Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

Sarvihommia

 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Materiaalit
View previous topic :: View next topic  
Author Message
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 24.09.2013 02:33    Post subject: Sarvihommia Reply with quote

Tullut viime aikoina harrasteltua enemmänkin sarvien kanssa puljaamista ja tuli otettua hommasta jokunen kuvakin. Kerron nyt miten minä niiden kanssa pelaan ja esittelen työmenetelmiäni. En väitä, että ne olisivat ainoita oikeita menetelmiä ja/tai tapoja tehdä homma mutta mun kokemuksellani tämä tapa on ollut sangen toimiva ja tulokselinen. Ainahan näissä jutuissa on jotakin parannettavaa niin välineissä kun työtavoissakin?nyt suunnittelen eräänlaista valssauslinjaa jossa sarvesta irrotettu sarviliuska oikaistaan lämmöllä telojen välissä ja finaalissa koneistetaan jyrsinterillä molemmin puolin tasaiseksi?kaikkeen sitä ihminen alkaakin ;)

Vaihe 1. Hankitaan sarvea. Piipahdin tilateurastamolla ja heillähän oli melkoinen kasa ylämaalaisen sarvea kertyneenä. Kertymän koosta johtuen hinta/sarvi muodostui sangen kohtuulliseksi ja ostinkin niitä 14kpl. Valintaprosessissa kannattaa kiinnittää huomiota sarven pituuteen, tyviosan sarven paksuuteen ja pinnan virheettömyyteen. Suoriahan niistä ei ole yksikään mutta jos löytää mielestään muita suoremman niin tietysti se kannattaa ottaa jos muita virheitä ei ole. Suoremmasta on jatkossa helpompaa mallintaa ja sahata haluttu sarvipala irti.

Vaihe 2. Irrotetaan luutohlot keittämällä ja ?mättäämällä? (kuva). Homma kannattaa tehdä ulkona sillä dunkkis on ikimuistoinen. Nuotiolla isompikin kattila kiehahtaa melko nopeasti ja iso sen pitää ollakin. Myös polttopuuta on hyvä varata riittävästi. Tuo oma kattilani on hieman ahdas eikä siihen sovi kunnolla kun neljä sarvea kerrallaan. Tähän vaiheeseen pitää varata kunnolla aikaa sillä sitkeintä tapausta keittelin alun kuudetta tuntia ennen kun suostui irtoamaan. Ideana on siis kypsyttää sarven ja luutohlon välinen verinahka jotta se ja tohlo irtoaisi sarvesta. Kokonaisuutena päivä loppui kesken ennen kun kaikki tohlot oli irti ja jatkoin keittelyä seuraavana päivänä. Tuollaisessa snadimmassa kattilassa sarvet pitää välillä kääntää jotta myös toinen pää saisi kunnolla lämpöä. Kääntelyyn ja käsittelyyn pitää olla hyvät paksuhkot käsineet. Sarvet ovat kiehuvassa vedessä ja lämpö säilyy niissä pitkään. Kiehuttuaan pari tuntia voi alkaa kokeilemaan joko tohlo irtoaisi. Sarvipintaa voi mättää puukapulalla mutta olen huomannut toimivammaksi mättää itse sarvea jotakin puuta vasten (kuva). Käsiin tuntuu kuinka tohlo alkaa ?helisemään? sarven sisällä ja silloin irtoaminen on lähellä. Lopulta se sieltä ulos lupsahtaa vaikka välillä tuntuu, että tämä ei irtoa ikinä (kuva). Jos sarven juuressa (katkaisukohdassa) on pehmytkudosta niin se kannattaa veistellä kypsyttyään irti. Pitää vain tohloa sarvessa sisällä vaikka se olisi muuten valmis sieltä tulemaan.

Vaihe 3. Annetaan koiran järsiä loput pehmeät sarven tyviosasta (kuva). Tyviosa on höttöä ja paksuudeltaankin olematonta joten se on hyvä poistaa häiritsemästä. Koiran lyhyt suolisto työstää hyvin tuon hötön eikä pelkoa räjähdyksestä ole.

Vaihe 4. Mallinnetaan haluttu sarvipala sarven pintaan. Käytän tässä pahvista jousen lapamuotoa mallintavaa sabluunaa jonka kiinnitän maalarinteipillä sarven pinnan muotoa mukaillen. Tämä homma on syytä tehdä huolella. Pienikin sabluunan liikahtaminen tai pinnanmuodon ?oikaisu? poikii bumerangin mallisen sarvipalan jonka sivuoikaisu on pahuksen hankalaa ja toisinaan jopa mahdotonta. Mallinnuksen jälkeisen sahauksen pitää onnistua kerralla tai pala on pilalla. Siksi suosittelenkin sabluunan kiinnittämistä teipillä ja hidasta etenemistä sarven pintaa mukaillen painaen sabluunaa pintaa vasten koko kämmenen leveydeltä. Kun sabluuna on saatu hyvin kiinni niin piirroitetaan tussilla palanääriviivat sahausta varten(kuva).

Vaihe 5. Halutun sarvipalan sahaukseen käytän ns. nylskysahaa jonka terää olen hieman modannut (kuva). Pitkä terä alkaa tökkimään sarven vastaseinämään loppuosassa. Myös nylskyn sahaustaso vaatisi hieman modausta kun ?sisäkaarretta? sahattaessa tason etu- ja takaosa kantavat sarven pinnasta ja pitäisi vaihtaa pidempi terä jotta se ylettyisi. Palan mallinnuksessa kannattaa siis koittaa saada sabluuna sopimaan mieluummin ulkokaarteen puolelle. Sarven kärkiosa on umpinainen joten sitä ei saa nylskyllä sahattua ja pitää turvautua muihin sahausmenetelmiin. Itse sahaan kärjen poikki sellaisesta kohdasta, että halkaisijaa on vielä halutun leveyden verran (kuva). Sahaus kannattaa tehdä hieman piirretyn muotoviivan ulkopuolelta sillä pyöreässä muodossa sisäpinta jää helposti kapeammaksi kun koittaa pitää sahaa suorassa pintaan nähden (kuva).

Vaihe 6. Esioikaisussa ja oikaisussa muutenkin käytän 10-12mm lattarautapaloja joiden väliin puristan lämmitetyn sarvipalan (kuva). Ensin oikaisen pahimmankurvin lyhyempien lattapalojen välissä (kuva) ja kun käppyrä on riittävästi oiennut sopiakseen kivuitta pidempien lattapalojen väliin teen lopullisen oikaisun niillä. Puristusta pitää olla paljon ja puristankin lattoja keskeltä ruuvipuristimella ja molemmista päistä parilla isohkolla liimauspuristimella. Jos sivukäyryyttä on kuitenkin päässyt tulemaan liikaa ja sarvipala rämpii ulos lapamuodosta voi kokeilla onnistuuko sivuoikaisu. Siinä pitää lämmittää vain oikaistavaa kohtaa sillä muuten sarvi pyrkii palautumaan alkuperäiseen muotoonsa ja homma on alettava alusta. Kevyesti siis lämpöä, sarvipala jotakin estettä tai tarkoitukseen rakennettua jigiä vasten (kuva) ja ruuvipuristimella mutka suoraksi. Rakentelin pienen kahdella pullotunkilla toimivan oikaisupuristimenkin mutta sen käyttö on osoittautunut hieman liian työlääksi. Sarvikäppyrää kun on pirun vaikea saada lattojen väliin ja pitäisikin olla se kolmas käsi jolla pumpata tunkkeihin painetta samalla kun pitelee viritystä aloillaan. Pullotunkeilla saa kyllä hyvän ja tasaisen puristuksen ja lopputulos on parempi kuin ruuvipuristimella. Lämpöä sarveen ei tässä oikaisuvaiheessa tarvita kovinkaan paljoa, riittää kun sarvi on lävitse asti lämmin. Lämpö pitää kehittää keittämällä ja/tai höyryttämällä. Kuumailmapuhallin ja/tai kaasupoltin lämmittää sarvea liikaa ja se karkenee kovanhauraaksi ja murtuu herkästi taivutuksessa.

Vaihe 7. Hionta. Itse teen sen nauhahiomakoneella hioen ensin sarven sisäpinnan tasaiseksi. Seuraavaksi hion hieman kuperaa ulkopintaa mutta tämän vain siksi, ettei puristimet liukuisi sivuille liimausvaiheessa. Pysyvät paremmin halutussa paikassa jos kosketuskohta on tasainen. Sarvea on helppo ja nopea hioa jos on kone ja koneessa karkeahko hiomanauha. Hionnasta ei sen enempää. Kaikkihan tietävät miltä tasainen pinta näyttää.

Vaihe 8. Karhennus tai uritus. Tämä vaihe määräytyy pitkälti sen mukaan millaisella liimalla aikoo sarven liimata. Juha on yksityiskohtaisesti ja kuvin kertonut millaisia urituksia hän on tehnyt perinteisiä liimoja käyttäessään. Nykyaikainen liima ei vaadi uritusta, ei siitä tietysti mitään haittaakaan ole mutta nykyliima pitää kun pinnan karhentaa niin, että siihen nousee ?karvoja? ja karhennusjäljet näkyvät selvästi. Sama karhennus pitää tietysti tehdä myös vastapinnalle ennen liimausta.

Vaihe 9. Liimaus (kuva). Liimavalinnasta riippuen tehdään esivalmistelut liiman vaatimalla tavalla ja muistetaan varata myös riittävä määrä liimauspuristimia työmaan läheisyyteen. Rättejä hien ja liimaroiskeiden pyyhkimiseen, olutta, tupakkaa, mitä nyt kukakin hommassa tarvitsee. Tätä hommaa kun ei keskeytetä ennen kun viimeinenkin liimauspuristin on paikoillaan ja paketti läjässä. Liimaustakaan tarvitse tämän paremmin selittää mutta sen sanon, että liimauksessa ei saa olla puristusta liikaa tai kaikki liima puristuu ulos ja pakettia pitää kasassa vain höyryt.

Vaihe 10. Liimauksen kuivettua edetään ihan normaalisti, hiotaan ylimääräiset veks, pinnat sileiksi, tilleröidään mitä voi, tehdään loppufiksaukset ja aletaan ampumaan. Itse tilleröin jousen jo ennen sarvien liimausta mutta en ihan viimeisen päälle, tilleri kun kuitenkin muuttuu sarvien liimauksen jälkeen ja homma pitää tehdä uudestaan. Sarvessa ei yleensä ole kovinkaan paljoa työstövaraa joten on parempi mitä lähempänä ollaan jo ennen liimausta.

Laitan oman säikeen tuosta jousesta mihin näitä sarvia työstin.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 24.09.2013 02:36    Post subject: Reply with quote

Lisää
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 24.09.2013 02:39    Post subject: Reply with quote

ja vielä
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 24.09.2013 02:41    Post subject: Reply with quote

jatkuu
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 24.09.2013 02:43    Post subject: Reply with quote

jatkuu
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
J Menna



Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki

PostPosted: 24.09.2013 03:30    Post subject: Reply with quote

Puuh, tohonhan menee koko päivä!
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Lehtis



Joined: 11 Apr 2005
Posts: 847
Location: Riihimäki

PostPosted: 24.09.2013 12:04    Post subject: Reply with quote

Selkeä selostus, Ari. Taidan kumminkin itse pysyä puulaminaateissa ja yksipuisissa...
Back to top
View user's profile Send private message
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 24.09.2013 12:09    Post subject: Reply with quote

Quote:
Puuh, tohonhan menee koko päivä!


Quote:
Kokonaisuutena päivä loppui kesken ennen kun kaikki tohlot oli irti ja jatkoin keittelyä seuraavana päivänä.


Jep. Niin menee. Ja oikaisuihin vielä enemmän kun se prkl ei kerrasta tokene. Loppu onkin sitten helppoa Wink
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 25.09.2013 16:39    Post subject: Reply with quote

Ei sovi laiskalle miehelle.
Back to top
View user's profile Send private message
J Menna



Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki

PostPosted: 26.09.2013 03:58    Post subject: Reply with quote

Kyllä Ari just niin.
Toi: "Siihenhän menee koko päivä" on vitsihumoria...
Mulla on yks kaveri joka ehkä tuuman laiskanlainen ja aina kun meillä on ollu jotain talkoota tai vastaavaa niin hänen suustaan valuu tuo legendaarinen: "siihenhän menee..."

Miten olisivat suhtautununeet hemmot Egyptissä kun pyramidien piirustukset olivat valmiit ja orjat olisivat todenneet aamulla että: "Siihenhän menee..."

Ja niitä tehtiin lopulta monta. Ja isoa.

Siinä piiska soi monta sukupolvea.

Mutta voisi keksiä sopivan sananparren näihin sarvijousijuttuihin: "hutelot älkööt vaivautuko." Tai: "hössöttäjät siirtykää vasemmalle, olkaa hyvät, siellä on lepokoti..."

Sillä onhan se niin että hätähousuna ei tule kuin paskoa lahkeeseen. Tekee sitten jousia tai sarvijousia.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 26.09.2013 12:01    Post subject: Reply with quote

Quote:
Miten olisivat suhtautununeet hemmot Egyptissä kun pyramidien piirustukset olivat valmiit ja orjat olisivat todenneet aamulla että: "Siihenhän menee..."


Kumpia mahtoi kulua enemmän...kivitalttoja vai piiskoja...

Näin teknisen koulutuksen saaneena ja suunnittelutyössä elantoni tienaavana tulee aina mietittyä, että miten tämän voisi tehdä helpommin ja nopeammin. Tuo sarven oikaisuun käytetty aika ja vaiva poiki heti ajatuksen oikaisuvärkistä ja se ajatus on jo edennyt softassa toimivaan malliin asti. Lähes kaikki tarvittavat komponentitkin alkaa olla katseltuna joten värkki etenee ajatusmallitasolta konkreettisesti käpälöitäväksi härveliksi vielä syksyn aikana tai kuitenkin ennen vuodenvaihdetta.

Värkissä esilämmitetty sarvikäppyrä työnnetään kahden vedollisen kumitetun telan väliin ja siitä se ohjautuu snadille kolmen telan oikaisuradalle ja siitä kahden puristuslevyn väliin ässehtimään. Puristuksesta huolehtii kaksi pullotunkkia. Jos saan tämän värkin toimimaan edes jollakin tasolla niin homma helpottuu hitosti ja alkaa olla Simonkin vartalolle käyvää kun ei tarvitse kuin katsella vierestä ja hörppiä kaljaa Twisted Evil
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 27.09.2013 20:04    Post subject: Reply with quote

Ari, hieno esitys!

Saako yhdestä sarvesta vain yhden liuskan? Tuolla tekniikalla voisi kaksikin irrota?

Kuinka pitkiä nuo valmiit liuskat ovat?

Mitäs pyysivät euroja sarvista? Kotipuolessa Nakkilassa tulee välillä käytyä ja tuolla teurastamolla vierailua voisi harkitakin.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 27.09.2013 20:23    Post subject: Reply with quote

Quote:
Saako yhdestä sarvesta vain yhden liuskan? Tuolla tekniikalla voisi kaksikin irrota?


Varmalla yhden pidemmän ja kikkailemalla toisen lyhemmän. Jos ahnehtii pituutta niin sabluunaa pitää käännellä eri asentoihin ja äkkiä käy niin, että ei synny kuin yksi liuska.

Quote:
Kuinka pitkiä nuo valmiit liuskat ovat?


Pituutta olen saanut sellaiset 500mm ja siihen toiseenkin 400mm.

Quote:
Mitäs pyysivät euroja sarvista?


Tuo erä minkä hain kustansi tasan 20e mutta hinta tuntuu vaihtelevan kun edellisellä kerralla ottivat n.5e/sarvi. Nyt niitä vaikutti olevan vaivaksi asti ja olivat tyytyväisiä kun pääsivät edes osasta eroon ja saivat vielä rahaakin Wink

Minulla on sellainen käsitys, että sarvet ovat teurastamolle jätettä jonka hävittämisestä joutuvat maksamaan jos mennään virallisen protokollan mukaan...tämä lienee hyvä valtti nakata pöydälle tinkausvaiheessa Twisted Evil
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 29.09.2013 11:48    Post subject: Reply with quote

Mistä kannattaa highlanderien sarvia kysellä?

Ei varmaankaan ihan joka teurastamolla noita käsitellä?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 29.09.2013 11:52    Post subject: Reply with quote

Pyramidit on muurattu betonista.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 29.09.2013 12:47    Post subject: Reply with quote

Quote:
Mistä kannattaa highlanderien sarvia kysellä?

Ei varmaankaan ihan joka teurastamolla noita käsitellä?


Pitkän soittokierroksen jälkeen löytyi lähiseudulta Vuorenmaan teurastamo ulvilasta. Uskoisin muitakin löytyvän kun sitkeästi kyselee.

Eivät tosiaan mielellään ota noita ylämaalaisia kun ne vievät niin paljon tilaa eikä pilttuut riitä. Väliin täytyy aina jättää yksi tyhjä, etteivät kolhisi toisiaan sarvillaan.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 29.09.2013 22:03    Post subject: Reply with quote

Huomasin, että muutama kuva oli päässyt unohtumaan...

Eli vielä yksi kuva tuunatusta nylskysahasta. Nyt pääsee tiukoissakin kurveissa pohjia myöden Wink

Yksi kuva yhdestä mallineesta jolla ääriviivat sarveen piittotan ja yksi kuva mallineen kiinnityksestä sarveen...aika kiemuralle se menee jos haluaa suoran palan...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 30.09.2013 12:29    Post subject: Reply with quote

Puukkosahan terä on katkaistu lyhyemmäksi ja tehty pienempi kelkka?


Puukkosaha sopii paremmin kuin helppokäyttöisempi vanesaha, koska b-puoli saadaan käyttöön myös?

Noi highlanderien sarvet on nii käyruä, että niistä ei saa suoraan leikkaamalla (puhelirekniikka) oikein mitän suoria siivuja?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Ari Rantala



Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia

PostPosted: 30.09.2013 13:50    Post subject: Reply with quote

Quote:
Puukkosahan terä on katkaistu lyhyemmäksi ja tehty pienempi kelkka?


Jep. Hommassa on oikeastaan vain kaksi ongelmaa. Pitkä terä törmää sarven ohentuessa vastakkaiseen seinämään ja kone pomppii käsissä joka iskulla. Lyhyt terä ei taas kurvikohdissa ylety sahattavaan kun kelkka kantaa reunoistaan ja terä jää ilmaan.

Quote:
Puukkosaha sopii paremmin kuin helppokäyttöisempi vanesaha, koska b-puoli saadaan käyttöön myös?


Sahattava pala on lähes aina sen muotoinen, että suora läpisahaus ei onnistu. Kierteisessä palassa vannesaha sahaisi myös vastapintaa joka olisi seuraavalla "kierroksella" osa irroitettavaa palaa. Vain umpikärjen osuuden sahaan vannesahalla koska siinä taas nylskystä loppuu puhti ja homma ei edisty.
Jos sarvesta tulee toinenkin siivu niin siinä voi jo huoletta käyttää vannesahaakin mutta kyllä sekin on varmempi ottaa nylskyllä jottei vahingossakaan tärväisi palaa terän sivuviilloilla.

Alkuun koitin kiinnittää sarven ruuvipenkkiin mutta jatkuva irtoilu ja kääntely oli olevinaan hankalaa ja nyt sahaan ihan käsivaralla pöydän reunaan tukien. Helpompaa käännellä sarvea sahauksen edistyessä.

Vaikea näin tekstillä kuvailla tapahtumaa yksiselkeisesti...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Materiaalit All times are GMT + 3 Hours
Page 1 of 1

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group