| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
 Posted: 16.08.2008 21:37 Post subject: Mitä puuta viljellä jouseksi |
 |
|
| Ari Rantala wrote: | | Quote: | | Välillä käy kateeksi näitä etelärannikon kavereita! |
No ÄLÄ!
Perkele kun siellä kasvaa saarnikin ja on Metsäekologianlaitoksen mukaan vieläpä tammivyöhykkeen yleisin jalo lehtipuulaji.
| Quote: | | Saarnen luontainen levinneisyysalue rajoittuu lähinnä Pori - Kalvola - Hattula - Hollola - Sippola linjan eteläpuolelle . Sen pohjoispuolellakin se menestyy melko hyvin suotuisilla kasvupaikoilla aina III-menestymisvyöhykkeen pohjoisrajalle saakka. Tämän pohjoispuolella saarni kärsii huomattavasti halloista sekä ankarista talvista. Tornio-Kajaani linjan pohjoispuolella saarnet jäävät, talvivaurioista johtuen pensasmaisiksi. Kovina pakkastalvina, talvehtimisvaurioita esiintyy II- ja jopa I- vyöhykkeelläkin (Raatikainen 1988). Eniten saarnia esiintyy Lounais-Suomen saaristossa ja rannikolla ns. tammivyöhykkeellä, missä se on yleisin jalo lehtipuumme. Muualla se ei muodosta metsiköitä, vaan kasvaa yksittäispuina tai enintään pieninä ryhminä. |
|
Yks pienen peltokappaleen metsitys olis tehtävä ja oonkin aatellu että johonkin kulmaan laitan piruuttani jousipuita tulemaan. Pellon viljavuus on suht hyvä, vois siinä joku jalopuukin juur pärjätä jos ei halla pane, hirvet syö tai hirmumyrsky revi juurineen! 
Aika monta jossia. Ja parhaassakin tapauksessa oon jo toinen jalka haudas kun niistä alkaa steiviä saamaan!
Millanes jalava on jousipuuna? Se näyttäs kirjalähteiden mukaan pärjäilevän jopa V-vyöhykkeellä! |
|
| Back to top |
|
 |
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 16.08.2008 22:33 Post subject: |
|
|
Jos tarkoituksena olisi viljellä jousia, eikä tukkeja, niin puut voisi hankkia kortistevalikoimasta, sillä jos kasvatat tukkikokoon, niin tarviit jälkikasvua, jolla on samat harrastukset. Myöskin 150-200cm taimista ehkä näkee aikovatko ne kasvaa suoraan. Tietenkin kovin monen tollaisen laittaminen maksaa.
Kasvua voisi ilmeisesti lisätä lannoittamalla parin vuoden välein. Puista voisi myös karsia alaoksia, tietekin puuta voisi yritää pieneä jopa vääntää suoraksi tai haluttuun muotoon esim nelos-nelsesta tehtyillä tukikepeillä.
Jousen voi tehdä yllättävän ohuestakin puusta ja tarvittaessa kahdesta palasta kahvaliitoksella joten kaksi alle metrinkin hyvää palaa voi riittää.
Pari ideaa: (ei mietitty kovin tarkkaan.)
Tuohituomi (??)
Suomenpihlaja
Ruotsinpihlaja
Amerikanpihlaja
Runko-orapihlaja
Mustamarjaorapihlaja
Isotuomipihlaja (julmetun hitaasti kasvava?)
Tyrni
Mustaselja
Kultasade
Keltakoivu ( vyöhyke2)
Fraxinus pennsylvanica, punasaarni (IV)
Quercus robur, metsätammi (IV)
Marjakuusi tulee ensimmäisten joukossa mieleen, mutta ollakseen hyvää
se vaatii hitaan kasvun, lisäksi se tuppaa kasvamaan venkuraksi ja oksaiseksi suomessa.
Syreenit ovat kylä hyviä jousipuita, muta vuosirenkaiden paksuuden perusteella kasvat äärimmäisen hitaasti...
Käsitääkseni jänikset rakastavat jalavia sekä omenapuita, joten noiden kanssa voi olla odottaa ongelmia riippuen paikasta. Lisäksi jos puu tuottaa hedelmiä voi sen teurastaminen olla vaikeampaa...
(Rosacae on muuten pahasti yliedustettuna edellisessä listassa.) Lisäksi en ole laittanut pähkinäpensasta ja muita yleisiä puita mukaan listaan...
Pakko sanoa:
| Quote: | | Puuihminen, näyttäisi siltä, että karvashikkori <Carya cordiformis> olisi kestävin (JK: kylmän kestävin) ja yksi 3-4 hikkorilajista, joita voidaan ajatella viljeltävän maassamme. Vyöhykesuositus on Ia mahdollisesti Ib (mahtaako olla voimmassaolevia vyöhykkeitä) siis kuitenkin vain maamme lounaisimmissa osissa. |
http://puutarha.net/keskustelut/messages/796/1124.html?983049052
http://www.ahosentaimisto.fi/index.php?mode=categories&cat_id=8
Lammi näyttäisi olevan vyökkeellä IV
 |
|
| Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku
|
| Posted: 16.08.2008 23:45 Post subject: |
|
|
Täällä päin Suomea esim. tuomi ja jalava kasvavat parhaillaan niin nopeasti (12 mm lustot), että jousipuusadon voisi korjata kevyesti kymmenen vuoden odottelun jälkeen. Melkein kaikki puut tykkäävät haaroittua ja levitä ennemmin kuin kasvattaa suoraa, oksatonta runkoa jos ne kasvavat avoimella paikalla jossa valosta ei ole kovaa kilpailua. Texasin osagefanaatikotkin istuttavat värimulperitaimensa metsiköihin, jotta niistä saadaan jousipuuta eikä pensasaitaa.
Kultasade on bueno puu kaikin puolin, mutta kärsii pahoja vaurioita pakkasessa ja on jänisten suurinta herkkua. Hengissä pitäminen voi käydä työlääksi.
Tuomas-nimellä kulkeva hovijasmikelajike kasvaa nopeasti isoksi (5-metriseksi, parin tuuman vahvuisista varsista saa jo kuinka jäykän jousen tahansa). Sitä minä istuttaisin. En tosin tiedä pärjääkö se Pohjolan perukoilla Lammissa asti  |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 17.08.2008 11:02 Post subject: |
|
|
ite en pidä puhetta/uutisointeja ilmastonmuutoksesta joutavina.
kun tätä tapahtuu niin myös kasvuvyöhykkeet siirtyy samalla.se ei oo välttämättä mikään lineaarinen muutos,vaan tuo todennäköisesti mukanaan myös epäsäännöllisyyttäkin.alkaaen sää olosuhteista tauti invaasioihin,yms...
http://www.metla.fi/tapahtumat/2004/futureforests/
http://www.metla.fi/julkaisut/mt/2005/944-koko-julkaisu.htm
musta tuo on mielenkiintoinen julkaisu,vaikka toiselta puolen metlaa kuuluukin;että puuntuotto voi lisääntyä sadalla prosentilla...)
liekkö jokin krapula sutkaisu?
puu pitkäikäisenä oliona,sidottuna paikalliseen kasvuympäristöönsä omaa rajatummat liikumis mahdollisuudet olosuhteiden tullessa niskanpäälle.
ite kyllä istuttelen harvakseltaan puun silloin,toisen tällöin.
näillä puheilla varmaankin sitten hovijasmiketta seuraavaksi:) |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 17.08.2008 11:15 Post subject: |
|
|
| jkekoni wrote: | | Jos tarkoituksena olisi viljellä jousia, eikä tukkeja, niin puut voisi hankkia kortistevalikoimasta, sillä jos kasvatat tukkikokoon, niin tarviit jälkikasvua, jolla on samat harrastukset. Myöskin 150-200cm taimista ehkä näkee aikovatko ne kasvaa suoraan. Tietenkin kovin monen tollaisen laittaminen maksaa. |
Pläntillä on jo vähän luontasta koivua ja mäntyä pajukon seassa. Aukkopaikkojen täydennykseksi olen aatellut lisätä koivua ja mahdollisesti lehtikuusta. Jousipuita/pensaita voisi laittaa myös. Taimikkohan on joka tapauksessa perustettava paljon tiheämmäksi mitä tulevat tukkipuut kasvavat. Hyvin perustetussa riittävän tiheässä metsän taimikossa pitäisi muistini mukaan olla vähintään joku parituhatta tainta hehtaarilla, tukkimetsässä 300-500 runkoa. Jousipuut olisi luontevaa korjata talteen harvennusvaiheessa suht pienikokoisena. Niitä ehtisin kyllä itsekin varmasti hyödyntämään!Tukkipuiden korjuu jää kyllä tuleville sukupolville. :)
| Quote: |
Kasvua voisi ilmeisesti lisätä lannoittamalla parin vuoden välein. Puista voisi myös karsia alaoksia, tietekin puuta voisi yritää pieneä jopa vääntää suoraksi tai haluttuun muotoon esim nelos-nelsesta tehtyillä tukikepeillä. |
Laatupuun kasvatuksen jalo aate on ollut lähellä sydäntäni siitä lähtien kun puu-alalle ryhdyin. Että kun hommaan ryhtyy niin tehdään se sitten perusteellisesti ja ihan sieltä alusta lähtien! Karsintaa olen tähänkin mennessä tehnyt männiköissä, koivukin kuulemma kestää kesä-heinäkuussa pienempien oksien leikkaamista, joskin homma on jo tarkempaa kuin männyllä jota karsitaan pitkän varren päässä olevalla oksasahalla. Koivu kun on erittäin lahonherkkä, olisi käytettävä esim. sekatöörejä tai vastaavaa että saa siistin leikkauspinnan ja kuori ei vahingoitu. Pihlajaa olen alkanut myös kasvattamaan jo vuosia sitten ihan puusepänpuuksi. Sitä kun on luontaisesti monenkin tyyppisissä metsissä ihan hyvänlaatuisia suoria vähäoksaisia taimia. Pihlajaa olen myös karsinut koivun karsintaohjeita noudattaen. Hyvällä kasvupaikalla pienen oksan poiston jättämä arpi umpeutuu parin kasvukauden sisällä ja toivon mukaan laho ei ehdi sisään. Tuota rungon suoristamista en ihan metsäpuilla ole kokeillut mutta en näe mitään syytä miksi se ei voisi toimia siinä kun koristepuilla/pensailla. Jaappanissahan ne vääntelee pieniä bonsaipuitaan väntyröiksi! Kasvavaan taimeen voisi varmasti vääntää vaikka rekurvit kohdalleen! 
Lannoitusta en ole tehnyt muuta kuin tuhkanlevitystä turvemaiden männiköille, mutta jousipuille voisi kyllä kokeilla pistemäistä lannoitusta.
| Quote: |
Pari ideaa: (ei mietitty kovin tarkkaan.)
Tuohituomi (??)
Suomenpihlaja
Ruotsinpihlaja
Amerikanpihlaja
Runko-orapihlaja
Mustamarjaorapihlaja
Isotuomipihlaja (julmetun hitaasti kasvava?)
Tyrni
Mustaselja
Kultasade
Keltakoivu ( vyöhyke2)
Fraxinus pennsylvanica, punasaarni (IV)
Quercus robur, metsätammi (IV)
Marjakuusi tulee ensimmäisten joukossa mieleen, mutta ollakseen hyvää
se vaatii hitaan kasvun, lisäksi se tuppaa kasvamaan venkuraksi ja oksaiseksi suomessa.
...
Lammi näyttäisi olevan vyökkeellä IV |
Niin on Honkajokikin missä siis ne omat maat ja mannut sijaitsee. Täällä Lammilla ei oo kun rivarin takapiha eikä sekään oma. Eikös noi kasvuvyöhykkeet perustu lämpösummakäyriin? (Näyttäisi myös vähän että toi vyöhykkeiden numerointi on vähä lähteestäkin kiinni, 'Käytännön puutarhurin' mukaan Lammi olisi vyöhykettä III!) Vaikka Lammi ja Honkajoki on samoilla käyrillä niin kyllä Täällä Lammilla metsät noin keskimäärin vaikuttaa huomattavasti rehevämmiltä kuin Honkajoella. Maaperä, kosteusolosuhteet ja kasvupaikkakohtanen pienilmasto vaikuttaa myös paljon. Ja niinku aiemmin mainitsin niin siellä Pohjois-Satakunnassa on lähinnä suota ja kuivaa kangasta. Jossain niiden välissä saattaa löytyä pieniä rehevämpiä viidakoita. Maasto siellä on tosi alavaa, suunnilleen jo samannäköstä kun Etelä-Pohjanmaalla, mikä lienee syynä suomaiden yleisyyteen.
Tulihan tossa jo vaihtoehtoja jousipuiksi. Kevätpuolella vois lähtee taimitarhoja koluaan. Tuukka on hehkuttanut tuomipihlajaa, sitä vois kokeilla. Marjakuusta en kyllä uskalla yrittää, etelämmässäkin kasvaa vähä heikon näkösesti. Ihan vaahteraa ja tammeakin ajattelin myös joitain kappaleita. Miksei vaikka omenapuuta. Katetaan jänösille herkkupöytä! Jos tulee luontasta tuomen tainta vastaan niin sitä täytyy siirtää myös parempaan kasvupaikkaan.
Niin ja se jalava kiinnostaa edelleen. Se kun näyttäisi myös menestyvän suht korkealla. Onko kellään kokemusta jousipuuna. Niitäkin on sitten vielä eri sortteja, vuori- ja kynäjalava olis isommat puut, joitakin pienmpiä lajeja lisäksi. |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 17.08.2008 11:26 Post subject: |
|
|
| Matti Matinpoika wrote: |
Niin on Honkajokikin missä siis ne omat maat ja mannut sijaitsee. Täällä Lammilla ei oo kun rivarin takapiha eikä sekään oma. Eikös noi kasvuvyöhykkeet perustu lämpösummakäyriin? (Näyttäisi myös vähän että toi vyöhykkeiden numerointi on vähä lähteestäkin kiinni, 'Käytännön puutarhurin' mukaan Lammi olisi vyöhykettä III!) Vaikka Lammi ja Honkajoki on samoilla käyrillä niin kyllä Täällä Lammilla metsät noin keskimäärin vaikuttaa huomattavasti rehevämmiltä kuin Honkajoella. |
Eipäs ollutkaan! Katsoin noi kartat tarkemmin niin on ne ihan samanlaiset. Ja Lammi on vyöhykettä III ja Honkajoki taitaa nippanappa olla IV. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 17.08.2008 12:20 Post subject: |
|
|
musta on kumma,että edes kasvillisuusvyöhykkeiden muutoksia ei tulkita minään...sitä kun on jo tapahtunutkin,ainakin dendrologien keskustelu foorumin mukaan.
tokihan vain muutos on pysyvää,mutta entä muutoksen nopeus?
tuossa olisi valmistakin tavaraa myynnissä:
Tammiston tila ja arboretum Karjalohjalla on myymässä kahta
taloa ja tontteja, sekä ilmoitettu on myös mahdollisuudesta ostaa
osuus tilasta/-90v arboretumista.Taloista toinen on "Kesälä", eli se missä
arboretumin perustajan, professori Gustaf Kompan puutarhurit aikoinaan
asuivat, toinen on tilaan kuuluva "Koivula", lähempänä Lohjanjärven
rantaa. Ilmoitus on myös tämänpäivän Helsingin Sanomissa, osa F, sivulla
21 otsikolla "Karjalohjalla myytävänä määräalatontteja".
josko tuo kiinnostaa,kuriositeettina..... |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 17.08.2008 14:08 Post subject: |
|
|
Jasmike on latinaksi <philadelphus>, Englanniksi Syringa (latinaksi <Syringa> on syreeni. Myös nimeä (Mock Orage) käytetään. Tätä ei pidä sekoittaa värimulperiin (Osage Orage), joka yksi nimi on myös (Mock Orage).
... Että näin saadaan nimet sekaisin, niin että fiksumpikin menee vipuun.
notaatio: (englanti) <latina>
Käsittääkseni Tuomipihlaja <amelanchier> (serviceberry) kasvaa äärimmäisen hitaasti ja 20 vuoden jälkeen on vain alle 2cm paksuisia puita. Vastaavasti noi kasvaa uskomattoman tiuhaan, joten 50 vuoden jälkeen voi kaataa useita jousia/neliämetri. (Tää perustuu mutu tarkkailuun porukoinen mökiltä tampereelta, korjatkaa jos tiedätte paremmin.) |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 20.08.2008 11:55 Post subject: |
|
|
Muuten vyöhykkeistä vielä. Vaarini viljeli useita 1. vyöhykkeen kasveja tampereella(III), joten noi vyöhykkeet ovat vähän suuntaa-antavia, joten ei kannata hätääntyä jos vähän menee yli.
Mitä toi tarkoittaa puun laadulle ja kasvuvauhdille, niin en osaa tarkaan sanoa. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 20.08.2008 15:25 Post subject: |
|
|
vyöhykkeistä vielä:
nehän on suuntaa antavia.tämän ohessa homma määräytyy paikallisen mikro ilmaston kautta.tällä tarkoitan nyt yksittäistä pihaa,jne...
eli talvella mm pohjoistuulilta puu/pensas aita suojaa,:vaikuttaa suoraan talvensietoon joka on varmaan suurin määräävä tekijä kun vedellään rajoja vyöhykkeille.tai no tietty valo ja lämpösummakin...
sitten on tämä muuttuva vyöhyke käsitys ja ilmastonmuutos:tästä on metlan jäsenlehdessä ollut mielenkiintoista polemiikkia,koska vähentyvä lumipeite saattaa itseasiassa heikentää puiden taimien talvehtimista,lunta kun tarvitaan pakkasilla suojaamaan maa kovilta roudilta,ja jos/kun lumipeitteen määrä vähenee noeammin kuin keskimääräiset talvi pakkaset.....on juuristo kovemmilla,lämpenemisestä huolimatta.
mutta tuolla on mikro ilmastosta/pien ilmastosta monipuolisemmin lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikroilmasto
...ei tosin paljoa ja käytännön toimet on jätetty kokonaan pois,mutta niitä löytää paljon vanhemmista puutarha/maatalous kirjoista.
-40 luvulta löytyy suomenkielinen,maanviljelijöille ja metsänkasvattajille vartavasten tehty mikro-ilmasto oppikirjakin. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 20.08.2008 15:26 Post subject: |
|
|
tampereella,varsinkin pispalan harju on kuuluisa kovista vuotuisista lämpösummistaan.siellä kasvaa moni eksoottisempikin pölli.
maasto muodot....... |
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 17.09.2008 17:28 Post subject: |
|
|
Jousipuun kasvatuksesta kiinnostuneet: tsekatkaapa www.arborsmith.com!
Kasvavan taimen muotoilu vastakaarijouseksi on pelkkiä pipanoita näihin luomuksiin verrattuna! :shock:
Myyräkanta on korkealla joten syysistutuksia kuulemma paree välttää tänä vuonna.
Muutamia tuomen vesoja olen istuttanut, se kun ei ilmeisesti jyrsijöille maistu. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 01.06.2009 08:21 Post subject: |
|
|
ERIKOISKASVIEN PÄIVÄ LAUANTAINA 6.6.2009
Paikkana on Billnäsin Taimisto, Billnäsin Puistotie, 10330 Pinjainen/
Billnäs
Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.
Luvassa Suomessa harvinaisten puiden, pensaiden ja perennojen
esittelyjä ja niiden kasvatusvinkkejä.
Esillä esim. laaja valikoima magnolioita (Magnolia), vaahteroita
(Acer), tammia (Quercus) sekä erilaisia amerikkalaisia ja aasialaisia
metsäperennoja. (mm. Arisaema, Glaucidium, Meconopsis, Uvularia,
Trillium)
Kasveja ovat esittelemässä asiantuntijat kuten:
Arno Kasvi (Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha) klo 14-17
Vesa Muurinen (Vakka-Taimi & Muurilan esittely- ja koepuutarhat) klo
11-15
Juha Ujula (hortonomi, aiheena Suomessa menestyvät Magnoliat) klo 9-18
Lisää tietoa tapahtumasta löydät osoitteesta:
http://www.billnas-rilax.com/sisalto/taimisto_etusivu.php |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
|
| Back to top |
|
|
Matti Matinpoika
Joined: 07 Jul 2008
Posts: 259
Location: Lammi
|
| Posted: 04.06.2009 17:52 Post subject: |
|
|
| toni wrote: | | Metsäasiantuntijat patistavat Suomea suosimaan sekametsiä nykyistä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Nykyään suurin osa suomalaisista metsistä on mänty- tai kuusivaltaisia, joista muut puulajikkeet pyritään karsimaan pois. |
Tähän ollaan perikunnan metsissä panostettu jo pitemmän aikaa. Isänikin on antanut luontaisen uudistamisen myötä syntyneen taimikon puulajisuhteiden pysyä harvennuksissa suunnilleen ennallaan. Ja yhden puulajin metsiköitä on lähinnä kuivat mäntykankaat ja suometsien hieskoivikot. Muistelen jo aikoja sitten lukeneeni tutkimuksista joiden mukaan sekametsät ovat keskimäärin terveempiä ja parempituottoisiakin kuin monokulttuurit.
Velipojan kanssa siirrettiin muuten eilen lisää tuomea paremmille kasvupaikoille. Sekaan laitoin syreeniä. Pieni 'jousipuumetsikkö' on siis hyvällä alulla. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 03.09.2009 14:13 Post subject: Kirgisian puita ja pensaita esitelmä Oulussa |
|
|
Yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopistosta pitää esitelmän Kirgisian puita ja pensaita. Tilaisuuden järjestää Dendrologian seuran Oulun kerho.
Tilaisuus on maanantaina 12.10.2009 klo 18.00 alkaen. Paikkana
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun toimipaikka, Uusikatu 46, luokassa 405 (4.krs).
Sisään tullaan Uudenkadun ja Albertinkadun kulmasta. Pihalla ei ole paikoitustilaa.
Kasvitieteilijät olivat kesällä 2009 matkalla Kirgisiassa, joten nyt on
ainutlaatuinen tilaisuus tutustua asiaan tuoreeltaan. Kannattaa siis tulla
kauempaakin.
Tervetuloa! |
|
| Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008
Posts: 862
Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
| Posted: 23.05.2012 03:58 Post subject: |
|
|
| Matti Matinpoika wrote: |
Niin ja se jalava kiinnostaa edelleen. Se kun näyttäisi myös menestyvän suht korkealla. Onko kellään kokemusta jousipuuna. Niitäkin on sitten vielä eri sortteja, vuori- ja kynäjalava olis isommat puut, joitakin pienmpiä lajeja lisäksi. |
kynäjalava ja varsinkin vuorijalava ovat yksi parhaista jousipuista, mm. turkkilaisjousissa ja englantilaisissa sotajousissa yli 100# - +200# käytetty marjakuusen ja muutaman muun, kuten värimulperin ja pähkinän ohella.
katoin vain ettei oltu vastattu.
_________________
tzoinnngggg... |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 15.06.2012 07:51 Post subject: |
|
|
"Pystykasvuiset kiemurat oksat, korkkiruuvimaiset versot, "
Kuulostaa unelmajousipuulta! |
|
| Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006
Posts: 499
Location: Riihimäki
|
| Posted: 15.06.2012 09:59 Post subject: |
|
|
| jkekoni wrote: | http://www.plantagen.fi/nettikauppa/puut/4f8465a97919b100010000a2/valeakaasia-tortuosa-http://www.plantagen.fi/nettikauppa/puut/4f8465a97919b100010000a0/valeakaasia-frisia-
Kasvuvyöhyke 1, joten helsinki-turku akselilla pitäisi kasvaa. En tiedä kasvatko puuksi vai pensaaksi, mutta 10 ja 12 m luvattiin korkeudeksi.
Miten mulla oli sellainen käsitys että kasvaa vain paljon etelämmässä...
Ai niin englanninkielinen nimi on Black Locust. |
Kyseinen puu oli Yhdysvaltojen Etelävaltioiden metsäintiaanien yksi suosituin jousipuu. Riittääköhän Suomessa kasvukauden pituus tarpeeksi paksuihin vuosilustoihin? |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 15.06.2012 11:01 Post subject: |
|
|
Tuota taisi olla Unkarissa riesaksi asti (kasvaa aika läpipääsemättömiä pöheikköjä), pitäisiköhän yrittää tuoda muutama jos ei värimulperia löydy.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
