Jousi

[Jakke]

Moi!

Oltiin Jounin kanssa kisoissa eilen ja puolivälissä pihlajapyssyni kolmeksi kappaleeksi. Onneksi ei sattunut mitään. Yksi kaveri oli nähnyt jousen ulkopinnassa halkeaman, mutta minä en sitä tiennyt.
Olen säilyttänyt sitä kotonani lattialla piilossa katseilta. Valmistumisen jälkeen, noin 3-4 vuotta sitten, en ole sitä koskaan käsitellyt ollenkaan, otin vain mukaan ja lähdin ampumaan. Pyssyllä en ole paljoakaan ampunut enkä siinä muitakaan vaurioita havainnut. Yleensä pihlajajousi on minulla hajonnut vatsasta käsin, mutta kaikki näytti hyvältä.
Tiedän, että tein kaikki mahdolliset mokat, mutta nyt kysynkin miten jousi kannattaa säilyttää (ulkona, esim katoksessa?) ja miten sitä kannattaa huoltaa. Kun olen pyssyn aikoinaan valmistanut, laitoin siihen Ikäheimon ohjeiden mukaisesti pellavaöljyä ja mehiläisvahaa.

Jakke Lehtinen

[Tuomo]

Ikävä tapaus, kuten aina. Mutta oliko sinulla varajousi, pisteet olivat kuitenkin aika hyvät?! Sanoisin, että tässä tapauksessa kyse ei ollut jousen säilyttämisestä ja huollosta, vaan pikemminkin siitä, että jousi on "elänyt" valmistumisensa jälkeen. Vaikka tilleri olisi ollut jousen valmistuessa kohdillaan, puu elää silti jatkuvasti, joskus enemmän, joskus vähemmän. Veikkaan, että sisällä on ollut joskus talvella "liian" kuivaa ja jouseen on vain yksinkertaisesti tullut halkema, samoin tilleri on elänyt. Minulla on yksi pituusammuntajousi, jolla olen ampunut vain Kuralassa. Ekana vuonna tilleri kunnossa, seuraavana vuonna tilleri aivan pielessä. Tai voihan olla ihan yksinkertaisesti, että jousella oli ammuttu liian vähän, jotta se olisi asettunut. Toisin sanoen, tilleröinti oli tavallaan kesken. Puujousissa on vähän sitä ongelmaa, että ennakolta ei voi oikein tietää, tuleeko kohtalokas vika ilmi tilleripuussa, 10, 100 vai 1000 laukauksen jälkeen. Lisäksi, sinun tapa ampua on voinut muuttua vuosien kuluessa, silläkin on merkitystä (vedon pituus, pidon kesto, ote kahvasta). Ja arvaanpa, että menikö alalapa? Vai peräti molemmat?

Juu ja jousta ei säilytetä ulkona... Jos pitäisi joku yleispätevä ja hyvä säilytyspaikka mainita, se lienee sängyn alla, edellyttäen toki, että mahdollinen hallitus luvan myöntää.

[Jakke]

Se meni poikki alalavasta kahvan alapuolelta syiden pituussuunnassa, eli teki kaksi pahannäköistä terävää viistettä + irtopala. Syyt eivät menneet aivan suoraan kärkeä kohti, mikä tietenkin heikensi jousta. Mutta koska jousen ulkopinta oli ulointa lustokerrosta, pidin sitä erittäin vahvana. Oletan siis, että ulkopinta oli kuivunut ja sen myötä haljennut jo ennen kisan alkua. Kun rasitusta tuli tarpeeksi, se sitten ratkesi. Tästä ajattelen, että halkeaminen olisi tapahtunut jo aikaisemmin. Sama juttu kuin jos ostaa akustisen kokopuisen kitaran / viulun ja päästää sen talvella liiaksi kuivumaan. Niitähän säilytetään laukussa ja laitetaan kostutin mukaan.

Itse kisassa oli tuuria, Anneli ampui myös HB:llä, Wäinämöisellä, ja vaihdoimme vauhdissa. Vaikka se oli minulle ja nuolilleni "varsinaisessa vireessä", sain loppukierroksella paremman tuloksen kuin ensimmäisellä.

Jotenkin nyt jälkeenpäin tuntuu siltä, että pihlajapyssy oli ollut lopuillaan jo jonkin aikaa, mutta en huomannut sitä ammunnan aikana. Epätarkaksi voisi joku kutsua moista. En kuitenkaan ole sillä ampunut kovinkaan paljon vuosien aikana, ehkäpä muutaman tuhatta laukausta.

Miksi Tuomo olet sitä mieltä, että puupyssyä ei kannata säilyttää ulkona?

Jakke Lehtinen

[Tuomo]

Puujousta ei säilytetä ulkona ihan samasta syystä kuin vaikkapa akustista kitaraakaan ei säilytetä halkovajassa. Ulkona ilmankosteus on lähes poikkeuksetta melko korkea, joka johtaa siihen, että puukin on liian kosteaa. Ei jousipuuta turhaan kuivata kunnolla! Välillä syksyllä kelit ovat sellaiset, että kuivakin puu homehtuu todella pian ulkona. Auringon UV-säteily tekee tuhojaan. Lämpötilan vaihtelut vaikuttavat. Ja niin edelleen. Laita se puujousi vain sinne sängyn alle!

[Jakke]

Niin, mutta siellähän se oli. Jos siis säilytystapani oli oikeaoppinen, jää jäljelle joko jousen huoltamattomuus tai sitten luonnollinen hajoaminen, mihin minun on hieman vaikea uskoa, joskaan poissuljettua sekään ei ole. Olisiko pitänyt vahata / öljytä sitä useammin? Tämäkään ei vaikuta todennäköiseltä syyltä koska jousi oli periaatteessa melko kuivassa koko ajan. Itse kisakin pidettiin sisällä. Eihän vahaaminen varsinaisesti vahvista puuta, kai pikemminkin suojaa kosteuksen muutoksilta. Itse teoretisoin, että talvikausi kuivassa huoneilmassa on halkaissut puun jo ennen käyttöönottoa.

Merkillisiä ovat,

Jakke Lehtinen

[heikki]

Pintakäsittelyhän ei estä jousen kosteusmuutoksia, minkä Tuomo vastikään tieteellisellä pieteetillä raportoi omassa ketjussaan. Minun tulkintani on, että jousi oli vaan kuivunut liian kuivaksi, ja sen tilleröinti ynnä sisäänajo oli tavallaan vielä kesken. Niinpä siinä oli sitten alalavassa sellainen kohta, jossa rasitukset menivät yli sietorajan. Räks. Tätä puoltaa sekin, että hajoaminen lähti vedosta eikä puristuksesta - liiallinen kuivuminen kai ei heikennä niinkään puristuslujuutta?

[Tuomo]

Syy hajoamiseen: halkeama jousen selässä.
Syy halkeamaan: virhe puussa, jonka syntyä edesauttoi liian kuiva ilma sekä mahdollinen lievä epätasapaino tillerissä.
Syy virheeseen: joku on potkaissut puun kylkeen kovalla pakkasella ja runkoon on tullut pakkashalkeama.
Syy pakkaseen: negatiivinen NAO-indeksi
Syy negatiiviseen NAO-indeksiin: Ilmastonmuutos
Syy ilmastonmuutokseen: ...

[joustojouni]

veikkaisin aikavarmasti syyks huonoopaskaajousta-se katkokohta oli noin 30sentin matkal syiden mukaan selässä,ne syyt meni selän poikki silleen et siin oli max pituus se30cm jos sitäkään.se mikse rasahti just tollon oli varmaan ihan tuurii et yleensä kesti ensmäiset 30+treeni nuolet.ei tos oo mitää ihmeellist joskus rasahtaa ja niinku jakke näytti tosiampuja vaihtaa lennost,jakke veti yhen viiden nuole sarjan kokeilunomaisesti ja siitäki laskettii pisteet ja loput meniki nappiin.

[Ari Rantala]

Katkeamisen perimmäistä syytä on vaikea arvailla mutta tuosta säilytyksestähän on puhuttu aiemminkin. Paras tapa olisi varmasti tarkoitukseen valmistettu kaikki olosuhteet ideaalisiksi tasaava humidori. Sen puuttuessa olen itse säilyttänyt jousiani ulkorakennuksessa. Lämpö hieman vaihtelee, kosteus on suht tasainen ja ovat seinähyllyssä lappeellaan suojassa uv-säteilyltä.

Käyttöjouset ja nuolet ovat tuulikaapissa jossa on vuoroin lämmin ja kylmä. Aina kun ottaa käyttöön jonkun hieman pidempään "lepäilleen" jousen on pieni jännäys siitä miten se kestää ja taipuu. Sängynalustasta minulla on sellainen käsitys, että olisi hieman liian kuiva säilytyspaikka.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[Jakke]

Moi vielä,
On toki selvää, että aivan tarkkaa syytä ei varmaankaan löydy. Minua itseäni eniten ja ainoastaan harmittaa se, että ei olisi tarvittu paljonkaan että olisi tapahtunut iso vahinko. Jousen pätkät olivat todella terävät. Jos se olisi tullut jonkun ampujan silmille, en sitä antaisi itselleni anteeksi. Lisäksi HB- luokka joutuisi välittömästi silmätikuksi myös jatkossa. Onneksi vahinkoa ei tapahtunut, mutta opiksi täytyy ottaa.

Jakke Lehtinen

[Rakonczay]

Uskon että mulla kahden jousen pettämiseen on vaikuttanut suuresti se että jousen säilytystilan ominaisuudet muuttuivat hetkellisesti paljon. Molemmilla kerroilla jousi oli 2-3 päivää huomattavasti tavallista kosteammissa oloissa. Tavallisestihan ne ovat kuivassa sisäilmassa. Kun jousia myös käytettiin kostuneina kisoissa, niin ne eivät kestäneet muutosta.

Tästä syystä arveluttaa osallistuminen perinteiseen Visbyn pitkäjousikisaan. Jousta joutuisi säilyttämään kosteissa oloissa, ja huonoa jousta ei kannattaisi ottaa mukaan. Toisaalta kisan säännöt on siitä hölmöt että ne mahdollistaa Falcolla ampumisen. Erikoispalkinnon saa paras yksipuinen jousi. Ei edes paras LB laminaatti. Lisäksi kisan säännöissä vaaditaan kärkien niittaamista...

[Tuomo]

Ranen arvelut voivat pitää kyllä paikkansakin, varsinkin jos jousilla on ammuttu paljon erityisoloissa. Mutta, jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu! Tee matkahumidori: paksu muovipussi, johon jousi mahtuu, sekä perään sopivaa suolaa, jolla suhteellinen kosteus pussin sisällä on vaikkapa 40%. Pussin ilmatilavuus on pieni, jolloin suhteellinen kosteuskin tasoittuu nopeasti. Tästä on ollut aiemminkin juttua, eikä se tuon monimutkaisempaa ole. Jos oikeasti kiinnostaa, niin voin etsiä sopivan suolan. Eri asia, mistä sitä sitten saa.

Ja jos mennään vielä enemmän aiheen ohi, niin veikkaan erikoispalkinnon voittajaksi marjakuusilonkkaria...

[jousipata]

Raconz... mainitsit kärkien niittaamisen. Miten ja mitkä kärjet? nuolten kärjet vai jousen kärjet vai molemmatko? En ole koskaan ennen kuullutkaan moisista niittaamisista ja vielä kisavaatimuksena...

Niin aiheesta yleistoteamus, että rutikuiva puu katkeaa helpommin kuin hitusen kostea suhteessa ympäristöön, mutta liian kostea taipuu eli myötäkäyristyy helposti. Tästä päättelen, että jousen säilytysolosuhteet olisivat hyvä olla mahdollisimman samankaltaiset kuin kisaolosuhteet mielellään pari viikkoa ennen kisaa tai käyttöä.

Kuten joustojouni myös jo sanoi luultavinta, että puussa oli vikaa, joka vain tuli esiin pahalla hetkellä.
_________________
tzoinnngggg...

[Simo Hankaniemi]

Joskus jousi nyt vaan hajoaa, eikä siihen tarvita mitään erityistä syytä. Jos jousi on ollut normaaleissa huoneoloissa ja hajoaa käytössä, se on ollut paska jousi. Hyvin tehdyn puujousen pitäisi tuo kestää ilman mitään erityistä olosuhteiden säätämistä. Sekin on mahdollista, että jousta on jännitetty hieman enemmän kuin sen realistinen vetopituus olisi. Välttämättä tuo ylivenytys ei näy heti, vaan vasta ajan kanssa voi tapahtua tällaista. Pitkä pitovaihe voi myös vaikuttaa sen, että jousi hajoaa, jos se kamppailee aivan kestävyytensä äärirajoilla.

En usko, että jousen hajoaminen aiheuttaa mitään sellaista vaaraa, minkä vuoksi asiaa pitäisi erityisesti pelätä. Minulta on vuosikymmenien aikana hajonnut muutama tusina jousta, eikä siitä ole mitään vaaraa ollut. Mutta voihan ammeeseenkin hukkua, jos on oikein huono tuuri.

[Smirkelimies]

[jousipata]

[patis]

Olen samaa mieltä Simon kanssa. Ihan turha alkaa miettimään mitään spesiaalimpia jousihumidoreja ja säilytyspusseja.

Oliko kyseisessä pihlajajousessa korkea crowni? Itsellä paukahti yksi varsin pyöreäselkäinen pihlaja ja luulen, että se olisi pitänyt decrownata niin olisi kestänyt. Ilellä oli pihlajan kanssa samanlaista ongelmaa, oli tullut jo kohtalainen halkeama mutta sai sen decrownaamalla pois.

[jousipata]

Se on heikkoa mikä ei kestä!
_________________
tzoinnngggg...