Jousi

[Mahe]

... tai tammi-bambu. Onko vakiintunutta käytäntöä kumpi mainitaan ensin näissä kaksipuujousissa, vatsa ai selkä?:)

Eli tammivatsa ja bambuselkä, toinen yritys. Selkäslaissi on tällä kertaa niin ohut kuin vain suinkin (irrotin selän edellisestä yritelmästä joka otti puristusmurtumia ja ohensin reilusti). Selän paksuus kärjissä keskellä pari milliä ja keskellä n. 3-3,5.

Tammi 15mm:n kynnyslautaa, keskelle liimattu samasta tavarasta kahvapala, saa nähdä kestääkö kiinni.

Pituus 165cm, kahvan pituus 18cm.

Leveys feideissä 30mm, kapenee tasaisesti 12mm kärkiin, joissa siis vielä kaventamisen varaa kunhan näkee lähteekö venkoilemaan.

Nyt kuivumassa muotissa n. 10cm:n tasaiselle vastakaarelle, ensi viikolla yritetään tilleröidä ottaen tällä kertaa niin rauhallosesti kuin van suinkin

Paunatavoite 40-50.

[Lehtis]

Mitä liimaa käytit bambuun? Kuinka käsittelit pinnat ennen liiman levitystä?

[Mahe]

Bison-merkkistä 24h epoksia. Pinnat oli hiukan karheat karkean hiomakoneen nauhan jäljiltä (vetelin tammislaissin selän sillä samalla paperilla), arvelin että se riittää.

Puristus pyöränkumeilla.

[Tuomo]

Yleensä selän materiaali mainitaan ensin.

Laitahan kuvaa! Muutenkin mielenkiintoista nähdä, miten tämä projekti etenee. 10 senttiä refleksiä on kyllä mielestäni vähän liikaa. Hankaloittaa vain tilleröintiä ja tammi (oletettavasti ihan eurooppalainen?) ei välttämättä oikein hyvin tule vatsassa kestämään. Jos refleksillä haetaan nopeutta, niin parempi ja helpompi tie on korkeintaan 3-5 senttiä refleksiä, kevyet ja jäykät kärjet ja vatsan lämpökäsittely ennen liimausta.

[Mahe]

No, refleksiä on lopulta n. 1,5" kun otin jousen pois muotista.

Jousi tuntuu hyvin jäykältä verrattuna pelkkään tammeen ennen liimausta, nyt pitää olla hyvin kärsivällinen ja varovainen, ettei tule hätäiltyä...

Huomenna on taas kansalaisopistoa, koitan muistaa napata kameran mukaan, niin saadaan niitä kuviakin ehkä.

Vinkkejä tilleröintiin, onko jotain kikkoja joilla puristusmurtumia voi koittaa ehkäistä vai tuleeko ne väkisin jos on tullakseen? Vatsan olisi varmaan ainakin syytä olla niin tasainen kuin suinkin, vaikka aluksi vetelisikin surformilla, eli kannattanee vedellä siklillä aina ennen kun alkaa taivutella?

[Tuomo]

Puristusmurtumia ei voi oikein välttää kuin tekemällä vatsasta mahdollisimman tasaisen ja tilleristä mahdollisimman hyvän. Aika näyttää...

Työkaluvinkki: käsihöylä, numero 3. Laita jousi pöytää vasten selkä alaspäin ja kahvan alle sopivan kokoinen palikka ja purista jousi kahvan ja kärjen kohdalta pöytään kiinni. Höylää vatsaa ohuella lastulla "sopivasti". Tässä on etuina se, että vatsasta tulee tasainen, saat puuta pois tasaisesti koko matkalta, voit säätää lastunpaksuutta millistä siklimäiseen utuun, lisäksi höylän hallittavuus on erinomainen. Tein itse yhden valkotammilonkkarin pelkästään käsihöylällä. Siklillä on vaikea saada hyvin tasaista yhteinäistä pintaa, joten se on parhaimmillaan vasta viimeistelytilleröinnissä, kun jousi on jo tilleröity jännekorkeudelle. Jos puussa on kiharaa tai oksia, niin silloin höylä ei tietenkään toimi oikein hyvin.

[Juri]

Tammi ei oikein meinaa kestää bambun alla. Ainoahko keino välttää puristusmurtumia tuolla yhdistelmällä on tehdä selästä reippaasti vatsaa kapeampi. Ikäänkuin selkänä olisi jonkinlainen hirmuluja kaapeli.
Saat muuten nähdä kuinka refleksi vaan kasvaa mitä enemmän höyläät vatsaa ohuemmaksi, hassu fiilis...

[Iivana]

Näin on. Ipenkin saa bambulla ruttuun kevyesti jos selän ja vatsan suhde eui ole kunnossa. Tonkini on Mosoa pahempaa tässä suhteessa.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[T. Manner]

Bambun korkea kimmomoduli vielä todennäköisesti siirtää hieman neutraaliakslia siihen suuntaan, joten kompensaatio on tarpeen geometriaa muuttamalla.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Tuomo]

Edellä jo todetiinkin olennaiset asiat. Itse en silti varmaan lähtisi selkää kavantamaan. Se ei ole ihan yksinkertaista ja johtaa äkkiä ojasta allikkoon. Bambu on kyllä todella ohut, varmaan reunoilta jo hyvin terävä. Leveyttä ja pituutta on kyllä niukanlaisesti ja jos on vielä jäykkäkahvainen, niin, no, eihän sitä tiedä... Saattaahan tuo tammilista olla valkotammeakin (?), joka kyllä kestää jos vain muuten on hyvää tavaraa. Mikä on vetopituus? Paunoja ei kannata ahnehtia - ehjävatsainen kevyehkö jousi on parempi kuin jäykkä, jonka vatsa on täynnä puristusmurtumia.

Ei se aina ole puulajista kiinni, sain ipeen puristusmurtumia 36-paunaisessa bambulaminaatissa. Esan bambu-jalavalaminaatti taas osoitti, että kyllä hyvä "valkoinen" puu kestää hyvin 65-paunaisessakin bambulaminaatissa. Ei näistä ennakkoon aina voi varmuudella sanoa, että kestääkö vai eikö kestä, kokeilemalla se selviää. Jos pistettäisiin vedonlyönti pystyyn, niin veikkaisin, että kestää, sillä olisi varmasti suurempi kerroin kuin ei kestä -vaihtoehdolla...

[Lehtis]

Hikkori-jalava, ei vielä bambutettua jalavaversiota minulla. Kuvat valmiista jousesta lähiaikoina sen omassa ketjussa, jahka viimeisin Danish Oil -kerros kuivunut käpistelyn kestäväksi.

[Tuomo]

Äh, no niinpäs olikin.... Mutta hikkoriselkä oli 5 milliä paksu, voisikohan ajatella, että se vastaisi 3 millistä bambuselkää??

[Mahe]

Noniin, eka tilleröitisessio takana ja jousi on vielä ehjä :)

Alkaa taipua jo jonkun verran, tällä hetkellä lukemat on 50lbs@14". Alkaisi siis käsittääkseni olla korkea aika siirtyä lyhyelle jänteelle, mutta sitä ennen pitää viilata tuplanokit viritysnarua varten, painimalla en saa tuota jänteelle.

Refleksiä on kadonnut homman kuluessa ehkä puolisen tuumaa, eli ollaan sen suhteen n. tuuman verran plussalla.

Olen edennyt varovasti, muutama tarkkaan laskettu veto surformilla kerrallaan, saman verran molemmista lavoista. Aina ennen taivuttelua vatsan tasoitus lattaviilalla.

Toistaiseksi ei merkkejä puristusmurtumista.

[Dzebe]

Hyvältä näyttää! Nyt maltti ja harkinta mukana! Oikean lavan alku taitaa taipua turhan paljon, mahdollinen saranakohta. Minun silmääni ainakin.

[Tuomo]

Samaa mieltä, saranan alku. Ympäriltä vaan puuta pois.

[Mahe]

Joo-o, ei se kestänyt.

Jumppailin jousta aika ajoin viikon verran varoen vetämästä liikaa. Ei jälkeäkään rypyistä, joten opistolle jatkamaan tilleröintiä.

Raspasin ja viilailin mielestäni hyvin maltillisesti tasoittaen vatsan aina ennen kuin aloin taivuttelemaan. Jousi meni jossain vaiheessa nätisti jänteelle ja n. 24"/45# saakka homma eteni kivasti, mutta sitten jossain välissä ne rytyt vaan ilmaantui.

Ei kuulunut mitään ääntä tms. mutta yhtäkkiä vaan huomasin että kummassakin lavassa oli n. 10-15 cm feideistä koko lavan poikki menevät murtumat, jotka ulottuu puussa n. puoliväliin paksuudesta.

Nuo tuli tosiaan ihan varoittamatta tai sitten en osannut tulkita varoitusmerkkejä.

Tein jousen kuitenkin loppuun. Paunoja on n. 45 mun vedolla (29"), vastakaarta n. puoli tuumaa jäljellä.

Eilen ammuskelin koelaukaukset. Nuoli lähtee kuin 30 paunan falcostani, mutta vehje tuntuu jotenkin ihan "kuolleelta". Settiä ottaa ammunnan myötä tuuman verran, yllättäen juuri niiden murtumien tienoolta.

Eli eipä tullut pyssyä tästäkään, kyllä se on uskottava että tammilauta ja bambu eivät sovi yhteen, ainakaan mun taidoilla.

[jkekoni]

Taidettiin sinulle muutama kerta mainita, että sitää selkää pitää kaventaa.

[Tuomo]

Sääli, että ei kestänyt. Aika paljon jouselta kyllä vaadittiin, suhteessa pituuteen ja leveyteen. Se, että puristusmurtumat ilmaantuivat juuri siihen, missä näytti olevan saranan alkua viittaa siihen, että siinä oli edelleenkin saranan alkua.

Tällaista tämä välillä on. Itselläni hajosi eilen marjakuusijousi täydessä vedossa. Ammuttu satoja laukauksia, tilleri hyvä, virumaa vähän, paunoja 28, pituutta ja leveyttä riittävästi, ja selästä lähti. Eikä ollut oksaa tai mitään muutakaan virhettä ko. kohdassa. Suorastaan mystinen hajoaminen, siitä ei jäänyt edes mitään opittavaa!

[T. Manner]

[heikki]

[J Menna]

Joo marjakuusessa on sama henki kuin katajassa. Ei sovi kuivimmille ilmoille.
Omaa jänneselystettyäkin olen pitänyt levossa. Huhutikuun lopulla sitten havupuut taas kehiin ja saa olla ensin viikon enne ammuntaa kosteamassa tilassa kuin sisäilmassa.

[Tuomo]

Niinpä, juuri siksi pidinkin ko. jousta kellarissa, jossa on viileää ja suhteellinen kosteus 40-50 %, eli pitäisi olla juuri optimaaliset olosuhteet. Asuinkerroksessa onkin sitten paljon kuivempaa ja sen olen pitänyt mielessä.

Laitan kuvia omaan ketjuun kunhan ehdin.

[Simo Hankaniemi]

Joskus jouset vain hajoavat, oli syy mikä hyvänsä. Minulta hajosi aikoinaan hikkori-osage ilman mitään järkevää syytä. Ja Martti sai poikki erään hikkorijousen niin vajaalla vedolla, että pajujousikin olisi sen kestänyt. Katkeamisesta joko oppii tai syy jää arvoitukseksi. Ei auta kuin ryhtyä tekemään seuraavaa.