View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
Smirkelimies

Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
|
Back to top |
|
 |
Smirkelimies

Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
|
Back to top |
|
 |
jkekoni

Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 14.11.2012 10:32 Post subject: |
|
|
Sana compound bow tarkoittaa sitten näissä komposiittijousta, sillä nämä ovat ajalta ennen taljajousen keksimistä. |
|
Back to top |
|
 |
J Menna

Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 15.11.2012 00:12 Post subject: |
|
|
Tuo Tufton Masonin kirja on perus hyvä.
Jotenki tykkään lukea kirjana. Ja siksi se on hyllyssä. |
|
Back to top |
|
 |
Smirkelimies

Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 15.11.2012 09:56 Post subject: |
|
|
J Menna wrote: | Tuo Tufton Masonin kirja on perus hyvä.
Jotenki tykkään lukea kirjana. Ja siksi se on hyllyssä. |
Oisko vinkkiä muista hyvistä?
Lueskelin sivuilta löytyviä jousenrakennuskirjoja. Vähä lyöpi kynsille kun oikeina jousipuina mainitaan vain lemonwood, osage ja marjakuusi. Hikkorikin on kirjoittajan mielestä vetoluja mutta muuten kyseenalainen. Enpä ole ikinä edes nähnyt "oikeaa" jousipuuta...
Toinen asia mitä jenkit näyttää korostavan on jännekorkeuden säätäminen erilaiseksi ylä- ja alalapaan. Meillä yleensä vaan yleisemmin mainitaan että heikompi ylös. Jenkit näyttää mittaavan jännekorkeudet tarkasti molemmista lavoista. Onkohan suomalaisten pyrkimys hakea täydellistä symmetrisyyttä siten tarkoituksenmukainen? |
|
Back to top |
|
 |
heikki

Joined: 09 Jun 2009 Posts: 1178 Location: Vantaa
|
Posted: 15.11.2012 11:12 Post subject: |
|
|
Smirkelimies wrote: |
Lueskelin sivuilta löytyviä jousenrakennuskirjoja. Vähä lyöpi kynsille kun oikeina jousipuina mainitaan vain lemonwood, osage ja marjakuusi. Hikkorikin on kirjoittajan mielestä vetoluja mutta muuten kyseenalainen. Enpä ole ikinä edes nähnyt "oikeaa" jousipuuta...
|
Tämähän oli juuri se harhaluulo, jonka kumoamisella mm. TBB1:llä ja Tim Bakerilla oli ratkaiseva rooli, ja jonka kumoaminen on osaltaan "modernin primijousiharrastuksen" taustalla: melkein puusta kuin puusta saa jousen, kunhan mitoitus on puulajille sopiva. |
|
Back to top |
|
 |
jkekoni

Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 15.11.2012 11:34 Post subject: |
|
|
1 1/4 leveä 50 paunainen lonkkari tehtynä "ei oikeista" puista yleensä katkesi. Hikkorista toimi, mutta otti 3" settiä.
Sitten luettiin toxophiluksesta, että marjakuusi on hyvää, muut huonoa. Eli asia tunnettiin jo keskiajalla. Euroopassa ei ollut osagea, ja lemonwoodia, joten johtopäätös oli oikea.
Looginen johtopäätös ei ollut tehdä jousta leveämmäksi ja ohuemmaksi, vaan että puu oli huonoa, jo muinaiset englantilaiset...
Asiaa toistettiin niin monessa julkaisussa, että siitä alkoi tulla totta.
TBB:n ideana oli torjua:
1) vain oikeat jousipuut sopivat
2) kauppallisesti kuivatusta puusta ei voi tehdä hyviä/toimivia jousia. |
|
Back to top |
|
 |
J Menna

Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 15.11.2012 18:49 Post subject: |
|
|
Aiemmin:
Quote: | Tuo Tufton Masonin kirja on perus hyvä.
Jotenki tykkään lukea kirjana. Ja siksi se on hyllyssä.
Oisko vinkkiä muista hyvistä? |
Tuolla jossain oli keskustelua kaikista primikirjoista, niin silkkaa inkkarikirjaa kuin jousikirjojakin...
En muista enää minkä otsikon alla.
Joudut nyt etsimään...
perushyviä on kymmenisen... kaksikymmentä... tai kuka mistä tykkää niin enempikin. |
|
Back to top |
|
 |
Simo Hankaniemi

Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 16.11.2012 00:34 Post subject: |
|
|
Usko siihen, että vain pari kolme puuta kelpaavat jousiin on tosiaankin vain englantilaisluulo, jonka yhdysvaltalaiset perivät. Intiaanijousipuolella on aina tiedetty, että jousia voi tehdä vaikka mistä puista, jopa pajusta. Saarni ja hikkori mainitaan aina intiaanijousten peruspuiksi, joista suurin osa oli tehty.
Englantilaisilla oli ongelmia myös marjakuusen kanssa, kuten voi lukea jo 1500-luvun kirjoituksista. Myöskään marjakuusi ei oikein sovi kapealle paksulle rakenteelle, tulee ryppyjä. Marjakuusesta tehdyt intiaanijouset ovat leveitä ja litteitä, eikä tiedetä yhtään tällaista jousta, jossa olisi ryppyjä.
Kapea ja paksu rakenne oli sikäli taloudellinen, että sillä tavalla sai minimimäärästä puuta maksimäärän jousia, jotka kestivät sitten sen mitä kestivät. Tämä oli keskeinen arvo, kun jousia tehtiin urakoimalla kruunun sotaväelle. |
|
Back to top |
|
 |
jkekoni

Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 16.11.2012 01:56 Post subject: |
|
|
Eikös joku heimo tehnyt jousia vain hikkorista? |
|
Back to top |
|
 |
Smirkelimies

Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 16.11.2012 10:00 Post subject: |
|
|
Simo Hankaniemi wrote: | Kapea ja paksu rakenne oli sikäli taloudellinen, että sillä tavalla sai minimimäärästä puuta maksimäärän jousia, jotka kestivät sitten sen mitä kestivät. Tämä oli keskeinen arvo, kun jousia tehtiin urakoimalla kruunun sotaväelle. |
Erittäin mielenkiintoinen tieto Simolta!
Tuukkakos se joskus mainitsi että pitkällä jousella on paljon parempi "voimakäyrä". Kuulemma raskas nuoli lentää pitkälle vain pitkällä jousella. En ihan täysin ymmärrä tuota voimakäyräasiaa, mutta ennenvanhaan jenkit ovat näemmä arvostaneet voimaa, kuvassakin peura joka on ammuttu 85 jaardista! Popen kirjan jouset ovat kaikki kapeita ja pitkiä.
Ja riistaa on ollut, yhdenkin reissun kuvauksessa mainitaan ammutun 30 peuraa. |
|
Back to top |
|
 |
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
|
Back to top |
|
 |
Simo Hankaniemi

Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 17.11.2012 21:53 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: | Eikös joku heimo tehnyt jousia vain hikkorista? |
En ole lukenut heimosta, joka ei olisi käyttänyt muitakin puita. Mutta jo sana "hikkori" tarkoittaa "jousipuuta", joten sekin kertoo puun suosiosta. Yleensä oli useampiakin vaihtoehtoja. |
|
Back to top |
|
 |
Simo Hankaniemi

Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 17.11.2012 22:03 Post subject: |
|
|
Smirkelimies wrote: | Simo Hankaniemi wrote: | Kapea ja paksu rakenne oli sikäli taloudellinen, että sillä tavalla sai minimimäärästä puuta maksimäärän jousia, jotka kestivät sitten sen mitä kestivät. Tämä oli keskeinen arvo, kun jousia tehtiin urakoimalla kruunun sotaväelle. |
Erittäin mielenkiintoinen tieto Simolta!
Tuukkakos se joskus mainitsi että pitkällä jousella on paljon parempi "voimakäyrä". Kuulemma raskas nuoli lentää pitkälle vain pitkällä jousella. En ihan täysin ymmärrä tuota voimakäyräasiaa, mutta ennenvanhaan jenkit ovat näemmä arvostaneet voimaa, kuvassakin peura joka on ammuttu 85 jaardista! Popen kirjan jouset ovat kaikki kapeita ja pitkiä.
Ja riistaa on ollut, yhdenkin reissun kuvauksessa mainitaan ammutun 30 peuraa. |
Raskas nuoli lentää pitkälle raskaalla jousella. Chingis-kaanin aikaiset mongolijouset eivät olleet erityisen pitkiä (lyhyempiä kuin nykyiset manchu-tyyliset mongolijouset), mutta kyllä niillä ammmuttiin riittävän raskaita nuolia riittävän pitkälle. Kun mongolit tulivat Eurooppaan, niin he laittoivat heti kättelyssä nurin kolme isoa ritariarmeijaa ja 12 pienempää. Englantilaisilla ei liene kuitenkaan ollut muita realistisia vaihtoehtoja jousten suhteen.
1900-luvun alun jenkit ampuivat usein pitkältä matkalta suurriistaa. Saalista tuli jonkin verran ja haavakoita vielä enemmän. Intiaanit ampuivat läheltä lähes laaki ja vainaa periaatteella. Jousimetsästyksen kehitys on sadan vuoden aikana edennyt pois jenkkityylistä ja kohti intiaanityyliä, eli ammutaan läheltä ja pyritään välttämään turhaa haavakoiden tekoa. Tämä siitäkin huolimatta, että välineet ovat muuttuneet radikaalisti. |
|
Back to top |
|
 |
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku
|
Posted: 15.12.2012 19:35 Post subject: |
|
|
Smirkelimies wrote: |
Tuukkakos se joskus mainitsi että pitkällä jousella on paljon parempi "voimakäyrä". Kuulemma raskas nuoli lentää pitkälle vain pitkällä jousella. En ihan täysin ymmärrä tuota voimakäyräasiaa, mutta ennenvanhaan jenkit ovat näemmä arvostaneet voimaa, kuvassakin peura joka on ammuttu 85 jaardista! |
Pätee ainoastaan vertailtaessa saman tyypin jousia eli tuossa yhteydessä yksipuisia jousia, sillä voimakäyrä ratkaisee, ei jousen pituus sinänsä. Jäykkyyden ollessa vakio yksipuisen jousen voimakäyrän alle jäävä ala on liki tyyten riippuvainen vetopituudesta. Pitkä veto varastoi enemmän energiaa per pauna ja se saavutetaan puujousen pituutta kasvattamalla. Kevyttä nuolta ammuttaessa eroa ei synny, tai se voi olla kumpaan suuntaan tahansa, mutta raskaan nuolen kanssa homma on selvä. Jos taiteellisuuden nimissä unohdetaan muuttujien vakiointi ja vertaillaan subjektiivisesti eri jousia samalla viivalla, jäykkä, lyhyt puujousi voi hyvinkin heittää raskaan nuolen kauemmas kuin kevyt, pitkä puujousi, mutta jäykkä, pitkä puujousi heittää raskaan nuolen kaikista puujousista kauimmas.
Komposiittijousilla on aivan eri realiteetit kuin puujousilla, sillä lyhyenkin komposiitin voimakäyrä on parempi kuin pitkän puujousen. Mongolien komposiittijouset olivat lyhyempiä kuin myöhäiset mantsujouset, mutta mongolijousen vetopituus oli yhtä suuri kuin pisimpien länsieurooppalaisten keskiaikaisten puujousten vetopituus ja voimakäyrä paremman muotoinen. Mantsujousen vetopituus puolestaan ylitti reippaasti kaikkien läntisten puujousien vetopituudet. Mongolijousen lyhyys ei todista mitään lyhyistä puujousista. Outputin suhteen mongolijousi oli kuin superpitkä, maagisen pulleavetoinen puujousi. |
|
Back to top |
|
 |
|