Jousi

[Sarka]

Tervehdys,

voisiko joku asiantuntijoista ystävällisesti kiteyttää millainen on paras jousen nokin muoto/lavan kärki?

Onko massan vähentäminen jousen lavan kärjestä "minimiin" optimi?

Mikä tarkoitus sakaralla on? Vetopituuden lisääminen? Voidaan käyttää lyhyempää hyvää jousimateriaalia? Kumotaan myötäkäyryyttä?

Laitetaanpas liitteeksi kuva jousista

vasemman puoleinen pihlajaa 28" 63# oikean puoleinen tuomea 28" 37"

Pihlaja jousi heittää nuolta 170 askelta ja tuomi jousi 140 askelta samalla nuolella.

Miksi vain näin vähän eroa?

Jouset värjättu käävällä ja päällä mehiläisvaha


Terveisin
Sarka

[J Menna]

Sarka:

[Sarka]

Kiitoksia tiedoista ja vastauksesta!

Tuomijousessa oli virheettömämpi aihio jossa ei ollut oksia.
Pihlajassa vain toinen lapa oli virheetön, alalavassa on kaksi oksan kohtaa.
Pihlajajousen lavat ja vetojäykkyys jäivät tästä syystä ehkä liian suuriksi.

En aiemmin ole kokeillut pituusammuntaa. Odotukset vaan olivat korkealla tuon pihlaisen jousen kanssa suhteessa tuomijouseen. (63#28"/ 37# 28")

Pituusammuntanuoli oli perus kaupallinen halpa puunuoli. Ammuttaessa nuoli lensi hyvin, mutta näytti kaaren lopussa putoavan sitten lähes suoraan ylhäältä alas. Nuolet olivat melkein pystysuorassa noudettaessa.

Uusi pihlaja aihio on jo valmiina. Pyrin siinä muotoilemaan lavan kärjet/nokit paremmin.

Terveisin Sarka

[Smirkelimies]

http://www.manchuarchery.org/bows

Olen pohdiskellut myös tuota sakara-asiaa. Oheisilla Manchu-jousi -sivuilla kerrottiin että raskas isosakarainen jousi heittää suhteessa paremmin raskasta nuolta. Ja veto "pakaraan asti". Lyhyellä vedolla kevyellä nuolella sillä ei tee paljo mittään. Esim. sirompi turkkilainen puolestaan on tehty kevyemmälle nuolelle. Mutta kandee lukea itse, ko. sivuilla on vertailtu esim ottomaani- ja manchujousta. Paljo kivoja kuvia myös.


Jousiesi kantama voisi muuttua jos niille saisi tehtyä optiminuolet. Voi olla että tehokkaammalla jousella nuolesi on lähdössä lähes poikittain. Olen tehnyt läpäisykokeita omilla pyssyillä ja ainakin läpäisy huononee kovasti jos nuolet iskeytyy vinosti. Nuoli ei saisi olla myöskään painoltaan liian kevyt. kai.

[Sarka]

Tervehdys,
Kiitokset viestistä!
sakaraa olen pohdiskellut myös, kun nurkissa lojuu yksi lyhyt pihlaja aihio.
Sakaran mitoituksesta en tiedä oikein mitään, mutta tällä tietämyksellä olettaisin, että sakaran tulee olla oikealla kulmalla, pituudella ja oikean painoinen suhteessa jousen pituuteen ja tehoon nähden. Tiedä tuota? Toivottavasti joku asiantuntija voisi valaista asiaa.

Pituus ammunnassa edellämainituilla jousilla havaitsin että suurempi paunainen jousi heitti painavempaa nuolta pidemmälle kuin kevyttä.
Tästä ei tule kuitenkaan vetää mitään johtopäätöksiä, kun pituusammunta laukauksien määrää minulla on vain noin 20kpl.
Terveisin
Sarka

[Sarka]

Niin vielä nuo nuolien painot. Pituusammunnassa vertailu nuoli pihlaja ja tuomijousen välillä painoi noin 17g.

Pihlajajousi heitti kuitenkin vielä 35grammaista hieman pidemmälle kuin tuota 17grammaa painavaa nuolta?

Terveisin
Sarka

[Smirkelimies]

[Tuomo]

Juha tuossa jo totesikin olennaisimmat asiat. Eli ei ole olemassa yhtä optimia tai parasta ratkaisua, vaan se riippuu jousesta ja siitä mitä haetaan.

Lavan kärjen on oltava riittävän jäykkä, kevyt ja stabiili. Jos kärkeä keventää liikaa, se ei pysy enää jäykkänä. Jos taas kärkeä kaventaa liikaa, se ei pysy stabiilina. Käytännössä aina pitää tyytyä jonkinlaiseen kompromissiin. Toisekseen, jousenrakennuksessa optimin saa tietää vasta ylitettyään optimin rajan. Esimerkiksi kuinka paljon jousi kestää vetoa - sen saa tietää vasta jousen hajottua!

Sakaroiden tarkoitus on saada jousi varastoimaan vedossa enemmän energiaa kuin suora jousi. Enemmän energiaa vedossa -> enemmän energiaa nuoleen, mutta vain jos hyötysuhde pysyy hyvänä. Sakarat vaativat aika paljon puuta, jotta ne pysyisivät stabiileina, jolloin niistä tulee suhteellisen painavat. Tämä taas johtaa siihen, että sakarajousella kannattaa ampua painavia nuolia, jotta hyötysuhde pysyy hyvänä. Ja painavat nuolet vaativat jäykän jousen, jotta ne painavat nuolet ylipäänsä lentäisivät johonkin. Näin siis yksinkertaistettuna. Mutta raskas isosakarainen jousi ei silti heitä raskasta nuolta suhteellisesti paremmin kuin esimerkiksi suora ja siro jousi! Kärkien turha massa huonontaa heittoa ja hyötysuhdetta niin kevyillä kuin raskaillakin nuolilla.

Sakaroiden massa on myös syy, miksi suora, hyvin tehty jousi voi heittää nuolta paremmin kuin huono sakarajousi.

Pituusammunta on oma taiteenlajinsa! Ratkaisevaa on nuoli. Esimerkiksi poika, 8 vuotta, ampui alle 20-paunaisella jousella pituusammuntanuolta 129 metriä. Heikki on ampunut alle 30-paunaisella jousella yli 200 metriä. Toki jousella ja ampujalla on merkitystä mutta nuoli on tärkein.

Nuolen tärkein ominaisuus on se, että se toimii "täydellisesti" yhteen jousen kanssa. Eli nuolen jäykkyys pitää olla oikea. Toki kevyt nuoli on hyvä mutta keveys ei ratkaise kaikkea. Itse olen ampunut parhaan tulokseni painavalla, 380 graanin (noin 25 grammaa) painoisella nuolella - se on siis jo painava pituusammuntanuoli. 10 grammaa kevyemmät nuolet eivät lennä yhtä pitkälle, siitä huolimatta, että tuo painava nuoli toimii todella huonosti pituusammuntajousessani - se mutkittelee rajusti laukaisun jälkeen.

Toisin sanoen, mysteeriä kerrakseen - painava ja huonosti käyttäytyvä nuoli lentää pitemmälle kuin kevyt ja hyvin toimiva nuoli! Joten, kunhan palaset loksahtavat kohdalle, niin kyllä 300 metriä pitäisi ylittyä...!

[T. Manner]

Tämä menee hyt hieman ääneen ajatteluksi kun en ole syvempää analyysia aiheesta tehtnyt.

Otetaan vertailukohdaksi kaksi jousta, joiden vetopaino on sama. Toinen esim. perinteinen pitkäjousi ja toinen jäykkäsakarainen.

Jos katsotaan aivan kahvan vierestä niin siinä puu ei tiedä kumpi on kyseessä eli eroa ei ole.

Maksimi ero taitaa olla sakaran tyvestä hieman kahvaan päin.

Sakarajousessa elastinen energia keskittyy pienemmälle allalle kaaren ja (massaan).

Sakara muuttaa ymmärtääkseni vetovoimakäyrää hieman kuperammaksi eli "taljajousimaisemmaksi", joka tarkoittaa myös suurempaa sitoutunutta energiaa.

Sakaroissa on paljonkin järkeä sarvijousissa jos käytettävissä on vain suhteellisen lyhyitä sarvia, tällöin sarvi saadaan jatkamatta lyhyelle taipuvalle osalle.

Joku tarkoitus noilla ugrijousien sakaroillakin varmaan on, mutta en nyt kyllä osaa sanoa mikä.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Sarka]

Tervehdys,

voiko sakara "joustaa" tai jännittyä ja täten olla myös aktiivinen osa jousta?
Sakaran painosta näin saataisiin osa hyötykäyttöön.

Tämä on tullut mieleen, kun nuo sakarat ovat minusta aika pitkiä joissain kuvissa.

Tuntuisi aika järkevältä siinä tapauksessa ettei riittävän pitkää ja hyvää puuainesta ole saatavilla.

Terveisin
Sarka

[Sarka]

niin jatkan vielä tuohon edelliseen...
Olisiko hyvä sakara sellainen, joka olisi ominaisuuksiltaan kuin jousen lavan kärki?

[J Menna]

Sarka:

[Sarka]

Tuolla alussa aiemmin ihmettelin tuota pittuusammunta tulosta

"Pihlaja jousi heittää nuolta 170 askelta ja tuomi jousi 140 askelta samalla nuolella. " (pihlaja 28" 63# tuomi 28" 37#)"

Ammuin pituutta vaihteeksi samalla nuolella, mutta 50# ja 57# pihlajajousilla.

Tulokset 50 paunainen heitti 150 askelta ja 57 paunainen 160 askelta.

Jonkin verran oli vastatuulta.

Näyttäisi että paunat määrittelee kuitenkin kuinka pitkälle lentää samanlainen nuoli.

Nuolella toki varmasti suurin merkitys , mutta kait tämä jotain kertoo jousistakin.

Pituusammuntanuolena oli kaupallinen 17g painava nuoli.

Pitempiä kaaria, jos havittelee tällä nuolella on ilmeisesti siirryttävä eri tyyppisiin ja eri materiaalista oleviin jousiin joissa nopeampi heitto.

Pitkäjousista lyhyempiin jousiin ja alettava höyryttelemään vastakaaria, sekä tekemään jänneselkiä.

Terveisin
Sarka

[Kuhmon Ahma]

[Kuhmon Ahma]

[jkekoni]

[jkekoni]

Vain korealaisjousissa on käytetty taipuvia sakaroita.

Käsittääkseni kontruktion ongelma on että taipuvat sakarat tekevät jousen helposti epävakaaksi.

Ugrijousissa, eli pitkissä vastakäyrin sakaroin varustetuissa kaksipuisissa jousissa sakarat tuottavat kai vähän pehmeämpää loppuvetoa, mutta konstruktio vaikeutuu huomattavasti, eikä hyötyä saa nopeuteen verrattuna kevyihin suoriin päihin.

Syy näihin voi liittyä joko jousiporkkiin tai komposiittien apinointiin. (vrt valusaumat vasakirveskansan kivikirveissä)

[Jukka Koivusaari]

[Jukka Koivusaari]

[Sarka]

Minulle uutta tuo pituusammunta, mutta antaa jotain kuvaa eri jousista ammuttaessa samalla nuolella.

Nyt viikonloppuna koetin 65# pihlajajousella uudelleen pituutta jäykemmällä nuolella ja dacron jänteellä. Pituutta kaarelle tuli heti 20 askelta lisää.
Aikaisempi jänne venyi jonkin verran.

Nuolella iso merkitys pituusammunnassa varmasti.
Lähtönopeutta pitäisi saada lisää reilusti, pidemmille kaarille.

Kuinkahan paljon nopeampi heittoinen olisi bambu jousi?

Terveisin
Sarka

[pyssymies]

[heikki]

[Sarka]

Kaverini ampui 60# taljajousella samalla nuolella, samalla kertaa 100 askelta pidemmälle. Tästä juontuu tuo ajatus nopeammasta heitosta pidempään kantamaan.

Paljon on toki parannettavaa vielä tillerin ja lapojen nokkien suhteen.

T:Sarka

[heikki]

[Sarka]

kuvia pihlajasta ~65#

[Tuomo]

Niinhän se on, kuten edellä todettiin. Ei bambu mikään ihmemateriaali ole, vaan jousen suorituskyky riippuu jousen mallista ja mitoituksesta. Näkisin asian niin, että bambu (+ puristusluja vatsapuu) lujina materiaaleina sallivat mallin, joka kestää paremmin kuin vastaava malli vaikkapa pihlajasta. Siinä missä pihjalajousi viruu tolkuttomasti, bambulaminaatti ei välttämättä juurikaan viru. Bambu toimii siksi, että se kestää puristuslujan puun parina selässä.

Toinen tekijä on laminaattijousien mahdollinen esirasitus, jonka avulla materiaaleista otetaan irti "kaikki".

[T. Manner]

Nuolen nopeus on aika lailla kokonaan kiinni lapojen massan ja jäykyyden suhteesta. Kahdella saman vetopainoisella jousella kevyempilapainen ampuu nopeammmin.

Puulajien sisäisessä kitkassa ei taida olla paljon eroa, joskin se taitaa vähäisen virumisen lajeilla kuten bambu olla vielä vähän pienempi kuin yleensä, bambuhan taisi kyllä olla ruoho.

Viruminen sitten vaikuttaa kahta kautta, myötäkäyrä jousi on keveämpi kuin ennen settiä ja nopea viruminen pienentää vetopainoa vedon aikana.

Mitä nopeammin lavan joku osa liikkuu ammuttaessa sitä merkityksellisempi sen kohdan massa on.

Painavalapainen jousi ampuu painavia nuolia suhteessa paremmin kuin keveitä, mutta häviää aina kevytlapaiselle.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Sarka]

Kiitoksia vastauksista!

Eli liikenopeuden maksimoimiseksi lavan eri osien jäykkyys tulisi toteuttaa pienimmällä mahdollisella massalla haluttuun vetopainoon nähden.

Voidaanko tästä vetää johtopäätös että kahvasta ~10cm nokkiin päin lavan tulisi olla "tasasivuinen kolmio" poikkileikkaukseltaan.

Lavan ~keskikohdasta tasasivuista kolmiota leveämpi "silmä" joka kapenee nokkiin "vesipisaran/tasasuuntaisen kolmion tai ympyrän" muotoon poikkileikkaukseltaan?

Jokin muu, mikä?

Terveisin
Sarka

[T. Manner]

[Sarka]

kiitos vastauksesta!

Nyt alkaa olla kaikki eväät tehdä parempi jousi.

Uusi pihlaja jousi on työn alla. Samasta pölkystä kuin edellinenkin, joten ongelmatkin ovat samat. (kuvat pihlajasta ~65# 28")

Toinen lapa myötäkäyrä+paksut vuosikasvut, sekä syyt tahtoo kiertää pois lavasta ( pölkky leikattu liian juuresta)

Toisessa lavassa taas hieman vastakäyryyttä, oksia ja huomattavasti ohuemmat vuosikasvut.

Saa nähdä tuleeko tästä vertailunuolta pidemmälle heittävä jousi.

Terveisin
Sarka

[jkekoni]

Bambuvatsat ottavat enenmän settiä kuin puuvatsat. Selkien eroja en komnentoi, mutta käsittääkseni suurin osa setistä muodostuu vatsassa.

[Sarka]

Tervehdys,

ei tullut jousta, tuli pihlajasta polttopuuta.

Viimeistelyssä huomasin jousessa vatsapuolella kolme hiusmurtumaa.

Yritin tehdä ilmeisesti liian jäykkää jousta +60# tai aihiot ovat liian kuivia.

Toisessakin aihiossa ilmeni sama vika.

Samasta pölkystä olen aiemmin tehnyt jousia eikä murtumia ole vielä ilmennyt.

Kokeilin kuitenkin reilulla ylivedolla mistä jousi hajoaa.
Ei hajonnut murtumien kohdalta eli olisi kestänyt ainakin jonkin aikaa ampumista.

Terveisin
Sarka

[pyssymies]

...mistä noita nuolihyllyjä oikein tulee...?

[Ari Rantala]

[Sarka]

Tervehdys,

tämä on tiedostettu vaiva spinemato syö noi ikkunaleikkaukset. Silleen niitä tulee. Se on paha mato, pyrkii ohjaamaan nuoltakin jousen keskilinjaa pitkin.

Sain tartunnan aikoinani kun tein esimmäisen kunnon teräskaarilapaisen käsijousen. Vaiva hieman helpotti kun olin vuosia tekemättä jousia.

Laitetaanpas kuva liitteeksi nuolihyllystä. (kataja/vaahtera)

Millainen muuten on "foorumikelpoinen" jousi?

Terveisin
Sarka

[Tramppi]

Mikä tahansa luonnon materiaaleista tehty jousi kelpaa näytille foorumille, muotoilu saa olla mikä tahansa.
Teräslapa jousista en osaa sanoa mitä mieltä ylläpitäjät ovat..

[Ari Rantala]

[Sarka]

Tervehdys,

ikkunaleikkaus on minulla ollut siksi, että olen ajatellut voivani käyttää eri jäykkyydellä olevia nuolia.

Toiseksi hieman hirvittää ampua 60# + jousella kädenpäältä nuolta ,joka voi hajota kappaleiksi.

Toisaalta perinteiseen kahvaosalta läpitaipuvaan jouseen on helpompi löytää materiaalia, kun aihio voi olla lyhyempi. Jousi on myös käytössä kätevämpi.

Olisi hyvä kuulla kokeneempien mielipiteitä/kommentteja jousen kahvan muotoilun merkityksestä perinnejousissa.

Ps. tuosta teräslapaisesta jousesta ei ole tarkoitus laittaa kuvia. On aika kauan aikaa, kun se on tehty ja on aikalailla nyky lasikuitujousien näkoinen.

Terveisin
Sarka

[J Menna]

sarka:

[Lehtis]

Brittein saarilta tutussa ELB-mallisessa jousessa (English Longbow; vai pitäisikö oikeasti kutsua Welsh...?) jousen levein kohta selkäpuolelta katsottuna tulee olla kädensijan kohdalla. Jos siis haluaa tehdä "autenttisen" mallisen ELB:n, ei kahvaa saa kaventaa lapoja kapeammaksi. Jos se on kapeampi, ei yksi ELB:n perusvaateista täyty.

Kuten Menna tuossa maintsee, ELB:ssä on vielä kevyet feidaukset lapoihin heti kahvan molemmin puolin, jotta jousi säilyy aavistuksen verran läpitaipuvana myös kahvan kohdalla. Noilla vaatimuksilla kahvasta tulee jytkymmillä paunoilla melko paksu, eikä mitenkään siro, kuten monissa mainituissa eri maanosien jousimalleissa.

Aikanaan hankkimani 77-tuumaa pitkän englantilaisen Pip Bickerstaffen tekemän 70-paunaisen ELB:n kahvan ympärysmitta on n. 13 cm ja tuntuu aluksi jopa epämukavan krouvilta kouraani. Vertailun vuoksi nyt Hikiä IV:ssa käyttämäni 71-tuumaisen ja n. 75-paunaisen ELB:n kahva on pari senttiä hoikempi. Lyhyempi jousi mahdollistaa siromman rakenteen paunoista huolimata.

[Tuomo]

Esa, mitkä ovatkaan noiden jousien kahvojen mitat, leveys x paksuus? Virallisissa lonkkareissahan pätee 5/8 -sääntö myös kahvan osalta?

[Lehtis]

Sarka: Olen kohta 10 vuotta ampunut seiskalla alkavilla paunoilla pitkäjousivedolla, eli mitoillani jotain 28-29" suupielestä jousen selkään, eikä yksikään puunuoli ole toistaiseksi laukaistessa hajonnut. Ei hyllyltä eikä rystysen päältä ammuttaessa. Muista syistä lentoradan loppupäässä kylläkin... :-)

Pyörökepistä tehtyjen nuolien syyt tulee tietenkin olla suorassa koko nuolen matkalla, eikä tule ihan joka keppiä hyväksyä nuolen aihioksi. Vesanuolissahan tuo sääntö täyttyy muutenkin, mutta oksan kohtia tulee tietenkin välttää niissäkin.

Jousikädessä käytän kyllä varmuuden vuoksi suojaa käden päältä ampuessani. Suojana on ohut työhansikas, jossa sormet ja kämmenosa nahkaa ja kämmenselkä kangasta. Kesämallissa olen leikellyt etusormea lukuunottamatta hanskan muut sormet poikki ja joskus liimannut näistä saadun nahanpalan etusormen rystysen päälle lisävahvikkeeksi.

Hanskaan päädyin jo kauan sitten sen vuoksi, kun huomasin paljaalla kädellä ampuessani osumissa sivuhajontaa, joka johtui siitä, että hiukankin hionnut kämmen tarttui jouseen ja poka pyörähteli käden liikkuessa hallitsemattomasti laukaistessa. Hanskanahka toimnee "laakerina" pokan ja käden välissä, kunhan ei purista jousta kädessä, vaan muistaa pitää sormet höllänä vain sen verran kiinni, ettei jousi lennä käsistä laukaistessa.

P.S. Jos teet nuolihyllyn ja aiot joskus ampua jomman kumman isomman liiton LB-luokissa, leikkaus ei saa olla kovera, kuten nyt olet tehnyt, vaan aavistuksen kupera, eikä se saa mennä yli jousen keskilinjan, kts. kuva Falcon sivuilta.

[Lehtis]

Anteeksi näkyvä l-alkuinen kirosana tuossa kuvassa...

[jkekoni]

Kisasäännöt ovat tärkeitä jos ja vain jos aikoo kilpailla sillä jousella.

Perioodilla tunnettin bow ja crossbow. English longbow keksittiin muskettiaikana ja 5/8 säännöt ovat modernia hupatusta, tosin eivät täysin stetsonista vedettyä sellaista. Malli on järkevä lähinnä marjakuuselle ja virgiinian katjalle (erc). Sikäli sopii että Engelsmanneilla oli fetissi tohon marjakuuseen...

[Iivana]

[Iivana]

Muistinkin, että merkki oli Hatch ja malli Friskmaster.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Ari Rantala]

Meikä käyttää Berettan ampumahanskoja joihin on ommeltu vahvistukset sormille ja pokakäden puolelle. Nuolia ei ole hajonnut laukaistessa yhtään mutta sulituskin voi raapia ikävästi ja siksi haluan suojata käden. Ekat hanskat olivat jotkut ihan tavalliset nahkahanskat joihin ompelin sormivahvisteet. Nämä ovat ohuempaa nahkaa, rallihanskamaiset, ja kun merkki on tuo mikä on niin ihan perkeleen kalliit...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-