Jousi

[Mangrove]

Kivimaa, E. 1948. Koivun taivutuksesta. Tiedoitus 54. Valtion teknillinen korkeakoulu, Helsinki.

[s. 39-40]
Päätulokset.
Koivun vannetaivutuksessa saatiin parempia tuloksia vesihaudonnalla kuin höyrykäsittelyllä; suhteellisen alhainen veden lämpötila (n. 70°) osoittautui lisäksi edullisemmaksi kuin 100°. Käsittelyajaksi riitti se aika, jona puu ehtii tulla tasalämpöiseksi, ts. saavuttaa hautomislämpötilansa.

Riittäväksi kosteudeksi, johon puu oli saatettava ennen hautomista, havaittiin puunsyiden kyllästymispistettä (n. 28-30 %) vastaava kosteus; tätä rajaa jonkin verran suuremmalla kosteudella saatiin vielä hieman parempia, mutta pienemmällä paljon huonompia tuloksia. Kuivatut, uudelleen kostutetut puut olivat käyttökelpoisempia kuin kaatotuoreet; varsin edullisia tuloksia saatiin, kun puut olivat ennen liuotutsta ilmakuivia. Kostutus on tietenkin suoritettava siten, että puut ehtivät saavuttaa sisältäkin, eikä vain pinnalta, vähintään 30 % kosteuden.

Koekeppien vuosirenkaiden suunnista oli tangentiaalinen edullisempi kuin radiaalinen ja diagonaalinen; aivan puun tyviosasta valmistetut kepit osoittautuivat taivutuskelpoisimmiksi. Pintapuolen asettaminen kaaren ulko- tai sisäpuolelle osoittautui samanarvoiseksi käytettäessä suurikokoisesta laatupuusta valmistettuja 2 cm paksuja taivutuskeppejä. Samoissa olosuhteissa ei myöskään havaittu arvoeroa aivan puun pinnasta ja syvemmältä otettujen keppien välillä.

Taivutettavan puun puristaminen mallia vastaan suuremmalla paineella sekä taivutusnopeuden lisääminen edistivät kumpikin taivutuksen onnistumista.
[...]
Taivutus onnistui tyydyttävästi vielä siinäkin tapauksessa, että taivutusmallin säteen ja puun vahvuuden suhde oli = 2, mutta selvästi huonommin, kun se oli = 1,5; mainittakoon kuitenkin eräiden yksityisten taivutelmien onnistuminen silloinkin, kun tämä suhde oli = 1.