Jousi

[toni]

Luvaton lainaukseni menee näin:

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/elava-jaanne/1074393

Elävä jäänne
12.7.2009 0:03 (*Päivitetty* 6.2.2012 10:45)

Metsälehmus on nykyisin ainoa Kuopion seudulla alkuperäisenä luonnossa kasvava jalo lehtipuu. Vähälukuinen lehmus esiintyy täällä levinneisyytensä pohjoisrajalla, vasta Keski- ja Itä-Euroopassa se muodostaa yhtenäisiä metsiä.

Suomen jalopuumetsiköt ovat metsälain nojalla suojeltuja, mutta Kuopion metsälehmukset eivät juurikaan muodosta lain tarkoittamia metsiköitä ja jäävät siksi vaille lain suojaa. Metsälehmus kasvaa luonnonvaraisena vain hyvillä kasvupaikoilla, pääsääntöisesti lehdoissa.

Kadunvarsien lehmukset ovat viljeltyjä puistolehmuksia, ne ovat metsälehmuksen ja Keski Euroopasta kotoisin olevan isolehtilehmuksen risteytymiä, joita ei tavata meillä luonnossa.

*Kuopion vanhat* puistot ovat oikeita metsälehmuspuistoja, komeita vanhoja metsälehmuksia ja jopa metsälehmuskujia voi ihailla mm. Kirkkopuistossa ja Snellmaninpuistossa, Väinölänniemellä ja Vanhalla hautausmaalla.

Erityisen komea metsälehmus kasvaa myös Rauhalahden kartanon puistossa ja luonnonvarainen metsälehmusmetsikkö niin ikään kartanon alueella Kiviniemessä.

Valtaosa Kuopion luonnonmetsälehmuksista kasvaa kuitenkin matalina yksittäisinä vesoina tai pieninä "pusikoina". Nämä pienet lehmukset esiintyvät yleensä sekapuustona muiden lehtipuuntaimien ja pensaiden joukossa, tällöin ne joutuvat helposti metsänhoidollisissa ja erilaisissa virkistysmetsänhoitotoimenpiteissä hakatuiksi.

*Metsälehmus* on ennen vanhaan ollut tärkeä käyttöpuu, tätä ilmentää lehmuksen toinen nimi niinipuu. Jo esihistoriallisesta ajoista aina 1800-luvun loppuun saakka on lehmuksen kuoresta saatava niini on ollut tärkeä köysien, säkkien, kalaverkkojen ym. raaka-aine.

Lehmuksen aiempaa merkitystä ilmentävät eri niini- alkuiset suku- ja paikannimet, mm. Niinimäki on yleinen paikannimi myös Kuopion seudulla.

Metsälehmuksesta käytetään joskus myös nimeä hevosenluokkipuu. Tämä johtuu siitä, että metsälehmuksen puuaines on kevyttä joustavaa ja sitkeää, se pitää helposti taivutetun muotonsa.

*Onneksi* metsälehmus on hyvin kestävä. Lehmus nimittäin uudistuu hyvin kantovesoista ja jopa maahan taipuneista oksista, sitä vastoin siemenestä tapahtuva uudistuminen on lehmuksella harvinaista.

Tästä syystä pienet vesat vain näyttävät nuorilta, oikeastaan ne ovat lähtöisin puuvanhuksesta, jonka kehitys on saattanut saada alkunsa muinoin itäneestä siemenestä.

Metsälehmusta voidaankin pitää jääkauden jälkeisen lämpökauden elävänä jäänteenä, reliktinä.

Soista saatujen siitepölynäytteiden perusteella on päätelty, että lehmusmetsiköt olivat lämpökaudella yleisiä.

Metsälehmus kukkii heinä-elokuun vaihteessa. Se on hyönteispölytteinen ja hyvä mesikasvi, jonka rungolla viihtyvät monet harvinaiset sammalet ja jäkälät, näin ollen lehmus pitää yllä poikkeuksellisen paljon luonnon monimuotoisuutta.

*On todennäköistä*, että ilmastonmuutos johtaa ilmaston voimakkaaseen lämpenemiseen ja sen myötä kasvillisuuden muutoksiin myös Kuopion seudulla.

Ilmastomuutokseen sopeutumiseen voi Keski Euroopan lehtimetsien lajistoon kuuluvalla metsälehmuksella olla merkitystä metsäpuuna.

Näin ollen kuopiolaisen metsälehmuskannan säilyminen täällä, alkuperäisillä kasvupaikoillaan olisi tarpeen.

Tästä syystä tulisi harkita kuopiolaisen metsälehmuksen käyttöä nykyistä enemmän myös puistopuuna.

*Risto Ihantola **KLYY:n sihteeri Kuopio*