| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
J.J. Mikkonen
Joined: 26 Oct 2012
Posts: 35
|
 Posted: 02.02.2013 20:50 Post subject: Vastakäyrät kärjet |
 |
|
| Oon täsä höyrytelly jousiin vastakäyriäpäitä. Luin jostain että kärjet viiluttamalla saa vastakäyryyden myös pysymään. Oiskohan kellään havainnollistavaa kuvaa tahi muuta neuvoa? |
|
| Back to top |
|
 |
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 02.02.2013 21:31 Post subject: |
|
|
Minä olen paahtanut vastakäyrien kohdalta vatsaa hellan levyn päällä. Levy kutosella ja kaari päälle muutaman sentin päähän levystä, paahdetaan niin pitkään että lämpö tuntuu (jousen) selässäkin ja vatsa ottaa ihan vähän väriä. Vastakäyrän oikeamisen lämmityksen aikana voi estää laittamalla rautalangan nokista nokkiin selkäpuolelle.
Samalla tietysti voi ja varmaan kannattaakin paahtaa pihlajasta koko vatsa. Jotkut paahtaa silitysraudalla mutta minä tykkään enempi hellan levystä koska se on nopeempi eikä kaarta tartte koko ajan pitää käsissä. Paahdon pitäisi estää tai ainakin hidastaa oikeamista.
Voi olla että joku hikkori pitää vastakäyrää paremmin kuin esim pihlaja ilman viilutuksia. Jos alkaa viiluttamaan, niin ehkä kannattaisi vetää viilu koko pituudelle. Kova puu vatsassa estäisi puristusmurtumia. |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 02.02.2013 23:26 Post subject: |
|
|
| Sitten kun ehdin joskus kokeilla vastakäyriä kärkiä, ajattelin tehdä ne sahaamalla kärjen halki ja liimalla väliin ohuen viilun. Höyryttäminen, keittäminen ja kuivakuumennus ovat toisinaan vähän hankalia käyttää, eikä aina ihan ongelmattomia. Tuo ura+viilu on vielä kokeilematta. |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 03.02.2013 01:19 Post subject: |
|
|
Viiluista en tiiä. Mutta...
Jousen kärki ämpäriin, viikko, tunnin höyrytys ja muotiin. Kuivaat viikon. Toinen pää ämpäriin ja sama homma.
Helpointa ja parasta tämä on tehdä tietysti heti tuoreeseen puuhun niin mitää höyryjä ja upotuksia veteen ei tarvita.
Ekana päivänä maltilla pään taivutusta ja jos on mahdollista niin puolen tunnin välein hiljalleen kurvia lisäten. |
|
| Back to top |
|
|
J.J. Mikkonen
Joined: 26 Oct 2012
Posts: 35
|
| Posted: 03.02.2013 11:08 Post subject: |
|
|
| Tein taivutukset keittämällä hieman kosteaan puuhun. Onnistuivat hyvin. Juuri tuota Tuomon ideaa ajoin takaa, kokeillaampa kun seuraavan kerran taivutellaan. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 03.02.2013 11:17 Post subject: |
|
|
| J Menna wrote: | Viiluista en tiiä. Mutta...
Jousen kärki ämpäriin, viikko, tunnin höyrytys ja muotiin. Kuivaat viikon. Toinen pää ämpäriin ja sama homma.
Helpointa ja parasta tämä on tehdä tietysti heti tuoreeseen puuhun niin mitää höyryjä ja upotuksia veteen ei tarvita.
Ekana päivänä maltilla pään taivutusta ja jos on mahdollista niin puolen tunnin välein hiljalleen kurvia lisäten. |
Kumma juttu, mutta mulla on onnistunut niinkin simppelisti kuin höyryä tunti/tuuma, taivutus jotain pyöreää vasten (minä väännän pyöreää lasten pöydän reunaa vasten) sen aikaa että kaari jäähtyy hieman (alle minuutti) ja siinä se vastakurva on ja pysyy. Seuraavan päivänä paahto päälle. Olen pelännyt että kostea puu halkeaa jos sen heti tuikkaa kuumaan.
Joskus pidin höyrytettyä kaarta monta tuntia mutkalla, mutta näkyy pysyvän jo alle minuutin jälkeen. Jos taivutus menee vinoon, heti perään uusi höyrytys ja taivutus. En ole liottanut puuta ennen höyrytystä.
Eikös olis hyvä jos saa aikaseksi taipuvat vastakurvat? Nähtävästi siten voisi saada enemmän heittoa kuin jäykillä vastakurvilla? Tai pehmeämpää vetoa? Kaikenlaisilla viilutuskonsteilla tahtoo tulla jäyhää kurvaa ja rimiuskottavuus kärsii.
Varovainen varmaankin tekisi taivutus/paahtomenetelmistä rimatestejä ennenkuin alkais taivuttamaan jouskaa. |
|
| Back to top |
|
|
Kaunisvesi
Joined: 17 Apr 2012
Posts: 12
Location: Joensuu
|
| Posted: 05.02.2013 01:01 Post subject: |
|
|
| Tässä ketjussa on jkekonin hyvä kuva vastakäyrien viilutuksesta. |
|
| Back to top |
|
|
Jukka Koivusaari
Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232
|
| Posted: 05.02.2013 22:47 Post subject: |
|
|
Helppo ja siisti tapa jäykän vastakaaren viilutukseen on ns "Chuck Boelter"-vastakäyrä. ( TBB II )
Eli vastakaaren vatsapuolelle liimataan paksuhko valmiiksi käyristetty viilunpätkä. Varsinainen jousen lapa voidaan taivutettavasta kohdasta viilata silloin vaikka taipuvaa lapaa ohuemmaksi.
Vielä helpompi raaka konsti
- suorien lapojen päihin V-liitoksella jäykkä jatkopala.
Kestää vaikka ilman liimaa, kunhan sakara on liitoksen yläpuolelta vähän lovea paksumpi. |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 06.02.2013 12:14 Post subject: |
|
|
| Nyt on roisia perinnekäsityötä... |
|
| Back to top |
|
|
suomialex
Joined: 06 Mar 2012
Posts: 201
Location: Stadi
|
| Posted: 06.02.2013 14:46 Post subject: |
|
|
Mun silmään noissa on jotakin sakaroissa on jotakin perverssin kiihoittavaa...  |
|
| Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 09.02.2013 10:03 Post subject: |
|
|
Hmmmm, eikös viilu kärjissä kuitenkin tee kärjistä vääjäämättä täysin liikkumattomat/elottomat? Eli kärki ei silloin ilmeisesti taivu ollenkaan, tosin varmasti pitää muotonsa.
Ilmeisesti näitä kärkityyppejäkin on se ns staattinen ja työtä tekevä kärki?
Kerran olen tuota viilutusta kokelillut, mutta se kokeilu meni mynkään huonon puulaadun takia ja jousi paukahti staattisen kärjen alapuolelta, ilmeisesti rasitus siihen viilun päähän / taipuvan lavan alkuun muodostui liian suureksi.
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.
-- Old Chinese Poem -- |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 11.02.2013 00:36 Post subject: |
|
|
| Tämä Kekonin kummajainen olisi kiva nähdä kokonaan! |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 11.02.2013 01:29 Post subject: |
|
|
Poista viimeisen kauttaviivan jälkeinen osa...
Mut joo ihan hyvä idea, samalla voisi tutustua sunkin sarvijouseen ja muihin... |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 11.02.2013 22:56 Post subject: |
|
|
| Smirkelimies wrote: | | Eikös olis hyvä jos saa aikaseksi taipuvat vastakurvat? Nähtävästi siten voisi saada enemmän heittoa kuin jäykillä vastakurvilla? Tai pehmeämpää vetoa? Kaikenlaisilla viilutuskonsteilla tahtoo tulla jäyhää kurvaa ja rimiuskottavuus kärsii. |
Höyrytetyillä vastakaarilla on ikävä kyllä tapana oieta jos yhtään taipuvat. Muotonsa pitääkseen vaativat enemmän puuta kuin suorat kärjet, mikä taas lisää massaa. Varsinkin pidemmässä jousessa kärkien painon lisääntyminen saattaa syödä saavutetun edun. Paahtamisen avulla riittävä jäykkyys voidaan saavuttaa hieman vähäisemmällä massalla.
Taipuvat ja kevyet vastakaaret onnistuvat helpoiten laminoimalla taikka yllä kuvaillulla viilukikalla mikä on laminointia sekin. Primitiivitkin olisivat kenties mielellään sellaisia harrastaneet, mikäli heillä olisi ollut vedenpitäviä liimoja. |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 12.02.2013 12:11 Post subject: |
|
|
Vedenpitäviä mitä häh? Tarkoitat, jos heillä olisi ollut sahoja ja viilua.
Vain suomalaiset ovat kesineet, että jousen päitä pitää kastaa lumeen... |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 12.02.2013 17:38 Post subject: |
|
|
| ... tai metsästysretkellä voi sataa vettä. |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 13.02.2013 10:54 Post subject: |
|
|
| jkekoni wrote: | Vedenpitäviä mitä häh? Tarkoitat, jos heillä olisi ollut sahoja ja viilua.
|
Muistaakseni Tim Baker demosi, että jousenkärkien halkaisu ja sitten taivutus ynnä liimaus vastakurville on "paleokelpoinen" menetelmä vastakäyrien tekoon. Eihän siinä tosiaan vannesahaa tarvita, jos puu on todella suorasyistä ja laadukasta. Sidotaan suoran osan päättymiskohtaan tiukasti jännettä tahi muuta nyöriä. Halkaistaan lavan kärki kärjestä alkaen kiilaamalla aina tuohon sidokseen asti. Taivutetaan haluttu muoto. Kuivataan, liimataan, suojataan tarpeen mukaan nahalla tai tuohella tms. jne. Ja onnistuuhan se viilunpätkän tekeminenkin tarvittaessa hyvinkin alkeellisin työkaluin, mutta ei välttämättä nykyveistelijän kärsivällisyydella... |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 13.02.2013 11:11 Post subject: |
|
|
| Juri wrote: | | Smirkelimies wrote: | | Eikös olis hyvä jos saa aikaseksi taipuvat vastakurvat? Nähtävästi siten voisi saada enemmän heittoa kuin jäykillä vastakurvilla? Tai pehmeämpää vetoa? Kaikenlaisilla viilutuskonsteilla tahtoo tulla jäyhää kurvaa ja rimiuskottavuus kärsii. |
Höyrytetyillä vastakaarilla on ikävä kyllä tapana oieta jos yhtään taipuvat. Muotonsa pitääkseen vaativat enemmän puuta kuin suorat kärjet, mikä taas lisää massaa. Varsinkin pidemmässä jousessa kärkien painon lisääntyminen saattaa syödä saavutetun edun. Paahtamisen avulla riittävä jäykkyys voidaan saavuttaa hieman vähäisemmällä massalla.
Taipuvat ja kevyet vastakaaret onnistuvat helpoiten laminoimalla taikka yllä kuvaillulla viilukikalla mikä on laminointia sekin. Primitiivitkin olisivat kenties mielellään sellaisia harrastaneet, mikäli heillä olisi ollut vedenpitäviä liimoja. |
Luin jostain Archery Libraryn vanhasta oppaasta, että puulajien välillä on eroja siinä kuinka hyvin höyrytaivutus onnistuu. Hikkori on nähtävästi yksi helpoimmista taivuteltavista. Ehkä sen hartsit jotenkin paremmin jämii muotoonsa tms. Järkeen käypää olisi että kovat ulkolaiset puut pitäisi höyrytetyn muodon paremmin kuin esim pihlaja???
Meikän hikkorit on sen verran robusteja että paksu kaari varmaankin on syynä kurvan pysyvyyteen, siinä Juri on varmaan oikeassa.
Jänneselkäkin estää vastakurvan oikeamista ja sitä käyttämällä ainakin saa työtä tekevät kurvat. Tai vetäs sitä hamppua selkään, en o tosin kokeillut. Seuraavaksi voi kyllä pihlajassa mennä vatsa kuralle, tai pitää tehdä aika leveä vatsa. |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 13.02.2013 11:20 Post subject: |
|
|
| Käsittääkseni, ainakin teoriassa jäykät vastakaaret ovat paremmat kuin taipuvat. Vastakaarten etu on nimenomaan pienessä jännekulmassa täydessä vedossa. Jos ajattelee, että taipuva vastakaari oikenisi täysin suoraksi, niin eihän siitä saisi mitään etua - lyhyt jousi stakkaisi pahasti. Toisekseen, edelleen teoriassa, jäykkä vastakaari voidaan tehdä kevyemmäksi kuin taipuva. Kapea kärki on jäykempi ja kevyempi kuin leveä ja ohut. Toki ongelmaksi tulee stabiilisuus, joten vastakaaren pitää olla käytännössä aina leveämpi kuin suoran kärjen. Siksi se on poikkeuksetta myös painavampi. Ja tästä päästään siihen, että leveähkö vastakaari kannattanee tehdä niin ohueksi, että se juuri ja juuri taipuu, jotta jännekulma pysyisi pienenä ja massa kurissa. Tällaista pohdintaa, kokeillaan kun ehditään... Manner ja Koivusaari voisivat mieluusti kommentoida tätä! |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 13.02.2013 13:52 Post subject: |
|
|
| Tuomo wrote: | | Käsittääkseni, ainakin teoriassa jäykät vastakaaret ovat paremmat kuin taipuvat. Vastakaarten etu on nimenomaan pienessä jännekulmassa täydessä vedossa. Jos ajattelee, että taipuva vastakaari oikenisi täysin suoraksi, niin eihän siitä saisi mitään etua - lyhyt jousi stakkaisi pahasti. Toisekseen, edelleen teoriassa, jäykkä vastakaari voidaan tehdä kevyemmäksi kuin taipuva. Kapea kärki on jäykempi ja kevyempi kuin leveä ja ohut. Toki ongelmaksi tulee stabiilisuus, joten vastakaaren pitää olla käytännössä aina leveämpi kuin suoran kärjen. Siksi se on poikkeuksetta myös painavampi. Ja tästä päästään siihen, että leveähkö vastakaari kannattanee tehdä niin ohueksi, että se juuri ja juuri taipuu, jotta jännekulma pysyisi pienenä ja massa kurissa. Tällaista pohdintaa, kokeillaan kun ehditään... Manner ja Koivusaari voisivat mieluusti kommentoida tätä! |
Jos kattoo nykyajan lasikuituvastakaaria, niissä taitaa leveä ja ohut vastakaari taipua yleensä aikas paljonkin. Siksi olen luullut että taipuva on parempi. Mutta ehkä lasikuitujousen voi tehdä niin ohueksi että se käyttäytyy eri tavalla kuin puujousi. Otapa näistä selvää.
Olen yrittänyt järkeillä että taipuvalla vastakaarella saisi hieman samanlaisen saaton heittoon kuin heittokoneen varren huipussa olevalla köydellä, mutta voi olla että asiaa on mahdotonta päätellä oikein tällä tietämystasolla mikä meikeläisellä on. |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 13.02.2013 14:34 Post subject: |
|
|
| Tuomo wrote: | | Vastakaarten etu on nimenomaan pienessä jännekulmassa täydessä vedossa. |
Vaikka näin aina sanotaankin, minä en niele tuota ihan purematta.
Ymmärtääkseni stäkkäyksen osalta ei ole oleellista jänteen ja puun välinen kulma siellä lavan kärjessä, vaan jänteen ja nokista käden painepisteeseen kulkevan linjan välinen kulma. Ja vastakäyrän jousen parempi voimakäyrä syntyisi enempikin siitä, että vedon alkuvaiheessa se käyttäytyy ikään kuin olisi mittaansa lyhyempi ja käyrä siksi pomppaa heti alussa ylös.
Laskemaan en pysty ja testaamaan en lähiaikoina repeä, joten muutan käsitystäni myös hyvin argumentoidun lausuman perusteella...  |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 13.02.2013 14:59 Post subject: |
|
|
Heikki, hyvä huomio. Mutta mitä voimakäyrään tulee, niin sen suhteen ei kai ole juurikaan merkitystä, että onko jousessa jäykät vai taipuvat vastakaaret. Nythän oli juuri siitä kyse. Siksi olen edelleen sitä mieltä, että jännekulmalla on merkitystä.
Smirkeli heitti myös hyvän kommentin. Luulisin, että moderneissa vastakaarijousissa haetaan ennemminkin parasta mahdollista stabiiliutta kuin nopeutta. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 13.02.2013 19:46 Post subject: |
|
|
Mukkanuolen sivuilla lukee:
"Kaarien päissä sijaitsevan vastakaaren tarkoituksena on pehmentää vetoa ja lisätä nuolen lähtönopeutta. Nämä jouset ovat vakaita ampua ja nopeaheittoisia."
Pitihän se soittaakin Mukkanuoleen. Jousimaakari kertoi että reflex-deflex jousiin laitetaan refleksiä lapaan siksi, että saadaan handshokkia pois. Pitää siis erottaa ns. vastakaarijouskan lyhyemmät vastakaaret ja pidempi reflex-taivutus, niillä haetaan (kai yleensä) eri ominaisuuksia.
Lopputulema taisi kuitenkin olla semmoinen, että jokainen jousimalli on niin yksilöllinen ja kokonaisominaisuudet koostuu niin monesta pikku palasesta, ettei oikein voi tehdä kovin paljo yleistyksiä, mimmonen jousi on ampua, oli se sitten "vastakaari tai deflex-reflex".
En ollu oikea ihminen kyselemään asiantuntijalta aiheesta, joku paremmin asioista tietävä oisi saanut haastelusta enempi irti. |
|
| Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi
|
| Posted: 14.02.2013 09:34 Post subject: |
|
|
Tokihan firman sivuilla pitää aina kehua omia tuotteita!
Mutta miksi tai miten deflex-reflex-jousten lavan refleksi vähentäisi jousen tärähdystä (hand-shock)? Ko. jousimallin kädensijan defleksillä haetaan jousen ammuntatuntumaan vakautta. Lavoissa onkin sitten jo pakko olla refleksiä, jotta saadaan myös nopeutta.
Pitäisi keksiä hyvä suomenkieliset termit käsitteille reflex (koko lapa taipuu vastakaarelle) ja recurve (lavan vastakäyrät päät). |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 14.02.2013 12:33 Post subject: |
|
|
| Tuomo wrote: | | Pitäisi keksiä hyvä suomenkieliset termit käsitteille reflex (koko lapa taipuu vastakaarelle) ja recurve (lavan vastakäyrät päät). |
Entäs inuit jouset, deflex-reflex-deflex? Siinä riittäis suomentamista. :o
Ja miksköhän ne tekee päät tuollai  Sitä ei varmaan tiedä muut kuin Inuitit itse. |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 14.02.2013 12:44 Post subject: |
|
|
| Tota sanaa reflex muuten käytetään vastakaarevuudesta yleensä, eli myös päistä. |
|
| Back to top |
|
|
Juha
Joined: 29 Jun 2010
Posts: 1014
Location: Oulu
|
| Posted: 14.02.2013 14:11 Post subject: |
|
|
| Jukka Koivusaari wrote: | Helppo ja siisti tapa jäykän vastakaaren viilutukseen on ns "Chuck Boelter"-vastakäyrä. ( TBB II )
Eli vastakaaren vatsapuolelle liimataan paksuhko valmiiksi käyristetty viilunpätkä. Varsinainen jousen lapa voidaan taivutettavasta kohdasta viilata silloin vaikka taipuvaa lapaa ohuemmaksi.
. |
Tätäpä kikkaa oon käyttänyt itse ja käytin ihan valkotammiviilua vastakäyrän vahvikkeena. Hyvin toimii.
Tuta en hokannu ajatella että lapaahan tosiaan voisi vähän ohentaa muuhun jouseen nähden jolloin vaikkapa höyrytaivutus olisi helpompaa. Viilu kuitenkin jäyksitää sitten vastakäyrää, kuten mainitsitkin.
_________________
If an archer shoots just for fun he has all his skill.
If he shoots for score his hands tremble
and his breath is uneasy.
If he shoots for a golden price he becomes mad and blind.
-- Old Chinese Poem -- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 18.02.2013 13:30 Post subject: |
|
|
Vastakaarikysymys ei ole ihan yksinkertainen noin teoriassakaan.
Pienien kaarevuuksien ei oikeastaan pitäisi vaikuttaa paljon mihinkään, yksinkertaisen teorian mukaan, vähän suuremmat sitten alkavat tuntua ainakin lavan jännitysjakaumassa eli taivutus, veto/puristus ja leikkaus muuttavat suhteitaan hieman. Tosin sitten esim. Perryreflex vaikuttaa puun esijännityksen kautta luultavasti enemmän kuin kaarevuuden kautta. Joskus on käynyt mielessä, että lievät käyryydet varsinkin kärjen vastakäyryys ovat tapa hallita jännekorkeutta levossa.
Sitten kun käyryyksiä on paljon esim. Skyyttalaisten jousessa niin alkaa vaikutuksia tulla monestakin suunnasta. Käyryys lisää lyhyen jousen kaaren pituutta, jolloin saadaan pitempi veto; kun jänne koskettaa käyrää kärkeä saadaan näitä välitysvaikutuksia aikaiseksi ja jäykillä kärjillä saadaan lavan rasitus keskitettyä haluttuun paikkaan, tämä toki saadaan aikaiseksi muissakin jousityypeissä.
"Fiilisefektiä" ei nykyisillä normaaleilla laskentamenetelmillä taida oikein saada esiin, se täytyy edelleen kokeilla. Teoriassa kädelle iskevän jousen pitäisi tulla laskennassa esiin, mutta mallin on olatva aika täydellinen, jotta se näkäyisi, luultavasti on helpompi kokeilla.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
Juri
Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa
|
| Posted: 18.02.2013 19:11 Post subject: |
|
|
Omien kokemuksieni mukaan loivempikin vastataivutus kyllä vaikuttaa alkuvetoa/loppupotkua selkeästi kiristävästi varsinkin jos se sijaitsee lapojen kärjissä. Arvelisin vaikutelman johtuvan jänteen pienemmästä kulmasta lapaan nähden.
Jännekulmalla on vaikutusta ihan suoraankin keppiin. Esim. lipputankoa on aika hankala saada taipumaan sen narusta vetämällä aivan juurella roikkuen, mutta kauempaa sivulta onnistuu helposti. |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 18.02.2013 22:14 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Jännekulmalla on vaikutusta ihan suoraankin keppiin. Esim. lipputankoa on aika hankala saada taipumaan sen narusta vetämällä aivan juurella roikkuen, mutta kauempaa sivulta onnistuu helposti. |
Nyt ei ole ihan tuosta kyse, pidä vetopaikka vakiona ja käytä kaarevaa tankoa, vaikutus on paljon pienempi. Pienillä kaarevuuksilla ei paljon mitään, mutta jos kärjet ovat hyvin käyrät silti ottamatta kiinni jänteeseen niin ne voidaan ilmeisesti tehdä kevyemmiksi koska taivutusrasitus on pienempi puristuksen kustannuksella.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
