Jousi

[suomialex]

Näppäsin mökillä kuvia männyistä joissa mun mielestä kaiken järjen mukaan pitäisi olla sitä itseään. Kokemusta on kuitenkin vähemmän kuin näkemystä joten kaipaan viisaampien neuvoja. Kaikkia aio puita en aio tai voi kaataa tai tulee huutia. Mitkä vaikuttavat foorumin asiaa tuntevien mielestä yksilöiltä joissa olisi eniten potentiaalia muuttua staattisesta vertikaaliin pyrkivästä dynaamisen horisontaalisen liikkeen välikappaleeksi?

[suomialex]

jatkoa...

[suomialex]

jatkoa...

[suomialex]

jatkoa...

[Ari Rantala]

Sanoisin, että kuvien 0010 ja 0013 puussa lylyä on melko varmasti, kuvien 0015 ja 0016 tapaukset ovat rajalla. Muita epäilen suuresti.

Taputtele runkoa ja seuraa sen pinnan muotoa. Jos alapuoli on selvästi pulleampi niin se on sitä. Osa noista näyttäisi saaneen jotain hittiä ja olevan vinossa siksi. Jos osumasta on vain vuosi tai pari lylyä tuskin on ehtinyt muodustumaan riittävästi. Lylyn muodostuminen kestää useampia vuosia ennen kun sitä on tarpeeksi paksulti jousikäyttöön.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[suomialex]

voihan prkl... kävi vanhanaikaisesti. Eli kuvien numerointi on nyt 3-2-1. 6-5-4. 9-8-7. ja 12-11-10. Ottakaa nyt tosta sitten selvää...

[suomialex]

Nämä kaikki puut kasvavat kallioilla meren läheisyydessä saaressa ja sen takia ovat aikanaan päässeet vinoutumaan kun on ollut kovempi tuuli. Mökki on meillä n. 15 vuotta ja mielestäni kaikki nuo puut oli jo silloin vinossa kun äiti tontin osti.

[Iivana]

oma veikkaukseni olisi: 13,16 ja 18 mielestäni kokeilemisen arvoisia. Kuvista ei näe kuoren kierrettä. Tässä kirjoitustilassa ei voi esikatsella, mutta tuo 13 voiosi olla hyvä, jos tuota "epäsymmetristä" runkoa riittää trapeelliseen pituuteen. Toisessa samannäköisessä tuo potentiaalisen hyvän lylyn osa oli aika lyhyt. Nuo muut ovta vähän turhan loivasti kallistuneita, joskin nämä kaikkein "liekoimmat" rungotkaan ole parhaita.
Tämä siksi, että havaintojeni mukaan parasta lylyä muodostuu, kunhan puu on riittävästi kallellaan riittävän kauan, eli puu kasvattaa lylyä pitkään.
Mitä nuita olen ottanut, niin jos puu kallistuu hitaasti pikkuhiljaa pehmeällä alustalla (suo) niin lylystä ei tule niin tasaista (raitaa), jos liian loivasti, niin kasvusto jää ohueksi. Paikka on hyvä sinänsä, tukeva kallio.
Kuviosta tosiaan on hankala sanoa, mutta näet kyllä, kuinka kauan sitten puu on kallistunut. Lisäksi hyvästä lylystä on merkkina eliptisen-kolmoin muotoinen runko, ja massiivisempi kasvu ulkosyrjällä. Jos katsot, niin huomaat missä se suurinpiirtein loppuu.
Joudut sitä huonoakin raaka-ainetta ottamaan, koska vasta kuorittuasi, sahattuasi ja kuivattuasi näet oliko lopulta ahio hyvä.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[suomialex]

Menen tänään mökille halaamaan puita ohjeiden mukaan Merkkaan sopivat kanditaatit että ei talvella kaadu väärä puu.

[suomialex]

Noniin taas kotona. Kuljeskelin, mietiskelin, merkkailin. Kun saan rungot kaadettua niin miten olisi paras toimia? Kiiloilla halkaisu vaiko poikkisahaus? Ketjunteroitusviilaa ei kannattane jättää kotiin... Kaarna päällä muottiin vai ei? Kuivatus? Iivana olit kirjoittanut jo näistä muutten löytänyt nyt kun selailin foorumia.

Kiitos,
-Alex

[Iivana]

Halkaise moottorisahalla. Aloita keskeltä, jätä päät sahaamatta. Sahaa ne lopuksi poikki. Saha voi muuten jumittaa todella tiukkaan. Varo vastaiskuja. Nyt tarvitaan ruista ranteessa, huomaat, että lyly on huomattavasti tavallista petäjää painavampaa.
Sitten poista lylyä sisältävän puolikkaan reunoilta kantit pois. Ole varovainen, ettet sahaa liikaa, jos epäilyttää, niin ota kirveellä.
katso lylypuolikkaaseen keskilinja pituussuuntaan ja vertaa, että molemmin puolin on suurinpiirtein yhtä paljon puuta. Jätä kuori päälle.
Sulje päät (myös sivuiolta) liimalla, vernissalla tms. ettei halkea.
Kuivata säältä suojassa kuori päällä sahauspinta alaspäin. Älä säilytä vähänkään kosteita massivisia palasia liian kuivissa sisätiloissa ennen kuin ovat kuivaneet kunnolla, halkeaa pituussuuntaan todella kettumaisesti. Jos pienit vannesahalla, niin ota huomioon, että puu kiilaa sahausjäljen kiinni ja puu on todella pihkaista. Ennen kunnon kuivausta ja lämpökäsittelyä lyly venkoilee todella kovasti ilman kosteuden mukaan. Jos lylypuu on suorasyinen (niinkuin pitäisi) niin taipuminen poikittaissunnassa on minimaalinen. Lämpökäsittely hiukan vähentää tätä venkoilua. Tuollainen "kierosti" taipuva puu on huono jousessa, vaikka pala liimattaessa olisi suora, lyly elää aina vähän.
Tämä on minun näkemys asiasta, mulla ei mitään hirveitä taikatemppuja ole takataskussa. Varmaan tuotakin prosessia voisi parantaa. Tuo halkeilu on kaikkein suurin uhka, ja sitä ja vääntymistä vähentää kuori päällä kuivaus puolikkaana.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[toni]

Parempi myöhään kuin ei koskaan...
Näin kuvat vasta nyt.

Mä tuumaan lisäks edellisiin että pelkällä rungon osa kuvalla ei voi sanoa lylystä kauhiasti. Toki sitä kallellaan olevaan puuhun tulee jokatapauksessa, mutta ilman latvuksen kasvun mukana tuomaa tasapainottavaa, joko vahvistavaa tai poissulkevaa vaikutusta en lähtis kaataa puita huvikseen.

Metsästä pois kantelu ja sahailu voi olla jossain vaiheessa turhauttavaa, eikä se puukaan välttämättä innostu turhasta kaadosta...

[suomialex]

Vain kokemuksen tuoma tieto voi parantaa prosessia. Kokemusta siis pitää hankkia...

[suomialex]

Toni, miten latva vaikuttaa? Painava pöheikkö hyvä? Entä suoristuva kasvu niinkuin kuvan 0010 puussa jossa puu on lähtenyt kasvamaan kaaresta suoraksi ylöspäin taipumisen jälkeen? Tai tapaus jossa puu on kallistunut ja yläoksa on alkanut dominoimaan latvaa tämän surkastuessa toisarvoiseksi?

-Alex

[Ilkka Seikku]

Latvuksesta pystyy hyvin päättelemään että mitenkä pitkään on lylyä ehtinyt kehittymään. Jos latvukselta/oksalta kestää pitkään saada puu taas "tasapainoon, niin lylyä on voimakkaammin. Reilu mutka latvuksesa tai juurikin tuollainen oksasta alkunsa saanut kilpalatva kertoo jo paljon.
_________________
www.rautasarvi.fi

[toni]

Lisäisin vielä kasvun muassaan tuoman tasapainopisteen haun.
Eli kun runko on saanut joko luonnollisen latvuksensa, poikaoksansa tai muun alemman oksistonsa kautta korjattua, suorassa linjassa katsottavan tasapainopisteensä, loppuu lylyn tuottamisen tarve.
Eli puuhun kyllä jää aivan entisellään olevat mutkat ja kallistumat mutta se rupeaa kasvattamaan tasapainopisteen korjauksen jälkeen normaalia solukkoa lylyn päälle.

Koko puun kuvalla se meinais pystysuoran viivan piirtämistä tyven mukaisesti ylös. Puun rungon ja oksiston massan jakautumisella voi päätellä jotain rungon lylytilanteesta. Toki pakassa on mukana myös juuristo, omine kompensaatioineen ja tukineen, mutta se ei poista runkoon tulevaa kallistus/tukikasvun painetta.

Jos kompensoiva kasvu on jo tapahtunut niin tuolloin lyly täytyy hakea sen alta pintapuuta työstäen.
Ite en siihen jaksa lähteä, metsässä on sujuvamminkin prosessoitavaa puuta. Toivottavasti tuosta lenssussa kirjoitetusta kuvaelmasta on apua(;

Rungon suoruus on lisäks tärkee tekijä. Kuten mahdollisten lahojen oksantynkien etsiminen, tai niistä puun kaarnaan jättämien kasvujälkien kaavaillulta rungon pinnalta hakukin.

[suomialex]

Kävin kaatamassa yhden männyistä. Sen joka edellisissä kuvissa on nro. 0010. Kaatamiseen vaikutti se että tuon kyseisen häviäminen metsästä ei satu kovin pahasti äitini eli tontin omistajan silmään ja toisaalta ajatus siitä että en tusaa mahdollisesti parempia yksilöitä käyttökelvottomiksi kokemattomuuttani. Tällä hetkellä puut on suht viileässä vetoisessa paikassa työhuoneellani kaarna päällä ja liima päissä. Kuinka pitkä kuivumisaika on suurinpiirtein odotettavissa kokeneempien mielestä?

Kyllä sai muuten ketjua teroittaa tämän tästä! Viime kesänä sain sahata isoa tammenrunkoa ja tää mänty oli paljon vittumaisempi kun pääsi irroittamaan punertavaa aluetta vaaleasta.

[J Menna]

No on ahkio pullollaan puita. Toivottavasti ei pelkkää polttopuuta!

Ei kokemusta lylyilystä, mutta seuraan mielenkiinnolla tämän ketjun kehittymistä.

[suomialex]

Vaikka ei jousia tulisi niin tuollaiset käyrät puut on arvokkaita veistoksissa. Tavallisesti vedän tuolla pulkalla lapset päiväkotiin. Jäällä onnistuu tuollainen kiikkerän kuorman vetäminen ihan ok... Vähänkin kun tuli epätasaista niin oli pakko työntää ja pitää kuorma kasassa käsillä tai oli paketti kyljellään pulkan vieressä. Onko kellään muuten hyviä ahkion teko-ohjeita? Muovipulkka on vähän pieni ja kiikkerä.

[Ertsi]

Nyt upataan ketjua omalla kysymyksellä:

Miten noiden lylyjen kanssa pitää toimia, kun tuppaa tulemaan aika kaarevaa aihiota. Pitääkö noita taivuttaa tuoreeltaan suoraksi? Koko tuo liimaaminen toiseen puuhun ihmetyttää, miten onnistuu ellei puut ole liimauspinnoiltaan täysin tasaisia ja suoria .

Jonkun hyvän lylyvatsaisen jousen teko-ohjeen kyllä kaipaisi...

Saiko suomialex noista jousia aikaseksi?

[suomialex]

Sain aikaiseksi yhden n. metrin mittaisen jänneselystetyn lyhärin joka taipui aivan uskomattoman pitkälle suhteessa pituuteensa. Jousi meni pilalle tilleröinnin loppuvaiheessa koska en tajunnut että toisen lavan keskiviheilla oli suht iso pihkakupla lustojen välissä. Otin siitä kohtaa liikaa pois ja keppi TAITTUI vedossa. Minulla on valikoituja kappaleita joista aion yrittää jossain vaiheessa tehdä sarvettoman skyyttijousen kun inspis iskee... en ole tosin pitänyt asian kanssa kiirettä. Vaikka nuo kappaleet ovat tuolla kuvassa aika isoja niin en oikein saanut hyvää yhtenäistä slaissia taiottua esiin... luulen että nuorempi vinoon kasvanut puu olisi varmempi aihio. Puristuksen kesto lylyssä on kyllä aivan omaa luokkaansa, myös äärimmäisen pehmeä veto kuuluu ominaisuuksiin. Kun löytää sopivan aihion niin semmoisessa on kovan tykin ainekset, harmi vaan että tässä maassa suurin osa männyistä on semmoista höttöä että kelpaisi paskapaperiksi viilunakin.

[jousipata]

pitäisi olla mieluummin pohjoisen tiheäsyistä hitaasti kasvanutta mäntyä, sellaisen lylyä. pihkataskut ovat kyllä ovelia. voivat yllättää kokeneenkin.
_________________
tzoinnngggg...

[toni]

Kyl ainakin Turun suunnilta löytyy hyvää lylyä. Mut vähemmän tuollaiselle kasvutavalle sijaa on missään perustalousmetsissä...
Ite vetelen palat vannesahalla ja noista ylä/alapään, sekä sivujen jouto osista on ollut tapana sahailla niitänäitä ja samalla mahdollinen pihkataskuisuus tulee todennettua ainakin jollain tasolla.