Jousi

[Mahe]

Olen nyt ammuskellut noilla tammipyramideillani vuorotellen, ja minua on alkanut askarruttaa, mikä mahtaa vaikuttaa eniten siihen että lähestulkoon samanlaiset jouset ovat luonteeltaan niin erilaisia.

Ensimmäinen on siis 31-paunainen ja "puhdas pyramidi", ts. lapojen kärkiä ei ole erikseen kavennettu vaan lavat kapenevat tasaisesti. kärjen leveys nokin kohdalla on jotain 15mm:n luokkaa.

Toinen on taas 33-paunainen ja otin kärjistä viimeiseltä n. 10-15cm:ltä puuta pois sen verran että ihan kärki kapeni nokin kohdalta vajaaseen 10 milliin.

tammipyramidi 2 heittää selvästi äkäisemmin, koroa pitää ottaa 20m:n matkalla alle puolet siitä mitä ykkösellä.

Kumpi mahtaa vaikuttaa tuohon eroon enemmän, kärkien kevennys vai pari paunaa?

[Simo Hankaniemi]

Veikkaisin, että kärkien kevennys. Mutta muuttujia voi olla muitakin. Toinen jousi saattaa olla vähemmän myötäkäyrä, esimerkiksi. Sentinkin ero tässä suhteessa voi antaa erilaisen tuloksen. Tärkeintä kuitenkin, että molemmat jouset toimivat. Pienet erot ärhäkkyydessä ovat melko yhdentekeviä ainakin lyhyehköillä ampumamatkoilla.

[Mahe]

Settiäkin noissa on saman verran millien tarkkuudella.

Eihän tuolla merkitystä sinänsä ole, pääasia tosiaan että nyt on kaksi toimivaa jousta. Näitä juttuja vaan alkaa miettimään kun sen jousen on itse tehnyt, että mistä johtuu mikäkin piirre. Jos vaikka saisi ideooita seuraavaan väkerrysprojektiin.

[Martti Auer]

Ruotsissa duunaavat ja puunaavat tuollaisia 33-36 paunaisia usein lasikuituvahvisteisia ikkunaleikkauksellisia LB-jousia, että niissä olisi mahdollisimman paljon heittoa alumiininuolilleen etupäässä, jotta näiden ei tarvitsisi niin vahvaa jousta jännittää ja ehkä että näillä olisi tähtäykselle aikaa, siinä on joku ns. kevennys ja ammuskelevat aika paljon vakiomatkoilta, lyhyiltä matkoilta, 18-20 m; niin eihän siinä silloin välttämättä niin kovin vahvaa jousta tarvitakaan, kunhan se vain yltää sinne maalitauluun asti, ampuen fitatauluja tahkoten jatkuvasti 6x36 nuolta, laskien pisteitään. Ne ei saanut niitä yksipuisia kestämään, jolloin siirtyivät lasikuituvahvisteisiin tai laminaatteihin ja jokaisella jousiammuntakerholla vaikuttaisi olevan oma asiantuntemus asiasta, kyllähän nämä kilpailevatkin toisiaan vastaan, että nämä eivät ole saaneet asiaa yhden puun alle, mutta en mä ole pyrkinyt heitä opettamaankaan asiassa.

Tietysti pyrkivät silloin saamaan välineensä optimiin, eikä se varmaan huonoakaan tee, jos nyt haluaa osuakin johonkin ja tietää että miten jousi käyttäytyy ym, eikä tee vain jotain sinne päin, niin ei se mun mielestä mikään huono idea ole tietenkään.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Juri]

Kevyemmät kärjet liikkuvat nopeammin.
Käsitärskyäkin tulee vähemmän, mikä tarkoittaa sitä että energiaa ei jää niin paljoa jouseen tärisemään vaan siirtyy nuoleen.

[Juha]

Itselläni ainakin on muodostunut tavaksi ajaa se viimeinen 15 senttiä pyramidijousten kärkiä selvästi kapeammiksi mitä se tasainen pyramidimaisuus kärkien osalta olisi. Oon joskus digivaa-alla laskeskellut grammojakin kun oon ns duunaillut muuten valmista pyramidijousta ja loppuosien kavennuksella, siis kärkien oon saanut pois muistaakseni 12 grammaa painoa. Se on jo lastunkin määrässä ihan kiva kourallinen. Mitä se sitten tehoissa tekee, en tiedä laskennallisia arvoja, mutta mielestäni sen huomaa jousen heitossa kyllä.

Oon miettinyt että pitäisi ajaa ne kärjet sellaisiksi pyöreähköiksi tikkumaisiksi, eli ottaa kaikki turha sieltä pois ja tehdä vaan jänteeseen sitten tavallisesta poikkeava kiinnitys jotenkin niin että jänteen saa siihen tikkuun ilman nokkiuria, jos hokaatte mitä ajan takaa. Kärjet näyttää ainakin tuollaisissa 45-50 paunasissa lankku pyramideissa kestää hyvinkin kapeina.

[Tuomo]

Kärkien painon vaikutuksesta oli muistaakseni TBB I:ssä jotain juttua. Mutta kuten sanottu, kevyempi parempi.

Voit testata sitä hyvin teippaamalla kärkiin vähän lisäpainoa ja katsomalla, miten osumapiste muuttuu. Toki kronollakin voi testata, jos sellainen on.

[Juri]

Olen ajatellut asian niin että jos kärjistä saa vaikka sen 12 grammaa pois, niin nuoli lähtee kuin olisi kenties saman verran tai ainakin puolet kevyempi. Kuusi grammaa kevyempi nuoli kyllä lähtee saletisti kovempaa kuin painavampi.
En kuitenkaan oikeasti tiedä kuinka asia on, osaisikohan joku viisaampi kertoa?

[Kuhmon Ahma]

Jousen nokit ei liiku nuolen kanssa yhdensuuntaisesti, joten tuskin tuo ihan noin yksinkertainen juttu on
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..