Jousi

[Simo Hankaniemi]

Luin hiljattain kaupunginkirjastosta löytäni teoksen "Poropolku kutsuu", tekijä Kullervo Kemppinen, vuodelta 1961. Voin suositella kirjaa niille, joita kiinnostaa vanhan hyvän ajan retkeily, jolloin yövyttiin laavussa ja ruoka tehtiin nuotiolla eikä keittimellä. Kirja on kieleltään tietysti hieman vanhahtava ja maisemien kuvailut ovat paikoitellen ylitunteellisia nykyajan makuun.

Kirjassa on jonkin verran opetuksellistakin ainesta, sen luettuaan tietää melko paljon rakovalkean teosta, osaa erottaa maakotkan pesän kalasääksen pesästä ja tuntee kullankaivun perusteet. Saariselän, Muotkatuntureiden ja muutamien muiden alueiden ominaispiirteet ja nähtävyydet on melko perusteellisesti esitelty.

Kemppinen on varsin kokenut retkeilijä, mutta muutaman huonon neuvon olin hänen tekstissään huomaavinani. Hän ilmoittaa, että untuvapussissa tulee nukkua mieluiten alasti tai kalsareissa. Noudatin tätä periaatetta noin vuosina 1985-1995 ja minulla oli aina kylmä, oli kesä tai talvi. Sitten aloin käyttää järkeäni ja ryhdyin pukeutumaan makuupussia varten. Ja palelu loppui. Kosteissa vaatteissa ei tietenkään pidä pussiin mennä ja kylmällä ilmalla on syytä olla villasukat, plus pipo ja kaulahuivi. Tällä tavalla olen pärjännyt hyvin ilman nuotiotakin makuupussissa kaikkina vuodenaikoina.

Kemppinen sen sijaan tarvitsi jopa syyskuussakin rakovalkean viereensä nukkuessaan munasiltaan höyhenpussissa. Nykyään tuollainen tuhlaavainen rakovalkearetkeily ei tietenkään enää onnistu, kelot on paljolti poltettu. Lisäksi tulen vieressä nukkumisessa on omat vaaransa, kuten Kemppinenkin toi julki. Ja rakovalkean tekemiseksi täytyy kuljettaa mukana kirvestä ja sahaa, kun pukeutuja selviää isolla puukolla.

[MikaNuotio]

Primitive Skills & Awareness Articles http://www.hollowtop.com/pls.htm#articles

[toni]

joistain noistahan olisi hyvä joku esm.kansalais-opisto kurssi? t.

[mihko]

[Simo Hankaniemi]

[Tuomo]

Vaatteitta nukkuminen makuupussissa taitaa olla aika vanha ?tieto?. Kerran kokeiltuaan ymmärtää kyllä, että ei siinä ole mitään järkeä. Enkä syynä on aikoinaan ollut ajatus, että makuupussiin ei saisi mennä hiestä kosteat vaatteet päällä, vaan ottaa ne pois ja jättää kuivumaan. Lisäksi ajatuksena on voinut olla, että makuupussi on aina juuri oikean kokoinen. Vaatteet päällä pussissa voi tulla ahdasta, se puristaa pussin eristeitä kokoon ja heikentään lämmöneristävyyttä.

Nykyaikana viisas retkeilijä kokeilee pussia ja hankkii sopivan kokoisen, sellaisen, että sinne mahtuu hyvin kerrasto päällä nukkumaan. Lisäksi viisas retkeilijä ottaa mukaan mukavan ja puhtaan yökerraston ja hyvän pipon ja kaulaliinan. Näin pussi pysyy puhtaampana ja siinä on mukavampi nukkua; ja pään suojaaminen on todella tärkeää. Hyvässä makuupussissa voi nukkua taivasalla ihan millaisissa pakkasissa tahansa.

No joo, nuorempana hankin tyhmyyttäni aivan liian ison talvimakuupussin, jossa oli pakko pitää enemmänkin vaatteita nukkuessa. Oli siitä kyllä iloakin siinä vaiheessa kun tein lyhyen talvivaelluksen silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa ? mahduimme molemmat nukkumaan siinä, tosin alasti?

[Martti Auer]

Se vähän riippuu, jos pukeutuu lämpimästi ennen makuupussiin menoa, niin se voi eristää sen, että lämpö ei pääse tasaisesti leviämään makuupussin sisälle, jolloin nukkuu kylmän makuupussin sisällä lämpimissä vaatteissa. Itse olen myös huomannut että toisinaan pukeutuminen makuupussiin voi olla parempi ratkaisu. Toisinaan ei, se on vähän suhteellista. Nykyään on myös sellaisia makuupusseja, joissa voi nukkua alasti vaikka 35 asteen paukkupakkasissa, ne ovat kyllä vähän painavampia pitää mukana, eikä kesällä sellaisia tarvitse. Sellainen hyvä kevyt kesämakuupussi on aivan hyvä, kunhan se jotenkin eristää, varsinkin kesällä. Eskimot nukkuivat ainakin aina alasti igluissaan. En kuitenkaan lähtisi talvimaastoon ilman hyvää talvimakuupussia, silloin ei tarvitse edes niin ajatella, että tuleeko ongelmia yöpymisessä, on sen verran kokemuksia olosuhteista, jotakin ei tarvitse niin edes ajatella, jolloin jää sitä energiaa silloin olennaisempaan. Kerran oli kesällä sellainen varmaan 30 vuotta vanha, varmaan Kemppisen ajoilta oleva mahdollisimman ohut kesämakuupussi mukana, yöt olivat kylmiä, jolloin oli vähän jos olisi nukkunut horkassa, joka yö, mutta ei siitä niin välittänyt, huomasi kuitenkin, että kesälläkään ei voi ottaa ihan mitä tahansa makuupussia mukaan, sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Lepo on aina tärkeää retkeilyllä, niin jaksaa sitten. Tuollainen pikaterä, saha on paljon parempi retkeilyllä mitä kirves tai iso puukko, siinä jää kirveskin toimettomaksi ja painaa paljon vähemmän mitä kirves. Kyllä siellä Lapissa on varmaan vaikka kuinka paljon tervaskantoja ja keloja, joita polttaa, ei niitä kaikkia kaikkia kairoja olla kierretty niin perusteellisesti, mutta en tiedä sitten, että onko Hankaniemi käynyt saksalaisen turistibussin kääntöpaikkaa pidemmällä.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä Hankaniemi on ollut yli 20 km etäisyydellä lähimmästä maantiestä. Kovin paljon sitä kauemmaksi tiestä ei Suomessa pääsekään. Keskimääräinen etäisyys tielle on muistaakseni jotain 2-3 km. Mutta toki Auer on viettänyt Hankaniemeä enemmän maastovuorokausia Lapissa.

[Santtu Risku]

kyllä lapissa pääsee 40-60 km päähän lähimmästäkään maantiestä. esim. lemmenjoen kansallispuistossa taisi olla lähimmälle maantielle sellaiset 52 km kun olin siellä isäni kanssa reissussa.
siinä kyllä meni sitten aikaakin siinä matkassa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Santtu Risku]

mielestäni suomi pitäisi näissä asioissa jakaa kahtia. eli lappi ja muu suomi. se lapin määrittely olisikin jo sitten hieman hankalampaa. ainakin tuolla sodankylää pohjoisempana kaikki tiet tuuppaavat olemaan pohjois-etelä suunnassa ja itärajan tuntumasta löytyy huomattavan suuria erämaa-alueita. esim. kemijoen latvat ovat lähes pelkkää kairaa kukuunottamatta muutamaa jo vanhentunutta metsäautotie reittiä.
se onkin suomen suurin erämaa-alue se kemijoen erämaa.
mutta eihän sitä tarvitse suuressakaan erämaassa olla että sinne katoaa. esim saariselälle kuoli tässä taannoin eräs nuori 18 vuotias mies talvella. hän oli mennyt sinne kohottamaan kuntoaan armeijaa varten.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Minäkin olin Lemmenjoella, 1989, mutta en muistanutkaan, että siellä on tuon luokan etäisyyksiä. Vaellus Ravadas-jokea alas on jäänyt erityisesti mieleen. Ja Ravadas-könkään luona vietin yhden yön. Eväiden suhteen oli vähän heikkoa, kun halusin vaeltaa ultra-kevyesti. Eväinä oli vain metwurstia ja näkkileipää sekä yksi levy suklaata. Niillä piti pärjätä lähes viikko. Pari viimeistä päivää menivät marjoja ja koivun- sekä pajunlehtiä syöden. Inhoan vieläkin ajatusta näkkäri-metwursti-ateriasta kolme kertaa päivässä.

Käsivarren Lapissa saattaa myös olla reilusti yli 20 km matkoja lähimmälle tielle. Siellähän menee tie vain käsivarren eteläreunaa pitkin.

[Tuomo]

Vai oli Simolla eväiden suhteen köyhää? Simon pitäisi joskus tehdä vaellus teekkaripartiolaisten kanssa, niillä vaelluksilla ruokaan panostetaan tosissaan, ruuan pitää olla parempaa kuin kotona! Vaellukselle lähtevät tietävät sen ja pyrkivät kehittämään paremmat eväät kuin toiset. Yksi kaveri raahasi jälkiruuaksi mukaan kunnon sacher-kakun. Pääruuaksi yleensä hyvää liha- tai kalapöperöä, kuivatuista aineksista. Joillakin on tuorettakin sisäfilettä, jopa liekitettynä, joskus on ollut teeripaistia. Juustoa, voita, pehmeää leipää, punaviiniä. Tietysti jälkiruuat. Itse olen kerran leiponut karjanlanpiirakoita vaelluksella, uppopaistoin ne öljyssä trangialla. Kerran tein täytekakun, valmiista pohjista, kermavaahto ei tosin vatkautunut pakkasessa, vaikka yritin sitä sulatella nuotiolla. Onpa joku askarrellut trangiasta miniuunin ja lämmittänyt siinä valmispitsan. Nämä jutut siis mökittömillä, 7-9 päivän talvivaelluksilla, jolloin ahkiossa voi raahata mukana kaikkea tarpeellista ja kivaa. Yhdellä vaelluksella teimme lumiluolan nukkumista varten, sekä erillisen keittiölumiluolan! No joo, jos haluaa vaeltaa ultra-kevyesti, jostakin pitää tinkiä.

[Simo Hankaniemi]

Minäkin olen kyllä oppinut, että ruoan täytyy vaelluksella olla monipuolista ja sitä on oltava riittävästi. Olen tehnyt vain patikkavaelluksia, joten kakkuja ei mukaan mahdu, mutta vaahterasiirappipullo on hyvä olemassa. Sitten on joitakin yksinkertaisia ruokalajeja, joihin ei kyllästy. Kuten "mössö", eli keitettyä riisiä, johon sekoitetaan kaikkea muuta mahdollista ja runsaasti voita. Syöminen ja nukkuminen ovat maastossa asioita, joista ei kannata tinkiä.

Olen joskus tuntureiden huipuilla ihmetellyt tyhjiä kaljapurkkeja yms., että miten joku viitsii kantaa niitä kymmeniä kilometrejä tiettömien taipaleiden takaa. Ei ole tullut mieleen, että ne onkin vedetty talvella ahkiossa. Nytpä sekin arvoitus selvisi.

[Santtu Risku]

no joo, sii mehän lähdettiin siitä lemmenjoen turistikeskuksen laiturista veneellä kulkemaan jokea ylös, ja ravadasköngäs oli vasta puolessa välissä matkaa.
en tiedä onko kellekkään täällä olevalle tuttu tuo hengenahdistuksen nousu, mutta siitä sitten kävelimme 16 km ja siellä perillä lähimmälle maantielle oli matkaa 45 km. olis saattanu tulla hätä jos ois jalka menny poikki tai kirveellä lyönyt jalkaan tms.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Santtu Risku]

aika muistot kultaa. tuo jälkimmäinen matka on se todellinen, mutta jos vähän kauemas ois kävelly niin mäihällä saattais toi 60 km mennä rikki.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

Joo, kaukana tiestä ollessa liikuntaan tulee kyllä varovaisuutta, varsinkin jos on liikkeellä yksinään. Käsivarressa Ropi-tunturille mennessäni ( taisi olla vuosi 2000) oli käydä hullusti heti ensimmäisenä vaelluspäivänä. Laskeuduin rinnettä ja vasen jalka putosi kivien välissä olevaan koloon. Menetin tasapainoni, mutta sain juuri ja juuri pidettyä itseni pystyssä. Vähän raskaampi rinkka selässä ja olisin kaatunut eteenpäin, vasen jalka katkenneena.

Jokien ylittäminen on toinen tavallinen vaaran paikka. Ei ole herkkua kahlata munia myöten kylmässä nopeasti virtaavassa joessa rinkka selässä etsien tasapainoa liukkailla kivillä. Joskus on tullut kävellyksi puoli päivää ylävirtaan helppoa ylityskohtaa etsiessä.

[Tuukka Kumpulainen]

En nyt muista suomalaisia esimerkkejä, mutta maailmalla erämaajoista ja -puroista löytyy vuosittain painavan rinkkansa vuoksi hukkuneita vesistön ylittäjiä. Kun jalka lipeää virrassa ja ylhäällä selässä on tiukasti kiinni parikymmentä kiloa ylimääräistä, on sieltä vaikea nousta ennenkuin on jo vettä keuhkoissa.

[Martti Auer]

Vaellussauva on retkeilijän paras henkivakuutus, varsinkin jos joutuu kantamaan rinkaa. Retkeilijälle ei suositakaan kuin korkeintaan 14 kiloa painavaa rinkaa. En kuulu kuitenkaan höyhensarjalaisiin, en varmaan kehtaisi edes mennä metsään niin kevyen rinkan kanssa, monesti rinkka on varmaan painanut lähemmäksi 60 kiloa jos on mennyt metsään ja takaisin tullessakin on painanut lähemmäksi 30 kiloa. Vesistöjen ylitykset ovat tosiaan vaarallisia paikkoja, jopa kokeneemmillekin eränkävijöille, hyvin arvaamattomia. Vesi tekee kantamukset vielä raskaammaksi, niin siinä voi upota pohjaan kuin kivi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Tuomo]

Täytyy vielä sanoa, että jos tunturista löytyy tyhjiä kaljatölkkejä, tms. roskaa, niitä ei ole sinne lihasvoimin kannettu. Pikemminkin moottorikelkalla, tms. vehkeellä. Kevyempi tyhjä tölkki on kuin täysi, joten kyllä sen pois jaksaa kantaa.

Vielä tuosta joenylityksestä. Vaellussauva on ehdoton ja toiseksi, rinkkaa EI saa kiinnittää tiukasti selkään, vaan pitää jättää soljet auki. Rinkan karkaamisen estäminen hoidetaan sitten vaikka narulla.

[Santtu Risku]

joo sillä vaellukselle taisi olla 3 joen ylitystä, mutta kesä oli niin kuiva että edes siinä isoimmassa ei ollut vettä kuin korkeintaan metri.
mutta voihan sitä hukkua jo pieneen lätäkköönkin, jos oikein huonosti sattuu ettei pääse liikkeelle. äkkiä iskee heikkohermoisemmalla paniikki ja sitä tulee välttää aina kun on erämaassa.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Simo Hankaniemi]

[Santtu Risku]

[Guest]

Eikös paikallisväestöllä, poromiehillä ym., ole UKK-puistossakin oikeus konevoimalla liikkua? Jostain on jäänyt mieleen, mutta saatan olla väärässäkin ... . On siellä kuitenkin poroja ja erotuspaikkakin ja en oikein jaksa uskoa, että jalkaisin kulkisivat paimenessa nykyaikana.

Kiul

[Santtu Risku]

[Guest]

Ja talvella kulkevat sitten kelkalla .... Voi päästä hangen aikaan vaikka mihin. Vaikka mistäpä minä tiedän kuka ne kaljat on sinne kairaan kantanut . Kyllähän raavas mies casen kaljaa roudaa, jos tarvetta on.

Aikanaan vaan kun Hammastunturin erämaassa kujettiin, niin jäi siellä se erottelupaikka 'lähtemättömästi' mieleen. Sellaista pullo- ja törkymäärää erämaassa harvoin näkee.

Ennen ainakin kulkivat mökijöiden lisäksi enduropyörillä kesäaikaan, miten lie nykyään? Kopterilla?

[Mangrove]

[Iivana]

Konevoimalla kalja. Ei kukaan täysjärkinen ala kaljaa mukanaan kantamaan. Pekulirommi on ollut ennen alan miesten juoma. Nykyisin Stroh 80%, sitä vaan ei saa alkosta.
Itse kuljetan mukanani Kapteeni Morgania pienessä taskumatissa, mutta minä olenkin amatööri. Ammattilaisilla taskumatilla saa vasta alkulämpimät.
Kyllä se leiripaikan siisteys on myös ihmisen luonteesta (ehkä jopa kulttuuristakin) kiinni. Jos on ihan sama kaikelle muulle, niin voihan sen asentopaikankin jättää miten sattuu.
Missä lie Kullervo Kemppisen kirjassa neuvottu, että joka tulipaikalle pitää tehdä hirveä kivilatomus. Se jää pystyyn ikuisiksi ajoiksi. Jos jokainen kulkija tekee joka tulipaikalle aina uuden, niin jää maasto asutun näköiseksi. Katsokaapa vaikka muutamia erämaajokien rantoja. Ei niitä enempi kulkeneet kyllä viitsi kivilatomuksia tehdä. Kannon kun polttaa paikalleen, niin siitä ei jää ikuisia jälkiä.
Noista kelkoista vielä. Hauska lukea vieraskirjasta kärkevää kelkkamiesten arvostelua. Mahtuuhan niitäkin moneksi. Itsellä on ollut tapana viedä huoltamattomille kammeille ja tuville sen verran puuta oman kulutuksen lisäksi, että ei tarvitse hiihtäjän/vaeltajan alkaa märkiä polttamaan. Sitten vaan on hauska lukea kelkkavuodatuksen päätteeksi terveisiä huoltomiehille, että kammilla saisi olla enemmän puita. Hammaskeijuko se nekin puut on sinne tuonut? Todennäköisemmin kelkalla liikkunut kotitarvekalastaja, joka on hyvän hyvyyttään ajatellut itsensä lisäksi myös vaeltajaa. Se vaan saattaa honka olemaan joissain maissa pitkän matkan päässä, että joutuu säästellen polttamaan. Kelkkamieskin.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Simo Hankaniemi]

[Martti Auer]

Itse olen kyllä yöpynyt monet kerrat täysin läpijäisessä makuupussissa -45 asteen pakkasissa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Iivana]

[Ari Laakso]

Minä menin kanssa noitten vanhojen ohjeiden mukaan nukkumaan makuupussiin pelkissä pikkuhousuissa Kilpisjärven vaelluksella 25 vuotta sitten.... ja sen yön jälkeen pukenut aina päälle niin paljon kuin olen arvellut tarvisevani, että pysyn lämpimänä.
Viikko sitten kun olin laavulla, tuli ylipuettua ja sain kunnolla unta vasta.. kun vähensin vaateita... ja tuli sammui... savu hälveni.

Tuo roskaamiskultuurihan opitaan jo nuorena...se on todella kova kaveri joka heitää ne macdonaldsin paperit ja mukit auton ikkunasta ulos.

[Ari Laakso]

Minulla on käytössä Carinthian army malli enkä ole vielä huomannut, että vesihöyry kondensoitui ja jäätyi makuupussin sisälle, mutta olen käyttänyt sitä vasta 2 kertaa talvella.
Ahdas makuupussi on todella ikävä nukkua, koska siinä ei pysty kääntyileen kunnolla ja sitä kautta verenkiertokin on huono..tulee kylmä.
Toiseksi... ahtaassa pussissa voi tulla pakokauhu ,kun herää yöllä...kaverille kävi niin..seurauksena makuupussi hajosi totaalisesti, kun kaveri tempoili kädet vapaaksi.

[jousipata]

mulle tuli kerran kova kusihätä yöllä pimeässä teltassa ja olimme reippaanlaisessa kännissäkin siinä tapahtumassa, no pää ei toiminut ja en löytänyt ovivetoketjua, luulin, että vetoketju oli varastettu. sitten hädässäni oli pakko mennä puukolla teltan ikkunasta kuselle. kyllä meitä aamulla nauratti siinä korjaussarjaa ottaessamme. ja oli se varaskin tullut katumapäälle ja palauttanut vetoketjun teltan oviaukkoon.
_________________
tzoinnngggg...

[Simo Hankaniemi]

[Iivana]

[heiluri]

Minusta se ei sinne sisäpuolelle saisikaan kondensoitua,tuntuu hiukan kylmän puoleiselle jos makuupussiin ilmestyy jäätä sisäpuolelle?

Nollapiste/kastepiste pitäisi minusta sijaita eristeen uloimmassa kolmanneksessa,silloinhan se eristää lämmön sisäpuolelle,vai olenko hakoteillä?

Käyttämäni kylmänkelin pussi on Haltin keinokuitupussi enkä ole huomannut sen jäätyvän ainakaan sisäpuolelta,edellisestä pakkasyöpymisestä on jo kyllä aikaa,näillä vuosilla hakeutuu mielellään johonkin lämmitettyyn sisätilaan yöksi.

[T. Manner]

Nyt on hivenen tuo lämpöhäviön fysiikka hakusessa. En oikein tiedä mistä kohti pitäisi alkaa purkamaan, täytyypi vähän miettiä.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[heikki]

[Simo Hankaniemi]

Oma höyhenpussini ilmeisesti haihduttaa lämpöä sen verran paljon, ettei sisäpuolelle ole koskaan muodostunut jäätä. Pussi on myös melko tilava, siinä on joskus nukuttu partnerinkin kanssa. Jäätä sisäpuolelle keräävä pussi kuulostaa liian tiiviiltä.

[Iivana]

En ole kylläkään ihan varma, millainen pintakankaan rakenne on kyseisessä pussissa. Carinthian sivuiltakaan sitä ei löydy. Mutta Carinthia tekee sarjoja tilauksesta. Esillä on lähinnä vakiomallit. Tätä Finn-systemiä saa siviilistäkin, koska kauppiaat saavat omansa kun tehdas vetää sarjaa armeijalle. Erikoispusseja ei erän pienuudesta ja varmaan hinnankaan takia ole näkynyt kaupassa.
Tilaussarjoissa saattaa olla erilaisia kalvorakenteita ja erikoistiiviitä pintakankaita ym virityksiä.
Sama jäätysmisongelma on ollut, kun on nukkunut gore-tex säkissä pussilla kuin pussilla talvella. Viikon tuollaisessa pussissa, niin jäähilettä riittää. Kyllä siinä hengissä pysyy, mutta mukavuusrajan yli mennään. Kesäkelissä menettelee.
Näistä erikoisvirityksistä voisi mainita esimerkiksi sellaisen, jossa talvisysteemin muodostaa tilava ulkopussi, johon sitten liitetään taukotakki sisäpuolelle lisäeristeeksi. Takin hihat voi vetää sisään ja käsiä voi käyttää pussista käsin. En ole ihan varma minkä firman tekosia se oli, kun niissä ei lukenut mitään.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[toni]

Hihallisia tekee muistaakseni ainakin snugbag ja/tai nanook, muitakin kyllä on..mielenkiintoista olis nähdä tälläiset mallit lämpökamera kuvissa.

Yksi vanha kikka pussin kostumisen ehkäisemiseksi haihtuvan kosteuden osalta on vetää ittensä mittainen jätesäkki alastomana päälle ja sitten pussiin. Aamulla pikainen pulahdus kuorettuneessa hangessa ja puhdas mies takaisin vaatteisiinsa:)

Onko kukaan kokeillut??