Jousi

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Olisiko mielenkiintoista arvioida minkälaista vaatetusta suomalaismetsästäjä mahtoi pitää yllään merovingi- ja keskiajan välisenä aikana? Hautalöydöistä ei ole apua ja kuviakaan ei ole säilynyt jos ei lue sellaiseksi Brahean 1600-luvulla piirrettyä sinettiä, huomaa kirves vyöllä!

Kaikesta keräämästäni aineistosta huolimatta en ole onnistunut löytämään mitään hantilaismetsästäjien varustuksesta. Suomen Museot Online -palvelussa on muutama kuva hantipaidoista jotka näyttävät aivan hyviltä varustuksilta metsälle.

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Kulttuurien+museo/SU4810%3a275?freetextSearch=hantit&itemIndex=56

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Kulttuurien+museo/SU4810%3a276?freetextSearch=hantit&itemIndex=57

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Muutama esimerkki 1700-luvun miesten vaatteista taigalla. Johann Gottlieb Georgin Venäjää käsittelevästä kirjasarjasta. Kaikki näyttäisivät suosivan tunikaa

1. Koltta[?]

2. Suomalainen

3. Hanti

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Ylimmän kuvan lappalaisella näyttäisi olevan tonttuhattu päässä. Smile

jousipata · Posted: 23.11.2010 16:54 Post subject:

Suomalaista sanotaan tuossa 2. kuvassa Venäjäksi "Tshunaksi" eli metsäläiseksi, Suomalaissanaa ei ole Venäjäksi ollenkaan. Tsuhna vastaa ryssä-nimitystä suurinpiirtein.
_________________
tzoinnngggg...

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

No, ryssä-nimitystä on muinoin käytetty jopa melko neutraalina, kansallisuutta ilmaisevana sanana. Kansalaissodan jälkeen vähemmän neutraalina...

jousipata · Posted: 24.11.2010 02:17 Post subject:

Itseasiassa Tsuhna-nimityskin lienee eräänlainen hellittelynimitys tai siis lievempi kuin Suomalaisten nykyisin käyttämä Ryssä-nimitys Venäläisistä. Näin ainakin kuvittelen, ihan tarkkaan en voi tietää kun olen Suomalainen ja suomen kielinen. Hassua muuten, että suomen kielinen kirjoitetaan erikseen ja Suomen kirjoitetaan pienellä, vaikka kaiken logiikan mukaan pitäisi mennä Suomenkielinen. Sama koskee tietty muitakin kieliä, esim. ranskan kielinen jne.
_________________
tzoinnngggg...

heikki · Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Tuo paidan leikkaus on tyypillinen pohjoisvenäläisille/suomalaisugrilaisille kansoille pohjoisella taigalla. Malli on tietäkseni ainakin 800-luvulta ja peräisin alunperin bysantista. Koristekirjailut ja tekotapa vaihtelevat aikakausittain ja heimoittain, ja ainakin karjalaisilla kirjailut on punaista ja sen lisäksi jonkun verran mustaa. Kirjailua on yleensä ainakin kauluksessa ja sivun nappilistassa. Halkio on vasemmalla, suomen puolella karjalassa on ollut myös keskihalkiollista paitaa. Materiaali perinteisesti pellavaa, nykyisin muutakin.
Tuo paita on ollut sidottu vyötäisiltä lautanauhalla, ja sitä on pidetty housujen päällä. Paidan pitäminen ilman vyötä, perinnetiedon mukaan, päästää paholaisen paidan sisään.
Tässä on malliksi kaksi omaa juhlapaitaa. Toisessa on perinteistä karjalaistyyppistä punakirjailua, ja toinen on enempi venäläisvaikutteinen ja paidan leikkaus on myös modernimpi.
Tämän tyyliset paidat on olleet käytössä karjalassakin 1850-luvulle saakka, mutta sitten tuli yleiseurooppalainen muoti yleisempään käyttöön, oikein vanhoissa valokuvissa näkee ainoastaan vanholla ukoilla ja työkäytössä "vanhan mallisia" koristelemattomia paitoja sekä housuja.
Tässä on myös verkahousut, jotka on koottu perinteisillä kaavoilla. Malli on sekin ollut käytössä pohjoisvenäläisillä ja suomalaisugrilaisilla kansoilla taigalla. Housut on ommellut oma parempi puolisko. Paidat on teetetty, mutta paremmalla puoliskolla on paidan teko suunnitteilla.
Tässä minun tiedonrippeitä aiheesta, itäisen kulttuuripiirin osalta.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Tsuhna sana juontaa juurensa sanasta tsuudi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1uudit
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Kauhtanoita ja erilaisia viittoja esim. haljakkaa (sellaisia hihallisia) on käytetty ainakin itäisen kulttuuripiirin alueella metsänkäynnissä jo varhain. Materiaalina sarka ja verka. Juhlamallit on tietenkin olleet pidempiä, ja ne on vyötetty Kussakalla, joka on semmoinen kudottu vyö.
Metsämallit on olleet lyhempiä ja karkeampaa kangasta.
Kauhtanoita on ollut monen mallisia, mutta metsämalleissa kaulukset on olleet semmoiset, että ne on pystynyt nostamaan tarvittaessa pystyyn.
Lakkina on voitu käyttää kesällä "sakkulakkia" sellaista hupullista päähinettä, josta näkyy vain kasvot ja se laskeutuu hartioille. Sen tarkoitus on ollut estää mäkäräisten, hyttysten ja paarmojen toimintaa.
Tässä on, mitä tiedän päällysvaatteista itäisen kulttuuripiirin alueella.
En tiedä onko nuo kauhtana ja viittamallit sitten yhtä vanhoja malliltaan kuin nuo paidat ja housut.
Kauhtanoita on käytetty perimätiedon mukaan myös Savossa, mutta europpalainen muoti on syrjäyttänyt ne aiemmin, muistaakseni joskus 1700 luvulla?
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Pellava on aivinaista, hieman lakanakangasta paksumpaa. Verka on suurinpiirtein kaksi kertaa vahvempaa kuin tuo pellava. Tällaisia paitoja ovat miehet ruvenneet käyttämään nykyisin praasniekoissa, tosin nykyiset versiot ovat usein lyhyehköjä. Naiset ovat perinteisiä mallejaan käyttäneet oikeastaan kautta aikain. Materiaalit ja koristelu ovat vain muuttuneet aina muodin mukaan.
Kaavat on itse piirretty mittojen mukaan. Housujen malli on katsottu vanhoista kuvista, piirroksista sekä pohjoisvenäläisistä malleista.
Yleisesti ottaen vanhalla itäsuomalaisella vaatetuksella on paljon yhteneväisyyksiä venäläisten vastaaviin, historiallisista syistä. Raja- Karjalassa huomattavasti enempi kuin esimerkiksi Savossa mukaanlukien nykyinen pohjois-karjala, joka on suurimmaksi osaksi historiallista Savoa.
On todella vaikeaa löytää vanhoja pukumalleja tai tietoa niistä itäisestä kulttuuripiiristä. Varmaan osittain siitä syystä, että kansallispukujen keräämisen ja kansallisen heräämisen aikoihin on vierastettu ainakin jonkun verran "liian venäläisiä" kultturivaikutteita. Itä-Suomalaisilla (varmaan myös muillakin, mutta en ole tämän alan asiantuntija) ja Venäläisillä on kansankulttuurissa paljon yhteisiä piirteitä muutenkin, vaikka kaikki eivät sitä tiedostakaan, syödessääm esimerkiksi ruisleipää. Esim. Kantele ja Gusli ovat hyvin samankaltaisia soittimia, venäläiset osaavat tehdä vieläkin todella hienoja tuohitöitä jne. Ei tosiasioita voi muuttaa vaikenemalla, eikä se muuta asioiden arvoa. Ne kertovat paremminkin pitkäaikaisesta kanssakäymisestä ja suhteista.
Tietenkään ei välttämättä Neuvostoliiton voimissa ollessa tällaisten yhtäläisyyksien esiintuominen olisi varmaan ollut viisastakaan.
On mielestäni annettava kunnia venäläisille ihmisille omien perinteidensä ja uskonkin säilyttämisestä oloissa, joissa ihmiset revittiin syntysijoiltaan ja pakkosiirrettiin muualle heidän juuriensa tietoiseksi hävittämiseksi, ja jossa Kirkoista tehtiin talleja, konepistoolin luotien läpäistessä satoja vuosia vanhojen ikoneiden pyhät kasvot, eri mieltä olevien louhiessa hiiltä gulakissa. Ikuiset asiat ja aatteet kestävät kyllä kauemmin kuin alle sata vuotta...
Tässä olisi meille suomalaisillekin opittavaa omien perinteiden arvostamisesta.
Minä olen saanut tietoa noista vaatteista vanhoilta jo kuolleilta ihmisiltä. Kuulin myös, kuinka rovuksella oli parkittu sota-aikana hirvenkoipia ja niistä ommellun heinäkenkiä paremman puutteessa. Olen parkinnut itsekin hirven koipinahkoja rovuksella eli koivunparkilla koemielessä.
Vanhimmat pukumallit jotka palautuvat ainakin minun tietojen mukaan osittain ainakin rautakaudelle, ovat Karjalan kannaksen ortodoksisen väestön, äyrämöisten puvut. Ja nekin vain naistenpukujen osalta. Näissä puvuissa on paljon samoja piirteitä kuin Mikkelin Tuukkalan rautakautisissa löydöissä. En ole kovin perehtynyt tuohon läntisempään suomalaiseen kultturiperimään, joten tämä minun tieto koskee vain hyvin suppeaa osaa suomalaisesta vaatetuksesta.
Mutta varmaan viisastun tämän topicin myötä myös sen suhteen.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Tarkoitan Pohjoisvenäläisillä slaavilaisia venäjää äidinkielenään puhuvia heimoja, jotka ovat asuneet karjalaisten kanssa samoilla alueilla historiallisella ajalla, siis rautakaudelta/keskiajan alusta.
Karjalaiset ovat olleet melko tiiviisti tekemisissä slaavilaisten kanssa mm. novgrodissa ainakin kaupan alalla.
Tarkoitan myös kulttuurivaihtoa puolin ja toisin. Sitä on ollut mielestäni slaavien ja karjalaisten välillä aika paljon, jonka voi havaita venäläisistä lainasanoista karjalankielessä. Esim. Rosboiniekku- ven.Rasvoinik -eli rosvo taikka Voro-ven.vor- varas jne. Toivottavasti ei kuvanne kanssakäynnin laatua Very Happy

Ajatukseni hieman tietenkin edellisessä viestissä katkesi sekoittaen pakkaa, mutta muistui vain mieleen, minkälaiseen kurimukseen venäläiset joutuivat oman kansanperinteensäkin kanssa "ankean aatteen" aikoihin...
Mitä olen nähnyt matkaillessani rajan takana, niin ihmeen hyvin venäläisillä on omaa vanhaa kultturia säilynyt olosuhteet huomioon ottaen. Minulla on venäläisiä tuohiastioita, jotka muistuttavat suomesta löydettyjä rautakautisia paljon koristelua myöten, ne ovat todella upeita. Suomessa en kuitenkaan ole nähnyt, että kukaan niitä tekisi. Tätä tarkoitin.
Toivottavasti jaksat penkoa, nämä sinun juttusi ovat ainakin minun mielestäni mielenkiintoisia.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Ohessa olevan pettuvideon puvuston taustalla lienee 1700 ja 1800-luvun Itä-Suomen kansanpuvut?
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=76&t=83&a=09702

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Severin Falkmanin piirroksia teoksesta "I Östra Finland" (1882).
"Ukko ja poika Imatran tienoilta".

"Joutsenon ukko".

"Karva-lakkeja ja huntuja Joutsenossa".

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Tuon lakkimallin nimi itäisessä kulttuuripiirissä on treuhka. Sitä on käytetty pääasiassa metsälakkina. Usein se on ollut näätää.
Tästä on kaksi mallia. Molemmissa korvukset, mutta toisessa myös niskallinen.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Suomalais-ugrilaisten kansojen kuosta löytyy valokuvia linkin takaa.
http://www.refu.fi/100.html

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

George Malloryn v. 1924 Everestin valloitusyrityksen vaateluettelo on melkoisen mielenkiintoinen; ihoa vasten on ollut esimerkiksi silkkiliivi! Tällä silkki-villa-yhdistelmällä pitäisi testien mukaan pärjätä vielä -40 C:ssä.

http://furtech.typepad.com/links/files/Everest.pdf

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Mielenkiintoiset setit.

Tuo vaatekohtainen terminologia ei suoriltaan avaudu kaikkien osalta, mutta taatusti hyviä valintoja kuten silkkivilla: mulla on ollut silkkivillainen aluspaita useamman vuoden ja retkeillessä monasti mukana. Tainnu olla aina noilla survival teemoillakin, aina +30- -40 asteen skaaloilla, tosin ei tietenkään ainoana vaatteena..

Toinen on tuo kerrospukeutuminen eli eristettä ja tuulenpidätyskykyä vuoronperään. Tosin taas joiltakin arktisilta kansoilta löytyy hyvin päinvastaistakin suuntausta..

Vaatteiden totaalinen nahattomuus herättää mielenkiintoa.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Nanook - pakkasen poika · Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki

Silkki on aivan modernien urheilualusasujen veroinen kosteuden siirtäjä alimmassa vaatekerroksessa. Silkin ongelma on kestävyys ja hinta. Silkki repeytyy nykyaikaisia materiaaleja helpommin. Kierrätyspulloista syntyy alusasuja halvemmalla.

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Luonnon silkki sisältää, aivan kuten täysin pesemätön lampaanvillakin, jonkin verran omaa "rasvaa" .tämä pitää ihon kuosissa ainakin pahimpien hankaumien ehkäisyn osalta. Todettu on omallakin iholla.
Hinta on tosiaan ongelma, mutta omani olen ostellut kirpputoreilta.

Toisaalta hiki on silkille paha ja helposti tuhoava aines.

Tässä yhteydessähän emme tiedä sitä millainen kudos rakenne ja miten tiivis neulos vaatteissa on. Pelkkään "puhtaaseen" materiaali oppiin nojaten saadaan vain joitain oletuksia selville. Esm. karusti voidaan sanoa mitä teräs on ja mitkä sen ominaisuudet, vaan kun käytämme hommaan enemmän ja enemmän aikaa huomaamme miten valtaisan laaja kirjo eri terä laatuja on nykyään puhumatta sitten entis aikojen, monasti täysin mysteeriksi jääneistä teräksistä..sama materiaalin työstö ja jalostus sekä muokkaus prosessiin liittyvä teema on kaikessa läsnä.

Kerrospukeutumista ajatellen ohut ja tiivis silkkineulos on voinut toimia myös jonakin ulompana väilkerroksenakin, eikä vältämättä ainoastaan kosteutta siirtävänä. Itse käytän samaan tapaan ohuita mikrokuitu kankaita. Tämä toimii todella hyvin.

Nahkaa löytyy erittäin kevyenä ja ohuenakin, kuten monet poikasten nahat. Tuulen pidätys kyky on totaalisesti toista luokkaa kuin mitä kudotuissa vaate kappaleissa. Eikä kalan nahkaakaan kannata unohtaa.

Kuskasivatkohan miehet mukanaan telttaa, vai luottivatko lumeen?

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Kävelin tänään muutaman kilometrin tietöntä taivasta 40-senttisessä lumihangessa. Jalassa kengän virkaa toimittivat Jalaksen m/05:t puuvillasukilla ja housuina Bundeswehrin suorat housut (50% villaa ja 50% polyesteriä). Lahkeet suljin särmäreillä. Koko matkan ajan pysyivät jalat kuivina ja tarpeeksi lämpiminä.

Luulisin, että sama reissu onnistuisi mainiosti myös hieman perinteisemmällä varustuksella.

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Niin, ja nuo perinteiset varusteet ovat usein sangen koeteltuja ja siten hyviä. Varmasti onnistuisi.

Jalkarätit ovat villasukkien ohella erinomaisen mainio keksintö. Armeijassa ne vaan opetettiin käärimään aika ihmeellisesti.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Jalkarätit ovat paremmat mitä villasukat, mikäli osaa kääriä ne oikein ja ovat oikeasta materiaalista, monilla ei vain ole kokemusta moisesta, paljon mukavammat, jolloin eivät osaa tai tekevät väärin.

Löysin myös jossakin vaiheessa ruotsalaisia jalkarättejä, materiaali oli aika hyvää, 100 % villakangasta, mutta ne olivat ehkä vain 1/4 jalkarätin todellisesta koosta, en sitten tiedä kuinka pieni jalka ruotsalaisella sotilaalla on, kulkevat muutenkin kesäkengissä kesät, talvet, niin jalkarätitkin ovat sitten sen mukaan, että mahtuvat niihin ruotsalaisten kesäkenkiin.

Jos Suomessa on asiat aina pikkukengissä, niin ruotsissa ne on aina kesäkengissä.

Koko kannattaa jalkarätillä olla aika reilu, niin saa sen tukevaksi, eikä ala pyörimään jaloissa, flanellikin käy materiaaliksi, paksu flanelli, ym.

Koko se jalkarätti ei tule kokonaan pelkästään jalkaterän yli, vaan osittain myös säären yli ja jalkarätin voi sitten kääntää, jos se kostuu liiaksi, että laittaa sen säären päällä olleen jalkarätin jalkaterän yli, jne.

Jotka eivät osaa kääriä ja käyttää jalkarättejä, niin pidän toisen luokan kansalaisina.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Puuvilla ihoa vasten voi olla jo hengenvaarallista tuon retkikunnan menemissä lämpötiloissa. Se on jäätävän kylmää ollessaan hiestä kosteana/märkänä.
-40:ssä hikisen jalan paljaaksi ottaminen on huono idea, lisänä noissa olosuhteissa on toisinaan pakkasen helvetilliseksi vetävä tuuli.
Pienet paleltuma vammat tulee paljon nopeammin kuin voisi kuvitellakaan ja niistä voi tulla vakava riesa/ongelma. Mutta myös märässä hautuneiden jalkojen saamat hiertymä rakot mahdollisine tulehduksineen.

Toinen hyvä jalkarätti materiaali villan lisäksi olisi bambu. Se kykenee sitomaan keleesti nestettä ja kuivuu suht nopeesti. Lisäksi sillä on antiseptisiä ominaisuuksia. Itse en ole ikinä rättejä käyttänyt, mutta näemmä tälläiset reissut onnistuu ilman niistä saatuja kokemuksiakin;)

Muutamankaan päivan reissuja ei voi, eikä kannata verrata olosuhteisiin joissa ollaan viikkokaupalla samoista varusteista riippuvaisia, ja ennenkaikkea tehdään jokaikinen arkipäivät toimi kys. vaatteet päällä.. '
Kun mennään koviin pakkaslukemiin niin uutena elementtinä voi tulla se kuinka opetella tekemään kaikki arkirutiinit tumput ja rukkaset kädessä. Uskokaa pois että se on yksi osa arktisten retkikuntien arki adaptoitumista, ja saatanan vaikeeta ja hermoja raastavaa...

Itelläni viikon "nälkäkuuri" vaelluksella pohjoisessa, ja osittain juuri noissa -40 asteen lukemissa käsitti alusina merinovillaisen kerraston. Siihen päälle kaksi ohutta villapaitaa, ohut tuulenpitävä takki ja taukoja sekä liikkumisen ulkopuolelle tarkoitettu untuva toppis. Jalassa parit villasukat sekä ns.kanada bootsit, joissa sisällä irroitetettava ja huvutettu villavuori. Mukana myös varuna toiset paksut villahousut(en muistaakseni käyttänyt kertaakaan jalassa, mutta toisinaan extra kaulaliinana kylläkin) Varsinaisina housuina ohuet pu50%/po50% sekoite housut ja extrana stabiilimpaan oloon korkea liperiset toppahaalari housut. Käsissä paksut villatumput ja päällä nahkaiset karva hanskat.
Päässä kahdesta kolmeen pipoa, liikkumisen tahdista ja tuulesta riippuen.

Useimmat vaatteeni, uloimmaista exrta kuorta on yleensä ohuita, joten olo ei ole välttämättä noin massiivinen kuin listasta voisi päätellä. Lisäksi vaatekertani sopivat hyvin yhteen.

Oma lisänsä reissussa tuli todella vähästä ravinnonmäärästä, jolla jouduimme tulemaan toimeen, eli kylmyyden sietokyvylle tuli uusia ulottuvuuksia;)

Yksi mikä laittaa miettimään, on tuo miesten kovin länsinaamainen kaavoitus takeissaan, ja varsinkin kauluksissa...pohjoisten alkuperäis kansoja ei näemmä tuolloin paljoa kunnioitettu, ainakaan että olisi otettu tosissaan heidän vaatetuksestaan saatuja vinkkejä;)

Onko muute titetoa oliko telttakankaansa kyllästetty jollakin pinta käsittely aineella?

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Minulla on kanssa semmoinen kokemus, että aluskerrastona ei ole villan voittanutta. Housuissa vain saisi olla sekoitetta, koska merinovillakerrasto hiertyy rikki todella nopeasti. Miksei keinokuitukin, mutta se alkaa haisemaan ja lisäksi kutiamaan.
Kalvolliset vaatteet ei aina oikein toimi. Talvella Gore-tex ei hengitä ollenkaan, vaan kerää jäähilettä. Pakkaskelien moottorikelkka-asunakin pidän parhaan ei-kalvollista, koska kosteus kondensoituu ja jäätyy. Varsinkin jos asu päällä tekee välillä aina töitä. Sillä on sitten takin helma täynnä jäähilettä.
Se on kesäkelissäkin parhaimmillaan sadevaatteena.
Huopakumpparit muuten hyvät, mutta monesti huopa jäätyy kiinni saappaaseen kovalla pakkasella. Hyvät yleisjalkineet kuitenkin.
Mitä noihin leikkauksiin tulee, niin vanhassa armeijan sarkapuvussa materiaali on todella hyvää, mutta leikkaus onkin sitten jostain "sieltä" kaulus ei suojaa yhtään, väljyyttä ei juuri ole, ainakaan takissa, vaan se on lähinnä tyköistuva.
Suunnitelmissa on ollut teettää sarasta väljät housut ja anorakkimallinen takki hirvenpyyntiin. Kyseiset kamppeet voisi säilyttää pyyntiaikana sitten jätesäkissä, jossa on katajia tai männyn oksia. Hyviä kamppeita ei vaan tahdo olla valmiina, tai sitten on vain tullut vaativaksi. Minulle kun ei kelpaa "suosikkipuvut", joita on testattu ja kehitetty johtavien asiantuntijoiden toimesta...
Jalkaräteistä vielä, että ihan hyvät, mutta pidän kyllä sukkaa käyttökelpoisempana, mikäli se on tehty oikeista materiaaleista. Räteistä on kokemusta armeijasta. Ja tulipa niitä käytettyä vähän aikaa siviilissäkin. Taitaa pisin kävelymatka räteillä olla 90 kilometriä. Ja kyllä ne asiansa ajoi. Pitäisköhän kokeilla uudestaan? Ainakin ne kuivuis laavun orrella hyvin.
Tietääkö kukaan, mistä saa ohutta flanellista villakangasta. Sehän kävis räteiksi ja ennen kaikkea sitä tarvitsisi paidoiksi. Minulla on pari villaflanellipaitaa, mutta ne on semmoisia typeränmallisia kauluspaitoja ja tyytymättömyyteni kohdistuu niissä juuri kaulukseen. Siitä pitäisi saada hyvin suojaava, mutta tarvittaessa helposti avattava.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Tässä on hieman toisenlainen kokoonpano Walesin kukkuloille.
http://www.walkmag.co.uk/wp-content/uploads/2009/03/44-47_walk20_snowdonb_v2.pdf

Wool balaclava
Handmade gabardine waterproof
Handmade windproof smock
Wool shirt
Merino wool jumper

Tweed jacket (second hand)
Merino wool long underwear
Silk long underwear
Wool trousers (second hand)
Silk socks

Wool socks
Leather fell boots

Smirkelimies · Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu

Kuukletinpa, mitä eskimot käyttää turkiskamppeitten alla. Vastaus: Ei mitään. Shocked

http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,861159,00.html

"He wears no underclothes, of course. They are not necessary, says Stefansson. and about all they do is add weight and collect moisture"

Mutta en minäkään käytä pitkiä kalsareita vaikka pyöräilisin parinkymmenen asteen pakkasella. Riittää että keho tekee tarpeeksi työtä ja päällysvaatteet ovat tiiviit. 30 asteen pakkasessa pyörä onkin niin jäykkä polkea että lämmin tulee vaikka polkisi verkkareissa. Lapsena ajelin pappa-tunalla raidallissa jurpoverkkareissa yli 20 asteen pakkasessa. Kumma, miten kylmään tottuu.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Baclava ja putkikauluri kunniaan:)

Hankin männä kesänä merinovillaisen putkikaulurin ja tästä tais tulla ikuisuus teema ja tuntu että olisin käyttänyt sitä ikäni.
Meinaan etten hetisilleen tiedä monipuolisemmin käytettävää päänsuojaus rättiä/vaatetta. Tätä ennen pidin satunnaisesti keinokutuista, mutta näissä, kuten kaikissa muissakin vaatekappaleissa mua ärsyttää niiden nopea hajun imeminen joka ei häivene tuuletuksilla. Päinvastoin, tuntuu että pintyy vain ajansaatossa.

Koko villaisilla on tosiaan tuo herkkä kulumis ominaisuus, mutta luulen että sen yli päästäisiin jos otettaisiin vanhat menetelmät eri villalaaduille ja käytettäisiin pidempi ja paksumpi päälivilla ja karva (niissä roduissa kuin sitä vielä on) näihin kulumis alttiisiin paikkoihin vaikka sitten tupla varmistuksena.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Voihan tuo olla, että keinokuituiset päällysvaatteetkin osaavat hangata tuon merinovillan nopeasti puhki. Se on oma arvioini.
Pitäisi kokeilla tuota täysvillaista sarkaa. Sen voi lisäksi käsitellä vettä paremmin hylkiväksi.
Se kaamea haju keinokuituvaatteissa on kanssa itsellä ruvennut haittaamaan. Eipä silti että omaan nenään, mutta riistan...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Arwi · Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329

joustojouni · Joined: 27 Aug 2010 Posts: 183 Location: turku

ei mikää ihme et noit liitupiippui löytyy jatkuvasti jokapuolelt mis joku ikinä on ollukkaa jos niit on pidetty tollee ku ylimmäs ekas kuvas neo meinaa aika haurait ne varret.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Horace Kephart (1862-1931) oli vaatetuksessa samoilla linjoilla Malloryn kanssa. Housuiksi hän suosittelee lyhennettyjä molskihousuja (ympäri vuoden) ja niiden alle villakankaiset säärystimet. Yläruumiin peitoksi hän laittaisi Mackinawista (eräänlainen villakangas) tehdyn paidan ja nahkatakin (ei märälle kelille). Jalkaan Kephart suosittelee normaaleja sukkia ja nastakenkiä.
http://www.archive.org/details/campingwoodcraft00kephrich

pyssymies · Joined: 19 Dec 2008 Posts: 808 Location: Ikaalinen

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Douglas Mawsonin vaatetus Etelämantereen valloitusta varten v. 1912 muistuttaa yllättävän paljon Malloryn vastaavaa; villaa alla ja puuvillaa tuulensuojana. Mawson kertoo kirjassaan mielipiteensä muiden tutkimusmatkailijoiden käyttämistä turkiksista:
http://www.gutenberg.org/ebooks/6137

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Abbotin kirja on hyödyksi kun valitset tai suunnittelet metsästysvaatteita. Toinen mainio kirja on Hugh Cottin "Adaptive coloration in animals" (1957).
Concealing-coloration in the animal kingdom; an exposition of the laws of disguise through color and pattern: being a summary of Abbott H. Thayer's discoveries (1909)
http://www.archive.org/details/cu31924022546406

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

No HUH, millaisen eepoksen linkitit:)
Kaavailin joskus erääksi lopputyökseni eläinten näköaistiin ja siltä suojautumiseen pohjaavaa kirjoitelmaa, kunhan löydän sitä varten keräilemääni sivustoa yms. muuta materiaalia niin linttailen tännekin.

Mutta tuon kirjan kuvitus noudattaa itselläni samaa haltioitumista ja siitä roikkumista jota saan ihmetellessäni terraarioissani asustelevia maa- ja pensas koppakyitä, yms. matosia. Väritykset kaikkine varjostuksineen ja häiveineen on itelleni jotain todella uskomatonta ja silmää hivelevää.

Samaa nautintoa jota saa vaikka pyyn, koppelon, lehtokurpan, tms. linnun höyhenpeitettä tutkaillessa. Puhumattakaan selkeästi värikylläisistäkin linnuista, jotka nekin muuten saattavat ja osaavat kadota ympäristöönsä todella hyvin, kun tilanne niin vaatii.

Mutta vielä tuosta vaatetus jutusta: Paljon on myös eroa siinä onko se tarkoitettu miten raskaaseen liikkeeseen ja millaisella kuormalla.
Toinen on kylmyyteen asteittainen tottuminen, myös yleisen vastustuskyvyn muassa, joka on voinut olla tehokkaampaa noina menneinä aikoina, koska lapset ovat saaneet sairastaa rajummin, joka on vamasti vaikuttanut loppuelämän vastuskykyynkin.

Sitten tulee vielä ruskea rasva. Alkuperäis kansoilla se ei ole välttämättä kadonnut mihinkään, muille sen kiertymiselle pitää antaa aikaa ja sen mukaisia olosuhteita. Tuosta yhden kerroksen pukeutumisesta olen nähnyt jonkun dokkarinkin jostain netistä. Siinä länsinaamainen mies, joka liikkui jonkun alkuperäisporukan mukana oli todella mielissään asusta ja sen toimivuudesta. Myös lämpimänä pitävyydestä.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Kantolaitteeksi tuli mieleen kolme eri vaihtoehtoa: kantokehys, kontti tai niiden välimuoto. Kolmas esine eli "metsästäjän eväskontti" on itselleni aivan uusi muoto.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+kansallismuseo/SU4976%3a71

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+kansallismuseo/SU4522%3a103

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Kulttuurien+museo/SU4810%3a152

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Tässä on mielestäni muuten aivan mainio asuvalinta (vrt. Brahean sinettiin), mutta hatun tilalle vaihtaisin hupun, lukan tai kuukkelin.
Lehtinen, I et all. 2008. Rajantakaista Karjalaa. Kulttuurien museo, Helsinki. Sivu 27.

Iivana · Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen

Hieno kuva Martti. Se huppumainen päähine on karjalankielellä ćakkulakki. Pitäisi olla museoituna ainakin yksi kappale. Tietääkseni Suojärveltä. Se on ihan saamelaisten luhkan näköinen. Siitä löytyy jostakin kirjastakin kuvitus.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Vilhjalmur Stefansson suosittelee kirjassaan "Arctic Manual" (1944) käytettäväksi kahta sisäkkäistä rukkasta pakkassäällä. Sisimmäinen tulisi tehdä mieluiten yksivuotisesta karibusta ja toinen yksi- tai kaksivuotisen koipinahasta. Sisimmäisen karvat ovat kokonaan sisäpuolella ja ulommaisen ulkopuolella lukuunottamatta kämmentä ja peukaloa. Rukkasten tulisi yltää ainakin ranteeseen saakka tai pidemmälle riippuen takista.

Kirjassa käsitellyistä turkiksista kirjoittajan mukaan kaikkein paras on karibun turkki, toisena ehkäpä jääkarhun tai koiraeläinten vastaavat. Stefanssonin mukaan majavasta tehty peski kestää moninkertaisesti käyttöä karibuun verrattuna, mutta on painavampi. Kaikkein huonoin turkiseläin on napajänis.