liimakeroksia oli myös paikallaan. Lisäsin tämän kuvan oton jälkeen lisää vetoa refleksinaruihin viimeksi tänään, kun tuntuivat jo aika löysiltä. Jänteethän kiskovat jousta nyt kuivuessaan koko ajan enemmän nippuun.

Eli nyt seuraa 6kk (seasoning) kuivumisaika... Miksi 6 kk?
Adam: 1mm jännettä kuivuu 1-2 viikkoa. 2mm kerros jänneetä kuivuu taasen 4 viikkoa. Kosteuden kun pitää päästä sen toisenkin kerroksen läpi, eli homma etenee tavallaan ekspotentiaalisesti kuivumisajan suhteen.
3mm tarvitsee silloin 9 viikon kuivumisajan.
4-5mm paksut kohdat vaativat 16 ja 25 viikon (eli puolen vuoden) kuivumisen. 4-5mm on jänteiden paksuus lepäilee siellä "sal" osan reuna osissa, joissa pyöreä selkä on jänteillä liimattu tasaiseksi.
Kuivumista saattaa hieman nopeuttaa se että jänteet on liimattu kerroksittain, mutta toisaalta aina uusi kerros työntää kosteutta myös alempaan, jo aiemmin liimattuun kerrokseen.
Adamilla on kokemusta 3kk kuivauksesta ja jonkinlaisista lievistä onnistumisistakin, mutta tuntuma on pehmeävetoisuuden lisäksi hieman löysempi/hitaampi jousi ampua. Myös yli kuumentaminen tilleröinti vaiheessa tapahtuu tyyppilisemmin 3kk kuivausajan jousille helposti. Tästä minulla ei luonnollisesti ole vielä kokemusta.

Eli 6 kuukautta kuivaten... Ja kun koittaa joulukuu... Tilleröintiä ei suositella tehtäväksi kovin alhaisessa kosteus %, joten pitää seurata kosteus mittareita jotta tilleröinnin voi aloittaa.
Nyt kuitenkin jo aivan pian kolmen kuukauden kuluttua eli syyskuun puolessa välissä, voi lisätä uhmakkaasti refleksiä. (tätä ei Adam suosittele ensijousen tekijälle.) Eli kuummennus kasan eye kohdalta ja painetaan tip osat miltei yhteen... Tekee ken tohtii. Ja teenkin ehkä myöhemmissä projekteissa.
Taidan jättää nyt tekemättä. Uskon että refleksiä piisaa jo ensi Ottomaanijouselle ihan kylliksi.

Ottomaanien maa vaikenee joksikin aikaa ja nyt taas tila vapaa Auerin armeija muisteloiden yms. Martti ole hyvä:

[suomialex]

Piti käydä eteisestä hakemassa hattu päähän että saisin nostettua sitä viimeisimmän kuvan edessä. Ei mun mielestä ainakaan kuvien perusteella kalpene yhtään Atarnilla esillä olevan parhaimmiston edessä ainakaan tähän mennessä.

-Alex

[heikki]

Juu ei. Kyllä näyttää hienolta. Jotenkin on vaan vaikea uskoa, että tuo mukisematta taipuisi liki saman verran vastakkaiseen suuntaan. On ne ihme värkkejä.

[suomialex]

Sehän siinä se hienoin juttu onkin. Taipuu niin perkeleesti. Kaikki ykspuiset jouseni olen onnistunut pätkimään (myös nekin jotka on onnistunut pitempinä) kun olen koittanut lyhentää ja lyhentää ajatuksella: jos mä vielä pikkasen otan pois niin josko toimis... Pitäis vaan jossain vaiheessa tajuta tehdä niitä materiaalien ominaisuuksien mukaan.

[Martti Auer]

Pysyn edelleenkin väitteessäni, mutta siinä ei ole mitään henkilökohtaista, tai pyri mobbaamaan sillä Mennaa millään tavalla, Mennahan on vielä aloittelija näissä hommissa, niin kyllähän sen ymmärtää jos jotakin menee siinä pieleen, yritys hyvä 10 kuitenkin, siitä täydet pojot, suurenmoista!!

:clap:
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[jkekoni]

Kyllä sarvijänne vaan vääntyy aivan uskomattomille taittosäteille. Noita kun katsoo, niin tulee aina mieleen että onhan noi on pakko olla photoshopattuja. Ei ne vaan oo...

Tässä yks, eikä ees pahimmasta päästä.

http://atarn.net/phpBB2/files/dsc00680_-_kopie_-_kopie_923.jpg

(Toi on vaan linkki atarnille, eikä liity omiin projekteihin mitenkään...)

[J Menna]

Jees. Ihastelin atarnilla just samaista kuvasarjaa tuossa taannoin. On naseva suoritus ainakin noin kuvallisesti. On tuunattu hieno "avauslautakin", vai miksi pitäisi kutsua tuota levyä johon on porattu tapinpaikkoja kulloisellekkin jousen asennolle. On tilleriruudukot sun muut. Noin se pitääkin tehdä kun kerran ryhtyy.

Tuossa kuvassa näkyy makeasti myös miten nuo "kasan eye" kohdat taipuvat miltei suoraksi täydessä vedossa.
Martti voi selvittää meille miksi se on hyvä juttu. Tai ainakin hän lupasi joskus että selvittää minulle.
Lähinnä yksi aiempi keskustelu liittyy tähän kasankulmaan kun minun jousessani ei tuota kasan kulmaa ei oikein ole ja sadattelin itseäni siitä. Tiedän tuon kasanin hyödyn, mutta uteliaana yhä odotan josko Martti sen myös selventää tänne muille uteliaille. Eihän se mikään valtiosalaisuus ole.

Hienot kuvat, hienosta vermeestä. Toivottavasti se myös ampuu hyvin.

[Martti Auer]

Mennan jousi olisi ehkä toiminut kasankulmalla, mistä jousta kuormittaa, niin se ei voi olla ihan missä tahansa kohdassa, nyt Mennan jousi on todennäköisesti tuomittu tuhoutumaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Jos tsekkaa tuota kasan kulmaa tuossa kuvan oikeassa laidassa niin ei se nyt niin hirveästi ole recurvella siitä osiosta, "kasan eye", eikä se siinä suhteessa nyt niin kauheasti suoristu suhteessa. Jousi taipuu enemmän tai aika merkittävästi lapansa keskivaiheen alapuolelta, että mistä kasankulmasta tässä höpötetään, onko se niin merkittävää sitten, onhan se jousi siitä vähän enemmän recurvella, lisäten jonkin verran enemmän heittoa, mutta ei se nyt niin?

Toisaalta se kasankulman recurve "jäykistää" sitä jousta siitä kohtaa enemmän, jolloin siirtää enemmän paineita siihen kohtaan mistä jousi juuri taipuukin eniten, muuten kaari taipuisi tasaisemmin.

Kun se lapa taipuu enemmän vain yhdestä kohdastaan, niin se nopeuttaa sen lavan palautumista, mitä jos se taipuisi pidemmältä matkalta.

Esim. taljajouset on suunniteltu niin että nämä taipuvat keskilavoiltaan vain yhdestä kohdasta, mikä nopeuttaa lapojen palautumista merkittävästi, jolloin nuoli lähtee nopeammin jousesta, mutta taljajousissa ei voi käyttää kovin raskaita nuolia massa mikä liikuttaa on suhteessa pieni?

Että se kai se on se kasankulman merkitys lähinnä että se saisi jousen taipumaan enemmän yhdestä kohdasta jotta palautumisesta tulisi mahdollisimman nopea, mutta en tiedä sitten että mitä merkitystä sillä on jousen kestämisen kannalta, koska tässä puhuttiin lähinnä Mennan jousen kestämisestä.

Miten kasankulma siihen liittyy, tai tähän viestiketjuun?

Oli kasankulmaa tai ei niin miten se välttämättä liittyy jousen kestämiseen, koska sehän vaikuttaisi taivuttavan jousen kaarta vieläkin rajummin yhdestä kohdasta, väittäisin että voi vaikuttaa mutta miten Menna siitä voisi tietää?

Tässä keskusteltiin ennemminkin Mennan jousen kestämisestä, lähinnä.

Nyt Mennalla paineet tulee ehkä väärään kohtaan lapaa, miksi ei kestä, samaa vikaa mitä Vilppolalla.

Toisaalta siinä suhteessa "kasankulmalla" voi ollakin merkitystä Mennan jousen kestämiseen, mutta se ei ole kuitenkaan koko totuus.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

Jep. Hyvä Martti. Ihan silkaa asiaa.

Odotin vain vain sitä ajatusta että tuollainen kasan mutkalla varustettu jousi toimii ampuessaan tavallaan kolmivaiheisena heittimenä. Eli heittoa tekee ensin rekurvi tip, sitten kasanin rekurvi suoristuessaan ja sitten viimeisenä vielä se normi taipuva kohta, "sal" suoristuessaan.
Eli tietysti nämä suoristumiset tapahtuvat laukauksessa todella nopeana peräkkäisenä sarjana, ei kuitenkaan niin että ensin yksi vaihe sitten seuraava jne... vaan pikemminkin suurelta osin samanaikaisesti.

Olisi kiinnostavaa löytää todella kovasti hidastettu laukaisukuva Ottomaanitykistä.

Nyt kun en ihan tarkkaan tiedä niin luulen että hyvien komposiittimateriaalien lisäksi juuri tuo kaaren muoto: sal, kasan, tip; tekevät Ottomaani vehkeistä niin hyviä pituusammuntajousia ja antavat hyvät fps:ässät myös. Se että jousi koostuu: sarvi, puu, jänne- materiaaleista mahdollistaa mm. tuollaisen jousen muodon.

Tuosta asiasta että kestääkö Mennan, Vilppolan tai joidenkin muiden jouset, voi aina heittää nasevan 50% veikkauksen ihan tyyni asiantuntija virne kasvoillaan...
Ne joko kestää tai ei kestä. 50/50 Vau?
Jos tarpeeksi rääkkää tai kiskoo niin ei varmana kestä. Jos ei huolla jousta ja on jotenkin holtiton sen kanssa niin ei varmana kestä.
Ja vaikka olisi kovasti huolellinen jokaisessa työvaiheessa niin silti epätasaiset luonnonmateriaalit voivat aina yllättää... Kuten ihan ok kirsikkajousikin kerran näytti ja päätti ratketa.
No siis hittolainen, sehän tässä onkin just niin pirun jännää... Opin tiellä!!! Miten se oli se H.Salaman nasevan kirjan nimi: "Siinä näkijä; missä tekijä." Niin se on.

Laita jo kiiruusti sarvea kiinni runkopalaan ja saadaan yksi oppimiskohde lisää. Joo, joo, ensi kesänä sitten ammutaan niillä sarvijousillamme Martti, kaameat kaaret. Ja sitä seuraavaksi kesäksi tehdään tietty paremmat tykit.

[Martti Auer]

Joo, varmaan ensikesäksi saadaan toimivat tykit aikaan.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

Hei, sanoi osmaani ja veti jousen vireeseen... Phiuuu...


No ei, vielä... Mutta väliaikahavaintoja ottomaanijousesta tässä kisakimaran alla. (Pian...Siuntio, Hmlinna, Kurala, Hikiä)

Olen siis mitannut jousen leveyden ja paksuuden viiden sentin välein kädensijasta jo ennen jänteiden laittoa. Kolmannen jännekerroksen liimasin 12.6. ja reilu viikko siitä vielä kädensijaan lievää paksunnosta neljänneksi kerrokseksi. Mittasin sitten heinäkuun 3. pvä leveydet ja paksuudet mauserilla millin kymmenesosien tarkkuudella. Merkitsin huolella mittaus kohdat kaarilta ja mitat muistiin.
Nyt elokuun alussa mittasin uudelleen ja hii hoo! Erikoinen havainto. Se että leveys suunnassa kutistuminen oli miltei kokonaan pysähtynyt ei ollut iso uutinen. Kutistumista leveydessä oli tullut 0,1-0,2 mm kautta koko kaaren.
Erikoista oli se että paksuutta oli tullut lisää joka kohtaan jossa jousi on kaarella. Eli vain kädensija oli jatkanut kutistumistaan, kun kaikki kaarellaan olevat jänne selystykset olivat paksuuntuneet 0,3-0,5mm!!!

Heinäkuu on kosteampi, tiedän. Eli jonkinlaista turpoamista voi tapahtua, ehkä. Mutta kun kädensija oheni kuitenkin samalla ajalla. Havaintoni on että jänteet vetävät sivuilta hieman kasaan jousen keskelle ja täten paksuus on nyt nyt noinkin paljon enemmän kuni kuukausi sitten.
Ensin luulin että mittaan jotenkin erilailla tai eri kohdista, mutta ei, kyllä huolellisen tiirailun jälkeen asia oli selkeä. Leveyttä oli nyt vähemmän ja paksuutta enemmän kuin kk sitten.
Painoa ei ole kadonnut jousesta kuukaudessa kuin pari grammaa.

How. Arvaatkaa kuinka paljon tekisi mieli alkaa kääntää jousta vireeseen...?

[heikki]

[quote="J
How. Arvaatkaa kuinka paljon tekisi mieli alkaa kääntää jousta vireeseen...?[/quote]

Ei yhtään. Nimittäin kun tiedät, että siinä se työ sitten valuisi hukkaan...

[J Menna]

Heikki:

[Martti Auer]

Mikä/mitkä asiat meni mahdollisesti pieleen, eräs asia niistä voi olla, että jännitti sen liian aikaisin...
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Joel]

Sä et tiedä Juha sen pyssyn oikeita heikkouksia jos vääntelet sitä liian kiiruusti.
_________________
All in all you're just another brick in the wall
_________________________________________

http://www.facebook.com/BlueEyedSons <- Tietoa ja yhteystiedot bändiin.

[Ari Rantala]

Kuten Siuntiossakin sanoin, anna sen nyt vaan olla rauhassa se aika mitä pitääkin. Eräiden vahingonilosta ei tule loppua jos menet sen tärväämään hosumalla.

[jousipata]

kun sitä sain kokeilla käessäni tuossa heinäkuisena hellepäivänä, se tuntui olemattoman kevyeltä ja pieneltä. tuo mennan ottopoikajousi.
_________________
tzoinnngggg...

[Juha]

No, kun en asiasta tiedä mitään niin voin toivottaa vain onnea Sen voi kuvitella millaset fiilikset ittelläni oisi tollasen jutun jäliltä ja kun kattoo jousta päivästä toisen, säätää ja vääntää ja miettii sitä joulukuuta yms. Jumankauta mä varmaan uskaltaisin alkaa jumppaan tollasta työnäytettä vasta 3 promillen humalassa, on siihen sidottu sen verran paljon aikaa ja vaivaa yms. Tosin, jos eka kusee on toisella kertaa jo paljon viisaampi jne. Kukahan on se kaveri joka on ensimmäisen kerran kehitellyt nämä toimiviksi sodankäynnin aseiksi. On saattanu omata sanan guru silloisessa merkityksessään vähintäänkin kansakunnan laajuisesti.

[Martti Auer]

Sen ikäänkuin sama myös pelkkien puujousten teossa, että aloittelija ei saa näitä välttämättä toimimaan heti alusta pitäen lainkaan, vaan ne menevät rikki. Vilppola taisi saada taas jonkun viimeisimmän palasiksi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

http://www.youtube.com/watch?v=kAOpFAGU3aA&feature=related
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

Niinkö?

[Martti Auer]

Voi olla, ei siitä voi sanoa mitään 100 % varmaa, mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Toisinsanottuna, aasialaismallisen yhdistelmäjousen teko perinteisillä materiaaleilla vaatii aikalailla asiantuntemusta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

Salettiin vaatii asiantuntemusta ja sitä saa vain tunkeutumalla suoraan asiaan. Teoriat ovat teorioita ja hyvä että niitä on mutta tulta päin on mottoni.
Rohkeasti Martti nyt sitä sarvijousta tekemään ja ensin jokaiselta se sujuu tietysti hieman heikommin tuloksin kuten ihan puujousissakin, toinen jo parannellen ja siitä sitten hiljalleen kolmas-neljäs-viides onnistuu jo, ja viimein se "THE" komposiitti on hyppysissä.

[Martti Auer]

Vilppola liimaa käsittääkseni sarven käyttämällä epoksia, mutta ei ole saanut vielä kestämään, jos siitä valmista tulee, siinä on pikku niksinsä, mulla on tietysti tarkoituksena käyttää kalanrakko-, sammenrakkoliimaa, homma on silloin paljon mielenkiintoisempaa ja silloin on rakennettava oikein sellainen mikä kestää...
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Martti Auer]

Vilppolan kannattaisi tunnistaa sellainen joka on jo seppä syntyessään, professorit eivät ole olleet ikinä seppiä koko ikänsä, sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, niidenkin joukkoon mahtuu idiootteja, nimeomaan professooreiden: ABCD, onko se jo opetettu? Joistakin ala-aste opettajista tai insinööreistä puhumattakaan: voisikohan niitä joitakin kutsua jopa chihuahuoiksi, ei ole mikään ihme, hups, ehkä sitä on joutunut viettämään koulussa enemmän aikaansa mitä tietäkään, mutta yliopiston kannattaisi ottaa oppia ala-asteesta.

(Otan insinöörit puheenaiheeksi vähän myöhemmin, kermakakun keskustaa ei kannata alkaa heti mussuttamaan).
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[m.vilppola]

mitäs jos auer koittasit ekana tehä jonku ennen ku rupeet neuvvoon ihmisiä.... vituttaa tommoset asiantuntiat jotka ei oo ikinä ite tehny värkkejä ja kirjoittelee asioista niinku tietäsivät jotaki....
sama koskee muitaki jotka tuntuu tietävän asioista kaiken vaikkei oo näytöö...
sen takia en oo tänne kauheesti kirjaillu ku porukka tietää jo kaiken....

[J Menna]

Olen samaa mieltä Vilppolan kanssa teoriaoaston kavereista... On siellä tietoa... Vaikkakin vailla kokemusta.

Toisaalta, Markku, älä heittäydy herkkänahkaiseksi moisen tähden, kun homma etenee kuitenkin ainoastaan just niin kuten teet:
TEKEMÄLLÄ!

[Martti Auer]

Aasialaismallisen yhdistelmäjousen tekeminen on käsittääkseni niin vaikeaa, että siinä tarvitaan ehkä jonkinlainen teoria että se onnistuisi, tosin ei ilman edes jonkinlaista kokemusta, sitten siihen tarvitaan myös ehkä hieman tuuria, mulla on ainakin nyt toimiva teoria olemassa, saa nähdä että miten se toimii käytännössä, olen teorioineni kuitenkin yleensä oikeassa, sen takia ei minua voi yleistää tuohon että leikitään asiantuntijaa luokkaan, olen Vilppolan kanssa ihan samaa mieltä siitä, missä Vilppola on varmaan ollut jyvällä vähän aikaisemmin mitä meikäläinen, että täällä on aivan liikaa asiantuntijoita, jotka kirjoittavat aivan niinkuin tietäisivätkin asioista jotakin; mikä meikäläistä on myös ärsyttänyt; mutta ehkä olen päässyt siitä ärsytyskynnyksestä yli, enkä niin välitä enää moisesta, mutta se tosiaankin voi aiheuttaa sekaannusta, asiasta voi muodostua yleistä kissanhännän vetoa, sekametelisoppaa ja älämölöä, ihan niinkuin täällä voisi päteä, tai voisi muka päteä asiantuntemuksellaan, tai täällä pitäisi ikäänkuin päteä muka asiantuntemuksellaan lähinnä, että tämä saitti olisi vain sitä varten, kuten Simo on minulle vähän vihjaissut, että tämä saitti olisi vain muka pätemistä varten, mulla ei ole kuitenkaan mitään tarvetta päteä, muuten olisin saanut jo aikaiseksi toimivan aasialaismallisen yhdistelmäjousen, mutta jos paineet ja vaatimukset ovat suuntautuneet minua vastaan niin koviksi, niin ehkä se on hyvä syy sellainen tehdä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[J Menna]

martti.

[Tuomo]

Tässä uusi kirja, joka sopii varmaan hyvin ottomaanijousen kaveriksi: http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/53072/Re-A-new-book-on-shooting-with-a-thumbring?page=-1

[J Menna]

Kiitän huomiosta Tuomo.

Hyvältä näyttää päähakemisto. En luultavasti koskaan opettele itätyyppistä laukaisutekniikkaa, vaikka ottomaanijouset onnistuisivatkin. Tai mistä sitä tietää.

Poistin jouseni vatsasta suojakankaan ja mittasin paksuudet nyt tarkasti - siis jännekerroksen paksuudet tulivat nyt vasta tarkasti tietooni kun kangaskerros oli vaikeuttamassa mittausprojektia. Laskeskelin Adamin antamien kaavojen mukaan tulevat paunamäärät "pitkällä" 28-30 vedolla (jota tuskin tulen oppimaan). Siis kokonaisleveys-paksuus ja miten se jakautuu: jännepaksuuteen-puun paksuuteen ja sarvenpaksuuteen.

Kiva, laskelmat antoivat n. 110 lbs.
Piti tulla semmonen 60 lbs...

Taitaa alkaa sarven kaavinta tilleröintivaiheessa lämmitystilleröinnin lisäksi.
Toisaalta kaavio on vain kaavio ja pitää tietysti tunnustella ensin ennen kuin mitään ohennuksia teen hätiköiden.
Otin jousen refleksinarusta pois muutama viikko sitten, mutta laitoin takaisin kun en ehtinytkään aloittaa avausprojektia. Siihen kun mennee muutamia päiviä. No, marraskuun puolessa välissä on aikaa ja jänneselystys on kuivunut silloin 5kk ja sitten alkaa homma.

Aloitinkin jo tuossa Ottomaani II tekemistä... Tai miten sen nyt laittaisi, ehkä vasta siitä tullee se "the Ottomaani" kun tuossa ekassa versiossa on seikkoja jotka tekevät siitä vain sarvikomposiitin jollain Ottomaani vaikutteilla.

[Iivana]

Pistätkö Menna tänne tuosta toisestakin projektista havaintoja liimauksesta. Tai jos et tänne, niin laita minulle yv:tä. Kiinnostaa taas havainnot ja kokemukset niistä kysymyksisitä mistä oli puhetta aiemminkin. Kiitos jo etukäteen.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[J Menna]

Edellinen asiallinen viestini otsikkoon viitaten olikin 20.6. lähetetty ja season vaihe on nyt podettu.
Ensimmäinen jännekerros meni liimaukseen jo toukokuun puolella eli miltei 6kk on kulunut siitä. Uusien projektien eteneminen vaatii tämän kortin katsomista (jousen jänteelle laittoa) etten astu kahta kertaa samaan naulaan. Eli:

Jousen avaaminen on aloitettu. Vatsasta irroitin suojakankaat ja nylkytin siistiksi kaikki mitä kankaasta sarven pintaan oli jäänyt. Tiukassa oli. Sarvi ei ollut halkeillut. Hieman jouduin viimestelemääm sarven jännereunuksen liittymäkohtia siistimmiksi.

Nokit tein jo hieman ennen kuin otin refleksinarun pois.
Ohessa epätarkkaa kuvaa. Nokkeihin laitoin jännevahvistukset kuten myös jänteiden päättymiskohtaan, kasanin ja nokin saumaan.

Tuolla edellä oli kuva jolloin olin refleksinarun juuri laittanut ja siinä nokkien väliin jäävä etäisyys oli hieman alle 50cm. Kiristelin heinä-elokuun aikana narua niin että lopullinen etäisyys nokeilla oli 42cm. Ihmeellistä että siitä vaiheesta unohtui ottaa kuva!

Kun se oli nyt päivän ollut avattuna oli etäisyys 43cm. Siihen se sitten pysähtyi.

JK: poistin kuvan ja lähetin omalla tunnarillani 90 astetta käännetyn version.

[J Menna]

Nyt kyllä kuvien editoija on laskenut kuvan leveydet...

Adam sanoo kivasti tilleröinnistä: "Tähän vaiheeseen asti jousen tekeminen on ollut paljolti vain kärsivällisyyttä ja työtä, mutta nyt alkaa tilleröinti - työvaihe joka lähentelee taidetta..."

Nyt siis alkaa tilleröintivaihe ja se alkaa jousen avaamisella. Avattua leveyttä nokkien väliin tulisi olla noin 2 jalkaa eli n.60cm.
"aza gezi" vai mikä se on, "avaustikku", tai jotain vastaavaa on väline jolla avaaminen tapahtuu.
Adam on tarkka siitä että tätä välinettä ei sekoiteta tillerilautaan, vaan on oma värkkinsä. Näitä on muutamanlaisia...
Tikku asetetaan nokin ja kasanin liitokseen ja siitä sitten availlaan...

Nyt seurataan tarkasti profiilista mahdollista twistaamista lapojen suhteen. Tilleröinti Adamin mukaan tapahtuu lämmöllä, pakottamalla ja massaa poistamalla. jos massaa poistetaan, tehdään se hyvin vähän kerrallaan.
Lapojen päät ovat hieman eri linjassa ja olen lämmittänyt kasan alueita nyt kolmeen kertaan. Lämpö ei saa nousta yli 50c` asteen. Lämmitys hellan päällä - ei kuumailmapuhaltimella.
Lämmityksen jälkeen jousi laitetaan piinapenkkiin kiireen vilkkaa ja aina hieman yli siihen suuntaan jonne korjaus tehdään. Jokaisessa korjausvaiheessa lämmitetään kummatkin kasanit/kasan eyet. Kasanit/nokit ovat alueet joita lämmitetään tilleröinnin alkuvaiheessa. "Sal" aluetta ei lämmitetä ollenkaan - sitä vältetään viimeiseen asti, se aiheuttaa myötäkäyristymistä, sitä kuuluisaa "settiä". Jos on pakko niin mieluummin kädensijan ja sal osan liitoksesta.

Jousi saa viilentyä purituksessa pari tuntia.
Tätä lämpökorjaamista jatketaan niin monta kertaa kuin on tarpeen - kunnes lavat ovat suorat tai mielummin hieman yli korjatut alkuasetelmasta. Rutinoitunut "lämpötilleröijä" kuulemma tekee kymmeniä jousia kerralla: lämmittäen- vääntäen- jäähdyttäen- lämmittäen- jne...

Odottelua tämä on yhden jousen kanssa. Seuraavaksi tilleröinti jatkuu "teplik" työkaluilla. Sitä sitten kun lavat on suorassa. Toivottavasti jo ensi viikolla.

[Simo Hankaniemi]

On se hurjaa, toivottavasti onnistuu.

[kuminilkat]

mitäs tälle projektille kuuluu? Kuola valuen ensimmäisistä kuvista alkean seurannut. Toivottavasti onnistuu vaikka ei ihan turkkilaista tuliskaan.

[J Menna]

Hey taalta Teneriffalta.

Hyvaa kuuluu projektille. Liimasin juuri ennen lahtoa jannevahvistukset sarven paatyihin (kadensijan alle ja siihen kohtaan johon sarvi loppuu) ja kasan eyeen myos. Alkoi jannittaa liikaa se taivuttelu.

Eli olen tehnyt jo tepelik palat joita kaytetaan jousen avaamisen ohjureina ja samalla ne kontrolloivat etta taipuma alkaa tulla oikeisiin kohtiin sal alueella. Laitan kuvaa myohemmin.

Eipa tassa muuta kuin jatkan hiljaista availua kun taalta kotiin paasen. Onpa taalla Kanarian saarella paljon hyvaa jousipuuainesta!!! Tai ainakin kokeilemisen arvoista tavaraa yllin kyllin. Mitakohan tulli tuumaisi jos kantaisn puoli mottia staaveja koneeseen...

[Joel]

Älä saamari Juha enään laita sieltä mitään viestejä, siis jos kännykällä laittelet. Tulee helvetin kallis lasku.
_________________
All in all you're just another brick in the wall
_________________________________________

http://www.facebook.com/BlueEyedSons <- Tietoa ja yhteystiedot bändiin.

[jkekoni]

Käänsin 90 astetta että ei venyttäisi sivua.

[J Menna]

Kiitän kuvan kääntämisestä, vaikka kuvan laatu on ihan hirveä. Huonoja kuvia on ikävä katsoa kun liikaa jää arvailujen varaan.

Taas täällä Ottomaanien maassa puuhaillaan kuin tontut ikään, aina kun muilta tonttuiluilta ehditään.
Pienten viivästysten saattelemana jousen jänneselkä täyttää juuri ensi viikolla 6kk, eli sen "virallisen" kuivumisajan. Kun on hieman kiire muualla niin toisaalla taas asiat vain täydentyy.

Tein siis tepelik palat ja aloin väännellä jousta. Adamin kirjan mukaan ei tarvitse pelätä jousen katkeamista - vääntää siitä vaan... Jos jousi on oikein tehty - kyllä sen rungon pitäisi kestää. Jänteet ja sarvihan kestää melkein mitä vain.
Liimasin kuitenkin Ottomaanijousien ulkonäköetikettiä julmasti rikkoen jännevahvikkeet sarven alkupisteisiin ja yhden vielä "kasan eyen" kohdalle. Kaikki näitä jousia todella arvostavat manaavat syvimpään rumuuden tyyssijaan tällaiset poikittaisjänteiden liimailut, mutta jos se pelastaa jousen, niin mielestäni liimailu kannattaa. Voihan ne myöhemmin poistaa.

[J Menna]

Ja ne tepelik palat. Tietysti niitä on tusinoittain eri mallisia, mutta tässä nämä ensimmäiseni. Perusperiaatteena tepelik palassa on noin "sal" alueen mittainen kaareva pala, jossa on sarven kuperuutta vastaava uurros ja siihen mielellään liimattuna jotain pitävää materiaalia: nahkaa, kumia... Laitoin nahan nukkapuolesta siivut urien pohjiin.
Kummassakin päässä on paksua narua, joilla on tarkoitus sitoa jousi kun se on taivutettu.

[J Menna]

Ja näin sitä mennään.

Jousi sidotaan pöytään/vahvaan lankkuun kiinni noin "kasan eyen" kohdalta ja tepelikin toinen naru melkein heti siihen liki. Jousta taivutetaan niin kauan että toinen pää on noin tuuman verran irti tepelikin toisesta päästä ja sitten sidotaan toinenkin pää. Kummatkin tepelikit tulisi laittaa kiinni samana päivänä ettei epäbalanssia pääsisi uimaan kehiin.
Jousta tietysti totuteaan eli pikkuhiljaa edestakaisin nitkuttaen. Jousen pitäisi tottua näin ajatukseen että: "tästä minä taivun". Aika kivaa, mutta vähän jännää. Tätä kun vähän tein niin tulin aatoksin jotta muutama vahvikejänne poikittain ei olisi pahitteeksi.
Jotta jousi voisi taipua tarpeeksi alas tulisi se tietysti kiinnittää eri kohtaan työpöytää (kuin kuvassa), jotta mahtusi kääntymäään tarpeeksi, mutta tämä on vain "esimerkkikuva".

Tämmöstä touhua. Jouluksi jänteelle.

[Varjaagi]

Ristus, tuosta tulee käsittämättömän hieno!!!!
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Tuomo]

Jännityksellä odotetaan ja toivotaan parasta! Jousen ensimmäinen jänteelle laitto on ehkä kaikkein jännittävin hetki, eräänlainen totuuden hetki. Osaatko yhtään arvioida, kuin symmetrinen tilleri on tai jousen jäykkyyttä? Jänteen kanssa saa olla tarkkana, ettei mikään kohta anna periksi. Siinä tulee kiirus, jos jänne lähtee venymään tai antaa jostakin periksi. Tuollainen jousi vaatii reippaan jännekorkeuden, ettei kiepsahda ympäri. Jos teet jänteen Dacronista niin saa kyllä esivenyttää kunnolla ja siltikin venyy. Miten muuten tuollaisessa jousessa arvioidaan tai lasketaan jänteen oikea mitta? Vai väännetäänkö jousi ensin noilla virityspalikoilla oikealle jännekorkeudelle?

[Ari Rantala]

Muistan liiankin hyvin kuinka Vilppolan vastaava lähti kärjistään kiertymään sivusuunnassa ja kuinka vääntö rikkoi hienon jousen vastaavassa ekassa jänteelle laitossa. Jännä paikka kuinka käy...pidetään peukkuja, että kävisi hyvin.

Ota varuiksi joku kaveri pitelemään toista lapaa kun omat kädet ei riitä kolmeen paikkaan samanaikaisesti. Toivottavasti kaikki menee hienosti ja saamme ihastella tuota tulevan kesän mittelöissä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[J Menna]

Tuomo:

[Tuomo]

Voisiko taljaprässiä käyttää? Tai tehdä itse vastaavan virityksen vinssillä, taljalla, tms. räikkäsysteemillä? Saa vielä Kuralassa jännittää, että ehtiikö Juha virittää jousensa ennen kisan alkua!